COP ja teho kuvaajat

[janti]

Tässä päivitetyt COP ja tehotiedot kuvaajina.

Tätä voi sitten vapaasti täydentää uusilla testituloksilla.

Lähtötietona olen käyttänyt noita Råd & Rön testituloksia.
-18 asteen COPitkin on joistakin pumpuista testattu. Laitoin ne mitä löytyi.

edit: korjattu taulukkoon ulkoyksikköjä vastanneet sisäyksikköjen tyypit. Råd&Rön ilmoitti testeissään vain ulkoyksikköjen tyypin.
edit: lisätty Norjainen raportti jossa nämä testitulokset myös Excel-muodossa (vuodelta 2004 eli ei sisällä uusimpia tuloksia)
edit: lisätty -18 asteen tehotietoja ja COP-tietoja P-testiraporteista SAP-KRV123 ja SAP-KRV124

[reput]

Näyttäisi olevan taas viittaukset tuohon samaan jo moneen kertaan puuttelliseksi
todettuun testiin jossa ei vahingossakaan ole ilmoitettu vertailun olosuhteita,
laajuutta, menetelmiä eikä puutteita tai rajoja!

Toisaalta herää kysymys: Minkälainen
kyky kuluttajajärjestöllä on tuottaa empiiristä materiaalia varsinkin noin laajassa vertailussa,
kun näyttäisi olevan Tekniikan Maailmallakin (pohjoismaiden suurin tekniikanlehti) vaikeuksia.

Fujitsustakin näytti vertailussa olevan mukana malli jota ei edes löydy
maahantuojan listoilta! Myydäänkö sitä kenties Afrikassa? Muiltakin merkeiltä voi löytyä
samanlaista!

Näyttäisi tutkimuksen ja vertailun nimissä menevän läpi kaikenlainen materiaali,
joissa vaan "käppyrää". Pitäisikö vetäytyä takahuoneeseen Excelin ääreen?

[janti]

Tuossa Råd & Rön pumppujen tyypeissä otsikossa on osassa käytetty ulkoyksikön tyyppiä.
Elikä tuo AYO9LFBC-ulkoyksikkö vastannee nykyistä AOY9LB -ulkoyksikköä.
=> Kyseessä on siis Suomessakin myytävä ASY9LB -mallinen pumppu.

Mitä tulee näihin Råd & Rönin esittämiin testituloksiin ja niiden taustoihin.
"Värmepumparna har testats på SP, Sveriges provnings- och forskningsinstitut, på uppdrag av Konsumentverkets Testlab."  Eli testaukset tekee meidän VTT vastaava labra Ruotsissa.

Nuo Råd&Rön teettämät testit ovat käsittääkseni yhtä kattavia kuin mitä nämä P-testit ovat. Elikä aika kattavat testit on tehty.  Ehkä tämä Sanyo SAP-KRV/CRV124 EHDXN P-testiraportti valaisee testaustapaa http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=308.0;attach=178

Testauksessa käytetää euroopan laajuisia standardeja CEN/TS 14825 jota Ruotsissa vastaa SS-EN 14511. Samoja standardeja käytetään Ranskan testeissä Eurovent.
Nyt onkin mielenkiintoista onko TM:n testeissä käytetty pohjana samaa standardia.
HUOM! Mahdolliset -18 asteen testit eivät kuuluu tämän standardin piiriin.

VTT:llä on tehty myös sulatusjaksoja huomioivia testejä Mitsubishille ja Panasonicille.

En ole mistään saanut selville että onko noissa SP:n tekemissä testeissä huomioitu sulatusjaksoja vai ei. Ilmeisesti kaikki arvot ovat hetkellisiä (Lämpöteho, sähköteho ja COP), eikä esim. keskiarvo pitemmästä mittausjaksosta.

Testaus EN 14511 standardin mukaan on vaikeata mistä kertoo tämä raportti:  http://mail.mtprog.com/CD_Layout/Day_2_22.06.06/1615-1815/ID102_SAHEB_final.pdf
Elikä saman standardin mukaan tehtyjen testien tulokset riippuvat testauslabrasta (eroa labrojen välisissä tuloksissa voi olla 5% => COPista ei todellakaan kannata viimeisiä desimaaleja tarkastella. Yksi desimaali riittää hyvin). 
Pitää huomata että samassa labrassa tehdyt testitulokset kuitenkin ovat keskenään hyvinkin vertailukelpoisia.

[Eagle]

Onko noissa oikeasti noin suuria eroja (COP) keskenään mitä nuo käppyrät antaa ymmärtää? 
Nythän tää valinta vasta vaikeaksi menee. Täytyy varmaan kaivaa ja pyytää tarjous kaikilta merkeiltä ja päätyä siihen mikä aamulla ensimmäisenä mieleen tulee...

[oskari]

Eihän tuo vaikeeta ole.Valitsee vain toshiban tai ivt:n,jos haluaa lämmitellä.

[i-see]

Eihän tuo vaikeeta ole.Valitsee vain toshiban tai ivt:n,jos haluaa lämmitellä.

Ja muilla merkeillä ei sitten tee mitään? Varmastikin Oskarilla on hyvät perusteet omalle peukalosäännölleen

[Heikki]

Eihän noiden testien tulkitseminen mitään kovin vaikeaa ole. Pitää vain muistaa mitä ollaan hakemassa eli säästöjä ja silloin nuo COP keskustelut voi melkeinpä unohtaa.
 ESIM. Råd @ Rön testeistä riittää kun arvioit  lämmitysenergian tarpeen ja vuoden keskilämpötilan ja katsot säästyneet kWh/å. Se onko talosi eristetty hyvin tai huonosti ei tuloksiin vaikuta muuta kuin lämmitysenergian tarpeena. Loppu onkin sitten ominaisuus, hinta yms. juttuja.
 Ko. testit on mitä ilmeisemmin tehty simuloimalla laboratoriossa ja  se miten hyvin ne vastaavat todellisuutta on sitten oma juttunsa. Mittaustuloksiahan pitäisi olla melkoinen määrä jos vuoden eri päivien lämpö- ja kosteusolosuhteita haluaisi tarkasti simuloida. Todellisessa elämässä myös monet eri jutut vaikuttavat energiantarpeeseen eri päivinä ja näistä pienistä osistahan se vuosi muodostuu.  Eli jonain päivänä talosi voi olla hyvin eristetty kun aurinko paistaa ja takka lämmittää kun taas toisena hyvinkin huonosti kun seinänraoista tuulee sisään. Säästöjen kannalta oleellista on se että pumpusta irtoaa tarvittavat kW ja vasta toisena tulee cop. Eli eli noissa lämpimissä olosuhteissa pitää olla hyvä cop kun tehot vielä riittää ja pakkasten alettua pitää olla lämmitystehoa ja jos cop on silloinkin kunnossa niin sitten tehdään parhaat säästöt.

[reput]

Fujitsu jaottelee pumput niidet tehojen mukaan. Silloin myös tuossa vertailussa vertaillaan
eritehoisia pumppuja samassa tilassa mikäli ymmärsin. Automaailmasta tuttu tilanne
voisi olla vertailla 1.4 litraista moottoria 2.0 litraiseen. Onko tilanne siis näin, sitä ei
myöskään ilmoitettu.

[janti]

Heikki olet aivan oikeassa. Pumpun oikea mitoitus on tärkeintä säästön kannalta.
Optimaalinen mitoitus onkin sitten vaikeampaa, kun siihen yhdistetään hinnan minimointi ja muiden ominaisuuksien maksimointi 

• 50% huipputehosta vaiko 60% huipputehosta vaiko jopa 100%?
• Mihin lämpötilaan noi mitoitukset tehdään -7 asteeseen vaiko -15 asteeseen?

Harva meistä tietää tehon jonka asunto eri ulkolämpötiloissa ja olosuhteissa lämmitykseen vaatii.
Parasta olisi että olisi päivätason seurantaa useammalta vuodelta tehosta/energiasta ja päivän keskilämpötilasta. Uusien asuntojen kohdalla tällaisia mittauksia ei voida tehdä => enrgiamerkintä auttaa tässäkin hiukan jatkossa.

Itse olisi valmis mitoittamaan tuohon -7 asteeseen 50% huipputehosta olevan pumpun.
Omassa tulevassa asunnossani on ILPin lämmitysaluella mitoitustehona ~5 kW -26 ulkolämppötilassa.
Tällöin 2,5 kW -7 asteessa tuottava ILP vastaisi tässä lämpötilassa suurin piirtein 100% tarvittavasta lämpötehosta. 

Lisää tietoa täältä: sivut 35 ja 83:
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/93389392b3b4a07fe5c5e2c8e57dcc26/RETL%C3%83%C2%A8mmitysj%C3%83%C2%A8rjestelmientarkennettulaskenta.pdf

[tet]

Fujitsu jaottelee pumput niidet tehojen mukaan. Silloin myös tuossa vertailussa vertaillaan
eritehoisia pumppuja samassa tilassa mikäli ymmärsin. Automaailmasta tuttu tilanne
voisi olla vertailla 1.4 litraista moottoria 2.0 litraiseen. Onko tilanne siis näin, sitä ei
myöskään ilmoitettu.

Testejähän nuo ovat pikemminkin kuin vertailuja. Ainakin kommenteista päätellen, jotain laitetta suositellaan isoon taloon, jotain muuta taas pienempään jne. Näyttäisi että laitteet ovat pääasiassa kahta kokoa, noita 9- ja 12-kokojahan enimmäkseen taidetaan pientaloihin myydä. Kyllä sieltä kuitenkin löytyy kummastakin kokoluokasta sen verran monta laitetta että niistä jotain vertailuakin voi kokoluokan sisällä tehdä.

[janti]

Poimin tuohon kuvaajaan myös tiedot osatehojen COPeista.
Mukana on nyt uusi kuvaaja jossa COP -18, -15 ja -7 100% teholla ja COP +2 ja +7 50% teholla. <= Tämä vastannee paremminkin varmaankin todellista käyttötilannetta asunnossa. 

[VesA]

Kuvaajat helpottavat kyllä ajattelua. Saattaapi olla että minäkin luovun haaveilemasta vesi-ilmalämpöpumpusta kun niiden ostaminen on niin riivatun hankalaa ja hinnat törkeitä, ja sen sijaan hankin pari-kolme sanyo 124:sta... saman lämmitystehon saa puoleen hintaan.

[ras13n]

Itse ostin pummpuni elokuussa 2005 ja mitoitusajatuksena jantin 50 %  -7 mukaan. Toteutema tässä asennuksessa ja vanhanaikaisella kompressorimallilla (20-90r/s)  oli sellainen pumpun minimiteho oli sen verran suuri, että se toimi 0-asteen yläpuolella on/off -laitteena. Sitten mentiin osatehoilla -17 asteeseen.
Normaali käytössähän super cop-alueella 3-5 pumput ovat on/off laitteita eikä kannattasi edes puhua cop:sta tällöin. Kuka tarvisee omakotitaloon 6kW lämpöä +7 asteen kelillä - oikea tarve lienee satoja watteja.

Toisilla laajemman kierroslukualueen kompuroilla päästäisiin alemaksi minimitehoilla (600w), mutta pakkasella niiden kompressorin kovemmat kierrokset (12-120r/s)  heikentää copia. Joten sanoppa siinä totuus  -säästö vuositasolla voi olla samakin ?

TMS-virtamittarilla hain omassa kämpässäni tähän asennukseen sopivan ajofilosofian pumpulle (eipä totele kaikkia kapuohjausia suoraan - löytyy ihmeelisiä softaratkaisuja mm hystereesien suhteen) takkalämmityksen kanssa ja ilman . Juuri pitämällä virrankulutuksen matalana eli kompressorin kierrokset matalana (korkea cop osatehoajolla). Suorasähkö 10500kW/vuosi 125M2 vanha omakotitalo perhekäyttö sisälämpö +20ast.

[janti]

Juuri näin ras13n. Isommille pumpuille osatehot ovat haasteellisia. Suuri osa käyttöajasta on todellakin osatehokäyttöä tai on/off-käyttöä (Olisko sittenkin se tehokas on/off-laite järkevin hankinta??  )

Et kertonut mitoititko koko asunnon koko lämmitystarpeen mukaan vai niiden huoneiden lämmitystarpeen joihin ILPin ilmavirta pääsee kulkeentumaan. Tuo Toshiban RAS13N tuntuu hiukan liian isolta taloosi.

Kannattaa siis myöskin tarkastaa laitetta valittaessa minimi sähkötehoa (ottoteho) kompressorin ollessa vielä toiminnassa. Pieni ottoteho => vähän käynnistyksiä => mahdollisesti pidempi ILPin elinikä
Panasonicin 115-120W (PE 190W).
Sanyoissa kaikissa pumpuissa se on 250W? 
Fujitsulla 250W pienet (9 ja 12) ja 90W suuret (14 ja18) ?? 
Mitsu ~200W
Hitachi 115W
IVT 130-150W
Toshiba ei ilmoiteta.

Minimi lämpöteho kyllä ilmoitetaan, yleensä 800W tai 600W.

[Rassaaja]

Olisko sittenkin se tehokas on/off-laite järkevin hankinta??

No perhana, noinhan se meneekin! Kun kerran yhden laadukkaan invertteri-ilpin teho ei kuitenkaan riitä kovalla pakkasella ja sisälämpötila alkaa mennä epätasaiseksi niin laitetaan kaksi ilppiä, joista toinen on invertteri ja toinen halpis on/off-malli. Invertterillä säätyy teho mukavasti ja kovemmilla pakkasilla on/off koneesta tulee hyvä "pohjakuorma", joka saa jauhaa täysillä kokoajan. Invertterilaitteella sitten pehmeästi tasataan pakkasvaihtelun aiheuttamaa tehontarpeen muutosta.
Sijoitetaan on/off-koneen sisäyksikkö lämmönjaon kannalta melko keskeiselle paikalle, mutta kauas makuuhuoneista niin ei melukaan häiritse yöllä, jolloin on ne kovimmat pakkasetkin.