Maailmalämpö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Dippa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
D

Dippa

Vieras
Aloitetaan tällanen pohdiskelu ja jos aikaa ja motivaatiota riittää niin ensikesänä tekeille.

Maasta-ilmaan lämpöpumppu jossa halliin tulee joku on/off ilpin ulkoyksikkö, levylämmönvaihdin ja 300 metriä vaakakeruuputkea pellossa.

Keruupiiristä ajatelmia:

1. Virtauksen pitänee olla ainakin osittain turbulenttia. 40 mm putkessa kun mennään 0,4l/s niin reynoldsin luku lienee 2000 paikkeilla.
2. Levarissa painehäviötä pitäisi syntyä 50 kpa
3. Hihasta vedettynä liuospumpun olisi hyvä olla luokaa 300 w
4. Paineellinen vain avoin keruuputki??

Levari

1. Levylämmönvaihtimen paineenkeston olisi hyvä varmaan olla luokkaa 30 bar
2. Haittaako 'ylimitoitus'?

Ilpin yksikkö

1. Riittääkö matala lauhtumislämpö (20 astetta??) syöttämään höyrystintä kapillaarin läpi?
2. Jos ei niin pitääkö laittaa paisari vai litistää nesteputkea..??
3. Onko tarpeellista suojata laitetta esim. kuumakaasun lämpötilamittauksella?

Komponentit

1. Ilp, ehkä Ulti 13 basic, 500 €
2. Joku levari esim. ebaysta 300 €
3. Mistä edukas liuospumppu ?

Laitan lisää ajatuksia kun niitä tulee. Arvon raadilta toivotaan myös osallistumista.
 
Vs: Maailmalämpö

Joskus muinoin menneisyydessä kuorma-auton syyläri*2 ajoi tuon lauhdutin homman mainiosti, 2 syylärii+niiden potkurit heilautti hallin lämpöiseksi mukavan nopeasti, neliöitä en muista...olsiskos 250m2. Itseasiassa toisen funktio oli kuivattaa puuta ja toisen vaan lämmittää...
Tosin niissä kiersi puulla lämmitetty vesi eli kuumimillaan ehkä ~50-60C.
 
Vs: Maailmalämpö

Ulkoyksikön ilmamäärä on melko suuri, vissiin 1800 kuutiota tunnissa. Näinollen 2-3 astetta lämpenemää tehnee yhden kilowatin.

Viiden kilowatin teholla lämpenemän tulisi olla sanotaan vaikkapa 13 astetta.

12 asteisessa ylläpidossa ulospuhallusilma olisi siis 25 astetta, olisiko patteri noin 30 asteinen ja kaasu 35 asteinen?

Maapiirissä nolla-asteisena höyrystyminen voisi olla vaikkapa -5 ?

tästähän saadaan teoreettiseksi copiksi 308/(308-268)=7,7. Käytännössä toki alle tämän kun kompura ei ole aivan ideaalinen vehje (kuten ei muutkaan komponentit)
 
Vs: Maailmalämpö

Dippa sanoi:
Maapiirissä nolla-asteisena höyrystyminen voisi olla vaikkapa -5 ?
Kovin vaikuttaa matalalta ilmastointimoodissa olevalle ILPille. Jäähdytyskäytössä höyrystimislämpötila on kaiketi tyypillisesti plussan puolella. Kun hallikin on viileähkö, voi joutua juottamaan paisuntalaitteet (kapillaari?) lämmityskäytön mukaiseen konfiguraatioon, jos aikoo saada COPin lähelle laitteistolle mahdollista optimia (tämä on nyt vain kirjoitettu mutu-tuntumalta ...).
 
Vs: Maailmalämpö

Joo toihan oli yksi noista ajatuksista. Varsinainen paisari tuskin toimii koska koneessa on jo yksi kapillaari ja nestelinjassa lienee kuplia.

Toinen kapillaari tai sitten nestelintaa pihdeillä tukkoon.

Koneesta voisi katsella millainen on lämmityskäytön kapillaari, niitähän on lämmityksellä kaksi ja jäähdytyksellä yksi.
 
Vs: Maailmalämpö

kotte sanoi:
Kun hallikin on viileähkö, voi joutua juottamaan paisuntalaitteet (kapillaari?) lämmityskäytön mukaiseen konfiguraatioon, jos aikoo saada COPin lähelle laitteistolle mahdollista optimia (tämä on nyt vain kirjoitettu mutu-tuntumalta ...).
Tarkemmin ajatellen viileä halli auttaa (eikä haittaa) tasapainon saavuttamista matalan höyrystymislämmön tapauksessa. Jos halli on riittävän viileä (so. ei lämmitetä kesällä), kuka tietää, vaikka alkuperäinen jäähdytyspaisunta olisi sellaisenaan lähellä oikeaa (eli kannattaa aluksi kokeilla). Lämmitysmoodin paisunnan ongelmanahan on suuren lauhduttimen suhteellinen viileys (jota toki voi korjata puhallusta rajoittamalla, mikä taas on muusta syystä epäedullista).
 
Vs: Maailmalämpö

Vielä tuosta levarista. Mikä on paras keino liittää kylmäkeputket puolentuuman kierrelähtöön?
 
Vs: Maailmalämpö

Eikös niitä ole perinteisesti juotettu hopealla? Siihen saa varmaan tehdä melkoisen supistuksen kupariputken pätkillä että saa 1/4" tuumaisen kiinni tuohon lähtöön.
 
Vs: Maailmalämpö

Dippa sanoi:
Vielä tuosta levarista. Mikä on paras keino liittää kylmäkeputket puolentuuman kierrelähtöön?
Siis puolen tuuman putkelle tarkoitettu kartioliitin kaiketi? Ei kai ainakaan 1/2 tuuman vesijohtokierre sentään?

Edelliseenhän voisi koettaa tehdä normaalin kartion, jälkimmäisen kohdalla on pakko tarttua kovajuotospilliin ja "säveltäen tinata" hopeajuotteella, jos tuollainen "viritysosa" on kohdalle sattunut.
 
Vs: Maailmalämpö

kotte sanoi:
Siis puolen tuuman putkelle tarkoitettu kartioliitin kaiketi? Ei kai ainakaan 1/2 tuuman vesijohtokierre sentään?

Edelliseenhän voisi koettaa tehdä normaalin kartion, jälkimmäisen kohdalla on pakko tarttua kovajuotospilliin ja "säveltäen tinata" hopeajuotteella, jos tuollainen "viritysosa" on kohdalle sattunut.

Saiskos esim jotain tällaista käytettyä apuna, tohon väliin joku sopiva kierrepala ja tinaa lisäksi

http://www.ebay.com/itm/Adapter-R134a-R12-1-2-F-ACME-x-1-4-Male-SAE-/251116397525?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item3a77b423d5
 
Vs: Maailmalämpö

kallek sanoi:
Saiskos esim jotain tällaista käytettyä apuna, tohon väliin joku sopiva kierrepala ja tinaa lisäksi

http://www.ebay.com/itm/Adapter-R134a-R12-1-2-F-ACME-x-1-4-Male-SAE-/251116397525?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item3a77b423d5
Tinan kanssa voi olla tartuntavaikeuksia, jos lämmönvaihdin on ruostumatonta tai haponkestävää terästä. Epoksiliima tosin voisi toimia hyvänäkin tiivisteenä, jos saa kierteet puhdistetuksi kunnolla ja hoitaa homman muutenkin huolellisesti (sekä vielä odottaa liiman jämähtämistä ennen täyttöä). Kupari- ja alumiiniputkia näkee liitettävän puristamalla ja liimavarmistuksella esim. ilmankuivaimissa.
 
Vs: Maailmalämpö

Danielilla nykyy muuten olevan jotain adaptereja myytävänä: http://www.dieterhoeven.de/?site=products/adapter

Tästä voi ihmetellä Hrale-vaihtimia, yleensä niissä on nuo putkikierteet: http://www.dieterhoeven.de/?site=products/wthrale

Sitten on vielä nämä erikseen lämpöpumppukäyttöön tarkoitetut mallit joissa toisessa piirissä on putkikierteet ja toisessa kartioliittimet: http://www.dieterhoeven.de/?site=products/wtdth_wp
 
Vs: Maailmalämpö

kiitos vastauksista. Taitaa olla paras toi versio jossa valmiit kartioliittimet. Onko muuten vaihtimissa eroa tuleeko se höyrystimeksi vai lauhduttimeksi?
 
Vs: Maailmalämpö

Virittely on toki elämän suola. Jos alkuperäinen teho laskee alle 30 % niin viritys on onnistunut. Edelliseen kommenttiin vielä lisäys että haitaako höyrystimen ylimotoitus jotain?

Edit.

Ei se vissiin haittaa kun maalämpöpumppujakin on invertterikäyttöisenä. Niissähän höyrystysteho(kin) vaihtelee melkoisesti.
 
Vs: Maailmalämpö

pökö sanoi:
Eikös tuo nyt ole se ainut vaihtoehto jottei mene ihan virittelyksi.

Kyllä se fosculla onnistuu supistajien kera, jos asialla on ennenkin hommia tehnyt kaveri. Tietysti jos amatööri tekee niin kartio on hyvä ja armacell varmaan vielä parempi. Noin lopputuloksen puhtautta ajatellen ottaisin ehdottomasti nuo kartiot, vaikka se vähän maksaisikin ylimääräistä.

Tuohon dipan kysymykseen en valitettavasti osaa vastata kuin että MuTuntuu ettei ole niin väliä.
 
Vs: Maailmalämpö

repomies sanoi:
Kyllä se fosculla onnistuu supistajien kera, jos asialla on ennenkin hommia tehnyt kaveri.
Foscu ei ole hyvä jaloteräksen(kään) kovajuottamiseen. Fosforihan saa teräksen haurastumaan (oli joskus satoja vuosia sitten tavallinen syy höyrykattilaräjähdyksiinkin, kun fosforia ei osattu poistaa raudasta). Rautaa sisältävien kylmäosien ohjeissa tyypillisesti kielletään foscu-juotokset ja käsketään käyttämään hopeajuotteita.
 
Vs: Maailmalämpö

pökö sanoi:
Kait se hopea on noissa se oikeampi vaihtoehto.

Okei, seison korjattuna. Pointti kuitenkin oli ettei tuota nyt tarvitse pelätä, jos siinä ei ole juuri sopivankokoisia ja mallisia yhteitä. Toisaalta, miksipä säveltää jos ei ole pakko. Jos nyt olisin lämmönvaihdinta tilaamassa niin taatusti ottaisin tuollaisen mihin saa suoraan laippaliitoksen.
 
Vs: Maailmalämpö

Mistä kiertovesipumppu maapiiriin? Esim. UPS 25-80 maksaa maltaita. Hinta näyttää nousevan 300 euroa jos voi pumpata kylmiä nesteitä?
 
Vs: Maailmalämpö

Ultin 13 sarjalainen pumppu saapui jokin aika sitten. Maapiirin pumppu Grundfos UP on myöskin saapunut ja taajuusmuuttaja tähän.

Mielenkiintoista, että Ultin pumpussa oli kaikki mukana putkia myöten. Tälläkertaa kokonaan kuparia.

Työkiireiden takia harrastustoiminta on jäänyt vähemmälle mutta ajattelin käyttää pumpun omaa ohjauskorttia. Tarkasteleekohan pumppu tuota sisäkennon lämpötilaa? Jos huoneilma-anturiin laittaisi vaihtokärkireleen ja vaihtaisi siis 'huonelämpöä' 10 asteen ja 30 asteen välillä. Kun pumppu halutaan päälle niin 30 asteen vastus kehiin ja sammutettaessa 10 asteen. Pumpun pyynti vaikka 20 asteeseen.

Kennoanturin aattelin jättää ilmaan roikkumaan.

Käyntiaika olis aina vähintään 15 minuuttia. Maapiiriin tulee virtausmittaus ja jos virtaus laskee niin ilppi sammutetaan ettei kallis levari hajoa.
 
Vs: Maailmalämpö

Dippa sanoi:
Ultin 13 sarjalainen pumppu saapui jokin aika sitten.
...
Tarkasteleekohan pumppu tuota sisäkennon lämpötilaa? Jos huoneilma-anturiin laittaisi vaihtokärkireleen ja vaihtaisi siis 'huonelämpöä' 10 asteen ja 30 asteen välillä. Kun pumppu halutaan päälle niin 30 asteen vastus kehiin ja sammutettaessa 10 asteen. Pumpun pyynti vaikka 20 asteeseen.

Kennoanturin aattelin jättää ilmaan roikkumaan.

Käyntiaika olis aina vähintään 15 minuuttia. Maapiiriin tulee virtausmittaus ja jos virtaus laskee niin ilppi sammutetaan ettei kallis levari hajoa.
Onko tuo ON/OFF-pumppu? Jos näin on, niin eikö ulkoyksikköä kannattaisi ohjata suoraan kontaktorilla ja viskata sisäyksikkö kokonaan mäkeen?

Sisäanturia käytetään jäähdytysmoodissa kennon jäätymissuojalaitteena sekä lämmityksellä sisäyksikön "kylmäpuhalluksen" estäjänä, sisäyksikön nopeudensäätäjänä ja luultavasti myös primäärisenä ylikuormitussuojana. Noista toiminnoista voisi olla hyötyä käyttötarkoituksessasi. Jos pumppu on sittenkin inverter, unohda mitä edellä esitin ja palataan aiheeseen sisäyksikön antureiden ja ohjaimien osalta.

PS. Millaisen taajuusmuuttajan hankit kiertopumpulle? Onko UP kolmivaihepumppu?
 
Vs: Maailmalämpö

ajattelin, että tolla kortilla saattaa olla jotain suojauksia esim. kuumakaasun lämpötila tms? UP on kolmivaihepumppu ja pikkunen Vacon sitä tulee pyöritteleen. Tamun laitoin siksi, koska kyseessä on kapillaaripumppu niin höyrystimen lämpötilaa voi vähän säätää virtaamalla, jos tarvii.

Maapiirin virtaamaa ja lämpötilaa mitataan jotta voi sitten arvailla tehoa.

Pumppu on on/off joten kyllä sitä kontaktorillakin voisi ohjata, tiedä sitten onko niitä suojauksia vai ei. Painekytkimiä pumpussa tuskin on.

Rahaa näihin harrastuksiin näyttää palavan, nyt on mennyt jo 584 euroa.
 
Vs: Maailmalämpö

Eiköhän se helpoiten ohjaudu tuolla imuilma-anturilla huijaamalla. Releellä vaan rinnalle sopiva vastus niin pumppu sammuu.

Invertterien kanssa voi tosiaan olla enemmän jumppaa kennoanturin osalta. Onoffissa ei pitäisi olla.
 
Vs: Maailmalämpö

Dippa sanoi:
ajattelin, että tolla kortilla saattaa olla jotain suojauksia esim. kuumakaasun lämpötila tms?

Pumppu on on/off joten kyllä sitä kontaktorillakin voisi ohjata, tiedä sitten onko niitä suojauksia vai ei. Painekytkimiä pumpussa tuskin on.

Rahaa näihin harrastuksiin näyttää palavan, nyt on mennyt jo 584 euroa.

Ajattelin vaan, että jos muutenkin rakennat minimi-ON-jaksoja ja muuta omaa säätöä vaativaa, voi saman tien hankkia aidon kylmälaitteen ohjaukseen tarkoitetun kelloreleen, jossa on kaikki valmiina. Tuollaiseen sitten saa lämpösuoja-antureita ym. ja kaiken voi säätää oman tarpeen mukaan. Itselläkin on tuollainen ylimääräinen jossakin hyllyssä, mutta enpä löytänyt vehjettä (niin etten osaa sanoa tyyppiäkään). Satasen tai parin luokkaa tuollaisen hinta on korkeintaan verkkokaupasta tilattuna (YE/RS-online tms.).

<edit>
Se kontrolleri, josta edellä kirjoitin oli mahdollisesti tällainen,
http://fi.rsdelivers.com/product/rs/edt1411-ntc-230/defrost-t-stat-ntc-in-1-relay-out-230v/0461216.aspx. Tuo tarvitsee lisäksi sisätermostaatin (ON/OFF-termostaatti riittää). Enpä usko, että erillinen ylikuumenemissuoja on tarpeen (sillä eihän tuollaista ole normaalissa jäähdytyskäytössäkään, jossa ylikuumenemisriski on periaatteessa paljon suurempi ja tässähän olisi jopa sisätermostaatti, joka toimii tavallaan ylimääräisenä ylikuumenemissuojana).
</edit>

<edit2>
Systeemi vaatii suojan maaliuoksen liikalämpöä vastaan (periaatteessa myös liian matalaa lämpöä vastaan). Sisäyksikkö toteuttaa minimisuojan sisäkennon lämpötilavahdilla (==> sulatus, jos kenno on määräajan muutaman miinusasteen rajan alle). Sisäyksikkö toteuttaa maksimisuojan lämmitysmoodissa tyypillisesti vahtimalla sisäkennon lämpötilaa, ja jos asetettu raja ylitetään, ulkopuhallin katkaistaan (jolloin höyrystin siis kylmenee ja kääntää sisäkennon lämpötilan laskuun ennen pitkää). Noita kahta toivottavaa säätöä lienee mahdotonta loihtia esille yhtä aikaa, mutta esim. esillä olleella kontrollerilla tuo onnistuu helposti ja säätö pitäisi tehdä pitämällä levylämmönvaihdin annettujen rajojen sisällä tai katkaisemalla muussa tapauksessa kompressorin teho toviksi.
</edit2>

ON/OFF-pumppujen ulkoyksikkö ovat jäähdytyskäytössä aivan itsenäinen. Sisäyksikkö ei osaa tehdä muuta kuin kytkeä kompressorin päälle, säätää 3:n minuutin käynnistysviiveen, sammuttamaan kompressorin, jos sisäyksikön kennoanturi menee liian kylmäksi, kytkemään puhaltimen ja 4-tieventtiilin päälle (suoraan releellä). Noista toiminnoista ei käsittääkseni ole sovelluksessasi mitään hyötyä lukuun ottamatta 3 minuutin käynnistysviivettä ja jo ihan ylläpidon ja ymmärrettävyyden takia asia kannattaisi ratkaista "professionaalisesti" (kun kerran noita asteminuutti-tyyppisiä säätöjäkin tavoitellaan).

Kaikissa kompressoreissa on jonkinlainen lämpörele joko sisäänrakennettuna tai puolikiinteästi integroituna. ON/OFF-pumpuissa sisäyksikkö ei ymmärrä tuosta suojauspuolesta mitään. Nuo ovat sitten ns. viimeinen puolustuslinja, eli kannattaa laittaa jokin oma ensi vaiheen suojaratkaisu joka tapauksessa ja myös tuo 3 minuutin käynnistysviive kannattaa ratkaista samassa yhteydessä.
 
Vs: Maailmalämpö

Minulla on erittäin myönteinen kokemus Diy Vilp:stä jonka ulkoyksikkönä on todennäköisesti samanalainen Ultimaten 13 pro Basic huoneilmastointilaite tyypiltään Midean MOA 12HN1- QC2 kuin Dippa: lakin. Ulkoyksikössähän ei ole mitään "älyä" ja kaikki äly olisi sisäyksikkössä jota minulla ei ole lainkaan käytössä vaan Diy Vilp:n itse tehty ohjelma pyörii taloautomaation keskusyksikössä.

Saadun kokemuksen perusteella tarkoitus on tehdä seuraavaksi samantyyppisestä ulkoyksiköstä MLP versio jonka antoteho asettuu Diy Vilp: stä saadun kokemuksen perusteella 3.. 4 kW väliin. Tämänkin aioin integroida kiinteäksi osaksi talon lämmitysjärjestelmää kuten nyt ovat jo kyseinen Diy Vilp ja toinen kahdesta huoneilmastointilaitteesta. Tämän MLP version säätöohjelma tulee olemaan myös taloautomaation keskusyksikössä. MLP version säätöohjelma on huomattavasti yksinkertaisempi mitä tämän Diy Vilp:n on.

Jään seuraamaan Dippan: n projektin etenemistä. Omasta saatan kertoa kun sen aika tulee. Smiley211007
 
Vs: Maailmalämpö

Aikaa onkin vierähtänyt. No nyt romut on kaikki kasassa mutta startattu ei ole vielä. Päädyin tekemään ohjauksen arm mikrokontrollerilla kustannuspaineiden takia. Kymppi siihen upposi.

Onko kellään sivistynyttä arvausta paljonko vesi-viinaseoksen (1:1 naturettia) ominaislämpökapasiteetti on?

Kompurassa näyttää todellakin olevan joku kliksoni tms. suojalaite. Kannattaako puhallin käynnistää samalla kun kompura vai antaa paineiden ensin nousta ja sitten vasta alkaa puhkumaan?

Viikon parin sisään pitäisi laite lyödä tulille jolloin selviää kapillaarin toiminta. Kylmäkettä joutuu luultavasti lisäämään kun levari on tilavuudeltaan 1,4 litraa. Saapa nähä suostuuko yksikään kylmäkalle koskemaan laitteeseen vai joutuuko vaivaamaan vanhoja työkavereita...
 
Vs: Maailmalämpö

Dippa sanoi:
Kannattaako puhallin käynnistää samalla kun kompura vai antaa paineiden ensin nousta ja sitten vasta alkaa puhkumaan?

Viikon parin sisään pitäisi laite lyödä tulille jolloin selviää kapillaarin toiminta.
Jos tuossa kerran on kapillaari, niin kannattaisi valmistautua lauhduttimen puhaltimen ohjaamiseen tarpeen mukaan. Eli sittenhän ei vain paineiden annettaisi nousta, vaan ne pyrittäisiin jopa aktiivisesti pitämään prosessin kannalta optimaalisina koko ajan. Tuohon pitäisi järjestää alijäähdytyksen mittaus ja estimointifiltterointi (esim. niin, että mitataan lauhduttimen lämpöä sekä lähellä sen loppupäätä että lähtöputkessa ja pyrittäisiin pitämään jäähtyminen vakiona muutamana asteena; lauhduttimeen voi varmaan asentaa melko luotettavan lämpöanturin lauhdutinputken päätymutkaan, kunhan eristää sen kokonaan solumuovikapselin tms. sisään).
 
Vs: Maailmalämpö

Starttailukokemuksia.

Lämmönvaihtimen dt säädetty kolmeen asteeseen virtaamaa säätämällä. Maapiirin meno 3 astetta höyrystymislämpö -1 luokkaa tulistuu 7 astetta.

kuumakaasu 52 astetta. Puhallus ulos 22 astetta ja lämpenemä 8 astetta. 1700 kuution ilmamäärälle tekee noin 5 kW. Maapiiristä irtoaa 4,4 kW jos vesi/viinan ominaislämpökapasiteetti on 3,6.

Ottoteho 660 W joten cop noin 8. Kone ilmeisesti vaatii lisätäyttöä. Muuten näyttää tehojen puolesta melko hyvältä.
 
Vs: Maailmalämpö

Viileä halli ja lämmin maaneste auttaa komeissa luvuissa.. TMA lienee noin 3 vuotta, maapiirien rakentelu maksaa setelirahaa. Projektiin taisi mennä kaikkinensa 3500 €.
 
Vs: Maailmalämpö

Omituisia lukemia....

Maapiirin paluulämpö on luokkaa 5 astetta mutta kylmäaine tulee vaihtimelta ulos 2 astetta lämpöisempänä (siis 7 asteisena)?? Miten ihmeessä on mahdollista?

Höyrystyminen juuri pakkasella, maapiirin meno noin 2 astetta. Kuumakaasu 52. Virtausmittauksessa saattaa olla myös jotain pielessä kun antaa liian hyviä tehoja/coppeja. EER?? on hieman alle 5.

Kone ottaa virtaa 2,8-2,9 ampeeria. Jos puhallusta rajoittaa niin kone ottaa 3,8 ampeeria virtaa mutta höyrystimen teho tippuu 20-30 %
 
Takaisin
Ylös Bottom