Mitsubishi Electric FD35VABH Rivitalo 96 m2 Hyvinkää

[janti]

Ilmalämpöpumppu Panasonic E9DKEW on asennettu 29.1.2007 uuteen rivitaloasuntoon 4H+K+S 96 m² Hyvinkäällä (päätyasunto). ILPin lämmitysala on noin 81,5 m².
31.3.2008 Pana vaihtui Mitsubishi FA25VA malliin ja Pana siirtyi lämmittämään isovanhempien kotia.
5.4.2011 Asennettiin uusi Mitsubishi Electric FD35VABH.
 
Rakenteet ja eristykset:  Ulkoseinät ovat puurunkoisia rakennuslevyseiniä, lämmöneristeenä 200 mm mineraalivillaa.
Julkisivut ovat modulitiilestä muuratut, osin puuverhotut. Huoneiden väliset seinät ovat metallirunkoisia kipsilevyseiniä, alapohja betonia 120 mm EPS. Välipohja puurakenteinen. Yläpohjan lämmöneristeenä on 300 mm puukuitupuhalluseristettä. Ikkunat ovat selektiivilasilla varustettuja, kolminkertaisia. Huoneistossa ei ole takkaa.

Lämmitys: Suorasähkölämmitys. Kodinhoitohuoneissa, pesuhuoneissa, keittiöissä ja ruokailutiloissa sekä eteisen laatoitetussa osassa on lattialämmitys tai mukavuuslattialämmitys. Muissa tiloissa sähköpatterit. Saunassa sähkökiuas.

Ilmanvaihto: Asuntokohtainen säädettävä koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. LTO-laite Parmair Iiwari EXSOK.

Lämminvesi: Lämminvesivaraaja yösähköllä Jäspi VLM-300 S

Ilpin mitoitusongelma uuteen asuntoon josta ei ole kulutustietoa tai kokemusta, on hiukan ongelmallista. Alla omia viritelmiäni aiheen ympärillä.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1334.0.html
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1010.msg9643.html

Tämän jälkeen tuli "oikean" pumpun valinta ongelma, kun "oikea" koko oli määritelty.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,986.0.html
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1409.0.html

Samaan aikaan kun pyytelee tarjouksia laitteista, niin pitää tietenkin suunnitella laitteiden sijoitusta asunnossa ja telinettä.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1052.0.html
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1711.msg18519.html#msg18519

Minulta nuo yllä olevat veivät yhteensä 5 kk, mutta ei uuteen asuntoonkaan päässyt muuttamaan aiemmin. 

Monien mutkien kautta päädyin hankkimaan Panasonic E9DKEWin käytettynä.
Loppusuoralla ennen kuin päädyin tähän laitteiseen oli Technibelin CSMFI 124 R 5

Tässä laitteen hankintakustannukset:

• E9DKEW (käytetty)  350 €
• Asennus                 350 €
• Teline                       0 €

Kotitalousvähennys asennusosuudesta 350 x 60% - 100 = 110 €
=> Asennuksen hinta kotitalousvähennyksen jälkeen 240 €

=> Pumpun todellinen kokonaishankintakulu asennuksineen oli siis 590 €. 
Pumpun hankinnan jälkeen pitää tietenkin tarkastella lähemmin mitä sitä tuli ostettua (varsinkin kun ostin käytetyn laitteen). Laitteesta tuli purettua kaikki ulkokuoret kuten kuvista näkyy. 
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1732.0.html
Tässä kuvia myös kunnostetusta Mitsu FA25 http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3879.0

Varsinainen asennushan kävi ammattilaiselta (PauliG) nopeasti. Dokumentointi on tietenkin tärkeää, joten otin asennuksestakin kuvia ja liitteenä mittaustuloksia käyttöönottopöytäkirjasta.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1837.msg20322.html#msg20322

Tässäpä myöskin kuvia Mitsu FA25VA asennuksesta http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3878.0
Tässä imu- ja puhallusilman lämpötilaloggauksia http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9346.0
Tähän tulee sitten seuraavaksi kulutusseurantaa 19.12.2006 - 29.1.2007 elikä ajanjaksolta ennen ILPiä ja sitten myöskin myöhemmin ILPin hankinnan jälkeen seurantatietoa.

Lähin sääasema http://opko.laurea.fi/saa-asema/Current_Vantage_Pro_Plus.htm
Toiseksi lähin: http://www.wunderground.com/weatherstation/WXDailyHistory.asp?ID=MD7165
Päiväkeskilämpötilat: http://www.sirrai.com/html/Sivu02Saatilastot.html
Lämmitystarveluvut: http://www.hlvoima.fi/lammitystarveluvut.html

[janti]

Ensimmäinen täysi kuukausi uudessa asunnossa takana.

Tammikuu 2007 keskilämpötila -4,6 astetta (Rajamäki) ja lämmitystarveluku 636 (normaali 743 Hyvinkää).
Sähkön kulutus

• päivä 691 kWh (47%)
• yö 777 kWh (53%)
• yhteensä 1468 kWh

(ILP 36,6 kWh, käytössä 2,5 vrk)

LTO-laite ja sen jälkilämmityspatteri kulutti noin 4 kWh/d => ~124 kWh/kk.
Lämminvesi sähkönkulutus oli noin 105 kWh/kk
Muu taloussähkö kokemusperäisesti noin 300 kWh/kk

=> Lämmityksen sähkönkulutus oli tammikuussa noin 940 kWh
Tunnuslukuja tammikuulta lämmityksestä: ~30 kWh/d, ~9,8 kWh/m² ja ~3,9 kWh/m³
Lämmitystarveluvulla normitettuja tunnuslukuja ~35 kWh/d, ~11,4 kWh/m² ja ~4,6 kWh/m³

Tammikuun 30. ja 31. päivä on lämmitetty ILPillä. Kokonais sähkönkulutus näinä päivinä keskim. 38,5 kWh/d (keskilämpötila -8,5 C)
Taloyhtiössä kaksi aivan samankokoista asuntoa ja olen seurannut myös niidenkin kulutusta.
Samana aikana niiden yhteinen keskiarvokulutus oli 59 kWh/d. 

Lämmitystarveluvut Hyvinkäällä http://www.hlvoima.fi/showpage.asp?id=3351

[janti]

Päivitetty kulutusseurantaan joulukuu ja tammikuu ilman ILPiä ja helmikuun pakkaskausi ILPillä.
Liitteenä kiinnostava kuva asunnon lämmitykseen tarvittavasta sähkötehosta ilman ILPiä ja ILPin kanssa.
=> keskim. 700 W vähemmä sähkötehoa tarvitaan nyt lämmitykseen.
(säästöä syntyy siis ~17 kWh/d)

Kaksi viimeistä vuorokautta ILPpi on todellakin työskennellyt. ILPin kulutus on ollut 21-25 kWh/d. Pumpun max sähköteho (ottoteho) näillä keleillä pyörii 1150-1250 W välillä. => pumppu on pyörinyt täysillä siis 70-90% ajasta ja lopun aikaa se on sulatellut itseään.

edit poistettu epäkurrantit mittaustulokset, saunapäivät ja aika jolloin asunnossa ei vielä asuttu.

[teukka]

Noiden jantin lämmitystarveviivojen pitäisi ilmeisesti mennä melkoisesti yhteen tuolla pakkaspäässä.  Samanlaista hajontaa näkyy kuin minullakin noissa pisteissä.

[janti]

Noiden jantin lämmitystarveviivojen pitäisi ilmeisesti mennä melkoisesti yhteen tuolla pakkaspäässä.  Samanlaista hajontaa näkyy kuin minullakin noissa pisteissä.

teukka on oikeassa. Kyllähän ne yhtyvät jossain -35 asteen kieppeillä. Tuolla ILPittömällä jaksolla ei ollut yhtään kovempaa pakkaspäivää, jotta lämmitystehontarvetta ilman ILPiä olisi todella voinut arvioida.

Tuo hajonta ylöspäin on aivan selvästi liittynyt niihin ajankohtiin kun olen lämmittänyt saunaa (kiuas 6 kW).

edit: otin nuo epäkurrantit mittaukset pois => korrelaatio parani.

[jiitee]

Ensimmäinen täysi kuukausi uudessa asunnossa takana.

Tammikuu 2007 keskilämpötila -2 astetta.
Sähkön kulutus

• päivä 931 kWh
• yö 777 kWh
• yhteensä 1468 kWh

(ILP 36,6 kWh, käytössä 2,5 vrk)

LTO-laite ja sen jälkilämmityspatteri kulutti noin 4 kWh/d => ~124 kWh/kk.
Lämminvesi sähkönkulutus oli noin 105 kWh/kk
Muu taloussähkö kokemusperäisesti noin 300 kWh/kk

=> Lämmityksen sähkönkulutus oli tammikuussa noin 940 kWh
(Tunnuslukuja tammikuulta lämmityksestä: ~30 kWh/d, ~9,8 kWh/m² ja ~3,9 kWh/m³

Tammikuun 30. ja 31. päivä on lämmitetty ILPillä. Kokonais sähkönkulutus näinä päivinä keskim. 38,5 kWh/d (keskilämpötila -8,5 C)
Taloyhtiössä kaksi aivan samankokoista asuntoa ja olen seurannut myös niidenkin kulutusta.
Samana aikana niiden yhteinen keskiarvokulutus oli 59 kWh/d. 

Lämmitystarveluvut Hyvinkäällä http://www.hlvoima.fi/showpage.asp?id=3351

tuossa katselin noita lukemia päivän ja yön yhteiskulutuksesta ja lukemasi oli 1468kwh. laskin että tuo päivän ja yön lukemat yhteensä tekis 1708kwh. ehkä ymmärsin kertomasi väärin mutta mistä luvuista tuo 1468kwh tulikaan? vähän sitten offtopic tästä kun kirjaudun sisään niin saan viestin "Forbidden
You don't have permission to access /foorumi/index.php on this server.

Additionally, a 404 Not Found error was encountered while trying to use an ErrorDocument to handle the request.

Apache/1.3.37 Server at www.lampopumput.info Port 80"
tämän jälkeen jos valitsen "edellinen" niin huomaan kuitenkin olevani kirjautunut sisään, ei ole aikaisemmin tapahtunut. mistähän mahtanee johtua?

[janti]

tuossa katselin noita lukemia päivän ja yön yhteiskulutuksesta ja lukemasi oli 1468kwh. laskin että tuo päivän ja yön lukemat yhteensä tekis 1708kwh. ehkä ymmärsin kertomasi väärin mutta mistä luvuista tuo 1468kwh tulikaan?

Virhehän siinä päiväkulutuksessa oli. Elikä nyt on päiväkulutus korjattu oikeaksi. Kiitoksia vinkistä jiitee.
Oikeat kulutukset löytyvät myös tuolta kulutusseurannasta.

[janti]

Käytän sähkölämmityksen KOTONA/POISSA-kytkintä (lämpötilanpudotusta) patterien ohjaukseen ILPllä lämmittäessä.

1. Kytkin on normaalisti POISSA-asennossa kun ulkolämpötila on yli -18 asteen ja ILP on päällä. Pattereihin olen säätänyt 3-5 asteen lämpötilapudotuksen joka tällöin on aktiivinen (termostaatti on tällöin siis noin 17-19 asteessa).
2. Kytkin on KOTONA-asennossa kun ulkolämpötila tippuu alle -18 asteen ja ILP on päällä. Päällä olevat patterit kytkeytyvät tällöin päälle normaalin termostaattiasetuksen mukaan (asetus 21-22 astetta)

Patterit ovat olohuoneessa ja makuuhuoneissa  Enston Lista7 700W, olohuoneen patterit 2 kpl ovat aina pois päältä (kytkin 0-asennossa), vaatehuoneen, WC:n patterit ovat myös pois päältä. Lattialämmitys eteisessä on pois päältä.

Lattialämmitys on päällä keittiössä ja pesutiloissa jatkuvana. Keittiön lattialämmitys on säädetty siten että lattian pintalämpötila on ~21 astetta => lattialämmitys hiukan tukee ILPiä. Lämpötilanpudotus ei vaikuta lattialämmityksiin. Lattialämmityksien termostaatit (Devireg 528) ohjaavat lämmitystä lattian lämpötilan mukaan, eivät ilman lämpötilan mukaan. (ILPin lämmin ilmavirtaus ei sotke niiden toimintaa)

[VesA]

Mitäs sähköpattereissa tapahtuu noilla asetuksilla, jos et käytä 'Poissa' -asentoa lämpöisemmillä säillä? Alkaako systeemi jotenkin värähdellä lämmitystapojen välillä  kun tehoja on 'liikaa' ja asetukset eivät suoraan suosi kumpaakaan lämmitystapaa ?   

[janti]

Mitäs sähköpattereissa tapahtuu noilla asetuksilla, jos et käytä 'Poissa' -asentoa lämpöisemmillä säillä? Alkaako systeemi jotenkin värähdellä lämmitystapojen välillä  kun tehoja on 'liikaa' ja asetukset eivät suoraan suosi kumpaakaan lämmitystapaa ?   

Mulla ei valitettavasti vielä ole kokemusta lämpöisistä säistä. Riski että makuuhuoneissa alkavat lämpöpatterit lämpenemään aivan turhaan on kuitenkin todellinen ellei ILPin pyyntiä nosteta 23 asteesseen.

Nyt ILPin pyynti on -10 asteen ulkolämpötilassa 22 astetta. ILPin imuilman lämpötila on tällöin noin 24-25 astetta (ILPpi vähentää selvästi tehoja kun se on saavuttanut 3 astetta pyyntiä korkeamman imuilman lämpötilan). Olohuoneen ja eteisen lämpötila pysyttelee tällöin noin 23 asteessa. Makuuhuoneissa lämpötila on noin 22-21 astetta (lattian lähellä noin 21 astetta).

Nyt patterit on säädetty noin 21-22 asteeseen kun lämpötilan pudotuskytkin on KOTONA-asennossa.

=> Tuskimpa tuossa mitään värähtelyä syntyy, koska patteritermostaatit ovat nykyisin todella tarkkoja +/-0,2 astetta. Kalibirointi mulla on vielä tekemättä. 

Enston esitteessä oli tälläinen tieto: "Termostaatit ovat tehtaalla valmiiksi kalibroituja ja tarkkuus on ±0,2 ºC tai mekaanisella termostaateilla varustetuissa malleissa ±0,5 ºC."

[tet]

=> Tuskimpa tuossa mitään värähtelyä syntyy, koska patteritermostaatit ovat nykyisin todella tarkkoja +/-0,2 astetta. Kalibirointi mulla on vielä tekemättä. 

Tarkkuudesta ei valitettavasti ole paljoa apua tässä kohdin. Periaatteessa jos esim. kaksi samantehoista lämmitysjärjestelmää yrittää yhtä aikaa säätää samaa huonelämpötilaa, se on sama tilanne kuin säätäjän vahvistuksen tuplaisi. Kyllä luulisi aiheuttavan värähtelyä. Ehkäpä tässä kuitenkin auttaa se, että tuo ristiinvaikutus on yksipuolista: ilpin tehonmuutos vaikuttaa melko nopeasti patteriin, mutta patterin tekemiset eivät paljoa ilppiä heilauta (ilpin puhallus vie lämmön patterille, mutta patterin säteily ei vaikuta ilpin mittaukseen).

[janti]

Ehkäpä tässä kuitenkin auttaa se, että tuo ristiinvaikutus on yksipuolista: ilpin tehonmuutos vaikuttaa melko nopeasti patteriin, mutta patterin tekemiset eivät paljoa ilppiä heilauta (ilpin puhallus vie lämmön patterille, mutta patterin säteily ei vaikuta ilpin mittaukseen).

Juuri näin tet. 
Patterithan mulla ei missään tilanteessa ole päällä olohuoneessa, jossa tuo ILPin sisäyksikkö puhaltelee. Makuuhuoneissa turhaankin välillä lämmittävät patterit eivät kyllä kovinkaan nopeasti vaikuta tuohon ILPin imuilman lämpötilaan, energian säästöpotentilaaliin kylläkin.

[teukka]

Nythän te puhutte energiatasojen värähtelyistä sujuvasti kuten kansanparantajat! 

[janti]

Ensimmäinen täysi kuukausi ILPillä lämmittäen takana.

Helmikuun 2007 keskilämpötila oli -9,4 astetta (Rajamäki) ja lämmitystarveluku 781 (normaali 693 Hyvinkää).

Sähkön kulutus (suluissa %-osuudet kokonaiskulutuksesta)

• päivä 777 kWh (60%)
• yö 513 kWh (40%)
• yhteensä 1290 kWh
• ILP 476 kWh (37%)

LTO-laite ja sen jälkilämmityspatteri kulutti noin 5 kWh/d => ~140 kWh/kk.
(LTO:n jälkilämmityspatterin laitoin pois päältä kun lämpötila nousi 0 kieppeille)
Lämminvesi sähkönkulutus oli noin 97 kWh/kk
Muu taloussähkö kokemusperäisesti noin 300 kWh/kk

=> Lämmityksen sähkönkulutus oli tammikuussa noin 753 kWh
Tunnuslukuja helmikuulta lämmityksestä: ~27 kWh/d, ~7,8 kWh/m2 ja ~3,1 kWh/m3
Lämmitystarveluvulla normitettuja tunnuslukuja ~24 kWh/d, ~6,9 kWh/m2 ja ~2,75 kWh/m3

Naapureilla meni sähköä saman kokoisissa asunnoissa (kummallakin takat, mut ei ILPejä) toisella 1600 kWh ja toisella 1930 kWh => Elikä kivoja säästöä tuli noin 300 kWh 

[janti]

Väliaikatietoa - Aikaväli 29.1.-30.3.2007 (60 päivää) energiansäästö verrattuna naapureihin.

Naapurit asuvat saman kokoisissa asunnoisa noin 30 metrin päässä. Kaikilla päätyasunnot, muilla takat, mulla ILP. Meillä 3 hlö ja muilla 2 hlö.

• toisen sähkönkulutus kyseisenä ajanjaksona päivä 1719kWh yö 1250kWh yhteesä 2969kWh
• ja toisen päivä 1853 kWh yö 1566 kWh yhteensä 3419 kWh
• ja mulla ILPillä lämmittäen päivä 1210 kWh yö 906 kWh yhteensä 2116 kWh

Säästöä syntyi toiseen naapuriin verrattuna noin 850 kWh ja toiseen noin 1300 kWh kahden kuukauden aikana! (rahana 60-90€)

Toinen vertailussa olevista naapureista on ilmeisesti alkanut ahkerasti polttamaan puita viime vuonna. Vuonna 2007 kummallakin naapureista oli sama laskennallinen lämmityssähkön kulutus noin 7000 kWh. Toisella myös vuonna 2008 se oli noin 7000 kWh, mutta toisella oli tippunut noin 2000 kWh ollen 5100 kWh. Savua piipusta tulee sen verran usein että arvioisin siellä palavan hiukan alle 1 m³ vuodessa. Em. asian olen huomioinut vuosi COP laskelmissani.