"Loppuraportti" ilpistä

T

teukka

Vieras
Mittausraportti ilpistä

Koska ilppien lämmitysjutut pakkasten kiristyessä alkavat muistuttaa tietoja itänaapurin äänestysprosenteista menneinä vuosina (yli 100), niin laitanpa näkyviin syksyn ja talven aikana mittaamani tulokset n. 200 pisteestä eri lämpötiloissa. Pisteet ovat näkyvissä ja antavat viittauksen siihen, kuinka yksittäiset tulokset heittelevät. Karkeimmat heitot olen poistanut, koska niissä on ollut selvästi jotakin virhettä. Lämmitystarpeen käyrään en ole laittanut mittauspisteitä.

Kuvioon olen liittänyt myös antotehon ohella lämmitystarpeen sekä VTT:n vastaavan mittauksen eri pumppumerkille (Argo). Mittaamani Luxus – invertteri ( UAA0625 / KFR-30GW/XBPc) antaa maksimilämpötehoksi näköjään noin 5,7 kW ja vastaava ottotehon maksimi on n. 2 kW. Siinä on jäähdytysaineena R407 ja näyttää siltä, että aineen 410 hyvyyttä on melkoisesti liioiteltu. Vaikka mittaukset eivät tietenkään ole täysin samanlaisia VTT:n kanssa, niin tuloksissa ei juuri näy eroa VTT:n mittaaman 410:n hyväksi. Jostakin luin, että eroa olisi n. 10 %. Nuo ilpin tehot on mitattu suurimmalla puhalluksella, jota ei käytännössä tietenkään aina ole mahdollisuus pitää yllä, koska puhallin on keskeisellä paikalla. Puhaltimeen kuitenkin tottuu yllättävän nopeasti.

Sulatuksen olen huomioinut vähentämällä suoritusta pakkaskeleillä 20 %. Tuon vähennyksen määrän olen saanut laskemalla yksityiskohtaisesta sulatustapahtumasta.

Viime talven lämmityskäyttö osoitti, että kun osa talosta lämpeni saunaosaston lattiasta ja kauimmaisissa huoneissa oli patterit apuna, niin ilpillä tuli toimeen n. 10 asteen pakkaseen. Tuo mitattu kuvio näyttää samaa.
 
J

Joppe112

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Vs: "Loppuraportti" ilpistä


Hienot ja selkeät käppyrät teukka ! :p

Kuten varmaan olet myös huomannut, niin talon lämpötarve seuraa tietyllä viiveellä kylmempien päivien vaatimaa huippulämmityksen tarvetta. Tästähän sitten johtuu mm se, että aivan sama ulkoilman keskilämpötila kahtena eri viikkona voi ILPon kulutuksessa näkyä aivan eri luokan lämmitystarpeena riippuen edeltäneistä päivistä. Tämä varmaan selittää pitkälti tuota hajontaa kun kuviotasi lukee lämpötiloittian pystysuunnassa. :)
 

VesA

In Memoriam
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

Joppe112 sanoi:
Hienot ja selkeät käppyrät teukka ! :p

Kuten varmaan olet myös huomannut, niin talon lämpötarve seuraa tietyllä viiveellä kylmempien päivien vaatimaa huippulämmityksen tarvetta. Tästähän sitten johtuu mm se, että aivan sama ulkoilman keskilämpötila kahtena eri viikkona voi ILPon kulutuksessa näkyä aivan eri luokan lämmitystarpeena riippuen edeltäneistä päivistä. Tämä varmaan selittää pitkälti tuota hajontaa kun kuviotasi lukee lämpötiloittian pystysuunnassa. :)

Hienommissa lämmityssysteemeissä on tätä varten aseteltavissaoleva viive. Myös ilmankosteus voi näkyä tuloksissa.
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

teukka sanoi:
Mittausraportti ilpistä

Koska ilppien lämmitysjutut pakkasten kiristyessä alkavat muistuttaa tietoja itänaapurin äänestysprosenteista menneinä vuosina (yli 100), niin laitanpa näkyviin syksyn ja talven aikana mittaamani tulokset n. 200 pisteestä eri lämpötiloissa. Pisteet ovat näkyvissä ja antavat viittauksen siihen, kuinka yksittäiset tulokset heittelevät. Karkeimmat heitot olen poistanut, koska niissä on ollut selvästi jotakin virhettä. Lämmitystarpeen käyrään en ole laittanut mittauspisteitä.

Noinhan tuo varmaan menee. Oli ilpin huipputeho mikä hyvänsä, maximi teho 3-4 kW saadaan siitä pihalle neliöistä, lattialämmöistä tms. riippuen jossakin 10°C ympäristössä. Sen jälkeen lämpimimmillä ilmoilla ei Ilpin tehoja enään kaivata, vaikka niitä löytyisikin, tai kenties joku pitää mökillä peruslämmön ja nostaa sen nopeasti ylös huipputehoilla, jolloin sille 6 kilowatillekin on jotain käyttöä.

Tuosta kuvasta näkee, että ilpistä saa suurinpiirtein 1-1,5 kilowattia ilmaista tehoa, kun ainakin itsellä on lattialämpöjä eteisessä ja kosteissa tiloissa, jotka syö jonkin verran potentiaalista hyötyä. Fortumi kun myy sähköä noin 5 centin hintaan per kWh ilman siirtohintoja, parhaimmillaan pystyy päivässä säästämään 1- 2 euroa. Kun lämmitystä vaativia päiviä on 250 paikkeilla, voi tuosta jo arvioida mahdollista säästöä.
 
T

teukka

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

Copin määrittämisessä ei ole kyse viiveistä edellä esitetyssä mielessä.

Epätarkkuus johtuu siitä, että ne lukemat heittelevät, koska siellä on muutosta koko ajan havaittavissa esim. tehossa. En ole pyrkinytkään kyttäämään hyvin tasaista tilannetta, vaan ajatuksena on ollut, että otan niin paljon havaintoja, että kohina tasoittuu. Joskus havainnot ovat sattuneen niin pahaan muutoskohtaan, että niistä on tullut huono arvo, joka on sitten joutunut hylkyyn. Nuo viivat olen piirtänyt matemaattisten sovitusten mallin mukaan.

Nämä cop-määritykset olen tehnyt silloin kun mieleen on juolahtanut ja on on ollut sopiva pakkanen. Olen käynnistänyt pumpun ja antanut sen käydä yleensä vähintään yhden sulatusjakson yli ja sitten ottanut lukemia. Talon lämmön tarve ei ole vaikuttanut, koska ilppi on toiminut täysillä. Aluksi otin myös osatehoilla, mutta sitten luovuin siitä, koska en nähnyt sitä niin tärkeäksi. Ehkä seuraavaksi mittailen niitäkin.

Sen sijaan kylmyyden vaihtelut näkyisivät tuossa lämmitystarpeen havainnoissa ja niiden hajonta on samaa luokkaa. Siis siellä pelaa rakenteissa oleva pakkanen. Niitä havaitopisteitä näkyy tuolla muissa ketjuissa.
 
J

Joppe112

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Vs: "Loppuraportti" ilpistä


Hmm, miten kykenet ottamaan satunnaisen hetkellisenkin COPin talteen ilman että siinä on aina mukana jonkin ajanhetken lämmöntarve ed. päivien jäähdytysviiveen kera koko talon massasta? Eli miten oikeastaan yhden lämpötilan pystysuora joukko pisteitä muodostuu: samasta istunnosta / eri päiviltä satunnaisesti??

Ei kai teukka nyt vaan jo mittaa ILPoaan nyt omassa labrassaan.... ::) ;D
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

Joppe112 sanoi:
Hmm, miten kykenet ottamaan satunnaisen hetkellisenkin COPin talteen ilman että siinä on aina mukana jonkin ajanhetken lämmöntarve ed. päivien jäähdytysviiveen kera koko talon massasta?

Ei kai tuossa mitään ongelmaa ole, lämpöpyyntö täysille vaan niin lämmitystarvetta on riittävästi. ???
 
T

teukka

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

Kuten myöskin tet totesi, niin talon lämmöntarpeella ei ole tekemistä tuossa cop-mittauksessa, eikä millään pakkashistorilla. Yhdellä kohtaa oleva pystypino muodostuu tosiaan pisteistä, jotka on saatu peräkkäisissä mittauksissa samallä mitauskerralla ehkä minuuttien tai kymmenien välein tai sitten jonakin toisena päivänä, kun on sattunut olemaan sama lämpötila.

Mittailu on alkanut lokakuun 11. päivä ja jatkunut tänne asti. Olen oppinut vähitellen saamaan hyvin käyttäytyviä arvoja tarkkailemalla mittareita muutaman minuutin ennen kirjaamista. Puhallusritilässä on kaksi digitaalimittaria koko ajan paikallaan ja imuritilässä yksi.

Kuten toisaalla olen kertonut, selvittelin laskemalla ja virtausmittareilla puhaltimen nopeutta ja ilman määrää ja pääsin eri teitä hyvin samanlaisiin tuloksiin. Tässä voin vielä mainita, että ulkoyksikön puhallusnopeutta ja ilman määrää on mahdoton mitata. Se tulee niin epätasaisesti ja pyörteillen. Mm. keskellä puhallin aukkoa ei ole juuri mitään virtausta! :cool:

Noista COP-käppyröistä huomaa muuten, että sulatusten kontrollilla voisi olla ihan rahallista merkitystä.
 
J

Joppe112

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Vs: "Loppuraportti" ilpistä


No näinhän se on - ei pitäis heitellä kommentteja kun on muita juttuja toisaalla kesken + ajatus kanssa. ;)

Ei vaan, tuosta COP-käyrästähän näkee tosi upeasti miten paljon "vääntöä" on tuolla 0:n seutuvilla kun tahkotaan juuri veden jäätymisrajan tienoilla. Mitenköhän ton sais siirrettyä esim. -10 C astetta vasemmalle?? Edes teukka ei varmaan kykene vastaamaan tähän, mutta mullapa onkin se pulkka täynnä tuolla kuumaa höyryävää vettä ILPon alla monta kertaa vuorokaudessa kestopakkasilla. On ikään kuin ILPon ikioma höyrykylpy naapureiden iloksi... ;D ;D
 

VesA

In Memoriam
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

teukka sanoi:
Kuten toisaalla olen kertonut, selvittelin laskemalla ja virtausmittareilla puhaltimen nopeutta ja ilman määrää ja pääsin eri teitä hyvin samanlaisiin tuloksiin. Tässä voin vielä mainita, että ulkoyksikön puhallusnopeutta ja ilman määrää on mahdoton mitata. Se tulee niin epätasaisesti ja pyörteillen. Mm. keskellä puhallin aukkoa ei ole juuri mitään virtausta! :cool:

Tutkinpa vähän Argon kytkentäkaaviota, ja näyttää siltä että sen puhallinmoottoreissa on Hall-anturit. Eli niistä siis saisi pyörimisnopeuteen verrannollisia pulsseja joita voisi laskeskella. Pyörimisnopeuden suhde ilman määrään pitää sitten selvitellä erikseen...

Kompuran kierrosluvun selvittäminen voi sitten olla jo hankalampaa, mutta eiköhän siihenkin jotain ole keksittävissä ;-)
 
R

Rassaaja

Vieras
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

VesA sanoi:
Kompuran kierrosluvun selvittäminen voi sitten olla jo hankalampaa, mutta eiköhän siihenkin jotain ole keksittävissä ;-)

Kompuran virtamittaus skoopilla + kompuran speksin lukeminen. Sieltä se tulee...
 
T

teukka

Vieras
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1239.0.htm

Tuollahan tätä puhallin juttua on alustavasti käsitelty.

Minulla on muuten siinä pico-A/D-muuntimessa mahdollisuus mitata myös taajuutta. En tiedä perustanko vielä mittauksen, mutta sillä saisi jostakin koplattua tietoa varmasti puhaltimen ja kompuran käsittelyyn.
Toimii se muuten skoopinakin! Ja spektrinkin sieltä saa!
 

VesA

In Memoriam
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

teukka sanoi:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1239.0.htm

Tuollahan tätä puhallin juttua on alustavasti käsitelty.

Minulla on muuten siinä pico-A/D-muuntimessa mahdollisuus mitata myös taajuutta. En tiedä perustanko vielä mittauksen, mutta sillä saisi jostakin koplattua tietoa varmasti puhaltimen ja kompuran käsittelyyn.
Toimii se muuten skoopinakin! Ja spektrinkin sieltä saa!

Veikkaisin, että sopivasti sijoiteltu halpa mikki + ad-muunnin + FFT / FHT -muunnos tosiaan antaisi kaikki tarvittavat kierrosluvut aika helposti koneen sisuksiin koskematta. Eli tuo spektri riittää.

Täytyypä vähän tutkia tätäkin optiota ;-)

Minulla on kyllä jo muutama IR-alueella toimiva, mainiosti häiriöitä sietävä lähetin-vastaanotinsysteemi (muistaakseni IF741) + laskurit joilla voisi mitata vaikka siivistä. Kompuran tärinästä saa mitattua sen kierrokset laskurilla niinikään, jos sähköistä ei suoraan irtoa taajuutta.

Vaan jos Hall-anturista saisi valmista pulssia ei tarvitsisi viritellä mitään potkurivahtia.
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

Rassaaja sanoi:
VesA sanoi:
Kompuran kierrosluvun selvittäminen voi sitten olla jo hankalampaa, mutta eiköhän siihenkin jotain ole keksittävissä ;-)

Kompuran virtamittaus skoopilla + kompuran speksin lukeminen. Sieltä se tulee...

Ei se taida ihan noin helppo juttu olla, kompuran kuormaan vaikuttaa muutkin tekijät. Ainakin paisuntaventtiiin avautuma. :-\
 
R

Rassaaja

Vieras
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

Kompuran virrasta saa taajuuden ja kun tietää napapariluvun niin voi laskea pyörimisnopeuden. Vaikka olisi epätahtikone niin ei se nopeus jättämää enempää heitä eli ei paljon mitään.
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

Rassaaja sanoi:
Kompuran virrasta saa taajuuden ja kun tietää napapariluvun niin voi laskea pyörimisnopeuden. Vaikka olisi epätahtikone niin ei se nopeus jättämää enempää heitä eli ei paljon mitään.

No juu, kesti aika kauan ennenkuin meni minulla jakeluun mitä tarkoitit. Eli siis taajuusmittauksesta oli oikeastaan kysymys eikä virtamittauksesta. Jo vain, taajuuden saa virtamittauksella, tai yhtä hyvin jännitemittauksella. Mutta jos haluaa jatkuvatoimisen loggauksen kompuran kierroksista talteen PC:lle, niin sitten skooppi tuskin on hyvä vaihtoehto. Saahan skoopista toki dataa PC:lle, mutta on aika kallis värkki ILP:in jatkuvatoimiseksi loggeriksi. :D
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

Teinpä ihan mielenkiinnosta laskelman, paljonko tuon teukan ILPin antama rahallinen säästö eri ulkolämpötiloissa olisi verrattuna suorasähkölämmitykseen (sähkön hintana käytetty 8 snt/kWh). Tiedän kyllä, että teukka lämmittelee nykyään halvalla kaukolämmöllä, mutta ihan kuriositeettina ohessa säästötaulukko. Ihan tuonne -25 asteeseen ei teukan kuvaajat yllä, mutta niin lähelle että senkin lämpötilan lukemat on helppo arvioida. Kuvasta voisi päätellä, että -15 on vielä lämpötila jossa kannattaisi laitetta käyttää, mutta -20 alkaa olla jo vähän siinä ja siinä kun ajattelee rahallista hyötyä versus laitteen "rääkkääminen".
 
T

teukka

Vieras
Vs: "Loppuraportti" ilpistä

Näinhän se on ja kyllähän tuo on linjassa lisäksi senkin yleisen tiedon kanssa, mikä on olemasa. Kun tuo kuvio arvioi täyden puhalluksen toimintaa, niin vähennetään pikkuisen tolppia ja ollaan siellä 300 euron kieppeillä/vuosi, kun käyttöaika on lähinnä loka-huhti. Ja siitä kovat pakkaset pois.

Sinänsä tuohon arvioon voi päätyä jo muutaman päivän tai viikon mittailuilla, jos jotenkin on kiinnostunut ja perillä lämmityksen kustannusten muodostumisesta. Ei tarvita tasauslaskua. :cool:
 
Back
Ylös Bottom