Kirjoittaja Aihe: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo  (Luettu 11273 kertaa)

Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1523
VALINNAN PERUSTEET JA VAIHTOEHDOT

Eteen tuli paljon energiaa kuluttavan vanhan omakotitalon lämmityksen saneeraus. Kohteen erityispiirteenä on huomattava lämmitystarve kesälläkin kellarinkerroksen vuoksi. Pohdinnassa oli erityisesti maalämpö (MLP), vesi-ilmalämpöpumppu (VILP) sekä öljylämmityksen tehostaminen ilmalämpöpupuilla (ILP). Valinta kallistui ilmasta ottavaan laitteeseen asennuksen yksinkertaisuuden ja kokonaistalouden perusteella. Tässä ensimmäisessä osassa miten ja millä perusteilla remontti on tehty. Varmuus projektin onnistumisesta on vielä kaukana, kun talven jälkeen näkee kuinka paljon sähköä ja tukilämmitystä on tarvittu.

VILP valintaa puolsivat:
# Kellarikerroksen ympärivuotinen lämmitystarve.
# Maalämpöä ratkaisevan paljon edullisempi perustamiskustannus.
# Lämpökaivojen poraamiseen ja kaivoon liittyvät riskit.
# Mahdollisuus itseasennukseen.

Muuta:
# Katsoin, että koneen pitäisi olla 3-vaiheinen ja invertteriohjattu sillä suurien varaajien vieminen sisälle pannuhuoneeseen olisi ollut vaikeaa - ellei mahdotonta.
 # Pitäisi toimia nykyisellä 25 A liittymällä. Suuremmasta liittymästä olisi suuremmat kustannukset.
    => Valituksi tuli CTC:n Ecoair 520 M, ilman sisäyksikköä öljykattilan toimiessa puskurivaraajana.

KOKOONPANO
VILP lämmittää suoraan öljykattilaa (Jämä 1040 K, vesitilavuus 250 litraa). Kattilavesi kiertää ulos koneelle, joka on sijoitettu pannuhuoneen seinän taakse pannuhuoneen katon korkeudelle. Liitynnät on tehty kattilan paisuntayhteeseen ja lämmityskiertoon menevään putkeen. Lauhdevesiputki tulee pannuhuoneen viemäriin. Kuuma vesi haalistetaan lämpöpumpun lämmittämässä öljykattilassa ja tulistetaan sähkövaraajassa. Koneen jäätymisvaaraa vähentää oleellisesti sijainti kattilaa ylempänä, koska luonnon kierto toimii näin tehokkaasti. Kattilassa oli myös 7,5 kW sähkövastus valmiina, jota ei ole tarkoitus käyttää kuin hätätapauksessa. Liityntä oli ensin kattilan varoventtiilin 1” yhteeseen, mutta ongelmaksi muodostui sekoittuminen kattilassa, minkä vuoksi pumpun lämpötilapyynnön olisi pitänyt olla 2-3 astetta korkeampi.
Talosta noin puolet on maan alla kellarina. Kellarikerroksessa on vain lämpöpatterit, asuinkerroksessa on sekä lattialämmitys että lämpöpatterit.

Lämmön tarve on arviolta:
#   Kesällä   ~3 kW, sis. häviöt pannuhuoneeseen
# -12 °C:ssa     ~8 kW
# -28 °C:ssa     ~11,5 kW
Arvio vuotuiseksi lämmöntarpeeksi on noin 50 000 kWh + taloussähkö

TAVOITTEET
Lämmityksen pitäisi toimia 15 asteen pakkaseen saakka yksistään VILPin kautta. Kovemmalla pakkasella tarkoitus on lämmittää pelkästään öljyllä. Tavoitteena olisi, että öljyn kulutus pitäisi jäädä tuhanteen litraan vuodessa. Leutoina talvina pitäisi olla mahdollista päästä allekin mutta poikkeuksellisen kylminä tuo 1000 l menee luultavasti komeasti yli, sillä täällä Pohjois-Savossa on sentään vielä pakkasiakin.
Lähtökohtana voidaan pitää nion 6000 l/a öljy + 6000 kWh sähköä. Käytännössä lämmitykseen on osallistunut myös ILP, jolloin energiankulutus on ollut noin 4500 l öljyä + sähköä 12500 kWh (kaikki sähkö). Optiona öljylämmityksessä voi lisäksi säästää antamalla kellarin ja autotallin jäähtyä, kun VILP ei enää jaksa. Jos pakkasjaksot eivät ole pitkiä, merkitys voi olla huomattava.
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP

Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1523
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #1 : 04.09.16 - klo:11:55 »
ASENNUS

Läpivientejä varten perusmuuriin on porattu 4 kpl 70 mm reikiä ennen pohjalaatan valamista. Läpivientejä on yksi sähkölle (3 x 20 mm), kaksi kiertovesiputkille ja yksi ulkoyksikön lauhteelle. Sisäpuolisen levyn läpi on vain tarkasti putkien kokoiset reiät. Läpiviennit on eristetty solumuovilla (9mm) + armaflexillä (9mm) ja uloin kerros on tiivistetty uretaanilla reikään kiinni. Ulkona olevien putkien pintaan on kääritty ilmastointiteippi.

Perustus on tehty valetun erillisen laatan päälle. Laatan ja kivijalan välissä on sepelikaista. Jalkojen alla on vajaan 20 sentin lisäkorokkeet.
Putkisto-osat on hankittu pääosin kierrätysmaateriaalina. Samalla on suurimmaksi osaksi jo saneerattu pannuhuoneessa olevat vesiputket, mikä sisältyy tarvikkeisiin ja materiaaleihin. Kaikki putket ovat kuparia ja koottu pääosin tinaamalla (Sn97Cu3) käyttäen kapillaari osia. Erityiset osat on liitetty helmiliitoksin tai kartioliitoksin.

Lämpöpumpulle menevä sähkö mitataan erikseen omalla mittarilla, samoin kuuman veden tulistusvaraajan kuluttama sähkö. Lämpöpumpun käyttämään sähköön sisältyy latauskiertopumpun kulutus. Turvakytkin on asennettu koneen takaseinään tulo ja menoputkien yläpuolelle.
Ohjainlaitteen asennus on hyvin yksinkertaista. Jos ei jaksa perehtyä 100 sivuiseen manuaaliin, tässä kuinka anturit kytketään järjestelmä 5:n kohdalla. Lämmitysjärjestelmän mukaan voi valita erilaisia järjestelmävaihtoehtoja ja ne poikkeavat ainakin antureiden kytkennän osalta.
 
CTC 520 M KAAPELEIDEN ASENNUS
Järjestelmä No: 5, varaajalämmitys
            
TIEDONSIIRTOKAAPELI      
G 51  Ruskea         
G 52  Valkoinen         
G 53  Vihreä         
Keltaista ja verkkoa ei kytketä mihinkään
            
Latauskiertopumpun PWM ohjaus
G 45  Sininen         
G 46  Ruskea         
            
Latauskiertopumppu Grundfors UPM GEO 25-85, virran syöttö
A 12  Ruskea, käyntivirta      
0 …   Sininen         
Maa  Keltavihreä, sähkön syötön liittimistä         
            
Sisäyksikön ulkolämpötila-anturi   
G 11   Ulkolämpötila      
G 12   Ulkolämpötila      
            
Varaajan (kattilan) lämpötila-anturi
G52   Kattila         
G66   Kattila         
            
Meno patterikiertoon      
G12   Meno         
G12   Meno         
            
Patterikierto paluu varaajaan   
G31   Paluu         
G32   Paluu         
            
Huonelämpötila-anturi      
G 17   Hälytyslähtö      
G 18   Maa         
G 19   Tulo         

Jos lauhdeputken sulanapitokaapelin kytkee CTC:n kautta, se kytketään Out 2:een (virtajohto, nollajohto out 2:n C2:een). Maajohto kytketään ulkoyksikön yleiseen maadoitukseen. Järjestelmä 5:n puutteita ovat mm, että puskurivaraajan lämpötilaa ei voi ajastaa. Lämmityspiireihin lähtevän lämpötilan voi sitä vastoin ajastaa, jos käyttää Ecologicia niiden ohjaamiseen. Itselläni on erilliset Tiimi 3000 suntin säätimet lattialämmitykselle ja patterikierrolle. Nämäkin voi ajastaa ja ohjelmoida.

KUSTANNUKSET
   
7750 € CTC 520 M, Ecologic family ohjain + Grundfors GEO 25-85 pumppu.
36 €    Sementti perustukseen
350 €   Putkistomateriaalit, sis. käyttövesiputket pannuhuoneessa. Ylimäärin molempiin.
50 €    Latauskierron putkien lämmöneristeet
60 €     Kytkentäletkut pumppu – putkisto, 2 kpl
60 €     Käytetty kuuman veden varaaja ja vastuksen uusi tiiviste
150 €  Kaksi termostaattisekoitinta kuumalle käyttövedelle
120 €  Sähkökeskus kaappi
100 €  Sähköasennus tarvikkeita, johtoja, mekaaniset kWh mittarit *
46 €     Turvakytkimet 2 kpl (VILP + LVV)
30 €     Juotostina 3 x 100 g
30 €     Puulevy sähköasennusten pohjaksi

8782 €   YHTEENSÄ (olemassa olevia tarpeita ja työkaluja ei ole laskettu)
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP

Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1523
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #2 : 04.09.16 - klo:12:12 »
KANNATTAVUUS

VILP on erittäin kannattava, jos sitä verrataan pelkkään öljylämmitykseen tai myös nykytilanteeseen eli öljy + ILP. Suurimman osan VILPin tuomasta säästöstä olisi voinut saada aikaan myös hankkimalla toisen ILP:n kellarikerrokseen. Verrattuna toisen ILP:n hankintaan, itse asennettunakin VILP projektin takaisinmaksu on jo kyseenalainen alle 0,8 €/l öljyn hinnalla mutta se parantaa merkittävästi asumismukavuutta, kun lämpö tulee tasaisesti lattialämmityksen ja pattereiden kautta. Myös maalämpö olisi perusteltavissa taloudellisesti pelkkää öljylämmitystä tai nykyistä öljy + ILP lämmitystä vasten, mutta ei enää tilanteeseen, että olisi kaksi ilmalämpöpumppua, mistä yrittäisi repiä säästöä. Kannattavuusarviossa on varattu 4 viikkoa vuodessa öljylämmitykselle, jolloin lämpötila olisi alle -15 °C.


ENERGIAN LÄHDE            Saanto        Muuttuva kustannus          Hinta                  
Öljy                                  9 kWh/l    0,089 €/kWh                   0,80 €/l               
Sähkö                         1 kWh/kWh      0,120 €/kWh                    0,12 €/kWh               
Pelletti                           4 kWh/kg   0,050 €/kWh                    0,20 €/kg               
MLP      3,00 COP           0,040 €/kWh tuotetulle energialle, COP ympärivuotisen käytön mukaan, sisältäen LKV.                  
VILP     2,72 COP           0,044 €/kWh tuotetulle energialle, COP arvioitu pumpun käyttöajalle                        
ILP       2,50 COP           0,048 €/kWh tuotetulle energialle, COP arvioitu pumpun käyttöajalle                           
                                 
                                                                    Verrattuna lähtökohtaan
TAKAISINMAKSUAIKA (v) / P.O TUOTTO (%)    Öljy      Öljy+ILP        Öljy + 2 x ILP     Ylläpito & uusinta   

A) Toisen ILP hankinta (2 000 €) ........    - -    - -        3,3     21 %        - -       - -            500   €/a
B) Vesi-ilmalämpöpumppu (8 000 € )..   4,5   12 %        6,9      7 %       14,6     2 %           900   €/a
C) Maalämpöpumppu (30 000 €) .......   12,3   6 %      16,4      4 %       24,6     3 %           800   €/a
D) Pelletti lämmitys (10 000 €) .........   5,1   16 %        7,5     12 %      14        8 %          400   €/a

Takaisinmaksuaika on laskettu ilman ylläpitokuluja ja sen tulisi siis aina alittaa odotettavissa oleva käyttöikä                                 
Sijoitetun P.O tuotto %:sta on vähennetty ylläpito  +  100 €/a öljylämmityksen ylläpidosta, mikäli se on tarpeen                                 
                                 
ENERGIAN OSUUS            Tuotettu lämpö      COP       Sähkö LP:lle      Lisäksi öljyllä     Suoraan sähköllä
   
A) 2 x ILP............              30 000 kWh         2,50       12 000 kWh       20 000 kWh        0,000 kWh   
B) VILP ..............              41 320 kWh         2,72       15 176 kWh         6 160 kWh        2 520 kWh   
C) MLP ...............              50 000 kWh         3,00       16 667 kWh         0,000 kWh        0,000 kWh   
D) Pelletti ...........              50 000 kWh        ------       0,0000 kWh         0,000 kWh        0,000 kWh   
*   Öljy, 0-kohta ..              50 000 kWh        ------       0,0000 kWh        50 000 kWh       0,000 kWh   
** Öljy+ILP alkup              15 000 kWh        2,50        6 000   kWh        35 000 kWh       0,000 kWh   
Kok. lämmöntarve              50 000 kWh                        


JATKOKEHITTELYÄ
-Tuotetun lämpöenergian määrälle olisi hauska saada mittaus alá Pollucom
-Öljypolttimen käytön automatisointi joko omalla termostaatilla tai ehkä CTC:n ohjaamana.
-Haalean veden jakelu soveltuvin osin korvaamaan kylmä vesi.
« Viimeksi muokattu: 04.09.16 - klo:14:04 kirjoittanut Kellarinlämmittäjä »
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP

Poissa pökö

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 12144
  • Rele-aikakauden änkyrä
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #3 : 04.09.16 - klo:12:44 »
         


JATKOKEHITTELYÄ
-Tuotetun lämpöenergian määrälle olisi hauska saada mittaus alá Pollucom

Jos Qn 1,5 riittää niin mulla lojuu yksi tuollainen+liitinpari ylimääräisenä nurkissa.
Pökön kulutukset OKT 165/140m2   liukuva 12kk 12,0MWh    ILP Fujitsu asy9lb as. 2/2006 + VILP Gree 9kW 9/2016

Poissa janti

  • ILPin purkaja
  • Foorumin ylläpitäjä
  • *****
  • Viestejä: 24106
SIIRRETTY: CTC Ecoair 520 M
« Vastaus #4 : 01.11.16 - klo:07:40 »


Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1523
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #5 : 02.12.16 - klo:18:09 »
Seuranta alkaa elokuusta 2016

Kuukausi      t (°C)   CTC   sähkö    - Varaaja -   CTC laskettu   Pollulla   COP-Pollu    COP1   COP2   COP 3   Öljyllä   Yhteensä   
                                                   
Elokuu ……..      15,0   287   kWh .   169,7   kWh   1 543   kWh   …….   …….   5,39   3,75   3,75   0,00   kWh …   1 713   kWh
Syyskuu …..      9,70   468   kWh .   153,8   kWh   2 421   kWh   …….   …….   5,17   4,14   4,14   0,00   kWh …   2 575   kWh
Lokakuu ……      2,31   993   kWh .   162,6   kWh   3 630   kWh   …….   …….   3,65   3,28   3,28   0,00   kWh …   3 792   kWh
Marraskuu….      -4,2   1675   kWh .   245,3   kWh   4 603   kWh   …….   …….   2,75   2,52   2,51   19,4   kWh …   4 868   kWh
Joulukuu …..      -5,0   1815   kWh .   179,8   kWh   4 635   kWh   …….   …….   2,55   2,41   2,32   148   kWh …   4 963   kWh
Tammikuu …      -6,4   1656   kWh .   186,0   kWh   4 359   kWh   …….   …….   2,63   2,47   2,07   675   kWh …   5 220   kWh
Helmikuu ….      -7,4   1666   kWh .   151,4   kWh   4 186   kWh   …….   …….   2,51   2,39   2,10   469   kWh …   4 806   kWh
Maaliskuu …      -2,0   1427   kWh .   197,7   kWh   4 359   kWh   …….   …….   3,05   2,80   2,80   0,00   kWh …   4 556   kWh
Huhtikuu …..      -0,8   1102   kWh .   177,0   kWh   3 981   kWh   …….   …….   3,61   3,25   3,25   0,00   kWh …   4 158   kWh
Toukokuu …..      5,2   702   kWh .   148,6   kWh   3 248   kWh   …….   …….   4,63   3,99   3,99   0,00   kWh …   3 396   kWh
Kesäkuu …..      12,2   394   kWh .   179,6   kWh   1 895   kWh   …….   …….   4,81   3,62   3,62   0,00   kWh …   2 074   kWh
Heinäkuu …..      14,7   331   kWh .   177,0   kWh   1 696   kWh   …….   …….   5,12   3,69   3,69   0,00   kWh …   1 873   kWh
Elokuu ……..      14,1   347   kWh .   202,0   kWh   1 712   kWh   1771   5,10   4,93   3,49   3,49   0,00   kWh …   1 914   kWh
Syyskuu ……..      9,3   498   kWh .   89,2   kWh   2 417   kWh   2326   4,67   4,85   4,27   4,27   0,00   kWh …   2 506   kWh
Lokakuu ……..      3,1   997   kWh .   99,0   kWh   3 462   kWh   3729   3,74   3,47   3,25   3,25   0,00   kWh …   3 561   kWh
Marraskuu …      -0,2   1371   kWh .   94,7   kWh   3 853   kWh   4628   3,38   2,81   2,69   2,69   0,00   kWh …   3 947   kWh
Joulukuu …….      -2,3   1559   kWh .   92,1   kWh   4 309   kWh   5054   3,24   2,76   2,67   2,67   0,00   kWh …   4 401   kWh
Tammikuu …….      -6,0   1771   kWh .   110,0   kWh   4 640   kWh   5224   2,95   2,62   2,52   2,39   178   kWh …   4 928   kWh
Helmikuu …….      -11,4   1780   kWh .   81,8   kWh   4 046   kWh   4438   2,49   2,27   2,22   1,76   1 108   kWh …   5 236   kWh
Maaliskuu …….      -7,6   1970   kWh .   171,2   kWh   5 114   kWh   5456   2,77   2,60   2,47   2,40   101   kWh …   5 386   kWh
Huhtikuu …….      2,7   1016   kWh .   200,4   kWh   3 493   kWh   3682   3,62   3,44   3,04   3,04   0,00   kWh …   3 693   kWh
Toukokuu …….      13,3   488   kWh .   170,7   kWh   2 166   kWh   2207   4,52   4,44   3,55   3,55   0,00   kWh …   2 336   kWh
Kesäkuu …….      16,6   313   kWh .   219,1   kWh   1 689   kWh   1628   5,20   5,40   3,59   3,59   0,00   kWh …   1 908   kWh
(kesäkuu 2018 on ennuste)                                                   
                                                   
Yhteensä ….      1,66   23825   kWh .   3269   kWh   73600   kWh   40142   3,31   3,09   2,84   2,67   2699   kWh …   79 568   kWh

COP Pollu on laskettu PolluComilla mitatusta lämmöntuotannosta ja pumppaukseen kulutetusta mitatusta sähköenergiasta. Pollu ei huomioi sulatukseen takaperin kuluvaa energiaa ja siksi tulos on talvella parempi kuin mitä laskennallisesti saatava COP1 tulos                                                   
COP1 sisältää lämpöpumpun ja latauskiertopumpun kulutuksen, CTC:n tuotanto laskettu lämmitystarvekäyrän mukaan käyttöajalle                                                      
COP2 on  vertailuluku esim. maalämpöön. Se sisältää sähkönkulutuksena myös veden tulistusvaraajan kulutuksen.                                                      
COP3 sisältää tukilämmityksen (öljylämmityksen) tarpeen primäärienergiankulutuksena, 9 kWh/l                                                      
Öljyllä tuotettu energia ei vaikuta COP1 laskentaan. COP1 on laskettu sille ajalle, kun lämpöpumppu on toiminut                                                      

Keskeiset tulokset              °C k.a.     kWh sähkö     Veden tulistus      kWh tuotanto     COP1     COP2   COP3
Ensimmäiset 12 kk Yht…    2,75           12 516             2 129               40 546 kWh=>  3,24        2,91    2,76
Vuosi 2017 ………………          3,26           12 050             1 794                39 476 kWh=>  3,28       2,98     2,83
Vuosi 2018 (kk 1-5)……..   -1,80            7 025               734                 19 458 kWh=>  2,77       2,60     2,36





Pollu on asennettu mittaamaan energiantuotantoa 2017 heinäkuussa. Koska Pollu ei vähennä sulatusten osuutta, Pollulla mitattu COP ja tuotanto ovat mukana vain auttamassa mallin kalibrointia. Pollu on antanut jonkin verran arvioitua suurempia lukemia talvella mutta varsin tarkkaan mallinnuksen arviota vastaavia tuontantolukemia kesäaikana.

Liitteenä olevat kuvat:

Tehoennuste ja toteuma:
COP on kannattavuusarvion perusteena oleva COP arvio, mihin toteutunutta sähkön kulutusta verrataan. Tuotanto (punainen katkoviiva) on laskettu lämmitystarvekäyrän mukaan, se ei siis perustu mittaukseen vaan mallinnettuun arvioon. Kun toteutunut sähkönkulutus tehona on käyrän yläpuolella, toteunut COP on ollut oletettua COP käyrää heikompi. Yksiselitteisesti mitattu asia kuvassa on pumppauksen kuluttama sähkö ulkolämpötilan mukaan.

COP Pollummittausten mukaan laskettuna Pollun mittaamasta bruttotuotannosta ja siten että bruttotuotannosta on vähennetty arvioitu sulatusten osuus.

Viikoittainen sähkön käyttö:
Aikaisemmin öljylämmityksen apuna oli ILP. Tulosten hajontaa aikana jolloin tuota ILPiä käytettiin lisää osittainen öljylämmitys ILPin apuna. ILP lämmitti vain asuinkerrosta, ei lainkaan kellarikerrosta. Sähkön kulutus on kokonaiskulutus SavonVoiman verkkopalvelusta katsottuna.

Pumpun kehittämä teho 20 r/s ja 50 r/s käyntinopeuksilla.

Kuukausittainen sähkön kulutus = toteutunut kokonaiskulutus sisältäen kaiken sähkön. Raidalliset pylväät ovat ajalta ennen VILP asennusta.
« Viimeksi muokattu: 02.06.18 - klo:22:03 kirjoittanut Kellarinlämmittäjä »
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP

Poissa pökö

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 12144
  • Rele-aikakauden änkyrä
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #6 : 02.12.16 - klo:18:14 »
Marraskuu
Millaisen kuukausi-copin saitte aikaiseksi?
Mulla tuli 2,1 keskilämmöllä -0,5, pyynnillä 42 astetta.
Pökön kulutukset OKT 165/140m2   liukuva 12kk 12,0MWh    ILP Fujitsu asy9lb as. 2/2006 + VILP Gree 9kW 9/2016

Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1523
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #7 : 02.12.16 - klo:20:08 »
Pumppauksen COP. Pollulla mitatusta lämmöntuotannosta ei ole vähennetty sulatukseen kuluvaa energiaa, minkä vuoksi Pollu -mittauksen perusteella talvella pumppauksen COP näyttää liian optimistiselta.

2016   Elokuu …….   COP laskettu =      5,35            
2016   Syyskuu …..   COP laskettu =      5,17            
2016   Lokakuu …..   COP laskettu =      3,65            
2016   Marraskuu…   COP laskettu =      2,75            
2016   Joulukuu ….   COP laskettu =      2,55            
2017   Tammikuu ..   COP laskettu =      2,63            
2017   Helmikuu ….   COP laskettu =      2,51            
2017   Maaliskuu …   COP laskettu =      3,05            
2017   Huhtikuu …..   COP laskettu =      3,61            
2017   Toukokuu …..   COP laskettu =      4,63            
2017   Kesäkuu …..   COP laskettu =      4,81            
2017   Heinäkuu …..   COP laskettu =      5,12            
2017   Elokuu ……..   COP laskettu =      4,93       COP Pollulla mitattu =         5,10
2017   Syyskuu ……..   COP laskettu =      4,85       COP Pollulla mitattu =         4,67
2017   Lokakuu ……..   COP laskettu =      3,47       COP Pollulla mitattu =         3,74
2017   Marraskuu …   COP laskettu =      2,81       COP Pollulla mitattu =         3,38
2017   Joulukuu …….   COP laskettu =      2,76       COP Pollulla mitattu =         3,24
2018   Tammikuu …….   COP laskettu =      2,62       COP Pollulla mitattu =         2,95
2018   Helmikuu …….   COP laskettu =      2,27       COP Pollulla mitattu =         2,49
2018   Maaliskuu …….   COP laskettu =      2,60       COP Pollulla mitattu =         2,77
2018   Huhtikuu …….   COP laskettu =      3,44       COP Pollulla mitattu =         3,62
2018   Toukokuu …….   COP laskettu =      4,44       COP Pollulla mitattu =         4,52 (haalistettua vettä käytetty puutarhassa)


Lämmön tarpeen jakauma ei ole minulla ehkä aivan tyypillinen. Liitteenä olevassa kuvassa on asuinkerroksen lämmitys tarve sekä koko lämmitystarve. Kellarin lämmitystarve on näiden erotus.
« Viimeksi muokattu: 02.06.18 - klo:22:23 kirjoittanut Kellarinlämmittäjä »
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP

Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1523
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #8 : 05.02.17 - klo:13:37 »
OSTOENERGIAN KULUTUS JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANEMINEN

LÄMMITYSTAPA                          Todellinen                   E arvo                        Energialuokka
   
Todettu VILPin kanssa *              57   kWh/m2                95 kWhe/m2               B (75 - 115)   Extrapoloitu 2 x elokuun-tammikuun kulutus
VILP kannattavuusarvio              70   kWh/m2               110 kWhe/m2               B (75 - 115)   
Ennen ILPin ja öljyn kanssa        109  kWh/m2               137 kWhe/m2              C (115 - 144)   
Verrat. alkup. öljylämmitykseen  134  kWh/m2               157 kWhe/m2              D (144 - 244)   
                              
Sähkön energiasaanto                1,0    kWh/kWh, laskettu kaikelle sähkön kulutukselle               
Sähkön E kerroin                       1,7    kWhe/kW, laskettu kaikelle sähkön kulutukselle                     
Öljyn energiasaanto                   9,0    kWh/l                     
Öljyn E kerroin                         10,0    kWhe/l

* Joulukuun 2016 ja tammikuun 2017 lämmitystarveluku on ollut keskimääräistä ~10% pienenpi. Tätä ei ole huomioitu laskelmassa.               
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP

Poissa VesA

  • Foorumin ylläpitäjä
  • *****
  • Viestejä: 12764
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #9 : 07.02.17 - klo:00:05 »
Mitäs jos nyt pakkasen ajaksi kylmästi lopetat sen kellarin lämmittämisen ja kokeilet mitä tapahtuu CTC:n ottotehoille ja COPeille. Veikkaisin oman kellarin lämmityksen pohjalta, että kellarin lämpötila ei kovin äkkiä muutu. Eikä se kellari tähän aikaan vuodesta kostukaan.
2 * Argo AWI35AHL
Ultimate 8 Pro Basic ( Gree )
Ultimate 10 Inverter ( Midea )
Vaillant VWS141/2

Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1523
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #10 : 07.02.17 - klo:10:57 »
Nyt  pakkasen aikaan on koemielessä lämmitys katkaistu kellarista. Eli siltä osin säästyneen öljyn verran saa Setä sitten kärsiä ja pumpata kellarin taas lämpimäksi pakkasten väistyttyä. Jos ennusteet pitävät paikkansa, öljylämmitys on tarpeen elisestä illasta huomiseen aamuun, kun pakkasta 20 pahemmalla puolella.

Tuo kellarikerroksen lämmityskierron osuus on näin pakkasellakin luokkaa 30% lämmitystarpeesta. Kattilan ollessa kuuma, pannuhuoneen sisäiset häviöt ovat nekin yli 10 % ja niihin en voi vaikuttaa kattilan ollessa nyt kuuma. VILPin käydessä, kattilahuoneen sisäiset häviöt pienenevät.

Vuosi sitten (18.1.2016) -27 °C mitattuna ilman veden käyttöä

                                                                                       kW          kWh/d
Pelkkä yläkerran lattialämmityskierto (36°C) =                    3,3            80
Pelkkä pannuhuone + KV kierto =                                      1,2             29
Pelkkä yläkerran patterikierto (50-51°C) =                          2,8            67
Pelkän kattilan häviöt ilman kiertoja                                    0,6            15
Pelkkä kuumavesikierto                                                     0,6            14
Pelkkä kellarin lämmityskierto (50-51 °C)=                         3,5             84
TASE Kaikki yhteensä                                                      10,9           261
Yläkertaan (lattiat + patterikierto)                                      6,1            147
Kellariin (kellarin kierto + KV kierto + pannuhuone)             4,7           113
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP

Poissa VesA

  • Foorumin ylläpitäjä
  • *****
  • Viestejä: 12764
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #11 : 07.02.17 - klo:17:38 »
Meillä kellarin lämmitys on ollut aika hämmentävää. Muinoin kun muutimme kellarissa oli kutakuinkin 12 astetta kesät talvet. Kun kellaria käytetiin työtilana sitä lämmitettiin omalla ILPillä joka otti ihan kunnolla energiaa kesät talvet ja kellarin lämpötila saatiin ILPillä sopivaksi. Nyt kellarin ILP-lämmitys on ollut 1,5v pois päältä .. eikä siellä ole vieläkään kylmä, asteita en ole mitannut. On siellä pieni vesipatteri. Kesällä siellä pyöritettiin ILPpiä kosteudenpoistolla, vettä tulee loppukesästä reilusti.
2 * Argo AWI35AHL
Ultimate 8 Pro Basic ( Gree )
Ultimate 10 Inverter ( Midea )
Vaillant VWS141/2

Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1523
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #12 : 12.02.17 - klo:17:20 »
Tässä vielä kuinka tuo kellarin lämmityksen poiskytkeminen vaikuttaa pumpun kuormaan. Kierrosnopeus on otettu juuri ennen sulatuksen alkamista. Tämäkään on tuskin aivan stabiili tilanne ja sellaista ei edes ehdi muodostua. Varsinkin kylmissä olosuhteissa tilanne on turhan mairitteleva kapasiteetin riittävyydestä, sillä pumppu käy kuitenkin pitkän osa käyntijakson alusta täysillä ja tuo täysillä käyntijakson pituus riippuu myös käytännössä suoraan ulkolämpötilasta. Sulatuksen aikana suntit aukeavat ja taas sulatuksen jälkeisessä kiihdytyksessä kiertohin pääsee lämpimämpää vettä. Suntit ovat varmaan säädöllä jo käyntijakson lopulla mutta voi olla että alkukiihdytyksen jälkeistä lämpöpulssia vielä sulatellaan. Pumpattu lämpötila on ollut käyntijakson lopulla noin 35 astetta oltaessa lähellä nollaa ja 36 °C kylmässä päässä.
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP

Poissa VesA

  • Foorumin ylläpitäjä
  • *****
  • Viestejä: 12764
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #13 : 12.02.17 - klo:18:03 »
Onhan tuo aika suurikin ero. Kuinka sen kellarin lämpötilan kävi ? Kellarin vaatima lämmitysteho ei meillä riippunut ulkoilman lämpötilasta paljonkaan, koska sen seinien takana 'ulkoilma' on maaperä.

Sinne ei siis kannattane pakkasella laittaa käyrän mukaista vettä, tila ei sitä tarvitse eikä ehkä edes kovin paljon siitä lämpene.
2 * Argo AWI35AHL
Ultimate 8 Pro Basic ( Gree )
Ultimate 10 Inverter ( Midea )
Vaillant VWS141/2

Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1523
Vs: CTC Ecoair 520 M, OKT 200 + 200 m2, Pohjois-Savo
« Vastaus #14 : 12.02.17 - klo:18:34 »
Yhden päivän kokeilin pitää ilman kiertoa, lisäksi kierto oli pois vajaat 2 vrk viikolla, kun pakkasta oli parin kymmenen tietämissä.

Autotalli jäähtyi 14 astetta, kellari vain kolme astetta. Sitten nuo mittaukset on tehty lähinnä vain kytkemällä kellarin lämmitys pois yhden käyntijakson (1h) ajaksi ja niin siitä saakin parhaan tuloksen. Kylmän autotallin päällä yläkerran lattia ei jaksanut lämmetä kunnolla.

Jos tuota jaksaisi veivata, varmaan voisi jotain säästää. En oikein ymmärrä, mutta tuon "ei kellarin lämmitystä" päivän COP ei kauheasti noussut. Ehkä asuinkerroksessa oli jotain vajausta jota piti nostaa ylös ja toisaalta jo jäähtyneen kellarin päällä lattiat sitten varmaan vetivät lämmintä itseensä sen minkä pystyivät.

Pisteet joissa on molemmat kierrot päällä, on mitattu aikaisemmin, silloin kun kellarikin oli lämmin. Taas noissa "ilman kellarin lämmitystä" pisteissä asuinkerros oli enemmän tai vähemmän jäähtyneen kellarin päällä. Eli tuo kellarin osuus on mieluummin suurempi kuin pienempi, mitä tuo kuvatus näyttää.
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP