Kirjoittaja Aihe: Mitsubishi Ecodan PUHZ-SW75VHA, omakotitalo 102 m2, Kokkola  (Luettu 4693 kertaa)

Poissa Umppu

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 44
Ensimmäinen täysi vuosi Mitsubishi Ecodan PUHZ-SW75VHA:n kanssa on nyt eletty ja tässä kulutuslukemia ja tunnelmia projektista.

Talomme on noin 100-neliöinen tiilivuorattu puurakentainen Omatalo-elementtitalo 80-luvun alusta. Lämmönjakojärjestelmänä toimii ilmalämmitys, jolle lämpö pumpataan vesikiertoisesti lämmönlähteestä. Talossa asuu vakituisesti 3 henkilöä. Sähkön käyttö normaalia, sisältäen autonlämmitykset. Kiuas lämpenee puilla, mutta takkaa käytetään harvakseltaan tai ei ollenkaan. Lämmityskustannuksissa sen osuus on hyvin pieni.

Vanha lämmönlähde (yösähköllä lämmitettävä 1500 l varaaja) oli huonosti toimiva ja tehosyöppö. Vuonna 2013 taloon asennettiin Mitsubishin ILP ja kylpyhuoneremontin yhteydessä lattialämmitys (Ebeco 330W). Vuonna 2014 ulko-ovet vaihdettiin uusiin. Vuonna 2015 ikkunat vaihdettiin uusiin ja taloon asennettiin Mitsubishin VILP, joka tekee myös käyttöveden. Lämmitysvesiputkien ja ilmanvaihtokanavien eristys uudistettiin. ILP siirrettiin toiseen taloon apulämmönlähteeksi. Kaikkien muutosten vaikutusta en lähde arvioimaan. Koska muuttujia on paljon ja niiden tarkkaa vaikutusta ei ole mahdollista tietää, tätä juttua tulee tarkastella kriittisesti varsinkin tarkkojen lukemien suhteen.

Taloussähkön osuus on pysynyt vuosien saatossa aika samana, 6000 kWh/vuosi. Erillistä mittaria tälle ei kuitenkaan ole, joten luku on arvio perustuen kesäkuukausien kulutukseen. Tähän on lisätty laskennallinen 300 kWh/vuosi autonlämmityksestä vuodessa. Muita muuttujia ei ole talousähköön lisätty.

Lista sähkön kulutuksesta ja huomiot:

           Lämmitys      Talous      Kulutus yht.            Lämmitystarveluku   Huomiot
2010   9277      6000      15277         5172
2011   10840      6000      16840         3873
2012   9468      6000      15468         4442
2013   7371      6000      13371         3922         ILP asennettu 8/2013.
2014   5089      6000      11089         3926         
2015   4520      6000      10520         3546         VILP asennettu 7/2015.
2016   4875      6000      10875         4124

2016 mittausten perusteella lämmityssähkön kulutus laski noin puolella pumputtomaan aikakauteen verrattuna, mikä on linjassa VILP:illä ihanneolosuhteissa saavutettavaan hyötysuhteeseen. Pumppu on säädetty asennuksen tehneen yrityksen toimesta, mutta toimii pääasiassa omillaan. Emme ole sen sielunelämään suuremmin perehtyneet. Yksi muutos on, että pumppu tekee legionellakuumennuksen kymmenen päivän välein 70 asteeseen kolmen tunnin ajaksi (norm. 15 päivän välein 65 asteeseen). Pumpun kytkentä on seuraava: VILP -> 100 l lisäsäiliö -> ilmalämmityksen kenno -> VILP.

Kannattiko ILP:in ja VILP:in hankinta? Energiankulutuksellisesti kyllä. Tuottavatko ne  hankintahintansa takaisin? ILP olisi ehkä voinut elinkaarensa aikana säästää hankintahintansa 2400 euroa, mutta VILP:in 11000 euron hankintahinta ei ehdi tulla takaisin säästettynä sähkönä ennenkuin se vaatii suurempia huoltoja tai vaihtaa kokonaan. ILP oli jälkiasennettuna apulämmönlähteenä jokseenkin epämiellyttävä. Jotta ILP tuottaisi säästöjä, sillä täytyy ajaa selkeästi ylilämpöä huoneeseen, eli osa talon huoneista on lämpimämpiä ja osa viileämpiä. VILP toimii täydellisenä päälämmmönlähteenä ja sen olemassaoloa ei huomaa lämpötilan suhteen ollenkaan ilmalämmityksen jakaessa lämmön tehokkaasti ympäri taloa.

VILP on kuitenkin erittäin äänekäs ja ulkoyksikkö aiheuttaa haittaa melun suhteen. Melun torjuntaan käytettiin paljon aikaa ja vaivaa, sen kanssa voidaan nyt elää. Kuitenkin tämä on ikävä asia ja vaikuttaa varmasti tulevaisuuden hankintoihin. Kaikkia pumpun aiheuttama melu ei välttämättä häiritse mutta meillä meluhaitta on suuri, ja vaikuttaa mm. unen laatuun. ILP:in sisäyksikön puhaltimen melu oli kuultavissa mutta se ei kuitenkaan haitannut nukkumista toisin kuin VILP:in ulkoyksiköstä kantautuva matala jyrinä. Lisähuomiona on, että VILP:in käyttövesi (200 l @ 50 astetta) loppuu silloin tällöin kesken. Olemme kai vielä tottuneet vanhaan 300 litraiseen vesivaraajaan, joka piti veden lämpöä 65 asteessa. VILP:in sisäyksikön eristys on ohut, 2-5 senttiä jonkinlaista muovivillaa. Vanha varaaja oli eristetty 10 sentin uretaanivaahdolla joka puolelta.

Lämpöpumppua harkitsevan tulee siis kiinnittää erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:
- Kuinka paljon säästöä pumpulla on mahdollista saavuttaa? Mikäli säästö ei realisoidu järkevässä ajassa, niin pumppu aiheuttaa vain ylimääräisiä kustannuksia ja haittaa. Itse pidän järkevänä takaisinmaksuaikana noin 4-6 vuotta, minkä jälkeen olettaisin, että pumppu vaatii kalliita huoltoja.
- Kuinka hyvin pumppu soveltuu talon lämmönjakojärjestelmään? Erittäin suuren lämmitysveden lämpötilan vaativa lämmänjakojärjestelmä ei toimi pumpun kanssa parhaiten (esim. talomme ilmalämmitykselle "riittää" 30 asteen pakkasilla 50 asteinen lämmitysvesi, mikä on VILP:in maksimi pumppaamalla.). Myös pumpun teho pitää mitoittaa oikein. Liian pieni pumppu ei jaksa lämmittää pumppaamalla riittävästi ja liian iso pumppu käy katkokäyntiä, mikä näkyy myös hyötysuhteen pienenemisenä. Meillä pumppu siirtyy jatkuvaan käyntiin n. 10 pakkasasteen tienoilla. 100 litran lisätila lämmityskierrossa on pakollinen. Jos tila olisi riittänyt, olisin asentanut suuremmankin säiliön jolloin katkokäynti vähenisi.
- Aiheuttavatko pumpun ominaisuudet ylitsepääsemätöntä haittaa? Esim. piha-asennuksen ongelmat, sisätilan melu ja -lämpöongelmat? Pääsääntöisesti jälkiasennetut ILP:it eivät ole mukavuudeltaan modernin talon pääjärjestelmien veroisia.

Tekisinkö jotain toisin tässä projektissa? Kyllä. Jättäisin VILP:in hankkimatta, olisin ajanut ILP:in loppuun ja asentanut uudeksi päälämmönlähteeksi modernin sähkökattilan, jota ILP olisi tukenut. Toinen vaihtoehto olisi ollut asentaa ilmalämmityksen yhteyteen ILP:in kenno, jolla olisi voitu ajaa jokaiseen huoneeseen pumpattua lämpöä/viileyttä tehokkaasti, mutta seudullamme yksikään firma ei ollut kiinnostunut tämmmöisestä kustomiprojektista järkevällä hinnalla. Lämmitysremonttia tehtiin useassa vaiheessa ja säästöt mielessä. Nyt olisin kuitenkin tehnyt heti kerralla kaiken kuntoon ja säästänyt paljon omaa päänvaivaa ja remonttikuluja. Ulkoyksikkö ei meillä haittaa naapureita ollenkaan (meillä asennettuna metsää kohden), mutta voisin kuvitella että iso ulkoyksikkö voi aiheuttaa närää jos naapurin ikkuna on kovin lähellä sitä. Ulkoyksikkö ei mielestäni ole millään asteikolla hiljainen.

Huomioitavaa on, että nämä asiat olivat suurinpiirtein tiedossa kun urakkaan ryhdyttiin. Osaksi mielenkiinnon ja osaksi viherpiiperryksen vuoksi. ILP oli todella hiljainen mutta VILP:istä sisälle kantautuva melu oli yllätys, ja se on suurin murhe tässä projektissa. Olennaista VILP:in hankinnassa on siis takaisinmaksuaika. Muuten on olemassa yksinkertaisempia ja luotettavimpia lämmönlähteitä.
100 m2, Mitsubishi Ecodan PUHZ-SW75VHA (4/2015)
Aeromaster 1999 ilmalämmitys/IV
10,8 MWh/a 2016 (VILP)
10,5 MWh/a 2015 (VILP)
11,1 MWh/a 2014 (ILP+Sähkö)
13,3 MWh/a 2013 (ILP+Sähkö)
15,3 MWh/a 2012 (Sähkö)
16,8 MWh/a 2011 (Sähkö)
15,2 MWh/a 2010 (Sähkö)

Poissa kaihakki

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1045
Vs: Mitsubishi Ecodan PUHZ-SW75VHA, omakotitalo 102 m2, Kokkola
« Vastaus #1 : 23.01.17 - klo:06:53 »
Mielenkiintoista analyysiä. Noin 5000 kwh vuosisäästöillä on monet VILP investoinnit tehty. Tässä tapauksessa myyjä myi vaan turhan kalliin ja tehokkaan laitteen. Melu on todellakin tärkeä juttu. Meilläkin naapurin talon seinään on n. 10 metriä, joten pitää olla hiljainen ulkoyksikkö.
150 m2 omakotitalo Vantaalla -64 + laajennettu -90, Ultimate 5000 EEV + vanha 2000 litran yösähkövaraaja.
http://www.youtube.com/watch?v=JknnGL4e6ck

Poissa pamppu

  • Harrastepumppaaja
  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1451
Vs: Mitsubishi Ecodan PUHZ-SW75VHA, omakotitalo 102 m2, Kokkola
« Vastaus #2 : 23.01.17 - klo:09:01 »
Tässä muutama viisaus pilkistää tulevien asennusten suunnittelijoille.
- Matalalämpöinen 200 litran varaaja voi tosiaan olla niukka käyttöveden osalta. Tulistin jatkona tekisi ihmeitä. Itse jätin ihan laiskuuttani ja hinnan säästön vuoksi vanhan 300 litraisen varaajan tulistimeksi ja esilämmitys tapahtuu 1800 litraisessa. Kuumaa käyttövettä riittää tarvittaessa kuutiokaupalla :)

- llmalämmitys taitaa jakelumuotona olla niitä korkeammasta päästä lämpöä vaativia. Itsekin pähkäilin joskus erääseen paikkaan tuota mahdollisuutta laittaa ilpin kenno ilmakoneen ilmanottoon (tekemättä jäi). Mielestäni se olisi fiksua, vesi on turha välivaihe tuossa. Kaikki keinot laskea tuota lämpötilaa parantaisi coppia ja sitä myöten TMA:ta. Itsekin pääsen pelkän lämmityksen osalta lähes kolmoseen lattian kanssa.

- Melu voi olla ongelma jos sijoitus on hankala. Meillä ei kyllä Nibe kuulu sisälle oikeastaan mihinkään, tekniseen tilaan vähän putkien kautta ja sulatusta vaihtaessaan suhauksen kuulee. Laite on pesuhuoneen ikkunan alla myös, mutta hivenen kauempana, eikä sinne kuulu oikeastaan mitään, eli tekniseen tilaan ääni johtunee putkien kautta ainakin osaksi ja toki se on heti seinän takana. Missään muualla sitä ei kuule ollenkaan. Mitsun spekseistä löysin tuon 75:en melutehoksi 65.6dBA, kun oman Nibeni spekseissä on 57/62 riippuen puhallinnopeudesta, eli talvikaudella siis tuo 57 aina. Havaittu äänen voimakkuus on siis mitsussa melkein tuplaten. Nähin siis kannattanee kiinnittää huomiota jos on vaarana että melu kantautuu vaikka makkariin. Ja kannattaa etsiä ne täysteholukemat eikä niitä framillaan olevia +7 asteessa tyhjäkäynnillä, jolloin kaikki ovat hiljaisia. Kyllä tuo Niben julma koko ilppeihin verrattuna vähän pelotti asennusvaiheessa, mutta hämmästys oli suuri kun se kehrää kuin jääkaappi isommin mölyämättä. Pikkuinen Pana NE9NKE ilp pitää korvakuulolta pahempaa ääntä täysillä (ja kas kummaa, speksin mukaan sen ulkoyksikön meluteho on 61)

VILP Nibe F2025-10 (lattia), Mitsu FD25 (yläkerta), Panasonic NE9NKE (autotalli/varasto). Naantali 197m2,720m3+60m2

Poissa Umppu

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 44
Vs: Mitsubishi Ecodan PUHZ-SW75VHA, omakotitalo 102 m2, Kokkola
« Vastaus #3 : 24.01.17 - klo:23:04 »
Mielenkiintoista kuulla melun osalta tuloksia muista laitteista. Lukemat kannattaa todellakin ottaa huomioon. Mitsun ILP oli niin hiljainen, että melua en tullut edes ajatelleeksi VILP-hankintaa tehdessä. Myyjän kanssa kauppoja tehdessä mietimme kyllä pienempää 50-sarjalaista Mitsun ulkoyksikköä. Se olisi ollut muistaakseni noin tonnin halvempi. Otimme avaimet käteen ratkaisun joka oli tietysti kalliimpi. Sinänsä syypää hankintaan istuu näppäimistön edessä. Otin aika paljon selvää asioista (tämä foorumi auttoi paljon), ja alusta alkaen oli selvää että TMA ei ole ratkaiseva tekijä tässä projektissa. Tein pari vuotta aikaisemmin mittaukset tarvittavista veden lämpötiloista ja niiden tulosten perusteella uskalsin valita VILP:in. Meillä VILP haistelee sisätilan lämpötilaa anturiyksikön avulla ja ohjaa lämmitystä sen suhteen. Ohessa pientä taulukkoa asiasta. Mielenkiintoista on, että pumpun lämmittävä vesi menee aika tarkkaan 5 asteen välein, eli jonkinlainen lämpökäyrä siellä takana hyrrää.

Ulkolämpötila Lämmitysveden lämpötila
0- -10             27-30 (pumppu käy katkokäyntiä, tämä on pumpun minimilämpötila tällä lämmitysvesitilavuudella)
-10-15            30-35
-15-20            35-40
-20-30            40-50

Summa summarum: ei Mitsu huono laite ole, turhan kallis vain. Huoletonta menoahan se on, ei ole tarvinnut säätimiin koskea vaikka lämpötila seilaa +5 - -25 välillä tänäkin talvena. Tämä oli myös yksi valintaperuste, halusimme järjestelmän joka ei vaadi meiltä minkäänlaista huomiota käytettäessä. ILP ja sähkölämmitys vaativat säätämistä aika ajoin. Todella hyvät säästöt ILP:illä saatiinkiin aikaiseksi. Ilmalämmitys ja ILP ovat aika hyvä yhdistelmä, joskaan ei ehkä mukavin ja helppokäyttöisin. Ilmeisesti Suomen tulevat talvet suosivat pumppulämmitystä, koska sukset ruostuvat vesisateessa todella usein.
100 m2, Mitsubishi Ecodan PUHZ-SW75VHA (4/2015)
Aeromaster 1999 ilmalämmitys/IV
10,8 MWh/a 2016 (VILP)
10,5 MWh/a 2015 (VILP)
11,1 MWh/a 2014 (ILP+Sähkö)
13,3 MWh/a 2013 (ILP+Sähkö)
15,3 MWh/a 2012 (Sähkö)
16,8 MWh/a 2011 (Sähkö)
15,2 MWh/a 2010 (Sähkö)

Poissa Hetkonen

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 98
Vs: Mitsubishi Ecodan PUHZ-SW75VHA, omakotitalo 102 m2, Kokkola
« Vastaus #4 : 25.01.17 - klo:16:35 »
Minä hommasin saman laitteen kun rakensin uutta taloa. 138m2 asuinneliöitä, hirsitalo Uudellamaalla. Lisäksi minulla on 60m2 suoralla sähköllä lämpenevä talli, jossa talvella on noin 7 astetta lämmintä. Se on vienyt 2500kwh vuodessa, rakennettu jo aiemmin ennen taloa. Nämä ovat saman sähkömittarin takana ja 2016 vuoden kokonaiskulutus oli 12700kwh. Tuo jakaantuu siten että IVLP on ottanut verkosta 4000kwh, muu sähkönkulutus oli noin 6000kwh ja tuo erillinen talli on vienyt loput. Huoleton laite tosiaan. Äänitaso ei meillä ole häirinnyt; ulkoyksikkö on talon etukulman takana eikä siitä kuule mitään muuten kuin menemällä ulos ja sille puolelle taloa. Maateline on betonivalun päällä ja alta viemäröinti sadevesiverkostoon saattolämmityksellä. Maksoin omasta kokonaisurakasta 1500€ vähemmän kuin sinulla, kovan tinkaamisen jälkeen.
Hirsitalo uudellamaalla, IVLP