Kirjoittaja Aihe: Höyrynsulkukangas  (Luettu 5974 kertaa)

Poissa Scroll

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 896
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #15 : 19.04.17 - klo:23:32 »
Hygrokalvo (esim. tuo Itellon höyrynsulkukankaan nimellä myytävä tuote) on mallinnusten mukaan paras vaihtoehto puurunkoisen talon höyrynsulkukalvoksi kun mahdollistaa eristeiden kuivumisen sisäänkin päin. Silloin homeen kasvulle otolliset olosuhteet jäävät paljon vähemmäksi mitä normaalilla muovikalvolla.

Teoriat on teorioita. Eristeet ei juurikaan sisälle päin kyllä kuivu. Ei taida mallintajat olla kovin hyvin perillä rakennusfysiikan alkeista tai sitten raha pistää puhumaan pehmoisia?

Hygrokalvoista ei ole niin pitkäaikaisia kokemuksia kuin perinteisistä höyrynsulkumuoveista. Se lienee hinnan lisäksi ainoa heikkous verrattuna perinteiseen höyrunsulkumuoviin.

Se onkin merkittävä heikkous. Kaikki uutuudet rakennusmateriaaleissa ovat epäilyttäviä. Sininen SFS-höyrynsulkukalvo vihdoin saatiin kuntoon tuotteena - ja nyt sitä ollaan korvaamassa kaikenmaailman "kalvoilla"? Mikä lie pitkäaikaiskestävyys tuolla ja pysyykö kalvot auki? Toki surkea rinnastus, mutta ainakin oma goretex-takkini lakkaa vähän väliä hengittämästä ja se pitää pestä jotta hengittävyys palautuisi.


Taatusti sillä perinteiselläkin höyrynsulkumuovilla saa tehtyä toimivan seinärakenteen. Hygrokalvolla saisi kuitenkin varmuusmarginaaleja lisää homevaurioita vastaan ja paremmin toimisi todennäköisesti siinä ilmastossa mikä vallitsee Suomessa 50-100 vuoden kuluttua.

Toki se ei ketään tänne palstalle kirjoittavista henkilökohtaisesti koske mitenkään onko talo pystyssä vielä 100 vuoden kuluttua.

Höyrynsulkukalvo toimii riittävän hyvin ellei tänne siten tule sademetsän ilmasto 100 vuoden sisään. Jos sellainen tulee, niin ei taida hygrokalvot paljon auttaa?

Sademetsässä ei taida toimia kuin yksiaineinen rakennusmateriaali, tyyliin kivi tai lecaharkko? Nekin homehtuvat pinnasta.

Poissa jiikoo

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 606
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #16 : 20.04.17 - klo:00:02 »
Teoriat on teorioita. Eristeet ei juurikaan sisälle päin kyllä kuivu. Ei taida mallintajat olla kovin hyvin perillä rakennusfysiikan alkeista tai sitten raha pistää puhumaan pehmoisia?

Se onkin merkittävä heikkous. Kaikki uutuudet rakennusmateriaaleissa ovat epäilyttäviä. Sininen SFS-höyrynsulkukalvo vihdoin saatiin kuntoon tuotteena - ja nyt sitä ollaan korvaamassa kaikenmaailman "kalvoilla"? Mikä lie pitkäaikaiskestävyys tuolla ja pysyykö kalvot auki? Toki surkea rinnastus, mutta ainakin oma goretex-takkini lakkaa vähän väliä hengittämästä ja se pitää pestä jotta hengittävyys palautuisi.


Höyrynsulkukalvo toimii riittävän hyvin ellei tänne siten tule sademetsän ilmasto 100 vuoden sisään. Jos sellainen tulee, niin ei taida hygrokalvot paljon auttaa?

Sademetsässä ei taida toimia kuin yksiaineinen rakennusmateriaali, tyyliin kivi tai lecaharkko? Nekin homehtuvat pinnasta.

Minulla ei riitä osaaminen arvioimaan niiden VTT:n tekemien mallinnusten oikeellisuutta vaan pakko luottaa vain niihin johtopäätöksiin siitä mikä on homeindeksi milläkin kalvolla eri olosuhteissa.

Sinällään tuollaisten polyamidinen muovikalvossa ei mietitytä se että se lakkaisi päästämästä kosteutta lävitseen vaan menisi tukkoon. Silloinhan se toimisi kuin tavallinen PE-muovikalvo. Enemmän mietityttää se, alkaako se päästämään kaasumuotoista vesihöyryä läpi vuosien ja vuosikymmenten mittaan ja miten se muuten kestää aikaa.

Sellainen ilmastonmuutos riittää aiheuttamaan Suomessa homeongelmia että tänne tulee samanlainen ilmasto kuin Etelä-Ruotsissa tai Tanskassa on nyt. Muistaakseni noin 40 prosentissa Etelä-Ruotsin taloista on yläpohjassa hometta. Siinä se hygrokalvo voisi auttaa. Muita keinoja siihen yläpohjan homehtumisen estämiseen on katon lisäeristys alhaaltapäin kovavillalla noin 5-8 senttimetrin paksuisesti, yläpohjan lämmittäminen jollakin lämmittimellä ja koneellisesti absoluuttisen ilmankosteuden mukaan ohjattava yläpohjan koneellinen tulo- ja poistotuuletus. (Eli jos ilmassa yläpohjassa on vaikka 15 grammaa kosteutta per kuutiometri ilmaa ja ulkona kosteus on 5 grammaa per kuutiometri ilmaa niin yläpohjan koneellinen ilmanvaihto tehostuu ja kun tilanne on toisinpäin niin ilmanvaihto yläpohjassa on minimissään.)

Jos olisin nyt rakentamassa itselleni uutta taloa niin harkitsisin kyllä vakavasti ja perusteellisesti hygrokalvoa ainakin yläpohjan höyrynsuluksi jos puurakenteista taloa tekisin. Eli kaivaisin siihen liittyviä tutkimuksia ja mallinnuksia, kyselisin tutkijoiden ja sitä rakentaessa käyttäneiden kokemuksia ja oman talon rakennesuunnittelijan kanssa keskustelin asiasta.


Poissa Scroll

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 896
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #17 : 20.04.17 - klo:06:52 »
Minulla ei riitä osaaminen arvioimaan niiden VTT:n tekemien mallinnusten oikeellisuutta vaan pakko luottaa vain niihin johtopäätöksiin siitä mikä on homeindeksi milläkin kalvolla eri olosuhteissa.

No, onneksi mulla sentään riittää. Olen noita rak.fys. mallinnuksia jonkin verran tehnyt Comsolilla itsekin.

VTT:stä tuntuu saavan nykyään sellaisia "tuloksia" ja "tutkimuksia" rahalla mitä tilaaja haluaakin.

Voi siellä kalvossa joku teoreettinen "etu" olla jonkunmielestä löydettävissä. Todellisuudessa se rakenne ei kyllä kuivu huoneilmaan päin koska käytännössä sisäilmassa on vesihöyryn osapaine aina suurempi kuin ulkoilmassa - tai siellä seinän sisällä.

Muistaakseni noin 40 prosentissa Etelä-Ruotsin taloista on yläpohjassa hometta.

Melko kova väite. Löytyykö lähdettä vai jääkö muistelun varaan tuo heitto?

Poissa hj

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 35
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #18 : 20.04.17 - klo:12:46 »
Tosiaan tuo Hygrokalvo vaikuttaa sen verran uudelta jutulta, että tällä hetkellä höyrynsulkumuovi voisi vaikuttaa varmemmalta ratkaisulta.

Mitä olette mieltä seuraavasta seinärakenteesta (ulkoa- sisällepäin), joka kuitenkin täyttää ulkoseinän U-arvo 0,17 vaatimuksen?

- ulkoverhouslaudotus
- tuuletusrako 45mm
- tuulensuoja Isover RKL-31 50mm
- lasivilla Isover KL-33 150mm
- höyrynsulkukalvo
- ilmarako, (paljonko tarvitaan sähköasennuksille?)
- kipsilevy

Pointtina tuossa olisi pitää seinärakenne mahdollisimman ohuena ja käyttää eristävää tuulensuojaa runkorakenteen ulkopuolella. Samalla höyrynsulun sisäpuolelta jätettäisiin eristys pois.
Ideat esityksestä http://kuivaketju10.fi/wp/wp-content/uploads/2015/11/Rakennusten-kosteudenhallinnan-kymmenen-riskikohdan-arviointi-ja-energiatehokkaan-rakentamisen-lis%C3%A4haasteet_Juha-Vinha.pdf?x70712
s. 12.


 

Poissa jiikoo

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 606
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #19 : 20.04.17 - klo:16:41 »
Tosiaan tuo Hygrokalvo vaikuttaa sen verran uudelta jutulta, että tällä hetkellä höyrynsulkumuovi voisi vaikuttaa varmemmalta ratkaisulta.

Mitä olette mieltä seuraavasta seinärakenteesta (ulkoa- sisällepäin), joka kuitenkin täyttää ulkoseinän U-arvo 0,17 vaatimuksen?

- ulkoverhouslaudotus
- tuuletusrako 45mm
- tuulensuoja Isover RKL-31 50mm
- lasivilla Isover KL-33 150mm
- höyrynsulkukalvo
- ilmarako, (paljonko tarvitaan sähköasennuksille?)
- kipsilevy

Pointtina tuossa olisi pitää seinärakenne mahdollisimman ohuena ja käyttää eristävää tuulensuojaa runkorakenteen ulkopuolella. Samalla höyrynsulun sisäpuolelta jätettäisiin eristys pois.
Ideat esityksestä http://kuivaketju10.fi/wp/wp-content/uploads/2015/11/Rakennusten-kosteudenhallinnan-kymmenen-riskikohdan-arviointi-ja-energiatehokkaan-rakentamisen-lis%C3%A4haasteet_Juha-Vinha.pdf?x70712
s. 12.
 

Lienee hyvin toimiva rakenne. Saman linkin sivulla 13 lukee myös että voisi pistää kipsilevyn tuon lämpöä eristävän tuulensuojan alle niin saa jäykemmäksi rungon.

Sivulla 14 lukee myös, että: " Höyrynsulkuna on suositeltavaa käyttää ns. hygrokalvoa, joka mahdollistaa rakenteen kuivumisen myös sisälle päin. "

Toki on sen verran uusi juttu, että voi olla varmempi perinteinen höyrynsulkukalvo.

Poissa Kaitsu

  • Kylmäkalle
  • ***
  • Viestejä: 207
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #20 : 20.04.17 - klo:17:02 »
Olenpa useampaan kertaan miettinyt, mitä mahtaa tapahtua seinässä kun sinne tapetoidaan "muovitapetti" tai maalataan näillä nykyaikaisilla "muovimaaleilla". Siitähän pitäisi tulla höyrytiivis jolloin meillä on sitten kaksi höyrynsulkua päällekkäin. Ja varsinkin sellaisissa kohteissa jossa tämä virallinen höyrynsulku on sen 50mm eristekerroksen jälkeen siellä seinässä. Jos tämä maali/tapetti päästää hiukan kosteutta ulkoseinään, joka sitten toppaa siihen varsinaiseen höyrynsulkuun, mitä tapahtuu. Tästä syystähän esim. pesuhuoneen ja saunan seinistä poistetaan se varsinainen höyrynsulku jos se on sinne laitettu talotehtaalla.
PEDEKYL OY
Lämpöpumppu- ja kylmälaitehuolto
p. 040 4141826
Toiminta-alue ent. Vaasanläänin alue ja Pohjoiseen Kalajoelle asti
Mitsubishi & muita pumppuja

Poissa jiikoo

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 606
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #21 : 20.04.17 - klo:17:24 »
No, onneksi mulla sentään riittää. Olen noita rak.fys. mallinnuksia jonkin verran tehnyt Comsolilla itsekin.

VTT:stä tuntuu saavan nykyään sellaisia "tuloksia" ja "tutkimuksia" rahalla mitä tilaaja haluaakin.

Voi siellä kalvossa joku teoreettinen "etu" olla jonkunmielestä löydettävissä. Todellisuudessa se rakenne ei kyllä kuivu huoneilmaan päin koska käytännössä sisäilmassa on vesihöyryn osapaine aina suurempi kuin ulkoilmassa - tai siellä seinän sisällä.

Jos eristeet ovat märkiä ja ulkona on lämmintä, niin vesihöyryn osapaine on paljon suurempi siellä eristeen puolella kuin sisäilmassa. Silloin se hygrokalvo päästää seinän tai katon eristeen kuivamaan rakennuksen sisäänpäin.



Melko kova väite. Löytyykö lähdettä vai jääkö muistelun varaan tuo heitto?

Pahoittelut kun hieman väärin muistin kyseisen prosenttiluvun 10 vuoden takaa.

http://www.ym.fi/download/noname/%7B56396F6B-FA49-43E5-BDD3-3B6F53FBAA1A%7D/31295

Sivu 26:

"Chalmersissa tehdyssä diplomityössä (Ahrnens & Borglund 2007) lähetettiin kysely 200 omakotitaloon Länsi-Götanmaalla. 79 kohteista palautti kyselyn ja näytteen yläpohjan tuule- tustilasta vesikaton sisäpinnasta. Kohteet olivat eri-ikäisiä ja ne oli rakennettu v. 1878–2003. 72 %:ssa kohteista havaittiin runsasta homekasvustoa vesikattorakenteen sisäpinnassa. Kohteissa, joissa eristettä oli 30–40 cm tai jotka oli rakennettu v. 1930–40 tai 1980–90 oli enemmän runsasta kasvustoa kuin muissa taloissa. Uusissa vuoden 1990 jälkeen rakenne- tuissa taloissa oli puolestaan vähemmän kasvustoa kuin muissa taloissa (kuva 6.2)."

Aiheesta löytyy myös muitakin tutkimuksia.

Samuelsson, I. 1998. Hygrothermal performance of attics. Journal of Building Physics, Vol. 22, pp. 132-146. http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/109719639802200206 

Arfvidsson, J., & Harderup, L. 2008. Fuktsäkerhet i kalla vindsutrymmen. slutrapport. No. TVBH-3050. Lund University. http://www.byfy.lth.se/fileadmin/byfy/files/TVBH-3000pdf/TVBH-3050L-HJA.pdf  (koko teksti)



Nik, Vahid M., Angela Sasic Kalagasidis, and Erik Kjellström. 2012. “Assessment of Hygrothermal Performance and Mould Growth Risk in Ventilated Attics in Respect to Possible Climate Changes in Sweden.” Building and Environment 55 (September): 96–109. doi:10.1016/j.buildenv.2012.01.024. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S036013231200039X


http://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/rakentamisen-kehittaminen/frame-loppuraportti.pdf  (sivu 193 tai 196 pdf-numeroinnilla)

"Nik et al. (2012) ovat tutkineet tuulettuvien yläpohjien kosteusteknistä toimintaa
tulevaisuuden ilmastossa. Tutkimuksessa selvitettiin eri ilmastomallien valinnan vaikutusta
tuulettuvan yläpohjan olosuhteisiin sekä yläpohjan olosuhteiden parantamista käyttämällä
lämpöä eristävää aluskatetta, käyttämällä lämpöä eristävää aluskatetta ja pienentämällä
yläpohjan ilmanvaihtuvuutta tai käyttämällä koneellisesti ohjattua ilmanvaihtoa. Tuulettuvan
yläpohjan homehtumisriskin todettiin olevan huomattavasti suurempi Etelä-Ruotsissa kuin
Pohjois-Ruotsissa. Edelleen pohjoisen puoleinen katon lape oli homeen kasvun kannalta
kriittisempi kuin etelän puoleinen katon lape. Eri SRES-päästöskenaarioiden valinnalla ei
havaittu olevan vaikutusta yläpohjan kosteustekniseen toimintaan. Tuloksien mukaan
yläpohjan homehtumisriski on korkea perusratkaisun mukaisessa yläpohjassa kaikilla SRESpäästöskenaarioilla.
Lämpöä eristävällä aluskatteella pystyttiin parantamaan yläpohjan
olosuhteita nykyilmastossa, mutta ei tulevaisuuden ilmastossa. Yläpohjan katon
lämmöneristämisen yhteydessä havaittiin myös, että olosuhteiden 0 ≤ T ≤ 20 °C ja 80 % RH ≤
φ ≤ 100 % RH määrä kasvaa katon lappeen lämmöneristämisen jälkeen, jolloin
lämmöneristys ei välttämättä pysty parantamaan yläpohjan olosuhteita riittävästi.

Ilmanvaihtuvuuden pienentäminen lappeen lämmöneristämisen jälkeen heikensi yläpohjan
toimintaa pelkkään lappeen lämmöneristämiseen verrattuna. Koneellinen ohjattu yläpohjan
ilmanvaihto oli tutkituista tapauksista paras ratkaisu ja sillä pystyttiin parantamaan yläpohjan
olosuhteet hyväksyttävälle tasolle tässä tutkimuksessa tarkastelluissa tapauksissa."

Em. Frame-loppuraportissa löytyy tietoa siitä miten ilmaston odotetetaan muuttuvan lähivuosikymmeninä ja miten se vaikuttaa. Yksi vaikutus vaikuttaa olevan siinä että sinne yläpohjaan on Suomessa muuttamassa home asumaan jos taloja rakennetaan kuin nykyään. Toki se on ihan rakentajan itse päätettävissä antaako yläpohjan homehtua ja tekeekö yläpohjaista sellaisen kuin tähän saakka yleensä tehty vai tekeekö ne muutokset rakenteisiin joilla homehtuminen estetään. Sama koskee toki noita muitakin rakenteita.



Poissa Scroll

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 896
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #22 : 20.04.17 - klo:17:36 »
Jos eristeet ovat märkiä ja ulkona on lämmintä, niin vesihöyryn osapaine on paljon suurempi siellä eristeen puolella kuin sisäilmassa. Silloin se hygrokalvo päästää seinän tai katon eristeen kuivamaan rakennuksen sisäänpäin.

Tuollainen tilanne siellä eristeissä voi olla korkeintaan loppukesästä - ja jos siinä vaiheessa "eristeet ovat märkiä", niin ulkoseinässä tms on vakava virhe. Esimerkiksi viistosade pääsee silloin piiskaamaan suoraan eristeisiin.

Suosittelen mieluummin korjaamaan talon ulkovaipan asialliseksi kuin pohtimaan jotain kalvoja. Eivät ne tuossa tilanteessa auta kumminkaan. Jos taivaalta tuleva vesi kastelee talosi rakenteet, niin silloin ei auta mikään kalvo vaan on kiire korjaamaan vaippa vedenpitäväksi jos meinaa talossa pidempäänkin asua.
« Viimeksi muokattu: 20.04.17 - klo:18:00 kirjoittanut Scroll »

Poissa kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6297
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #23 : 20.04.17 - klo:19:54 »
Jos eristeet ovat märkiä ja ulkona on lämmintä, niin vesihöyryn osapaine on paljon suurempi siellä eristeen puolella kuin sisäilmassa. Silloin se hygrokalvo päästää seinän tai katon eristeen kuivamaan rakennuksen sisäänpäin.
Tuo periaate on oikeastaan analoginen sille, mitä nykyisin pidetään hyväksyttävänä rakennustapana korjattaessa kellarikerrokseen tehdyistä käyttötiloista "lähes" asumiskelpoisia: Kaikki muovimatot ja vastaavat tiiviit kerrokset pois sisäpinnoilta ja noiden pintojen korvaaminen jossakin määrin kosteutta läpäiseviksi esim. maalaamalla betonipinta kalkkimaalilla tai päällystämällä huokoinen kivimateriaali saumatuilla laatoilla. Kellaritilat ovat tietenkin vielä paljon vaativampia kuin maan päälliset tilat, koska kosteutta siirtyy aina enemmän tai vähemmän sisätilaa kohti perustamateriaalin kapillaaristen ominaisuuksien takia (sitä pahemmin, mitä huonommin kapillaarikatkot on tehty perusmuurin ulkopuolella).

Maan päällisissä seinissä sisään päin kuivumista ei pitäisi tarvita kuin erikoisten sääolosuhteiden jälkeen (lähinnä ukkosmyrskyn kaltainen tilanne, jossa lämmin kostea tuuli puhaltaa voimakkaasti ilmaa seinärakenteen sisään viistosti läpi tuulensuojastakin ja erikoisesti kattorakenteiden tuulensuojaus ei välttämättä pidä kovaa puhuria ulkopuolella. Myös satunnaisesti vesikaton aluskatteeseen joissakin tilanteissa tiivistyneet ja lämpöeristeeseen pudonneet vesipisarat kuivuvat talvisinkin periaatteessa parhaiten sisään päin (kosteuden siirtyminen ylöspäin on kylmällä säälläkin hidasta). Sisätilan jäähdyttäminen esim. ILPillä on omiaan lisäämään tarvetta sisään päin kuivumiselle hankalien helteisten sääsuhteiden jälkeen, koska kosteus siirtyy noissa oloissa luonnostaan sisään päin.
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) ym. Passiivimaalämpö- ja jäähdytysprojekti etenee.

Poissa jiikoo

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 606
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #24 : 20.04.17 - klo:22:50 »
Tuollainen tilanne siellä eristeissä voi olla korkeintaan loppukesästä - ja jos siinä vaiheessa "eristeet ovat märkiä", niin ulkoseinässä tms on vakava virhe. Esimerkiksi viistosade pääsee silloin piiskaamaan suoraan eristeisiin.


Ilmavuotojen myötä sinne eristeisiin pääsee talven mittaan melkoisesti kosteutta. Sehän pääosin jäätyy sinne siihen vuoden aikaan. Vaikea sitä taloa on täysin ilmatiiviiksi tehdä vaan ilmavuotoja aina on.

Home taitaa kasvaa kun suhteellinen ilmankosteus on yli 80 prosenttia ja lämpötila plussalla. Viikon verran jos sataa vettä kesällä tai syksyllä ja ilmankosteus huitelee sen ajan lähellä sataa prosenttia, niin villoissa talossa on sen verran kosteutta että home voi kasvaa. Tämä siis vaikka vettä ei suoraan pisaroina pääsisi millilitraa niihin eristeisiin.

Kyse on silloin siitä että miten nopeaa eristeet kuivavat sääolosuhteet taas mahdollistavat niiden kuivumisen. Hygrokalvo mahdollistaa eristeiden kuivumisen koko ajan sisäänkinpäin.

Jos jotakin kiinnostaa ne keinot jolla ilmastonmuutoksessa taloa voi yrittää estää homehtumasta niin tuossa on vielä tuollainen raportti: "Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa"

https://tutcris.tut.fi/portal/fi/publications/ilmastonmuutoksen-ja-lammoeneristyksen-lisayksen-vaikutukset-vaipparakenteiden-kosteusteknisessa-toiminnassa-ja-rakennusten-energiankulutuksessa(9092ab78-5ecf-4dc1-a53f-8eb20ad62d3c).html

(Latauslinkki sivulla oikealla laidalla ylhäällä )


Poissa fraatti

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 2280
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #25 : 20.04.17 - klo:23:11 »
Tästä syystähän esim. pesuhuoneen ja saunan seinistä poistetaan se varsinainen höyrynsulku jos se on sinne laitettu talotehtaalla.

Ja tuollaisista on vaihdeltu homehtuneita runkotolppia kuuleman mukaan uusiin.... Rakenteesta tai siinä tehdyista virheistä en osaa kertoa, mutta sen tiedän että tuolta ei höyrynsulkua vesieristeen jälkeen löytynyt.

Jospa tuollain(tuulettuva rako)?


Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171 m2 + 71 m2 talli

Poissa Scroll

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 896
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #26 : 21.04.17 - klo:00:19 »
Ilmavuotojen myötä sinne eristeisiin pääsee talven mittaan melkoisesti kosteutta. Sehän pääosin jäätyy sinne siihen vuoden aikaan. Vaikea sitä taloa on täysin ilmatiiviiksi tehdä vaan ilmavuotoja aina on.

Ei siellä mitään koskana ole ollut mitä niitä on tutkittu ja mitä itsekin olen päässyt toteamaan kun seiniä ym on auottu.

Ilmavuotoja ei pidä olla. Siitä lähdetään, eikö tuota ole riittävän paljon toitotettu? Sen takia se höyrynsulkukin haudataan sinne 50 millin syvyyteen, jottei sitä tarvitisisi sähkörasioiden vuoksi rikkoa.

Vaikka kalvossa olisi reikiäkin, niin sisätilan pieni alipaineistus pitää huolen siitä, että ilma virtaa hissukseen ulkoa sisään eikä toisinpäin.


Poissa Scroll

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 896
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #27 : 21.04.17 - klo:00:22 »
Olenpa useampaan kertaan miettinyt, mitä mahtaa tapahtua seinässä kun sinne tapetoidaan "muovitapetti" tai maalataan näillä nykyaikaisilla "muovimaaleilla". Siitähän pitäisi tulla höyrytiivis jolloin meillä on sitten kaksi höyrynsulkua päällekkäin. Ja varsinkin sellaisissa kohteissa jossa tämä virallinen höyrynsulku on sen 50mm eristekerroksen jälkeen siellä seinässä. Jos tämä maali/tapetti päästää hiukan kosteutta ulkoseinään, joka sitten toppaa siihen varsinaiseen höyrynsulkuun, mitä tapahtuu.

Eipä siellä taida oikein mitään tapahtua? Jos siellä on lämpötila kondenssipisteen yläpuolella, niin vesihöyry pysyy vesihöyrynä ja mitään ei oikeastaan tapahdu.


Tästä syystähän esim. pesuhuoneen ja saunan seinistä poistetaan se varsinainen höyrynsulku jos se on sinne laitettu talotehtaalla.

Kahden höyrynsulun väliin ei saa jättää mitään. Asiasta on rakennusmääräys. Mutta vähän eri asia kuin maali tai tapetti. Saunassahan on usein alufolio, koska halutaan vielä muoviakin parempaa höyrytiiveyttä.

Poissa jussi

  • Ropelihattu
  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 2363
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #28 : 21.04.17 - klo:01:59 »
Olenpa useampaan kertaan miettinyt, mitä mahtaa tapahtua seinässä kun sinne tapetoidaan "muovitapetti" tai maalataan näillä nykyaikaisilla "muovimaaleilla". Siitähän pitäisi tulla höyrytiivis jolloin meillä on sitten kaksi höyrynsulkua päällekkäin.

Eipä noilla keinoin ihan helposti höyrytiivistä saa aikaan. Ainakaan, jos yrittäisit sitä tarkoituksella.

Poissa fraatti

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 2280
Vs: Höyrynsulkukangas
« Vastaus #29 : 21.04.17 - klo:11:31 »
Saunassahan on usein alufolio, koska halutaan vielä muoviakin parempaa höyrytiiveyttä.

Taitaa olla tuokin jäämässä varsin vähiin ja tilalle ovat tulleet alumiinipintaiset uretaanilevyt. Hinnat alkaen malleissa tosin kaikessa mahdollisessa säästetään ja materiaalivalinnat sen mukaan. (jätetään mm kivi/kahi tms seinät märkätiloista pois & uretaanit korvataan alupahvilla yms... )

Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171 m2 + 71 m2 talli