Kirjoittaja Aihe: Tutkimus paljasti lämpöpumpuista yllättävän asian – "Kuormitus jopa laskee"  (Luettu 1665 kertaa)

Poissa Seagear

  • Aktiivinen keskustelija
  • ***
  • Viestejä: 489
Danfoss DHP-H8+UKV100, 175m, patterilämmitys 146+70m2, rv. -73


Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1302
Kun MLP:lla korvataan
-sähkölämmitys => kulutus laskee läpi vuoden
-öljy- tai puulämmitys => kulutus kasvaa läpi vuoden

Kun ILP:lla tai VILPillä korvataan
-sähkölämmitys => vuosikulutus laskee mutta huippupakkasten aikainen tehon otto ei laske
-öljy- tai puulämmitys => sähkön vuosikulutus kasvaa mutta huippupakkasten aikainen kulutus ei juurikaan muutu

Erityisen hedelmällisenä en tutkimuksen tulosta pidä. Tulos riippuu hyvin paljon siitä, mitä on korvattu ja millaisilla lämpöpumpuilla. MLP sentään osatehoisenakin hoitaa pääosan lämmitystarpeesta ja täysitehoisena suhteellinen sähkönkulutus suorasähkölämmittäjään verrattuna vain putoaa pakkasen kiristyessä, kun alempicoppisen veden lämmityksen osuus suhteessa pienenee. Kaikilla ilmasta ottavilla kulutus tuppaa lähestymään vahvasti suorasähkölämmitystä pakkasen kiristyessä ellei siirrytä tylysti säästämisen puolelle tai jokin muu polttamiseen perustuva lämmitysmuoto astu kuvioon mukaan. Jos tulee paljon maalämpöjärjestelmiä tai öljy-ja puulämmitystä avitetaan ilmasta ottavilla, sähkön kulutuksen riippuvuus ulkolämpötilasta kokonaisuudessaan alenee.

Siinä mielessä aihepiiri on kyllä oleellinen, että eihän se varmaan kauhean taloudellista ole rakentaa sähköntuotantokapasiteettia, jota käytetään ehkä 1% vuodessa - jos sitäkään joka vuosi.
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP

Poissa janti

  • ILPin purkaja
  • Foorumin ylläpitäjä
  • *****
  • Viestejä: 22231
Tätä oletusta en ihan ymmärtänyt, mitkä olivat perusteet tällaiselle oleteukselle?

"**) Uudispientaloja ei eroteltu olemassa olevasta pientalokannasta lämpöhäviökertoimen osalta, mutta MLP-menovedelle käytettiin vuoden 2017 lämpökäyrää, joka kuvaa lattialämmitystä paremmin kuin arvioitu keskimääräinen lämpökäyrä vuodelle 2030, jolloin maalämmön lämmönjaossa tulee olemaan merkittävä määrä patterilämmitysjärjestelmiä"

Eli ilmeisesti tällä hetkellä suurin osa MLP kiinteistöistä on lattialämmitys ja sen COP lukemia käytettiin vuoden 2030 laskelmissakin, vaikka 2030 suurin osa MLP-talouksista on patterilämmitteisiä vanhoja es. öljy/sähkölämmitteisiä talouksia. Mielestäni tämä ei ole nyt perusteltavissa oleva oletus varsinkaan kun katselee liitettä 8.

Aika kovia lukuja olivat nuo MLP oletetut myyntimäärät +240 000 kpl 12 vuoden aikana
=>  noin 20 000 kpl/vuosi, kun tällä hetkellä myydään niitä SULPUn omien tilastojen mukaan noin 8000 kpl/vuosi. Noin 10 000 -15 000 kpl/vuosi myynti olisi historian valossa perusteltavissa.

ILPien myynnin oletetaan pysähtyvän lähes kokonaan +130 000 kpl 12 vuoden aikan.
=> noin 10 800 kpl/vuosi, kun tällä hetkellä myydään niitä tilastojen mukaan noin 40 000 kpl/vuosi.  :o

Onkohan nuo oletetut myyntimäärät menneet nyt tutkijoilla ristiin? 8)

Liitteessä 10 tuntuisi ILPien keskihinnat hieman korkeilta. 1700 € perus ILP ja 2000 € huippu ILP olisi lähempänä keskiarvoa.
Olikohan mahdollinen asennusosuuden kotitalousvähennys otettu näissä asennettunahinnoissa jo nyt huomioon.
« Viimeksi muokattu: 21.04.17 - klo:10:04 kirjoittanut janti »

Poissa kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6003
Voi tuosta tutkimuksesta vetää muunkinlaisia johtopäätöksiä, kuten:

- Sähkön kulutus tulee lämpöpumppujen käytön takia vaihtelemaan entistä enemmän säätilan ja vuodenajan mukaan.

- Paine sähkön hinnan alenemiseksi lämpimien säiden aikaan kasvaa. Tästä syystä suuria investointeja vaativien ja tasaisesti sähköä edullisesti tuottavien voimalaitosten (kuten ydinvoima) kannattavuus heikkenee ja toisaalta huippukysyntäpiikit ovat sen verran lyhyitä, että olemassa olevien joustavien tuotantomuotojen kyky vastata tällaiseen kysyntään taloudellisesti kannattavalla tavalla on puutteellinen. Sähkön hintaan on tällöin nousupaineita ja tämä on myös edellytyksenä sille, että huippukysyntään vastaavien laitosten (moottorivoimalat ja kaasuturbiinilaitokset, tulevaisuudessa ehkä myös sähkövarastot) kannattaa sijoittaa.

- Em. trendit vahvistuvat edelleen mm. syistä, että kaukolämpöyhteistuotanto kohtaa kovaa kilpailua lämpöpumppuvaihtoehtojen taholta ja on painetta siirtyä yhteistuotannossa heikomman rakennusasteen vaihtoehtoihin tai jopa sähkön kulutukseen perustuviin vaihtoehtoihin (jätteet ja tähteet, biopolttoaineet, näitä hyödyntävä erillistuotanto sekä suuret lämpöpumput). Myös tuulivoiman toteutunut ja jossakin laajuudessa luultavasti jatkuva lisääntyminen tuotanto tukee trendiä.

... Eli kyllä helvettiinkin jostakin aina pikkuisen pilkahtaa valoa (viittaan tutkimuksesta raportoituun pääsanomaan). Sinällään vastussähkölämmityksen ja öljylämmityksen vaihtaminen lämpöpumppuihin on kannatettavaa, mutta seuraukset vaan luultavasti aiheuttavat nimenomaan Suomen oloissa suurta tuskaa. Ilman ulkomaista apua (eli toimivia ja tehokkaita voimansiirtoyhteyksiä naapurimaihin) seuraukset luultavasti ylittäisivät kestokyvyn.
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) + "pieni MLP" (itserakennettu, lämmönsiirto/lämmöntalteenotto) + split jäähdytin ym. ym.

Poissa RAFU

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 2775
    • Oma sääasema
Olisi mielenkiintoista nähdä toisen tahon tekemä tutkimus samasta asiasta. Tämä tutkimus herättää paljon kysymyksiä ja sisältää tietenkin tekijöiden yksinkertaistuksia monesta asiasta ja jopa virheellisiä lähtötietoja joista janti tuossa mainitsi.
2 kpl Hitachi 18SX8 (12/2009 ja 03/2010).
158 m2 avara L-mallinen 1-krs rak. 1983 Etelä-Suomi, lisäeristys ja öljykattila 1998, sähköllä 11/2011 alkaen ja öljy/sähkö 09/2015 alkaen, ilmalämmitys, LTO, takka ja puukiuas.
Loggausta erilaisilla laitteilla.

Poissa JukkaI

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 519
    • Energia-asiat kuntoon
Minulle tuon tutkimuksen viesti oli se, että meille ilmanpumppaajille olisi hyvä olla myös vaihtoehto huippupakkasille. Jokin muu kuin sähkövastus. Itse fanitan alapalo- tai käänteispalokattilaa klapin polttoon kun lämpötila on -15°C tai alle.
www.energisti.fi   Pana CS-TE9DKE Asennettu 12/2007. VILP öljykattilan kylkeen 03/2008. Uusi Technibel 10kW VILP 10/2016. 1963-puutalo jossa 2-kerroslasit ja n.100m2 + viileä kellari n.50m2

Poissa Kellarinlämmittäjä

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1302
Minulle tuon tutkimuksen viesti oli se, että meille ilmanpumppaajille olisi hyvä olla myös vaihtoehto huippupakkasille.

Tämän talven öljyn kulutus jäi niin pieneksi (~150 l), että se ei tee edes syntistä oloa. En nyt edes oleta, että se jatkossa ainakaan jokavuosi yhtä pieniin jäisi. Molemmista päistä pitkä talvi on kyllä lämmitystä vaatinut ja siihen VILP on pystynyt hienosti.

Voisiko ILPien määrässä on olla kyse käyvien koneiden lukumäärästä. Kun ILP alkaa olla melkein joka talon seinässä, missä ei muuta lämpöpumppua ole, määrä ei ehkä enää kovin kasva. ILPejä varmaan myös korvautuu VILPeillä ja maalämmöllä jossakin määrin.
CTC 520 M VILP / öljy,  MHI SRK25ZJX-S ILP

Poissa Scroll

  • Aktiivinen keskustelija
  • ***
  • Viestejä: 273
Minulle tuon tutkimuksen viesti oli se, että meille ilmanpumppaajille olisi hyvä olla myös vaihtoehto huippupakkasille. Jokin muu kuin sähkövastus. Itse fanitan alapalo- tai käänteispalokattilaa klapin polttoon kun lämpötila on -15°C tai alle.

Se on työnalla.

Poissa jiikoo

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 574
Kun MLP:lla korvataan
-sähkölämmitys => kulutus laskee läpi vuoden
-öljy- tai puulämmitys => kulutus kasvaa läpi vuoden



Klapilämmityksen osalta maalämpö ei välttämättä lisää sähkönkulutusta huippupakkasten aikana. Perustelen tätä sillä, että kun pakkasta on esimerkiksi -20 - -45 Celsiusta niin moni tulisijoilla normaalisti lämpenevä talo ei lämpene sellaisilla keleillä puulla kokonaan vaan sähkövastuksilla. Esimerkiksi tulisijoilla lämmöntuotosta voidaan vastata sinne -10C asteen lukemiin. Sitä kylmemmillä keleillä sen osuuden ylittävä määrä lämpenee sähkövastuksilla.Silloin esimerkksi -30C pakkasella sähkö lämmittää taloa sen erotuksen verran eli +20C. Saman sähkömäärän kun pistäisi maalämpöpumppuun niin se voisi pitää sillä koko talon lämpimänä ilman puunpolttoa ja vielä jäisi sähköä ylikin.

Toki niitä on paljon sellaisiakin taloja joissa lämmitys hoituu sata prosenttisesti puuta polttamalla vaikka pakkasta olisi -50C. Siinä tapauksessa toki maalämpöpumppuun vaihtaminen lisää aina sähkönkulutusta.

Hyvähän se on olla jonkinlainen sähköstä riippumaton varalämmönlähde talossa. Tulisija taitaa olla se toimivin varalämmönlähde. Aina sitä jotain poltettavaa löytyy jostain vaikka olisi sotatila ja sähköverkot poikki ties kuinka monetta kuukautta ja polttoaineetkin olisi myyty jo aikoja sitten loppuun kaupoista ja huoltoasemilta.



Poissa kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6003
Klapilämmityksen osalta maalämpö ei välttämättä lisää sähkönkulutusta huippupakkasten aikana. Perustelen tätä sillä, että kun pakkasta on esimerkiksi -20 - -45 Celsiusta niin moni tulisijoilla normaalisti lämpenevä talo ei lämpene sellaisilla keleillä puulla kokonaan vaan sähkövastuksilla. Esimerkiksi tulisijoilla lämmöntuotosta voidaan vastata sinne -10C asteen lukemiin. Sitä kylmemmillä keleillä sen osuuden ylittävä määrä lämpenee sähkövastuksilla.Silloin esimerkksi -30C pakkasella sähkö lämmittää taloa sen erotuksen verran eli +20C. Saman sähkömäärän kun pistäisi maalämpöpumppuun niin se voisi pitää sillä koko talon lämpimänä ilman puunpolttoa ja vielä jäisi sähköä ylikin.
Kaikenlaisia laskelmiahan voi tehdä, mutta itse en ainakaan tältä istumalta niele, että puulämmitys säännönmukaisesti mitoitetaan osatehoiseksi ja maalämpö täystehoiseksi. Eiköhän asia ole juuri päin vastoin, sillä osatehoisen puulämmityksen täydentäminen täystehoikseksi maksaa pääsääntöisesti paljon vähemmän kuin vastaava maalämmölle. Totta on, että puutulisija ei useimmissa tapauksissa ole päälämmönlähde, vaan käytetään esimerkiksi sähkölämmön ja lämpöpumpun ohella.

Sähköä kuitenkin säästyy kovilla pakkasilla osatehoisen maalämmön yhteydessä ehkä enemmänkin kuin täystehoisella, jos puuttuva lämmitysosuus korvataankin lisälämmitykseen suunnitellulla puutulisijalla. Täystehoisella maalämmöllä sähkönkulutus kasvaa vähintään suhteessa lämmitystarpeeseen, mutta osatehoisen tuotto voidaan kohdistaa rakennuksen niihin osiin, mihin puutulisijan lämmitysvaikutus ei kunnolla yllä ja sähkönkäyttö kyllästyy kohtuullisen pakkaskelin mukaiseen maksimilukemaan. Sähkön ostaminen tuntihinnoiteltuna jopa antaisi hyvän kannustuksen ja palkkion, kun toimii näin.
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) + "pieni MLP" (itserakennettu, lämmönsiirto/lämmöntalteenotto) + split jäähdytin ym. ym.

Poissa nackerton

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 817
Sulpu sai juuri sellaisen "tutkimustuloksen" mistä maksoikin :)

Poissa nackerton

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 817
Minulle tuon tutkimuksen viesti oli se, että meille ilmanpumppaajille olisi hyvä olla myös vaihtoehto huippupakkasille. Jokin muu kuin sähkövastus. Itse fanitan alapalo- tai käänteispalokattilaa klapin polttoon kun lämpötila on -15°C tai alle.

Suursäkki pellettiä ja automaattinen kamiina polttelemaan sitä?

https://www.motiva.fi/files/11242/Selvitysraportti_Pellettitakkojen_kaytto_lammityksessa_Suomessa.pdf

Paikalla Espejot

  • Aluevalvoja
  • ****
  • Viestejä: 7577
Minusta noi perustelut on aika selkeät ja perustuvat parantuneeseen energiatehokkuuteen kautta linjan. Mutta ennusteet on aina epävarmoja.

Poissa janti

  • ILPin purkaja
  • Foorumin ylläpitäjä
  • *****
  • Viestejä: 22231
Keskustelu lämpöpumpuista jatkuu
« Vastaus #14 : 11.05.17 - klo:10:01 »
Keskustelu lämpöpumpuista jatkuu – "Ovat hyvä ratkaisu, mutta niiden lisääntyminen nostaa sähköjärjestelmän tehokuormitusta"

Öljylämmityksestä luopuminen lisää sähkönkulutusta, toteaa Lämmitysenergia Yhdistys ry tiedotteessaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/keskustelu-lampopumpuista-jatkuu-ovat-hyva-ratkaisu-mutta-niiden-lisaantyminen-nostaa-sahkojarjestelman-tehokuormitusta-6647939

http://www.ley.fi/

Aikaisempi tiedote yhdistykseltä
http://www.ley.fi/wp-content/uploads/Öljylämmityksestä-sähköpulan-ratkaisijaksi..pdf

"*) Mitä tapahtuu pakkasilla, kun 150 000 pientaloa on siirretty öljystä maalämpöön?
- Suomessa maalämpöpumpun nimellistehoksi tarvitaan noin 8–10 kW.
- Sähköverkosta tarvitaan noin 3 kW sähkötehoa pumpun käyttämiseen.
- Kovilla pakkasilla, lämpöpumpussa oleva lisälämpövastus kytkeytyy päälle. Lisävastuksen teho on yleensä noin 8 kW.
- Talven kylmimmässä vaiheessa kaikki tehot otetaan käyttöön, silloin sähköntarve lasketaan näin: 150 000 (talojen määrä) x (3 kW+8 kW) = 1 650 000 kW (1650 MW) sähkötehoa.
- Arto Hannula muistuttaa, että lauhdevoimalla tuotetun sähkön hyötysuhde on noin 33 %. Näin ollen 2/3 tuotetusta lämmöstä menee hukkaan. ”Jos ajatellaan isommassa kuvassa, että lämpöpumpuilla tuotetun lämmön hyötysuhde on 3, kokonaishyötysuhde on todellisuudessa vain 1."

Hieman ihmettelen tuota lisävastustehon tarvetta, kyllä 3 kW ottoteholla MLP tuottaa tuon noin 10 kW kovillakin pakkasilla.