Kirjoittaja Aihe: Kerrostalojen lämpöpumput uhkaavat kaukolämpöyhtiöiden asemaa  (Luettu 913 kertaa)

Poissa janti

  • ILPin purkaja
  • Foorumin ylläpitäjä
  • *****
  • Viestejä: 22900
Kerrostalojen lämpöpumput uhkaavat kaukolämpöyhtiöiden asemaa – etujärjestö syyttää kaukolämpöyhtiöitä lämpöpumppujen asentamisen jarruttamisesta

Kaukolämpöyhtiöiden pitää miettiä uudestaan liiketoimintamalliaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9869733

Paikalla kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6246
Kaukolämpöyhtiöiden pitää miettiä uudestaan liiketoimintamalliaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9869733
En kyllä löydä tuolle toimittajan osaotsikolle vastinetta haastatteluista. Pikemminkin tuolta putkahtaa esille sellainen perussanoma, että kaukolämpöyhtiöt muuttavat kaiken aikaa hinnoittelumallejaan parantaakseen kilpaliluasemaansa kiinteistökohtaista lämpöpumpputeknologiaa vastaan.

Kiinteistön omistajan kannaltahan perusasetelma on sellainen, että jos valitset kaukolämmön, saat lämmitysjärjestelmät (suureen kiinteistöön) halvemmlla, mutta maksat jatkuvasti korkeampia juoksevia kustannuksia. Lämpöpumpun tapauksessa taas joudut aluksi investoimaan huomattavasti enemmän ja itse asiassa ottamaan riskejä, jotka lämpöyhtiö vaihtoehdon tapauksessa kantaa, mutta juoksevat kustannukset ovat vastaavasti pienemmät. Korvausinvestointiasetelma on pitemmällä aikavälillä siltä väliltä, mutta lievempi.

Tuo johtaa tyypillisesti yli 10 vuoden takasinmaksuaikoihin, ennen kuin lämpöpumppuvaihtoehto tulee edullisemmaksi nollakorolla (käytännöllisemmillä korko- ja riskioletuksilla hintatasosta ym. riippuen mahdollisesti kauemminkin).
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) + "pieni MLP" (itserakennettu, lämmönsiirto/lämmöntalteenotto) + split jäähdytin ym. ym.

Poissa ekopentti

  • Aktiivinen keskustelija
  • ***
  • Viestejä: 311
Olen asiasta saarnannut: "Lämmitys on lämpöpumppu" sloganilla.

Jos rakennusta päätetään pitää lämpimänä seuraavat 20 vuotta, kannattaa siirtyä lämpöpumppulämmitykseen.

Erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen saavuttamiseksi kannattaa kaikki öljy- ja kaasulämmitteiset rakennukset, myös ulkomailla, muuttaa lämpöpumppulämmitykseen.

Käyttämällä pieni osa säästyneestä kaasusta aggrekaateissa saadaan myös sähkö riittämään.

Paikalla kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6246
Erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen saavuttamiseksi kannattaa kaikki öljy- ja kaasulämmitteiset rakennukset, myös ulkomailla, muuttaa lämpöpumppulämmitykseen.
Mitä etelämmäs Euroopassa mennään, sitä enemmän rakennuksissa on pelkästään lämpöpumppuja sisätilan siedettävän lämpötilan ylläpitäjänä. EU kumminkin huutaa, että noiden viemä sähkömäärä pitäisi kuitenkin jotenkin saada radikaalisti vähenemään.

Saksassa taas ovat, ryökäleet, lykänneet niin kovan veron sähkölle, että taloon saa lämpöä edullisemmin öljyllä kuin parhaimmalla lämpöpumpulla. Toivottavasti saksalainen taloushapatus ei pääse leviämään tänne meren taakse (vaikka pääosa suomalaisista asuukin lähempänä Saksaa kuin vaikkapa Rovaniemeä). Tanskaan se on jo päässyt leviämään ja Ruotsiakin uhkaa.
« Viimeksi muokattu: 12.10.17 - klo:23:42 kirjoittanut kotte »
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) + "pieni MLP" (itserakennettu, lämmönsiirto/lämmöntalteenotto) + split jäähdytin ym. ym.

Paikalla Scroll

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 730
Kyllä lämpöpumpputahojen väitteille hankaloittamisesta löytyy katetta. Kannattaa tutustua K1 "määräyksiin" varsinkin silloin kun harkitaan hybridi-tyyppisiä ratkaisuja.

Poissa Morjens_1

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 721
Eli vaihtoehtoina käytännössä pyrkiä kokonaan eroon kaukolämmöstä tai investoida uusiin lämmönvaihtimiin ja säätötekniikkaan taloyhtiön ollessa noin 40 vuoden ikäinen. Hankalaksi (hybridi)asiakkaaksi jääminen taitaa olla tariffipeikon takia riskeistä suurin, ja kaukolämpöön jääminen seuraavaksi suurin, koska hinta voi pompsahtaa yhdessä yössä.

Aiemmassa rivitaloyhtiössä josta muutimme nykyiseen okt:hen, tehtiin vaatimuksestani pts jossa varauduttiin suurempiin investointeihin. Lämmitysjärjestelmän päivitys oli listalla 3-5 vuoden ajoituksella ja maalämpö oli yhtenä vaihtoehtona mukana. Siihen aikaan kaupunki kuitenkin käytännössä vielä esti kaukolämmöstä irtautumisen. Sittemminhän kaukolämmöstä irtautumista on helpotettu. Ovat olleet nyt vissiin viitisen vuotta tyytyväisiä maalämmöllä lämmittäjiä.  Aika monta lämpökaivoa porauttivat, ja pumppauksesta huolehtivat muistaakseni Niben laitteet. Taloyhtiön rakennukset eivät todellakaan olleet 70-lukulaisina mitenkään energiatehokkaita, eli maalämmöllä on saavutettu investointilaskelmiakin suuremmat säästöt.

Mutta summasummarum niin se taitaa olla että kunnalliset energiyhtiö eivät kykene muuttumaan markkinoiden mukana, ja lauhdelämpöä käytetään tulevaisuudessa lähinnä kunnan rakennusten ja vesistöjen lämmittämiseen. Surullista, mutta niin makaa kuin petaa.

Paikalla kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6246
Kyllä lämpöpumpputahojen väitteille hankaloittamisesta löytyy katetta. Kannattaa tutustua K1 "määräyksiin" varsinkin silloin kun harkitaan hybridi-tyyppisiä ratkaisuja.
Lämmön ja sähkön yhteistuotantoa pääosin käyttävän lämmpöntoimittajan kannalta nuo K1-normit ovat varsin perusteltuja: miksi heikentää oman "virtuaalisen lämpöpumpun" tuottosuhdetta ja lisätä verkoston lämpöhäviöitä pyyteettömästi vain sen takia, että asiakas saa paremman tuottosuhteen omalle lämpöpumpulleen. Järjestelmän kokonaistehokkuuskin  vain laskee, jos noita ei noudateta. Jos kyse olisikin pelkästä lämmön menekistä, kritiikki olisi perusteltua.
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) + "pieni MLP" (itserakennettu, lämmönsiirto/lämmöntalteenotto) + split jäähdytin ym. ym.

Paikalla kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6246
Mutta summasummarum niin se taitaa olla että kunnalliset energiyhtiö eivät kykene muuttumaan markkinoiden mukana, ja lauhdelämpöä käytetään tulevaisuudessa lähinnä kunnan rakennusten ja vesistöjen lämmittämiseen. Surullista, mutta niin makaa kuin petaa.
Terve kilpailu joka tapauksessa tervehdyttää tilannetta ja järkevöittää ehtoja ja hinnoittelua. Sanon kyllä omana mielipiteenäni, että julkisuudessa käytävä keskustelu ei juuri koskaan pääse tasolle jolle sen pitäisi, eli puhuttaisiin eri ratkaisuihin liittyvistä todellisista riskeistä ja mahdollisuuksista tulevaisuuden kannalta. Toisaalta lobbareiden ja asianomistajien sanoma pääsee aina hyvin mediassa lävitse, kuten tämänkin ketjun alkuna olleessa jutussa. Ja lämmityskustannuksia pitää tarkastella tapauskohtaisesti kokonaisuutena ja ottaa mukaan myös pääoma- ja tilakulut sekä riskikalkyloinnit. Esimerkiksi menneisyyden energiaveropolitiikka ei ole tae siitä, että poliitikot tulevaisuudessakin vetävät kovin erilaista linjaa kuin useissa naapurimaissa.
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) + "pieni MLP" (itserakennettu, lämmönsiirto/lämmöntalteenotto) + split jäähdytin ym. ym.

Poissa ekopentti

  • Aktiivinen keskustelija
  • ***
  • Viestejä: 311
Mitä etelämmäs Euroopassa mennään, sitä enemmän rakennuksissa on pelkästään lämpöpumppuja sisätilan siedettävän lämpötilan ylläpitäjänä. EU kumminkin huutaa, että noiden viemä sähkömäärä pitäisi kuitenkin jotenkin saada radikaalisti vähenemään.

Saksassa taas ovat, ryökäleet, lykänneet niin kovan veron sähkölle, että taloon saa lämpöä edullisemmin öljyllä kuin parhaimmalla lämpöpumpulla. Toivottavasti saksalainen taloushapatus ei pääse leviämään tänne meren taakse (vaikka pääosa suomalaisista asuukin lähempänä Saksaa kuin vaikkapa Rovaniemeä). Tanskaan se on jo päässyt leviämään ja Ruotsiakin uhkaa.
Silti keskinen Eurooppa lämmitetään polttamalla maakaasua ja öljyä. Tanskassa uusia kerrostaloja lämmitetään jätelämmöllä.

Kun lämmön kierrättäminen ymmärretään Saksa, Ranska, Englanti akselilla tekemistä piisaa ja CO2 päästöt lämmityksen osalta voidaan puolittaa.

Nyt on aika panostaa jätelämmön talteenottoon vedestä ja ilmasta.

Erittäin mielenkiintoinen on pienten maakaasu aggrekaattien ja lämpöpumppujen käyttö kerrostalojen lämmittämiseen jolloin kaasunkulutus puolittuu ja voidaan hyödyntää älykkäästi sähkön hinnan vaihteluita ja esim. tuulisähköä.

Olemme viimeinen sukupolvi joka voi vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen!

Paikalla Scroll

  • Konkari
  • ****
  • Viestejä: 730
Lämmön ja sähkön yhteistuotantoa pääosin käyttävän lämmpöntoimittajan kannalta nuo K1-normit ovat varsin perusteltuja: miksi heikentää oman "virtuaalisen lämpöpumpun" tuottosuhdetta ja lisätä verkoston lämpöhäviöitä pyyteettömästi vain sen takia, että asiakas saa paremman tuottosuhteen omalle lämpöpumpulleen. Järjestelmän kokonaistehokkuuskin  vain laskee, jos noita ei noudateta. Jos kyse olisikin pelkästä lämmön menekistä, kritiikki olisi perusteltua.


Iso osa laitoksista, joita jengi luulee kaukolämmöksi (ts. yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) on kuitenkin aluelämpöä (pelkkää lämmön tuotantoa, siis myös "menekkiä").

Miksi K1 sääntöjä sovelletaan aluelämpöönkin? (jos hyväksytään ajatus, että kaukolämmön puolella nuo "määräykset" voivat olla semisti perusteltujakin -ehkä)

Aluelämmössä noissa määräyksissä ei siis ole kottenkaan mielestä järkeä jos nyt oikein tulkitsen sanojasi?

Paikalla kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6246
Miksi K1 sääntöjä sovelletaan aluelämpöönkin? (jos hyväksytään ajatus, että kaukolämmön puolella nuo "määräykset" voivat olla semisti perusteltujakin -ehkä)

Aluelämmössä noissa määräyksissä ei siis ole kottenkaan mielestä järkeä jos nyt oikein tulkitsen sanojasi?
Varmaan ajatuksena K1-sääntövaatimuksessa on ratkaisujen yhdenmukaisuus mm. sen mahdollisuuden varalta, että aluelämpöverkko myöhemmin yhdistetään suurempaan yhteistuotantoverkkoon tai tuoreempana, painavampana ja samalla ehkä todennäköisempänä ajatuksena, että lämmöntuottaja siirtyy lämpöpumpun käyttöön pohjakuorman tuottajana.

Jos aluelämmönlähteenä on lämpopumppu, tuo K1-vaatimus on erittäin järkevä ja perusteltu. Joka tapauksessa paluuveden lämpeneminen lisää lämpöhäviötä paluuputkesta ja vaatii lisää pumppaustehoa siihen nähden, että energiankulutuksen vähentyminen saavutettaisiin K1-vaatimusten mukaisella kytkennällä (jollaisen tarkoitus on estää paluuveden lämpötilan nousu).
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) + "pieni MLP" (itserakennettu, lämmönsiirto/lämmöntalteenotto) + split jäähdytin ym. ym.

Poissa ZONS

  • Aktiivinen keskustelija
  • ***
  • Viestejä: 485
  • Mitsubishi Electric MSZ-FD25VA
Entäs jos lämpöpumpun lämmön lähteenä olisikin, varsinkin lämmön ja sähkön yhteisuotannon kaukolämpöverkoissa, kaukolämmön paluupuoli? Lämmön ottaja maksaisi jotakin vielä tuosta haaleasta paluupuolen lämmöstä, minkä se omalla lämpöpumpullaan sitten korottaisi oman käyttötarpeensa mukaiseksi, varsin pienellä sähköenergiakustannuksella. Kaukolämpöverkon paluupuolen lämpötila laskisi ja häviöt vähenisivät. Lisäksi yhteistuotantoon menevän kaukolämmön paluuveden lämpötila laskisi ja sähköntuotantoon tarvittavan kaukolämpölauhteen lämpötila olisi alempi joten käsittääkseni sähköntuotannon suhteellinen osuus voisi olla suurempi, tai ainakin käyttöenergiaksi hyödynnettävissä oleva osuus? Ja lisäksi jotakin saisi kaukolämpöyhtiö siitä "jätelämmöstäkin" eikä asiakkaat karkaisi täysin verkoston ulkopuolelle, esim. maalämmön käyttäjiksi.  8)
Punainen tupa ja...

Kellari + 2 kerrosta:
4 x Mitsubishi Electric MSZ-FD25VA+MUZ-FD25VABH

Paikalla kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6246
Entäs jos lämpöpumpun lämmön lähteenä olisikin, varsinkin lämmön ja sähkön yhteisuotannon kaukolämpöverkoissa, kaukolämmön paluupuoli? Lämmön ottaja maksaisi jotakin vielä tuosta haaleasta paluupuolen lämmöstä, minkä se omalla lämpöpumpullaan sitten korottaisi oman käyttötarpeensa mukaiseksi, varsin pienellä sähköenergiakustannuksella. Kaukolämpöverkon paluupuolen lämpötila laskisi ja häviöt vähenisivät. Lisäksi yhteistuotantoon menevän kaukolämmön paluuveden lämpötila laskisi ja sähköntuotantoon tarvittavan kaukolämpölauhteen lämpötila olisi alempi joten käsittääkseni sähköntuotannon suhteellinen osuus voisi olla suurempi, tai ainakin käyttöenergiaksi hyödynnettävissä oleva osuus? Ja lisäksi jotakin saisi kaukolämpöyhtiö siitä "jätelämmöstäkin" eikä asiakkaat karkaisi täysin verkoston ulkopuolelle, esim. maalämmön käyttäjiksi.  8)
Tukholmassa moinen on käsittääkseni tuotteistettukin kaukolämpötuotteeksi talojen lämmitykseen ja Suomessa katukäytävien sulatukseen. Toisaalta lämpöyhtiöt itsekin syöttävät aluejäähdytyssaarekkeiden lauhdutusenergiaa paluuputkeen (mistä taas on hyötyä silloin, kun käytetään huippulämpökattiloita apuna).

Turha on kumminkaan luulla, että lämpöä saisi tuollaisesta putkesta ilmaiseksi, vaikka lämpötila sitten olisi +2 astetta. Ainakin joutuu maksamaan liittymiskustannuksen ja jonkinlaisen kausittaisen ylläpitomaksun. Samahan on, vaikka poraat oman kaivon, eli poraus ja osat maksavat, minkä lisäksi pumppaus vie sähköä ja periaatteessa jonkinlaista ylläpitoakin järjestelmä saattaa vuosikymmenten kuluessa edellyttää.
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) + "pieni MLP" (itserakennettu, lämmönsiirto/lämmöntalteenotto) + split jäähdytin ym. ym.