Kirjoittaja Aihe: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen  (Luettu 4347 kertaa)

Poissa Scroll

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1766
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #15 : 07.02.18 - klo:15:35 »
Jälleen palataan siihen että tuollainen touhu kannattaa vain jos sillä saadaan palotapahtumaa optimoitua niin että varsinainen polttoaine tulee käytettyä täydellisemmin. Sillä saralla tekemistä kyllä riittää vielä.

Eiköis näissä nykyisissä lambda-ohjatuissa moottoreissa hiilivedyt kuitenkin aika tarkkaan pala? Toki voi jäädä jotain sivupalamisttuotteita, joita poltellaan loppuun katalysaattorissa, mutta epäilisin että niitä koskaan saadaan itse pytyssä palamaan loppuun asti räjähdysmäisen palotapahtuman aikana?

Muutenkin yleensä noiden sekundääripalotuotteiden loppuun palaminen vaatii pitkän tulitien. Siitähän se on kyse noissa kiukaiden paskuudessakin....savupiipussa raukan palokaasujen pitäis loppuun palaa useimmissa löylyvehkeissä.

Poissa kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6624
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #16 : 07.02.18 - klo:15:42 »
^^turbo ei juurikaan paranna bensakoneiden hyötysuhdetta. Vaikutus on dieseleissä kuitenkin hyvin selvä. Tahdon tällä vaan alleviivata sitä, että asiat eivät ole aina aivan itsestäänselviä. Kokeilla kannattaa ja yrittämättä ei juuri mikään kehity. Toki joku ajatus on oltava mukana. Ikiliikkujia ei edelleenkään ole, ja käärmeöljyt kannattaa jättää ostamatta.
Ei tietenkään, sillä bensakoneessa (otto-moottori) on joko kaasuläppä tai (taloudellisemmassa ratkaisussa) säädettävä venttiilikoneista tms., jolla palaminen saadaan tapahtumaan alipaineessa ja koneen työsykli tekee jo itsessään saman, minkä diesel + turbo.

Ajoitetuilla venttiileillä säädettävä otto-moottori ja diesel+turbo on kiertoprosessin mielessä tasapainossa. Ilman turboa oleva diesel on rampa. Kaasuläpällä säädettävä otto-moottori taas on siinä mielessä hölmä, että alipaine tehdään kaasuvirtausta kuristamalla (eikä mekaanisella pumpulla, kuten ajoitetun venttiilikoneiston yhteydessä).
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) ym. Passiivimaalämpö- ja jäähdytysprojekti etenee.

Poissa Mikkolan

  • MoniToimi
  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1019
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #17 : 07.02.18 - klo:20:08 »
Kannattaako tuota edes kokeilla. Insinööreinä tietysti laskemme ensin, että kannattaako....

Juu, ei kannata kokeilla. Puu sisältää jo itsessään n.6 % vetyä. Aloittajan konseptilla vedyn lisäys jää mitättömäksi.

Pakokaasuthan ovat kuumia ja kun huuhteluilma vedetään ahtamattomassa koneessa sylinteriin ideaalisesti ulkoilman paineessa, on kuumien pakokaasujen tilavuusvirta tyypillisesti kemiallisten reaktioiden jälkeen enemmän kuin kaksinkertainen imettyyn tilavuusvirtaan nähden.

Tilavuusvirta lienee 4-kertainen, mutta pyörittääkö massavirta turboa kuitenkin enemmän? Kuuman kaasun tiheys on pieni. Oisko massavirta tuplat verrattuna sisään syötettyyn ilmamassaan?

Jos jossain on riittävästi lämpöä tarjolla, niin vesi hajoaa alkuaineikseen ihan itekseen. Näin tapahtuu mm. voimalaitoksissa. Tässä yksi tunnettu vedyn muodostumisreaktio polttokattilassa. Puhutaan ns. vesikaasusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesikaasu

Tuosta kun tulee kahdenlaista kaasua, jollei niitä saada eroteltua niin tulos on +- 0.

Sota-aikaan häkäpönttömoottoreista otettiin jyrkän ylämäen alla lisää tehoja nakkaamalla lunta häkäpönttöön. Pönttöön varastoitunut ylimääräinen lämpö sulatti lumen ja tuotti tuota vesikaasua hiilen kanssa reagoiden. Ylimääräinen vety antoi mukavan boostin moottorille ja ylämäki päästiin päälle.


Tuossa yhdensortin virheellinen "kaupunkilegenda" . Lumen lisäämisellä ei tule yhtään enempää vetyä. Hetkellinen tehon lisäys tulee siitä että prosessi jäähtyy niin paljon että osa tervoista jää krakkautumatta. Tervojen energiatiheys on paljon suurempi kuin normi "tuotekaasun"


Fiksumpi investointi olisin niiden kalliiden ja särkyvien HHO-genujen sijasta hankkia parempi kiuas, mutta jos haluaa sitä paskaa koittaa virittää, niin ehkä sitten noin.

Vesikaasullakin voi sitä hommaa yrittää halvemmalla buustata. Tällöin tosin pitää saada ensin palaminen kunnolla alkuun ja riittävän kuumaksi ennenkuin vesikaasua kannattaa tarjota tulipesään.

Juu, ei tuostakaan mitään apuja saa, normi saunapuut sisältää jo valmiiksi keskimäärin 23 % vettä, joka sekään ei ehdi krakkautua.

. Vesi hajoaa parhaiten ultraäänellä 30000-45000 Hz.

En taida uskoa tuonkaan paremmuuteen. Kun puun ja hiilien kanssa ollaan tekemisissä niin katalyyteillä saadaan veden krakkautumis lämpötila 400 - 500 asteen tuntumaan lisäksi prosessi nopeutuu huomattavasti.

Mees nyt tuon humpuukis kanssa hiiteen täältä.

Juju on siinä, että veden hajoaminen ottaa tasan justiinsa sen määrän energiaa mitä se yhdistyessään tuottaa takas Miinus häviöt. Joten se siitä ajamisesta.

Pitää paikkansa. Puun suorassa kaasutuspoltossa hyöty tulee siitä että saatu vety palaa n.2500 K lämpötilalla sekä se että vety palaa nopeasti, n. 300 cm/s, adiapaattisesti ilman seoksena oikealla ilmakertoimella. Tuo sitten parantaa muiden kaasujen palamista.

Eiköis näissä nykyisissä lambda-ohjatuissa moottoreissa hiilivedyt kuitenkin aika tarkkaan pala? Toki voi jäädä jotain sivupalamisttuotteita, joita poltellaan loppuun katalysaattorissa, mutta epäilisin että niitä koskaan saadaan itse pytyssä palamaan loppuun asti räjähdysmäisen palotapahtuman aikana?

Muutenkin yleensä noiden sekundääripalotuotteiden loppuun palaminen vaatii pitkän tulitien. Siitähän se on kyse noissa kiukaiden paskuudessakin....savupiipussa raukan palokaasujen pitäis loppuun palaa useimmissa löylyvehkeissä.

Oisko se niin että kaikki ei kertakaikkiaan ehdi palaa sylinterissä?

Sepän sääntö: Alas alasin, ei ylös-alasin!

Poissa kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6624
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #18 : 07.02.18 - klo:22:44 »
Tilavuusvirta lienee 4-kertainen, mutta pyörittääkö massavirta turboa kuitenkin enemmän? Kuuman kaasun tiheys on pieni. Oisko massavirta tuplat verrattuna sisään syötettyyn ilmamassaan?
Jos kyse olisi virtauksen nopeusenergiasta, noin olisikin, mutta pakokaasuja patoamalla saadaan aikaan silkkaa painetta. Eli kevyt aine saa suuremman loppunopeuden kuin raskas, jos kumpikin lähtee saman paineen ajamana (eli turbiini kyllä saa paineen sisältämän energian talteen riippumatta virtaavan aineen tiheydestä, mutta mitoitus täytyy tietenkin tehdä olosuhteiden mukaan).

Imu- ja pakopuolen tilavuusvirta riippuu aika lailla myös tehotasosta dieselin tapauksessa (käyhän laite sitä laihemmalla seoksella mitä pienempi on kuormitus). Myös kemialliseen reaktioon osallistuu vain happi, jota on 20% imukaasusta. Myös polttoaine vaikuttaa (eli hiilidioksidin ja veden suhde pakokaasuissa; vettä tulee kaksi molekyyliä yhtä happimolekyyliä kohti,  hiilidioksidia vain yksi). Periaatteessa n. 300-asteinen kaasu vie kaksinkertaisen tilavuuden huoneenlämpöiseen verrattuna (aika tyypllinen dieselin pakokaasujen lämpötila osateholla).
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) ym. Passiivimaalämpö- ja jäähdytysprojekti etenee.

Poissa kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6624
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #19 : 07.02.18 - klo:22:58 »
Tuossa yhdensortin virheellinen "kaupunkilegenda" . Lumen lisäämisellä ei tule yhtään enempää vetyä. Hetkellinen tehon lisäys tulee siitä että prosessi jäähtyy niin paljon että osa tervoista jää krakkautumatta. Tervojen energiatiheys on paljon suurempi kuin normi "tuotekaasun"
Vesikaasutushan on endoterminen reaktio, eli hehkuva hiili nappaa vedestä hapen ja tuloksena syntyy vetyä ja hiilimonoksidia, joista kumpikin palaa. Vesikaasu on luokkaa viisi kertaa tehokkaampi polttoaine kuin generaattorikaasu, joka sisältää pääasiassa typpeä ja jonka lämpöarvo  on sen takia heikko. Eli sulava lumi estää generaattorin saamasta ilmaa ja loisivaa typpeä, jolloin hiilien lämpöenergia ja kemiallinen energia muuttuu ehtaksi palokaasuksi.

En tiedä tuon tervan krakkautumisen merkityksestä prosessille, epäilisin kuitenkin hyvin pieneksi verrattuna vesikaasureaktioon, joka on puhdasta kemiallista termodynamiikkaa.
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) ym. Passiivimaalämpö- ja jäähdytysprojekti etenee.


Poissa VesA

  • Foorumin ylläpitäjä
  • *****
  • Viestejä: 12644
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #20 : 07.02.18 - klo:23:57 »

Oisko se niin että kaikki ei kertakaikkiaan ehdi palaa sylinterissä?

Kuplavolkkarissa ja ameriikan vanhassa V8:ssa tulee varsinkin ryypyn kanssa paljon silkkaa bensaa pakoputkesta, mutta uudempien koneiden päästöille on euroN rajat myös hiilivedyille.. ei niitä voi polttamatta jättää tai tulee hylsy päästöistä. HHO voisi siis auttaa ehkä näissä 50 vuoden ikäisissä vehkeissä jos se sytyttäisi seoksen paremmin, mutta kun sitä ainetta syntyy HHO generaattoreissa surkean vähän edes siihen tarkoitukseen.
2 * Argo AWI35AHL
Ultimate 8 Pro Basic ( Gree )
Ultimate 10 Inverter ( Midea )
Vaillant VWS141/2

Poissa Scroll

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1766
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #21 : 08.02.18 - klo:00:48 »
Ei häkäpönttöauton tehon lisääntyminen CO + H boostauksessa (=vesikaasu) ole mitään legendaa. Se on ihan fakta jolla on saatu raskaat amunitsioonikuormat mäen päälle, pojat. Ilman sitä faktaa polottaisitte ruskia täällä.

Kotte kävikin tuon termodynaamisen puolen jo läpi mutta sen verta muistutuksena, että CO on hemmetin energiarikas kaasu. Monissa kaasutusprosesseissa ollaan hemmetin tyytyväisiä kun on onnistuttu tuottamaan runsain mitoin häkää = polttokaasua. (vrt. HÄKÄpönttöauto).

Vedystä nyt sitten ei varmaan tartte erikseen mainostaa. Jokainen varmasti tajuaa mihin sitä voi käyttää enkä tarkoita vetypommia.

Tervojen krakkautumisen (=pienemmiksi hiilivedyiksi pilkkoutumisen) estämisestä en ole tähän päivään mennessä näynyt kenenkään olleen kiinnostuneen. Enempi se terva on riesa liki kaikkialla missä puuta kaasutetaan. Kukaan ei ainakaan pyri estämään tervan pilkkoutumista. Olihan aika outo veto Mikkolanilta tuo heitto muuten ihan kohtuu järkevässä kommentoinnissa.

Poissa Mikkolan

  • MoniToimi
  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1019
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #22 : 11.02.18 - klo:19:23 »
Aluksi toki voi olla endoterminen mutta muuttuu eksotermiseksi kun lämpötila laskee. Reaktiot hakevat tasapainotilaa koko prosessin ajan eli kulkevat molempiin suuntiin olosuhteiden mukaan. Reaktiot pyrkivät alimpaan mahdolliseen energia tasoon mutta kuumassa hiillustassa ne eivät voi luovuttaa enrgiaa. Reaktiot pyrkivät myös mahdollisimman pieneen tilavuuteen, kahdesta moolista syntyy mielellään yksi mooli

Kun hiillusta saa vettä, (tai höyryä, todennäköisesti jopa nestemäistä vettä jos pönttöön on lunta heitetty ) se jähtyy ja reaktioden suunta vaihtuu eksotermisiksi.

Wikipedian vesikaasu-kaava sikäli vajaa että siitä puttuu hapen läsnäolo, ilman happea ei ole hehkuvaa hiillustaa, hapen läsnäollessa ko. reaktiot menee hiukka toisella tapaa. Alemmassa lämpötilassa häkä mielellään ottaa toisen happiatomin mukaansa ja luovuttaa vastaavasti energiaa.
Kun prosessin lämpötila laskee ja aktiivinen hiilikerros ohenee niin suuri määrä tervoja jää krakkautumatta ( sen ajan häkäpöntöistä tuli tervoja läpi muutenkin )( vielä nykyäänkin suurin ongelma noissa )

Sotaajan pilkeetkin suht kosteita, harvoin niitä pystyttiin/ehdittiin erityisesti kuivaamaan. Monessa häkäpöntössä liika vesi kondensoidaan hopperin yläosaan, josta se sitten valutetaan keruukourun kautta ulos. Ilmakuivissakin puupilkeissä on aina ( siis ilman erityistä kuivausprosessia ) toiminnan kannalta liikaa vettä

Pilkeitä kuumennettaessa syntyy arviolta 2000 - 4000 erilaista "ainetta", yhteisnimeltään tervoja, suurin osa niistä on kaasumaisia vielä jäähdytettynäkin. Ne antavat kyllä moottorille potkua ( kertovat alan miehet) mutta pidemmän päälle aika haitallisia.



Lumen/veden lisäys antaa hyvin lyhyen tehopiikin, ehkä ääritilanteessa sillä pääsi mäenkinkaman yli, tervoja sitten riitti pidempään. Noissahan hiilusta oli suht pieni ja sen "kylmeneminen" kostautui pitkäksi aikaa, jos odotettavissa oli paljon alamäkeä niin ehkä kaasuttimen sai toipumaan ennen seuraavaa mäkeä.

Kuvasta selviää miten vähän vedyn määrä lisääntyy kosteuden lisääntyessä, vastaavasti häkä romahtaa lähes lineaarisesti ja hiilidoiksidi taas lisääntyy. Kuvassa tuotekaasun pitoisuudet kosteuden funktiona.


Noilla perusteilla sanoisin että lumen lisääminen häkäpönttöön on verrattavissa housuun laskemiseen; lämmittäähän se vähän aikaa.
Sepän sääntö: Alas alasin, ei ylös-alasin!

Poissa kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6624
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #23 : 11.02.18 - klo:21:09 »
En nyt kommentoi Mikkolan viestiä, vaan yritän kiteyttää, missä lumen/veden/höyryn lisäämisessä hehkuvien hiilten joukkoon on kemiallisesti kyse: endoterminen reaktio vaatii lämpöenergiaa ympäristöstä, eksoterminen taas luovuttaa lämpöä ympäristöön (https://fi.wikipedia.org/wiki/Endoterminen_reaktio, https://fi.wikipedia.org/wiki/Eksoterminen_reaktio). Ei tässä kukaan liene esittänyt (ennen Mikkolaa), että veden heittäminen palavaan materiaaliin tuottaisi lämpöä (siis esim. puita voisi polttaa vedessä). Kyllä veden lisäämisen seurauksena syntyvät reaktiot ovat poikkeuksetta endotermisiä, eli paitsi, että se kuumaa höyryä lukuun ottamatta jäähdyttää materiaalia, itse seurauksena oleva reaktio myös jäähdyttää.

Itse vesiaakusreaktiossa on kyse siitä, että generaattorikaasun tuottaminen kuumentaa hiilet luokkaa tuhanteen asteeseen ja niissä on sen verran lämpökapasiteettia, että niitä voi hetken aikaa jäähdyttää syöttämällä vettä jossakin muodossa. Lumen tapauksessa myös vielä syttymättömien puiden jäähdyttäminen kykenee sulattamaan ja höyrystämään lunta sekä esilämmittämään höyryä, jolloin hiiliä jäähdyttää pääasiassa itse endoterminen vesikaasureaktio.

Eihän tuo tilanne kauan jatku, eli vertaus housuihin virtsaamisesta on melko osuva (vaikkakin vähättelevä). Mäennyppylälle nousuun ei pitkää potkua välttämättä tarvitakaan ja tuon vesikaasun lämpöarvo kun on moninkertainen generaattorikaasuun nähden, saadaan sylintereihin mahtumaan myös selvästi enemmän ilmaa (ja happea), jolloin moottorista irtoaa lisää vääntöä (vaikka seosta pitää samalla kaasun hyvän lämpöarvon takia säätää laihemmalle).
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) ym. Passiivimaalämpö- ja jäähdytysprojekti etenee.

Poissa Mikkolan

  • MoniToimi
  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1019
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #24 : 11.02.18 - klo:23:03 »
Kun miettii häkäpöntön toimintaa niin epäilen tapahtuuko tuota varsinaista vesikaasu reaktiota ensinkään.
Vedyn määrää rajoitta se kun vedyn konsentraatio kasvaa niin sen muodostuminen hidastuu ja reaktiotasapainot muuttaa tilaansa, mm tuo hiilidioksidin rohea lisääntyminen, se ei pala mutta vie osansa moottorille menevästä tilavuusvirrasta. ( kuvassa max vedyn määrä n. 22 % kosteuden ollessa n. 38 %, lisä kosteus pienentää vedyn määrää )

Veden pilkkominen vedyksi ja hapeksi kuluttaa paljon energiaa ja se jäähdyttää hiillustaa, tietty lumi ihan sinänsäkin jäähdyttää. Kilosa lunta on kilo vettä mutta lumentiheys pieni, joten kovin suurta vedenlisäystä ei siten saadakkaan.

Ja tervaa sitten piisaa, niiläkin on suuri energia tiheys joten moottori vetää hyvin.

Ainoa tilanne, jossa lumi/vesikaasu toimii, on silloin kun kaasuttimen pilkeet alkaa olla lopuillaan ja kaasuttimessa on enää hiiliä jäljellä. Silloin kaasutusprosessi ei enää tuota vetyä ( eikä tervojakaan )
Sepän sääntö: Alas alasin, ei ylös-alasin!

Poissa kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6624
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #25 : 12.02.18 - klo:13:18 »
Kun miettii häkäpöntön toimintaa niin epäilen tapahtuuko tuota varsinaista vesikaasu reaktiota ensinkään.
Ei puukaasuttimessa varsinaista vesikaasureaktiota normaalikäytössä tapahdukaan (vaikkakin puusta erkaneva ja sen vety-yhdisteiden palamisesta syntyvä vesi reagoikin hehkuvien hiilien kanssa uudelleen niin, että tuloksena on vetyä ja hiilimonoksidia silloin, kun prosessi toimii kunnolla; myös puun sisältämät hiiliyhdisteet hapettuvat hiilimonoksidiksi. Koko ajan generaattorikaasutuotteen ongelmana on kuitenkin typpi, jota paloilma sisältää 80%: tuo ei poistu minnekään, vaan jää rasittamaan tuloskaasutuotteen lämpöarvoa per tilavuusyksikkö.

Sanotaanpa "lumiasia" nyt vielä kerran hiukan toisella tavalla (aikaisemman kertauksena): Olennaista on saada pöntöstä tulevan kaasun lämpöarvo kohoamaan. Se onnistuu hetkeksi, kun typen pääsy moottorille estyy (typpeä on 80% ilmasta) ja tuohan estyy, jos hehkuvia hiiliä "poltetaan" vesihöyryssä ilman sijaan (sekä syntyvä vety että hiilimonoksidi ovat hyviä polttoaineita ja typpeähän ei nyt ole asiaa sotkemassa), mutta tuohan ei onnistu pitkään ennen kuin hiilet jäähtyvät liiaksi (jolloin on palattava generaattorikaasun tuottamiseen ilman avulla, eli saadaan aikaan eksoterminen reaktio ja hiilien hehku paranee uudelleen -- esim. seuraavassa alamäessä). Veden pelkistäminen hehkuvilla (kivi- tai puu-) hiilillä on aikoinaan ollut laajalti teollisessa käytössä vedyn ja/tai vety-hiilimonoksidiseoksen tuottamiseen teollisiin tarkoituksiin (mutta nykyisin maakaasu on useimpiin tarkoituksiin edullisempi lähtöaine). Toimivassa häkäpöntössä tms. kaasugeneraattorissa on kaikissa tilanteissa kerros hehkuvia hiiliä aktiivisella vyöhykkeellä, sillä muutoin siedettävän tervattomia palavia kaasuja ei yksinkertaisesti muodostu generaattorikaasutuksessa.
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) ym. Passiivimaalämpö- ja jäähdytysprojekti etenee.

Poissa Mikkolan

  • MoniToimi
  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1019
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #26 : 12.02.18 - klo:17:17 »
Ilmasuuttimet on siellä hehkuvasa hiillustassa, mikään ei estä hapen ja typen virtausta kasuttimeen. Puussa itsessäänkin on paljon happea. Hapen läsnäolo muuttaa vesikaasureaktion hiilidioksidia tuottavaksi.

Häkäpöntön tuotekaasu sisältää n. 45 - 47 % typpeä ( ja 22 % H2, 20 % CO, 11 % CO2 ). Lumi-kikalla, ilmanotto tukittuna, typpi jäis suurimmaksi osaksi pois mutta tilalle syntyy lähes samanverran hiilidioksidia, sillä on yhtäsuuri lämpöarvo kuin typellä.

Teollisessa muodossa vesikaasua tehtiin kaksivaiheisesti, ilmalla hehkutettiin hiilet kuumaksi ja syntynyt kaasu johdettiin putkeea A. Toisessa vaiheessa ilma vahdettiin höyryksi ja syntynyt kaasu johdettiin putkee B. Putkesta B saatiin edellä kuvailemaasi hyvää typetöntä polttokaasua. Häkäpöntössä ei ole erikseen A- ja B-putkea.

Sepän sääntö: Alas alasin, ei ylös-alasin!

Poissa Mikkolan

  • MoniToimi
  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 1019
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #27 : 12.02.18 - klo:22:44 »
Häkämoottorissa ilman ja tuotekaasun suhde n. 50 / 50 % joten moottorin tehokin on vain puolet bensiini moottoriin verraten. Bensiinimoottorissa ilmaa n.99 % ja bensaa 1%.
Jos moottorin syötetään vetyä, niin sekin tarvii ilmaa palaakseen, 2 mol vetyä ja 1 mol happea, joka tulee sen typen mukana. Vety ei maineestaan huolimatta ole kovin ylivertainen polttoaine tuossa kontestissa. Terva-aineilla taas on suuri energiatiheys tilavuuteensa nähden, jolloin moottorille syötettävässä seoksessa on paljon ilmaa.

Alan harrastajat ovat täysin tietoisia tuosta tervan tehoa lisäävästä vaikutuksesta. Väitän edelleen että lumenlisäyksen teho tulee sittenkin loppupeleissä terva-aineista.

Itse käytän eräänlaista häkäpöntöä päivittäin, kaasun poltan kuumiltaan heti kehittimen jälkeen lisäämällä siihen ilmaa, lämpö menee talon lämmityskattilaan. Kun kaasutus toimii hyvin niin liekki on samanlainen kuin kaasutohossa; sininen ja suhiseva. Sytytysvaiheessa pitkiä hiilivetyjä ( tervoja ) tulee kaasuun väkisinkin, ne värjäävät liekin keltaiseksi ja liekit ovat pitkiä, hitaan palamisen takia liekki ei ole niin kuuma kuin puhtaamalla kaasulla.
Sepän sääntö: Alas alasin, ei ylös-alasin!

Poissa kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6624
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #28 : 12.02.18 - klo:22:50 »
Ilmasuuttimet on siellä hehkuvasa hiillustassa, mikään ei estä hapen ja typen virtausta kasuttimeen. Puussa itsessäänkin on paljon happea. Hapen läsnäolo muuttaa vesikaasureaktion hiilidioksidia tuottavaksi.

Häkäpöntön tuotekaasu sisältää n. 45 - 47 % typpeä ( ja 22 % H2, 20 % CO, 11 % CO2 ). Lumi-kikalla, ilmanotto tukittuna, typpi jäis suurimmaksi osaksi pois mutta tilalle syntyy lähes samanverran hiilidioksidia, sillä on yhtäsuuri lämpöarvo kuin typellä.

Teollisessa muodossa vesikaasua tehtiin kaksivaiheisesti, ilmalla hehkutettiin hiilet kuumaksi ja syntynyt kaasu johdettiin putkeea A. Toisessa vaiheessa ilma vahdettiin höyryksi ja syntynyt kaasu johdettiin putkee B. Putkesta B saatiin edellä kuvailemaasi hyvää typetöntä polttokaasua. Häkäpöntössä ei ole erikseen A- ja B-putkea.
Mikään noista kolmen kappaleen väitteistä ei pidä paikkaansa, mutta olkoon nyt pääosin kommentoimatta, kun menee pelkäksi vanhan kertaamiseksi. Totta kai höyryn työntäminen pilkkeiden sekaan vähentää ulkoilman pääsyä hehkuvien hiilien vyöhykkeelle, sillä mikään muuhan ei seosta ime paitsi moottori ja jonnekin syntyvän höyryn on purkauduttava; muuta reittiä ei ole kuin prosessivyöhykeen kautta. Tuo hiilidioksidijuttu on ihan puppua, hehkuvan hiilen lämpötilassa hiili "ryöstää" toisen happiatomin ja tuloksena on hiilimonoksidia. Tuo jako putkiin A ja B on puhdasta saivartelua, eli kyllä kaasun koostumus muuttuu, kun huuhtelukaasu muuttuu ilmasta vesihöyryksi, vaikka on vain yksi putki ulos ja on ihan sama, tuleeko höyry kattilasta vai kuumentuneen (mutta ei vielä hehkuvan) polttoaineen kuumentamana sekaan lisätyistä jäähileistä (jolloin höyrystymisen lisäämä paine vähentää ulkoa imeytyvän ilman pääsyä prosessivyöhykeelle).
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) ym. Passiivimaalämpö- ja jäähdytysprojekti etenee.

Poissa kotte

  • Lämpöpumppuaktiivinen
  • *****
  • Viestejä: 6624
Vs: HHO generaattorilla happea ja vetyä kiukaaseen
« Vastaus #29 : 12.02.18 - klo:22:58 »
Häkämoottorissa ilman ja tuotekaasun suhde n. 50 / 50 % joten moottorin tehokin on vain puolet bensiini moottoriin verraten. Bensiinimoottorissa ilmaa n.99 % ja bensaa 1%.
Jos moottorin syötetään vetyä, niin sekin tarvii ilmaa palaakseen, 2 mol vetyä ja 1 mol happea, joka tulee sen typen mukana. Vety ei maineestaan huolimatta ole kovin ylivertainen polttoaine tuossa kontestissa. Terva-aineilla taas on suuri energiatiheys tilavuuteensa nähden, jolloin moottorille syötettävässä seoksessa on paljon ilmaa.
Tervan lämpöarvo on puolet bensiinistä per tilavuusyksikkö (tuo on samaa tavaraa kuin ns. pyrolyysiöljy, jota käytetään kaukolämmön huipputehokattiloissa mm. Espoossa ja Joensuussa). Totta kai tuotekaasun ja ilman suhde on häkämoottorissa 50:50, kun sekä ilma että polttokaasu ovat typen pilaamia (80% typpeä). Vetyhän palaisi optimaalisesti suhteessa 40:100 ilman määrään (josta siis 20% on happea), eli on se aivan toista luokkaa kuin generaattorikaasu, kun ilmaa ei tarvita puoltakaan täydellisen palamisen saavuttamiseksi. Hiilimonoksidihan palaa sitten jo suhteessa 20:100.
Erillistalo pääkaupunkiseutu, 140m2+30m2 (varasto/autotalli, puolilämpimänä). Kaukolämmitys + ILP (jäähdytys/lämmöntalteenotto) ym. Passiivimaalämpö- ja jäähdytysprojekti etenee.