Vs: Jäähdytystehon riittävyys
Olen katsellut myös tuota RET-projektia, mutta en ole havainnut siitä yksinkertaista menetelmää, millä voisi kohtuu helposti laskea ILP:n riittävyys omaan jäähdytys tarpeseen. RET laskelmia katsellessa tulee mieleen, että olisi parempi olla suunnilleen oikeassa kuin tarkalleen vääräässä. Arvelu vielä vahvistuu, kun huomaa, että tuossa RET mallissa sisäisinä lämmönlähteinä on vain ihmiset, valaistus ja PC. Uskoisin, että huomattavasti oikeampi arvio tulee sitä kautta, että otetaan sähkölaskusta taloussähkön osuus ja ynnätään siihen ihmisten tuottama lämpö. Tällöin tulee mukaan sähkökiukaat, liedet, lämminvesivaraajat ja kaikenkarvaiset pienkoneet, jotka hönkivät lämpöä huonetiloihin.
Se hyöty tuon RET taulukon tarkemmasta katselusta oli, että sain tarkastettua auringon suoran säteilyn ikkunoiden kautta, jonka huippuarvot käyvivät 2005 kesäkuussa puoleltapäivin 270 W/m2/h ja koko kesäkauden touko-elokuu puolenpäivän keskiarvo oli 116 W/m2/h ja vastaava arvo heinä-elokuusta 127 W/m2/h. RET laskelman perusteella näyttäisi nuo tehot puolittuvan ikkunoiden välissä olevilla kaihtimilla, mikäli ne ovat kiinni ja neliöt luvuissa tarkoittaa aukkojen neliöitä karmeineen. Omiin kokemuksiin nojautuen, tarkat laskelmat vievät helposti metsään, sillä rakennus toimii myös lämpövarastona. Tämä efekti tulee sitä voimakkaammaksi, mitä enemmän rakennuksessa on kiveä, ja laskelmat eivät oikein ota tätä huomioon. Luultavasti ikkunoiden läpi tapahtuva suora auringonlämpösäteily kannattaisi käsitellä vuorokausi keskiarvona, jolloin esimerkiksi 2005 pahimpana päivänä tuo keskiarvo oli 67 W/m2/h eli 1,6 kW/aukkom2 vuorokaudessa. Heinä-elokuun vuorokausi keskiarvo oli 25 W/m2/h eli 0,6 kW/m2 vuorokaudessa. Ikkunoiden läpi tulee myös epäsuoraa lämpösäteilyä, joka ei juurikaan muuta huippuarvoja, mutta vuorokausi keskiarvoja se nostaa 1,5-2 kertaiseksi suoraan säteilyyn verrattuna.
Kun sitten mennään käytäntöön - ILP:a hankittaessa pumppukauppias sanoo, että tällainen pumppu tässä toimisi. Kauppiaan lausunto luultavasti perustuu enemmän kokemukseen kuin laskemiseen ja ostajalle jää epämääräinen tunne, että pitäisikö vielä itse jotenkin laskemalla varmistaa asia, mutta tällaista yksinkertaista laskelmaa ei olekkaan ja tiedemiehien esittämät laskelmat ovat aivan liian teoreettisia käytännön hankintatilanteita ajattellen. Esim. tuossa RET-projektissa laskelmat ovat näennäisesti tarkkoja, mutta laskelmien soveltajan kannalta alkaa metsä hävitä puilta. Otan nyt esimerkkinä 70 W ihmisen lämpötehoksi, joka tarkoittaisi sitä, että henkilö voisi syödä 1440 kcal päivässä, jolla keskimääräisellä arvolla ihminen laihtuu jatkuvasti ja muuttuisi anorektikoksi.
Itse ajattelen niin, että rakennuksesta pitää saada päivän mittaa se lämpöteho ulos, mikä sinne sisään on tuotu, johtunut tai säteillyt. Itse rakennus tasaa melkoisesti huippuja varastoimalla ja luovuttamalla lämpöä, ja epäilisimpä vahvasti, että ILP:n tehonkulutus ei jatkuvassa jäähdytyksessä kauheasti vaihtele hellepäivien eri tunteina, vaan tekee loivaa käyrää. Tämä on tosin pelkkä oletus ja olisi mukava kuulla, jospa joku olisi mitannut asiaa.
Kun itse asun punatiilisessa talossa, pohdituttaa vielä tuo ulkovuoren vaikus kokonaisuuteen, sillä se on melkoisen lämmin läpi kesän. Sitä ihmetellessä tulee mieleen myös ikivanha arabien jäähdytyskeino, jossa talon ulkovuorelle asetetulle ruokokudokselle valutetaan jatkuvasti vettä, joka haihtuessaan vie suuren määrän vaipan saamasta säteilylämmöstä ja sisätilat pysyvät viileinä.
) paikassa puhutaan, että jäähdytys pitäisi mitoittaa suurinpiirtein 1kW / 15 m2. Oman pumppuni jäähdytysteho on max. 3kW. Kuitenkin esim. eilen se riitti mainiosti pitämään sisälämpötilan asetuksessa vaikka ulkona oli n. 30 astetta hellettä. Jäähdytettävää pinta-alaa n. 100 m2. Ilman jäähdytystä luulen, että sisällä olisi ollut lähempänä 30 astetta, nyt oli siis vain 23 astetta.
