Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705262200156530_u0.shtml

Ensimmäinen pieni valonpilkahdus koitti alkuviikosta, kun hovioikeus keskeytti vakuutusyhtiön alullepaneman ulosottoprosessin korvaustensa saamiseksi.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705262200156929_u0.shtml

Noista linkeistä löytyy monia mielenkiintoisia seikkoja, kuten esimerkiksi seuraava:

Lainaus
Noin viikon kuluttua Komulaisen firmaan tuli lasku. Palossa tuhoutuneen huoneiston omistaja vaati maahantuojalta korvausta palaneesta pyörästä. Summa oli 399 euroa. Lopullisen laskun hän ilmoitti lähettävänsä, kun tuhojen laajuus ja uudisrakentamisen kustannukset selviävät.

- Fiilis oli aika epätodellinen. Lähetin laskun asianajajalle ja ryhdyin selvittämään lyijyakkujen turvallisuutta, Komulainen kertoo.

Laskun liitteenä oli kopio takuulapusta ja pyörän ostokuitista.

- Kaikki muu oli tuhoutunut palossa. Kuitti oli kuitenkin jäljellä, Komulainen pohtii.
2
Tälläistäkin härpäkettä olisi tulossa...

Lainaus
Suomalainen kosteus- ja lämpöanturi toimii ilman latausta – asuntovaunujen, kesämökkien ja veneiden omistajille homeongelmien välttämiseksi.

Suomalainen startup Mato Engineering on kehittänyt uudenlaisen kosteus- ja lämpömittarin, joka on yhteydessä verkkoon esineiden internetin lora-verkon kautta. Uutta on, että verkkoyhteys sisältyy laitteen hintaan, eikä laitetta tarvitse ladata.

Kesällä myyntiin tuleva Matolog on suunnattu esimerkiksi asuntovaunujen, kesämökkien ja veneiden omistajille kosteuden ja lämpötilan seurantaan homeongelmien välttämiseksi. Laite sopii ulkokäyttöön, kunhan se on suojassa sateelta.

Laitteesta lähetettyjä tietoja käyttäjä seuraa verkkopalvelussa nettiselaimella.

Mato Engineeringin laitteen hinta-arvio on alkuvaiheessa 100-150 euroa. Yrityksen tavoitteena on saada hinta alle sataan euroon. Teollisen tuotannon hitaudesta johtuen yritys arvioi saavansa tänä kesänä myyntiin vasta pieniä eriä laitetta.

Mato Engineering lupaa laitteen kiinteärakenteisen litiumioniakun kestävän vähintään viisi vuotta asuntovaunujen ja veneiden talviolosuhteissakin. Sisäkäytössä akku voi kestää 10 vuottakin, toimitusjohtaja Marko Oikarinen kertoo.

Yrityksen kaksi muuta perustajaa ovat Etteplanissa teknologiajohtajana työskentelevä Jaakko Ala-Paavola ja teollisuusyritys Valmetissa projektipäällikkönä työskentelevä Janne Liponen.

Mato Engineering on teknisesti ottaen ollut olemassa jo aiiemmin Oikarisen aiempien liiketoimintojen käytössä, mutta nyt yritys on aloittanut IoT-laitteiden kanssa.

Akkua ei tarvitse eikä voikaan ladata uudelleen, eli noin viiden vuoden jälkeen Matolog päätyy kierrätykseen.

Matolog mittaa kosteutta ja lämpötilaa kahden tunnin välein ja lähettää datan verkkoon kuuden tunnin välein. Yhden lähetyksen koko on noin 12 kilotavua, joten virrankulutus on hyvin pientä, milliwattituntien tasoa.

Matolog on ensimmäinen kaupallinen kuluttajasovellutus verkkoyhtiö Digitan rakentamalle esineiden ja teollisuuden internetin lpwa-verkolle, joka perustuu alhaisen taajuuden ja vähäisen virrankulutuksen lora-radioverkkoon. Digita hakee verkolle asiakkaaksi lähinnä yrityksiä. Sillä on jo pilottikokeilu esimerkiksi vuokra-asuntoyhtiö VVO:n kanssa.

Digitan iot-palveluiden johtaja Ari Kuukka kertoo, että kymmenet yritykset pilotoivat verkkoa. Käyttökohteita on teollisuuden lisäksi esimerkiksi energiayhtiöissä ja logistiikassa.

Kuukan mukaan verkko kattaa tällä hetkellä ulkona noin puolet Suomen pinta-alasta Oulusta alaspäin. Sisätiloissa kuuluvuusalue on pienempi. Digita aikoo merkittävästi laajentaa edelleen peittoaluetta tänä vuonna. Kuuluvuuskartan Digita lupaa verkkosivuilleen kesäkuussa.

Mato Engineering taas aikoo kehittää uusiakin laitteita, esimerkiksi paikannukseen ja liikkeentunnistukseen.  Näin laite voisi esimerkiksi valvoa asiattomia kulkijoita tiloissa.

http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/suomalainen-kosteus-ja-lampoanturi-toimii-ilman-latausta-asuntovaunujen-kesamokkien-ja-veneiden-omistajille-homeongelmien-valttamiseksi-6652764
3
Asumisen- ja rakentamisen energiakeskustelu / Uppopumput ja vesiautomaatit
« Uusin viesti kirjoittanut Espejot tänään kello 23:17 »
Ostin reilut 5-6 vuotta sitten Grundfos MQ3-35 vesiautomaatin. Alkoi viimme kesänä temppuilemaan: nostaa paineet ihan ok mutta pysähtyy sitten sekuniksi ja jatkaa pumpaamista 10s kunnes taas pysähtyy sekunniksi. Ebaystä tilasin uuden paineanturin, saa nähdä osuuko vikaarvaus oikeaan. Laitteeseen löytyy hyvät purkuohjeet mutta uudet vat´raosat on sikahintaisia. Käytettyjä saa 'kohtuu' hintaan.

Mutta hieman pettymyt olen laatuun kun ei tolla ole kuin kasteluvesiä pumpattu. Mietin tässä nyt että jos vikadiagnoosi meni vikaan niin mikä korvaavaksi pumpuksi. Grundfosin Scala2 olis yksi vaihtoehto mutta onko toikin liian hienoa tekniikkaa ja hajoaa ennen aikojaa. Enrgiapihin toi on mutta mutta....
4
VILP mitoitus ja valinta / Vs: VILP Jäspi Tehowatin rinnalle
« Uusin viesti kirjoittanut rhinoe tänään kello 22:39 »
Mistä johtuu tuo päättelemäsi käyttöveden lämmityksen suuri osuus käytetystä energiasta, onko perheessä iso määrä suihkussa vettä kuluttavia teinejä? Yleensähän tuo käyttöveden lämmitykseen käytetty energia on kuitenkin ollut aika maltillinen, ei tuollaisessa tapauksessa luulisi käyttöveteen menevän paljoakaan yli 400kWh kuukaudessa.

Taloudessa vain 2 henkeä, suihkussa käyntiä varmaankin n. 20min / päivä, eli kulutus kohtuullinen. Päättely perustui kuuman tuntuiseen käyttöveteen, joka tosin kuntotarkastajan mittauksen mukaan oli juuri oikealla tasolla. Tätä toki helppo tiputtaa sinne 55c, nykyistä asetusta en ole vielä tarkastanut.

Kulkevatko patterilinjat pohjalaatassa ja meneekö niille kuinka lämmintä vettä a) -20C ja b) 0C? Tuo tehowatin käyräsysteemi ei ole tuttu, siksi tuo kysymys. Ovatko patterit minkä kokoisia / tyyppisiä ja onko niissä termostaatteja?

Tässä loppuu mun tekninen tuntemus kesken, mutta olettaisin kulkevan pohjalaatassa, koska ainakaan pintavetoja ei ole.
Patterit ovat alkuperäiset 70 luvun patterit uusilla termostaateilla, jotka säädetty täysin auki, jolloin Tehowatti hoitaa säädön. Pinta-ala vaihtelee n. 1m2 - 4m2. Ilmaus tehty juuri.

Ohessa kuva Tehowatin käyrästä, nyt siis käytössä tuo 35, jolloin a) 50C ja b) 35c.

 

Kiitos vinkeistä, asentajaan panostaminen oli arvokas sellainen. Avainasemassa lienee Tehowatin ja VILPin "ohjelmoinnin" sovittaminen yhteen, jonka vuoksi Jäspin oma ratkaisu vaikuttaisi loogiselta.
5
VILP mitoitus ja valinta / Vs: VILP Jäspi Tehowatin rinnalle
« Uusin viesti kirjoittanut kurre orava tänään kello 22:16 »
Muutama kysymys:

Mistä johtuu tuo päättelemäsi käyttöveden lämmityksen suuri osuus käytetystä energiasta, onko perheessä iso määrä suihkussa vettä kuluttavia teinejä? Yleensähän tuo käyttöveden lämmitykseen käytetty energia on kuitenkin ollut aika maltillinen, ei tuollaisessa tapauksessa luulisi käyttöveteen menevän paljoakaan yli 400kWh kuukaudessa.

Kulkevatko patterilinjat pohjalaatassa ja meneekö niille kuinka lämmintä vettä a) -20C ja b) 0C? Tuo tehowatin käyräsysteemi ei ole tuttu, siksi tuo kysymys. Ovatko patterit minkä kokoisia / tyyppisiä ja onko niissä termostaatteja?

Hyviä vaihtoehtoisia laitteita tuohon löytyy varmasti useita, merkkiä ja mallia tärkeämpi asia saattaa olla hyvän asentajan löytäminen asennuksiin ja ylläpitoon ellei tarkoitus ole sitten tehdä tuota suuressa osin itse. Foorumia selaamalla löytyy kokemuksia eri laitteista eri ympäristöissä, lukemalla noita kokemuksia muodostuu jo jonkinlainen kuva tarjonnasta.
6
Yleinen keskustelu / Vs: Ruohonleikkurin käyntiinvetäjäiset
« Uusin viesti kirjoittanut Skata tänään kello 20:58 »
  Tulpanjohto irti ;)
Samaa olin laittamassa  ;D
B) käännä polttoaineensyöttö päälle (tällainen erillinen vipstaaki on esim. Hondassa jota viikonloppuna ajelin)
C) liian monta mekaanikkoa. Heivaa F1 kaveri, ei ruohonleikkuria kuulu huoltaa  ;)
7
Yleinen keskustelu / Vs: Ruohonleikkurin käyntiinvetäjäiset
« Uusin viesti kirjoittanut Peku 2012 tänään kello 20:53 »
Johan täällä eka vetäisyllä kaikki käynnistyy vaikka on suurin piirtein upoksissa järven pohjassa talvensa viettäneet.

Laitetaan nyt ihan piruuttaan toisenlaista tarinaa tuon yksitoikkoisen ekavetäisy kehuskelun (mikähän senkin funktio on?) jatkeeksi.

Täällä siis Klippo DeLuxe ruohonleikkuri B&S moottorilla, F1-mekaanikon huoltama ja säätämä, säilytetty pieteetillä koko talven +21.3 C lämpötilassa, temperoidussa huoneessa (RH 30...40%). Kaikki määräaikaishuollot valtuutetun Klippo-mestarihuoltajan tekemiä.

Bensa haettu pikakuljetuksena suoraan Kilpilahdesta, Porvoosta, jottei ehdi vanhenemaan. Laitoin talven jälkeen tankkiin ja vetäsin. Ekavetäsyllä ei edes lupaa.

Sata vetäsyy eikä lähe käyntiin. Muita kohtalotovereita?

terv. sata vetäsyy eikä lähe -klubi
  Tulpanjohto irti ;)
8
Yleinen keskustelu / Vs: Ruohonleikkurin käyntiinvetäjäiset
« Uusin viesti kirjoittanut jebujee tänään kello 20:23 »
Ei lähteny ekalla, mcculloch kone. Syksyllä ajettu tyhjäksi ja kuivaksi, viimekesästä kypsytellyt bensat koneeseen ja 10 painallusta, 20 vetoa myöhemmin uudet 3 painallusta ja 1. vedolla käyntiin.
Eli vaan 11 painallusta ja 21 vetoa
9
Nibe / Vs: Vaihtoehto alkuperäiselle kompressorille 410P:n
« Uusin viesti kirjoittanut pAy tänään kello 20:20 »
Toisaalta jo aiemmin Jantin mainitsema suuritehoisempi DSM165V12UDZ jolla on ottoteho 730W, mutta antoteho vain 8460 Btu/h. Se on kyllä jäähdytyskäyttöön(air conditioning) kun tuo RDSM130V1TDZ (681W / 8803Btu/h) on lämmityskäyttöön, eli ensimmäisellä on huonompi COP, mutta onko suurta merkitystä kumpaanko käyttöön on tarkoitettu?

Niben alkuperäinen KH134VFLP, 650W, 8200 Btu/h, Cop 2.93

Kuinka tarkkaa on juuri oikea paisuntaventtiili? Eli toimisiko samalla mikä on nykyiselle kompuralle, vai vaatiiko eri tehoisen?

Nykyinen on lähes vastaava kuin tuossa:
http://products.danfoss.fi/productdetail/refrigeration/thermostatic-expansion-valves/thermostatic-expansion-valves-fixed-orifice/tub-tube-thermostatic-expansion-valve/068u2059/#/
10
Yleinen keskustelu / Vs: Ruohonleikkurin käyntiinvetäjäiset
« Uusin viesti kirjoittanut pökö tänään kello 20:12 »
Väärä vetotyyli, löysät kädet ;) ?
Sivuja: [1] 2 3 ... 10