Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Yleinen keskustelu / Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
« Uusin viesti kirjoittanut fraatti tänään kello 00:38 »
6 000 metriä ja pohjalla 120 celcius-astetta – tällainen on Espooseen porattu maailman syvin lämpökaivo

Geotermisen lämpölaitoksen poraukset Otaniemessä ovat edenneet niin syvälle kallioperään, että lämpöä on saatavilla riittävästi.

Ensimmäinen reikä ulottuu runsaan kuuden kilometrin syvyyteen, jossa lämpötila on 121,5 astetta.

– Se riittää hyvin geolämpölaitoksen tarpeisiin, sanoo energiayhtiö St1 Deep Heatin tuotantojohtaja Tero Saarno.

Kallion kuumentama vesi jäähtyy noustessaan noin viisi astetta eli maan pinnalla se on vielä 110–115 -asteista.

Toista reikää, jota pitkin kuumennut vesi nousee ylös, on toistaiseksi porattu puoleen väliin eli 3,3 kilometrin syvyyteen.

Kallioperästä saatu lämpö siirretään lämmönvaihtimen kautta Fortumin kaukolämpöverkkoon. Maan alla kiertävä vesi ja kaukolämmön vesi eivät siis ole yhteyksissä toisiinsa.

Lämmön tuotanto Otaniemen kalliosta alkanee ensi vuonna.

Fortumin kaukolämpövoimalan tontilla sijaitseva geolämpövoimalan pilottihanke on nyt edennyt stimulointivaiheeseen, jossa 6,4 kilometrin syvyiseen reikään ryhdytään pumppaamaan vettä vaihtelevalla paineella.

Stimuloinnissa seurataan veden virtausta kallion sisällä olevissa raoissa.

– Virtauksen perusteella pystymme täsmentämään, mihin suuntaan toisen reiän loppuosa maan alla porataan ja miten vesi saadaan kiertämään maan alla reikien välillä, selvittää Saarno.

Vedenpaine suurentaa kallion rakoja ja aiheuttaa mikrovärinää, joka kertoo, minne päin vesi lähtee kulkemaan kallioperässä.

Tiedot kerätään maanliikkeitä mittaavilla laitteilla, geofoneilla, joita on asennettu useita eri puolille pääkaupunkiseutua.

– Geofonien anturit havaitsevat kaikki kalliota pitkin johtuvat värinät ja rasahdukset, Saarno sanoo.

Syvimmät geofonit ovat maan alla 1,2 kilometrissä ja 670 metrissä sekä loput yli 300 metrin syvyydessä.

St1:n omien mittausasemien lisäksi hankkeen valvojana ja asiantuntijana toimiva Seismologian instituutti seuraa stimuloinnin vaikutuksia omilla mittareillaan.

Kallioperän mikrovärinät eivät juuri tunnu maan pinnalla asti tai vaikutukset jäävät vähäisiksi. Saarnon mukaan esimerkiksi metrotunnelin räjäytykset tuottavat paljon suurempia liikahduksia.

Poraustekniikka on keskeistä koko hankkeessa.

Keväällä 2016 aloitetuissa porauksissa on käytetty eri menetelmiä. Ilma- ja vesivasaraporauksilla päästiin noin viiden kilometrin syvyyteen, josta jatkettiin yli kuuteen kilometriin perinteisellä poraustekniikalla.

– Kustannusarvio on tuplaantunut noin 70 miljoonaan euroon eli oppirahoja on maksettu, sanoo St1:n energiajohtaja Jari Suominen.

Suomisen mukaan Otaniemen pilottihankkeessa olennaista on poraustekniikan kehittäminen. Geotermisissä laitoksissa kalleinta ja eniten aikaa vievää on juuri lämpökaivojen poraaminen.

– Vastaavaa ei ole aiemmin tehty Suomessa ja pyrimmekin luomaan porauksiin kustannustehokkaan konseptin.

St1 on saanut geolaitokselleen tukea työ- ja elinkeinoministeriöltä 9,6 miljoonaa euroa ja Tekesiltä 900 000 euroa.

Stimulointivaihe kestää noin kuukauden, jonka jälkeen veden virtausten analysointi kallioperässä vie aikaa seitsemästä yhdeksään kuukautta.

Veden kiertämisessä yhdestä porausreiästä toiseen hyödynnetään kallion luontaisia halkeamia, selvittää Suominen.

– Varsinaisia tyhjiä tilojahan ei kallion sisällä ole. Tarvitaan myös riittävästi pinta-alaa, ettei kallio jäähdy liian nopeasti.

Hankkeen jatko riippuu stimuloinnin tuloksista. Analyysin aikana poraukset ovat tauolla.

Otaniemen geolämpölaitoksen on suunniteltu kattavan kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Pilottihankkeen onnistuessa tekniikka voidaan ottaa käyttöön muuallakin Suomessa.

– Seisomme lähes mittaamattoman energiavaraston päällä. Kun sitä saadaan hyödynnettyä, voimme pitkällä aikajänteellä päästä eroon poltettavasta energiasta, oli se sitten fossiilista tai uusiutuvaa, Jari Suominen visioi.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/662920-6-000-metria-ja-pohjalla-120-celcius-astetta-tallainen-on-espooseen-porattu
2
Asumisen- ja rakentamisen energiakeskustelu / Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
« Uusin viesti kirjoittanut kotte tänään kello 00:23 »
Minä rakensin runkoputket 25mm:n kovasta PVC-putkesta (sisähalkaisija n. 21mm; putkisto haarautuu edelleen kolmeen päähaaraan, joista kahden pisimmän kuormitus on samaa luokkaa ja pitempään, vähemmän kuormitettavaan haaraan) ja kunkin konvektorin ja tuloilmapattereiden rinnakkaishaarat 20mm:n kovasta PVC-putkesta (sisähalkaisija n. 16mm; konvektoreilla liitäntähaarojen pituus on korkeintaan luokkaa 2 x 2,5m, tuloilmapattereilla pitempi). Toistaiseksi vain suurin konvektori (teholuokka 3 ... 4,5 kW) on kytkettynä yhden tuloilmapatterin rinnalla (kahdessa enemmän kuormitetussa päähaarassa), mutta tuo kaksikko tuntuu ainakin toimivan ihan hyvin rinnan n. 3 ... 4 m:n nostokorkeudella (pumppu on säädettävissä välille 2 ... 10 m). Työn alla on vielä kolmen tuloilmapatterin ja kahden pienemmän konvektorin lisäys (mahdollisesti myöhemmin tulee vielä korkeintaan kaksi konvektoria lisää, joita varten on haaravalmius). Olen ajatellut, että suurempi konvektorimäärä jakaa jäähdytyskuormaa keskenään, joten painehäviöstä tuskin tulee ongelmaa (konvektoreissa on sähköisesti ohjatut venttiilit, tuloilmapatterit säädetään kiinteästi).
3
Asumisen- ja rakentamisen energiakeskustelu / Vs: Perusputkityökysymyksiä
« Uusin viesti kirjoittanut VesA 20.05.18 - klo:22:48 »
Lähinnä legionellatapossa saattaa tulla yli 60 asteista, tyypilisesti käyttöveden lämpö on 50-55 asteen välissä jolloin varajaajan katolla voi olla hiukan kuumempaa(~5c?).  Tarpeellisuudesta en osaa sanoa mutta kait nuo suurimpaan osaan asennuksia laitetaan. Yksinkertaistaa toki kytkentää jos jättää pois.

Se on kuluva tai oikeastaan jumiva osa eli jos sellaisen laittaa niin sitten niin että sen pääsee helposti vaihtamaan - sulut, paikka ja liitännät. Mitään kovin suurta iloa siitä ei lämpöpumun kanssa ole, mutta jos varaaja onkin liian pieni niin vastuksilla sinne saa lisää lämpöä ja samalla vesi riittää paremmin - silloin on hyvä olla tuokin vekotin.

Senverran noiden kanssa on tullut kiroiltua että omasta MLPstäni jätin sen pois - tai siis sanoin ukoille että älkää sitä sinne laittako.
4
Asumisen- ja rakentamisen energiakeskustelu / Vs: Perusputkityökysymyksiä
« Uusin viesti kirjoittanut fraatti 20.05.18 - klo:22:25 »
jos sulle maalämpö tulee niin turha se on koska et kuitenkaan tee yli 55 asteista vettä.
Esim öljylämmityksessä se on syytä laittaa koska muuten hanasta tule yli 80 asteinen vesi.

Lähinnä legionellatapossa saattaa tulla yli 60 asteista, tyypilisesti käyttöveden lämpö on 50-55 asteen välissä jolloin varajaajan katolla voi olla hiukan kuumempaa(~5c?).  Tarpeellisuudesta en osaa sanoa mutta kait nuo suurimpaan osaan asennuksia laitetaan. Yksinkertaistaa toki kytkentää jos jättää pois.
5
Asumisen- ja rakentamisen energiakeskustelu / Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?
« Uusin viesti kirjoittanut fraatti 20.05.18 - klo:22:22 »
Kun nyt olet linjoilla niin huomasin sinun piirustuksissa varauksen maakylmälle - mille putkikoolle teit varaukset?

Se riippuu millaista laitetta on suunnitellut tuohon liitettäväksi, mulla tais olla noin 14mm kuparilla nuo väliputket(tais olla 5/8"). Hiukan on pientä mutta kyllä tuossa teho on piisannut. Jos kaivossa on suuri virtausvastus muutenkin niin kannattaa laittaa pykälää suurempi takaisku haarojen väliin.

Täällä oli jotain noista putkikoista riippuen laitteen tehosta. Viimeisin on kattokasetti.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,24826.msg323775.html#msg323775
6
Yleinen keskustelu / Vs: Robotti ruohonleikkurit - kokemuksia?
« Uusin viesti kirjoittanut fraatti 20.05.18 - klo:22:15 »
Jahas siellä se pukki nyt rouskuttaa. Yllätävän nopeasti tuo söi akun tyhjäksi ja hilautui laturiin kun sähköä oli rontti 30% jäljellä. Jonkinsortin turbomoodilla kieputtaa nyt alkuun. Jostain se arpoi myös jonkinlaisen leikkuajan josta tuli jotain 3-4h väliin. Taitaa mitata rajalangan pituuden jonkamukaa arpoo siten ajan, eikat tuossa muuta järkeä ole? Tarvittaessa tuota saa sitten rukattua kännystä lisää tai vähemmän. Kännykän apista näkee jäljellä olevan leikkuuajan ja leikkuu % sekä akun varauksen. Alkuun laitoin leikkaamaan 50mm asetuksella. Millaisia muut ovat noissa käyttäneet? Entäs ajastus vakiona näytti olevan että rakkine leikkaa nurmen 2x viikossa. Riittääkö se?

Kotiaseman asennus ei mennyt aivan kuten oli suunnitellut. Värkki haluaa ajaa kotiasemaan lankaapitkin vastapäivään ja johto täytyy olla niin että tuonne saa päristellä muutaman metrin suoraan. Alkuun laitoin sen niin että ajaminen olisi onnistunut myötäpäivään. Tämä hiukan rajoittaa että mihin laitteen voi laittaa. Mielestäni tässäkin mallissa saisi olla vastaavat asetukset tuota kotiasemaa varten kuin pienemmissäkin malleissa.



7
Nibe / Vs: Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?
« Uusin viesti kirjoittanut Jokela 20.05.18 - klo:21:46 »
Kyllä tuloilman luulisi olevan vähemmän, riippuu tietysti paljonko ulkona oli tuolloin lämmintä. Täällä on kanssa 28 menolämpö ja tuloilma näytti olevan 19,5 kun oli 1/4 kierrosta auki. Ulkona +12.

Kokeile pistää kokonaan kiinni ja katso mitä sitten sanoo, pitäisi vaikuttaa muutamassa minuutissa.

Omalla vähäisellä kokemuksella sanoisin, että näillä keleillä ja 28 asteen menoveden lämmöillä tuo 1/4 kierros on aivan sama kuin ruuvi olisi kokonaan auki. Meillä on menoveden minimilämpö 26 astetta ja kiertovesipumppu pienimmillään. Silti jos tuloilmaan haluaa vain hieman lämpöä, ei ruuvia voi avata kuin max 10 astetta kiinniasennosta. Muutoin tuloilman lämpö karkaa aivan liian korkeaksi.

Nyt on ruuvi enää ~1/16 osan auki ja viimeinkin tuloilma tippui, päivällä oli 20c ja nyt illalla kun hieman viileni niin näköjään 19c.
8
Nibe / Vs: NibeF470 Kiertovesipumpun säätäminen Grundfos UPM3 Flex as 15-70
« Uusin viesti kirjoittanut Jokela 20.05.18 - klo:21:41 »
Ok, tuon ohjeen mukaan tuo punainen ei ole virheilmoitus tässä UPM FLEX AS:ssä vaan käytttötila on PWM A3(mitä ikinä tarkoittaakaan)  ;D

Voisihan tuota virtausnopeutta kokeilla vaihtaa jonnekin suuntaan ihan mielenkiinnosta, varmaan tuo 100 % voisi olla se mitä kokeilen...
9
Nibe / Vs: NibeF470 Kiertovesipumpun säätäminen Grundfos UPM3 Flex as 15-70
« Uusin viesti kirjoittanut vwg4 20.05.18 - klo:20:14 »
https://net.grundfos.com/Appl/ccmsservices/public/literature/filedata/Grundfosliterature-5439390.pdf&ved=2ahUKEwiureT745TbAhVDYpoKHZvjAG0QFjAAegQIBxAB&usg=AOvVaw0ikWKwLlWS65sCn4BNY5li

Tuo taitaa olla "virallinen" ohje.
Itellä parani pumpus käytös kun tiputti tehdas-asetuksilta kolmoselle. Vastuslämpö ja kompura lämpö seuraa paremmin toisiaan.

Nelosnopeudella/täysillä Vastuslämpö tulee nopeammin alas. Ja vastuksen päälle meno seuraa tuota antura.
10
Mitsubishi / Vs: MSZ-EF35VEH vs MSZ-LN25VGHZ
« Uusin viesti kirjoittanut Rauski 20.05.18 - klo:18:27 »
Korvaavia alhaisen GWP-arvon omaavia kylmäaineita on jo R410A:lle saatavilla. Hinnasta en vielä tiedä tarkemmin.

http://www.skll.fi/www/att.php?type=2&id=305


Sivuja: [1] 2 3 ... 10