Vs: Koko talven lämpöakku
mk sanoi:
aurinkoteho 1kW/neliö
vesi 1,16kWh/astekuutio (4,182kJ/Kkg)
glaubersuola 60kWh/faasitonni (251kJ/kg) (1,464kg/l)
Olkoon lämpöakku 10MWh.
1MWh Auringosta 10 neliön keräimellä ja 50% hyötysuhteella kestäisi 200h tai 50 päivää 4h/pv.
Tuplavarustuksella akun täyttäminen kestäisi 1000h tai 125 päivää 8h/pv.
Vastaavasti 40KW:n puukattilalla kuukauden ja reilu kahdeksan mottia á 1,2MWh.
Olkoon lämpöakku 60°C ja 50/50 seoksella glaubersuolaa ja vettä.
Kuutio tekisi n. 150kWh ja koko akku siten n. 67 kuutiota tai 5x5x2,7m.
Kuinka pitkä on takaisinmaksuaika?
Äkkiseltään ei kovin pitkaltä tunnu, talkoilla siis.
Vähän vanha ketju, mutta laitan silti pari kommenttia perään:
-Glauber-suolaa on tutkittu aika paljon, ja se on tosiaan halpa ja tehokas lämmönvaraaja.
Ongelmana on kuitenkin vedettömien kiteiden erottuminen, eli suolasta jä osa toimimatta. Siihen on kehitetty ratkaisuksi gelatiinimössä, erilaisia saven tapaisia sideaineita ja geelejä. Silloin vesi ja kide ei pääse kauas toisistaa, eli kiteet eivät ole lopulta tiukkana kerroksena astian pohjalla ja vesi pinnalta jäässä, ja pohjalla liukenematonta suolaa.
Toinen vaihtoehto on sekoittaminen, ainakin tankin hidaskin pyörittäminen toimii hyvin. Varmaan myös voi vaikka nostaa pohjalta ruuvilla tai propelilla mössöä pintaan. Toinen kikka oli jollain tv-ohjelman talossa käyttää muoviputkia lämpöakkuina ja aurinkokerääjinä, ja käännellä niitä ylösalaisin käyttökertojen välillä. Eli 50mm 2 m putket voi kantaa ikkunan tai keräimen takaa kuumina varastoon lämpöeristeen alle ja taas huonetilaan tarpeen mukaan. Taisivat olla vähän lamellikaihdinta muistuttava viritys aurinkoterassin ikkunan edessä, eli siirto kävi osin verhokiskon taipaisesti. Mutta kaveri kanteli putkiaan ihan käsipelillä. Lisäksi on käytetty kapselointia, eli suljetaan suola esimerkiksi pieniin muovipalloihin tai vaikka muoviletkusta prässättyihin osastoihin.
Tuo muoviputki-idea voisi muuten toimia myös PEX-putken kanssa natriumasetaatin kanssa. Eli sama idea kuin napsulliset kävenlämmityspussit, jotka varataan kuumassa vedessä, ja laukaistaan napsauttamalla rosterinapsutinta, josta irtoaa siemenkide ja kylmentynyt aine kuumeenee uudelleen noin 60 asteeseen. Eli voisi tehdä vaikka hitsattuja umpinaisia mustia muovitankkeja, jotka lämmitetään auringossa 80 asteeseen, ja kannetaan sitten varastoon myöhempää käyttöä varten. Tuo voisi toimia vaikka mökin lämmittimenä, laukaisu vaikka tekstiviestillä ja sähkökipinällä. Ongemana on ainakin lämmitettäessä ylilämpöjen välttäminen. Ainakin ilman vesihaudetta se voi olla ongelma. Toisaalta, vaikka sellanen aurinkosuihkun pussi kelpaisi sellaisenaan lämpöakuksi ilman eristeitä. Eli akku saisi kylmetä, ja se lämpenee silti laukaistaessa. Tuossa olisi fiksuinta ladata akut yksi kerrallaan, ja siirtää sitten varastoon, jolloin jo ladattuja akkuja ei tarvitse lämmitellä uudelleen.
Mulla on aika huonosti aurinkoa talon ympärillä, siis aurinko ei paista mihinkään helppoon asennuspaikkaa koko päivää. Vain eteläpäädyn yläkolmio taitaa olla auringossa suurimman osan päivää, sekin jää keväällä osin naapurin kuusiaidan ja metsän varjoon illalla ja aamulla. Mutta suolatankki-idea toimisi myös lämpöpumpun kanssa. Eli vaikka tavallisen vesitankin viereen muovinen suolatankki. Sen lämpöä sitten voi käyttää käyttöveden ja kiertoveden esilämmitykseen tai vaikka vain ilman lämmitykseen melko passivi-systeemillä, eli kierrätetään puhaltimilla tai painovoimaisesti ilmaa tankin eristeiden alta lämmittämään taloa.
Lämpöpumpun voisi sitten laittaa lämmittämään jompaa kumpaa tai molempia tankkeja, ja lisäksi voisi olla pieni tehoinen lämpöpumppu tankkien välissä tai suolatankin ja käyttövesitankin välissä, eli pumpattaisiin min 30 asteesta max 70 asteeseen, eli aika pieni ja simppeli pumppu riittäisi tuottamaan käyttöveden ja lämmitysveden pakkasilla.
Yli tuolla idealla voisi pärjätä isolla suolatankilla viikon-parin pakkasjakson yli, ja toisaalta käyttöveden ja talon lämmittäminen tehtäsiiin toisella pumpulla 30-asteen lähtölämpötilasta, eli aika pienitehoinen vedestä-veteen pumppu riittäisi aika simppelillä säätösysteemillä. Toisaalta, suolatankkiin ei ladattaisi koskaan yli 50 asteen lämpöjä. Ajattelin että voisi alkuun laittaa perus-hybriditankin, ja siirtää siitä lämpöä suolatankkin kierukkaan. Silloin hybriditankkia voisi lämmittää myös puilla, jolloin samaan aikaan pumpattaisiin lämpöä suolatankkiin kierukan kautta.
VILP sitten lämmittäisi myös ainakin alkuun vain hybriditankkia, mutta alareunan saisi pysymään pitkään runsaassa 30 asteessa pumppaamalla lämpöä suolatankkiin. Alkuun siis suolatankki olisi vain esilämmitystä varten, ja ehkä myös ilmalämmitykseen, eli lämpöä voisi purkaa myös kanavapuhaltimilla ilmaa kierrättämällä. Jatkossa ehkä sitten vaikka vajaa 1kW ottotehoinen lämpöpumppu tankkien väliin.
Jos suolatankin lämmittää korkeintaan 50 asteeseen, riittäisi mikä vaan halpa muovitankki. Vanha kemikalitynnyri tai vesitankki kelpaisi, kunhan materiaali on muovia tai rosteria. Rosteri toimii sellunkeitossa, pesukoneissa ja värjäyksessä, missä kaikissa on glaubersuolaa läsnä. Eli sekin taitaa olla ok tankin tai putkien materiaalina. Alumiini ei ainakaan kestä, eikä tavallinen betoni kestä sulfaattia.
Meillä sattuu olemaan uima-allaskin talon sisällä, tuli kyllä joskus mieleen laittaa sen sisään suolatankki. Mahtuisi helposti 10 kuutiota, mutta aikamoinen työmäärä taitaisi olla rakentaa tankki ja putket, ja kosteusongelmiakin saattaisi tulla. Lisäksi sekoitusvispilää ei voi laittaa ihan hepposeen tankkiin, eli esim uima-allaskuminen tankki pelkkien lämpöeristeiden päällä ei kestäisi sekoittimen kulutusta. Eikä nuo stabilointiaineet näytä kovin toimivilta, eli iso tankki ilman sekoitinta toimisi muutaman vuoden kuluttaa vain puolikapasiteetilla.