J
Joppe112
Vieras
LÄMMITYSÖLJYÄ TAI SITTEN EI? (osa II)
Edellisen artikkelin (vrt osa I,
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1341.0.html)
teemana oli ILPin taloudellinen käyttö verrattuna öljyyn ja se
sopii sellaisenaan sovellettavaksi öljylämmittäjälle, joka
haluaa vaan varmistua että ILPin poltetut KwH ovat riittävän
halpoja ja tuottavat edes jotain COP -säästöjä. Muutama
edellisen tekstin kommentti inspiroi sitten tämän jatko-osan,
josta voit lukea tarkemmin millaisia säästöjä voit odottaa
yhdellä tietyllä ILPillä Suomen eri osissa ja
keskilämpötiloissa.
Nostaakseni nyt motivaatiotasi lukea tämä pidempi tarina:
edellisessä osassa johtamani ihannesäästöluvut näyttävät
arvioivan säästötilannetta nyt n. 1%-4% yläkanttiin per vuosi
riippuen siitä millä paikkakunnalla lämmittelet ILPillä ja
mikä on sen tehomitoitus.
Tämän tekstin syntyyn ovat vaikuttaneet kaikki edellisen osan
kommentoijat kuin myos hyvin aktiivinen moderaattorimme Janti
luomalla monta tärkeää linkkiä lähteisiini, jotka yritän
myös sisällyttää tekstiin hataran muistin varaisessa
järjestyksessä. Kiitoksia kaikille foorumilaisille
tasapuolisesti taas kerran tässäkin kohtaa !!
Lämmitystarve Suomessa
Jokainen talo Suomessa sijaitsee jossain paikassa
D), johon
kohdistuu erilaiset lämmitysvaatimukset kuukaudesta toiseen.
Lämmityskausi alkaa syyskuusta ja loppuu toukokuuhun. Nämä
kuukaudet vastaavat käytännössä 98% - 95%
lämmityspolttoaineen tarpeesta maan etelästä Maarianhaminasta
pohjoiseen Sodankylään saakka. Kaikkein haastavin
lämmityskuukausi koko maassa on tammikuu, jonka purevat
huippupakkaset ja pakkaspäivien lukumäärä vaativat
huipputehot myös lämmitysjärjestelmiltämme. Kaikkein
rasittavinta talvea jatkuu tyypillisesti 2 kk tammikuusta
eteenpäin.
ILPin huippumitoitus lämmön riittävyydeksi kannattaa siis
tehdä tammikuulle asutpa sitten missä vaan.
Jos halutaan tarkemmin arvioida miten paljon lämmitysenergiaa
oikeastaan tarvitaan, voidaan pohjaksi ottaa julkisesti
saativissa olevat seuraavat säätilastot:
Ensimmäinen kertoo kuinka suurella teholla lämpöä
tarvitaan ja jälkimmäinen kuinka kauan tehontarve yleensä
jatkuu ko. kuukauden sisällä. Jos Suomesta valitaan 10 v.
historiallisten säätilastojen mukaan 9 kaupunkia etelästä
pohjoiseen voidaan näille esittää sekä kuukausien
keskilämpötilat että lämmitystarveluvut graafisesti
seuraavasti.
kuva 1[br]
kuva 2
Tästä saakin hyvän yleiskuvan siitä, miten lämmityksen
tarve kasvaa kun keskilämpötilat pienenevät Maarianhaminasta
Sodankylään mentäessä. Alemman graafin %-luvut merkitsevät
suhteellista lämmitysenergian tarvetta mainitun paikkakunnan
kullekin kuukaudelle verrattuna koko vuoden absoluuttiseen
tarpeeseen kun pohjana ovat nuo lämmitystarveluvut. Tämä tarve
käyttäytyy lähes samalla tavalla koko maassa yllättäen,
mutta keskilämpötilojen nopeampi lasku pohjoisessa ajaa itse
lämmitysenergian tarpeen suuremmaksi nopeammin pohjoisessa kuin
etelässä.
RET-standarditalon lämmöntarve Suomessa
Jokainen talo on erilainen lämmön tarvitsija
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,289.0.html,
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,41.0.html), joten
vertailu on suht vaikeaa kuten seurantafoorumilta jokainen
voi itse todeta. Jos halutaan vaan arvioida tätä asiaa, niin ongelma
poistuu kun monistetaan kaikille edellä mainituille
paikkakunnille ihan samanlainen talo, jonka lämmöntarve on
tunnettu ja testattu ulkolämpötilan suhteen tarkasti. Oikeasti
kukaan ei asu tämmöisessä talossa, joten se on vain arvio ja
sellaisenaan hyväksyttävä kaikkinen rajoituksineen. Osaksi
tämän foorumin julkista tietoa onkin postitettu
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1196.msg12828.html#msg12828,
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,938.0.html,
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1334.0.html)
VTT:n RET-pientalon (131 m2) lämmöntarvekuvaaja,
jota käytän jatkossa tässä hyväkseni.
kuva 3
Pystyakselin lämmöntarpeen Kw:t menevät jyrkästi
ylöspäin kun ulkolämpötila alenee. Kuvasta voit lukea, että
ulkolämmön liikkuessa 0:sta -5:een lämmöntarve
kaksinkertaistuu ja 0:sta -20:een se jopa yli kolminkertaistuu
jne. Tämä käyrä riippuu pelkästään oman talosi
eristyksistä ja rakenteesta: mitä heikommat rakenteet sitä
jyrkemmin se taipuu ylöspäin pakkasta kohti. Tästä kuvaajasta
voidaan nyt pyöräyttää raaka lämmöntarve tälle RET
-talolle eri puolilla maata kun paikkojen keskilämpötilat
olivat kerran jo tiedossa.
kuva 4
Erään ILPin lämmöntuottokyky
Non niin, nyt käsissä on selvillä ne eri olosuhteet missä
lämpöä tarvitaan talon kera. Sitten pitäisi valita
lämpölähde. Valitsen nyt yhden todellisen ILPin, jolla
RET-taloa pitäisi pitää lämpöisenä. Esim. Sanyo
SAP-KRV93EHN (= n. Argo AWI25 AHL, Technibel CSMFI 94 R 5) malli
kelpaa mukavasti, koska sen ominaisuudet näyttävät olevan
nykypumppujen mukaisia, mutta se ei suinkaan ole tehokkain eikä
kallein markkinoiden väline tuottaa ilmalämpöä. Myös hinta
on keskikastia. Tämän pumpun COP-kerroin ja tehontuottokäyrät
ovat seuraavanlaiset (ns. P-todistus,
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,908.0.html)
ulkolämpötilan vaihtelun mukaan.
kuva 5
Koska sekä lämmöntarve että sen tuottokyky on nyt
selvillä koko maassa, voidaan tämä ILPpi virtuaalisesti
asentaa kaikkiin noihin paikkoihin täyttämään tätä
tarvetta. Tätä asennusta voidaan kuvata esim. nettomääräisen
lämmön energiataseella (ts. netto = tuotto-tarve) tai jopa
vielä paremmin - ILPin kyseessä ollen - suhteellisesti
riittääkö lämmityskapasiteetti tai kuinka paljon jäädään
vajaaksi 100% tarpeesta. Tällaisesta kaaviosta näkee yhdellä
silmäyksellä ILPin toiminnan tammikuun kovilla pakkasillakin.
Seuraava kaavio vastaa tähän.
kuva 6
Kuvasta näkee, että Sodankylässä puuttuvasta lämmitystarpeesta
joudutaan kattamaan pahimmillaan n. 3 kk ja 50% muilla
lämmityskeinoilla samaan aikaan kun Helsingissä lämmitys
riittää lähes läpi vuoden ilman lisälähteitä.
Lämmitystehon riittävyys heikkenee n. -27% siirryttäessä
akselilla Helsingistä Ouluun tälle ILPille ja talolle. Ohessa
myös tätä lämmön riittävyystulosta vastaava taulukko.
Öljylämmittäjän suhteelliset säästöt
kuukaudessa
Edellisessä viestissäni (kts osa I) kuvattiin miten ILPin
COP on säästöjen synnyssä avainasemassa kun vertaillaan
milloin poltetaan sähköä ja milloin öljyä. Esitin siellä
käyrän, jonka mukaan säästöprosentti euroissa käyttäytyy
kun COP tunnetaan. Koska meillä nyt on konkreettinen ILP
valittuna voidaankin sille aluksi hakea COPit, jotka löytyvät
kun paikkakuntien keskilämpötiloihin vain sovelletaan laitteen
tunnettua COP -kuvaajaa.
kuva 7
Näitä COPpeja vastaten voidaan sitten poimia suoraan
säästöprosentit kun polttoaineiden hintaympäristö on
edelleen (lue: toivottavasti !) pysynyt suunnilleen samana
edellisen viestini ja tämän tekstin kirjoituksen välillä.
kuva 8
Tämä kuvio siis kertoo kuinka paljon voi syntyä
säästöjä ko. paikkakunnalla kunkin lämmityskuukauden
keskiarvon toteutuessa. Ongelmahan oli vaan nyt se, että
lämpöenergian määrän tarve vaihtelee rajusti liikuttaessa
syksystä tammikuuhun ja siitä leudompaan kevääseen
lämmöntarvelukujen mukaisesti. Tämä kuvio antaa
ihannesäästöt kuukauden sisäisessä kulutuksessa, mutta ei
kerro mitään poltetutn lämmitysaineen absoluuttisesta
määrästä ja säästöistä.
Öljylämmittäjän ihannesäästöt koko vuodelle
Ongelma ratkeaa nyt hyvin suoraan, koska aikaisemmin
esiteltiin jo nuo suhteelliset lämmöntarveprosentit
kuukausittain kaikille paikkakunnille (= kuva 2),
jotka edustavat nyt siis jonkin lämpöenergian suoraan
poltettavia osia kun lämmityspäivien suhteellinen osuus aina
kuukaudessa kasvaa. Jos näitä käytetään painoina kullekin
kuukaudelle ja yksinkertaisesti kerrotaan kk-tason
säästöprosentit saadaan koko vuotta koskevat absoluuttisetkin
säästöprosentit näin esille.
kuva 9
Aivan odotetusti lämmityskauden alun ja lopun säästöt
painuvat alas, koska kuukausien keskilämmöt ovat niin korkealla
että ILP että lämmöntuottoa tarvitaan vain harvakseltaan.
Tämäkään kuva ei ota huomioon vielä alimitoitetun ILPin
lämpötehon loppumista talven huippupakkasilla pohjoisemmassa,
missä tarve kasvaa jyrkästi. Tähän tarvitaan avuksi
suhteellisen lämmön riittävyyden %-kertoimet RET-talolle (= kuva 6).
Joten, kerrotaanpa vielä kerran näilläkin kuvion
prosenteilla edelliset käyrät kertaalleen. Näin syntyy
lopultakin seuraava kuva ja tätä vastaava taulukko
paikkakunnittain.
kuva 10
Viimeinen vihreä sarake kertoo kaiken tämän pyörittelyn
lopputuloksen: ihannesäästöt vuodessa kullekin paikkakunnalle.
Valitun ILPin kokonaissäästöjen odotukset vaihtelevat
merkittävästi kuten kuvista ja taulukosta nähdään aina
41%:sta 24%:een, mutta logiikka on hyvin selvä: mitä
pohjoisemmaksi mennään sitä enemmän huipputehojen
riittämättömyys alkaa syödä säästöjä pois kun
absoluuttista lämpöä vaan vaaditaan lisää ja lisää
keskitalvella. Jos kuvaa katsot tarkemmin huomaat, että kaksi
ylintä käyrää - Maarianhamina ja Helsinki - ei kärsi juuri
lainkaan tammi-helmikuun kaikkein vaativimmista kylmistä, kun
taas vastakohtana Sodankylän säästöt menevät pahasti
notkolle jo heti marraskuusta lähtien jatkuen pitkälti
huhtikuuhun. Suomen alueet Lappeenrannasta Ouluun näyttäisivät
muodostavat samankaltaisen nipun keskikastiin: ILPin
tehomitoituksen puute estää säästöjen kasvun joulukuusta
helmikuuhun. Jos tehoja kasvatettaisiin mitoitukseltaan
suuremmalla ILPillä alettaisiin lähestyä taas Helsingin
huipputasoja (= max. 5%-6% kuukausisäästöjä) noilla
keskikastin paikkakunnillakin. Parantamalla mitoitusta voi siis
yrittää saavuttaa Helsingin säästökäyrän tasot, mutta
tämän ylemmäs ei voi päästä säästämään kun öljyn ja
sähkön hintasuhteet ovat mitä ovat.
Tätä tulosta voit nyt käyttää omassa taloudessasi öljylämmön
kannattavuusvertailuun hyvinkin suoraan:
Esim. Kajaanissa asuva voi todeta, että viime vuoden 2000 EUR
öljylasku tarjoaa mahdollisia subventiota ILPille 29% x 2000 EUR
= 580 EUR / vuosi. Tämä tietysti edellyttää sitä, että
ILPin mitoitus muistuttaa edes suunnilleen RET-taloa: ILP
lämmittää mitoitukseltaan väh. 60% neliöt tammikuun
huippupakkasilla. Kun taas Lappeenrannassa samassa asemassa asuva
voisi laskea saavansa jopa 34% * 2000 EUR = 680 EUR palautusta
säästöinä omaan lompakkoonsa kun mitoitus on 75% tammikuun
lämmön tarpeesta ILPille.Näin paljon hyvittää siis leudompi
talvi. Jos nyt sitten Kajaanilainen mitoittaa ILPin vaikkapa
Lappeenrannan 75% tasolle, niin säästöt asettuvat mallin
mukaan välille haarukkaan 580-680 EUR. Miksikö? Koska Kajaanin
matalampi keskilämpötila kuitenkin verottaa edelleen lisää
sen suuremmankin ILPin toteutuvia säästöjä vaikka mitoitus on
muuten sama. Tässä oli muutama ajatus soveltaa näitä tuloksia
käytäntöön.
Näin mitoitettiin yksi ILPpi samanlaiseen RET-taloon koko
maassa perustuen julkisiin energiamarkkinoista riippumattomiin
perustietoihin ja nähtiin kuinka sen säästöt jyvittyvät
kuukausilaskuun erityisesti öljylämmityksessä. Ainakin tämä
malli viittaa selkeästi, että pienemmälläkin ILPillä
säästöt ovat mahdollisia kun vain ei odota aivan liikoja aivan
keskitalven kylmimmiltä viikoilta. Tämä laskentamalli ottaa
reilusti huomioon eri paikkakuntien keskilämpötilat,
lämmityksen määrän vaihtelevat tarpeet talvella, ILPin
dynaamisen lämmöntuottokyvyn lämpötilasta riippuen ja ILPin
mitoituksen suhteutettuna lämmitettävän tilan
kokonaistilavuuteen. Laskentamalli ei ole täydellinen
koskaan, vaan se kuvaa taloasi aina heikommin, mitä enemmän
lämmöntarvekäyrä poikkeaa RET-talon tarvekäyrästä ja se
voi myös sisältää systemaattisen virheen, joka ei ollut
vielä tiedossani laskentaa tehtäessä.
Selvittämällä oman talosi kulutuskäyrän eri
lämpötiloissa olet askeleen lähempänä arvioimaan
todellisuutta tällä menetelmällä. Tähän kannattaa valita
neljä riittävän toisistaan poikkeavaa talvilämpötilaa, esim.
-10, -5, 0 ja +5 Celsiusta toimivat hyvin, ja selvittää näitä
vastaten Kw -lämpötarve talolle.
Tässäpä tämä paketti nyt taas oli - kiitos kun
jaksoit loppuun saakka melko pitkän tarinan.
Kutsut jatkoille !!
Minulla on nyt näistä laskelmista kertynyt varsin mittavat
Excel-taulukkoaineistot ja kaavat, joista olisi mahdollista
jalostaa ihan oikea yleiskäyttöinen säästölaskuri (+
sivutuotteena ILPin mitoitusväline). Tähän voisi syöttää
sisään oman ILPin ominaisuudet, talon lämpötarpeet mitatuissa
pakkasasteissa ja - ennen kaikkea - polttoaineiden
hintatilanteen. Tuloksena saisi sitten sekä arvion
lämmityskattavuudesta ILPille että säästöarviot suhteessa
öljyyn (+ pikku lisätyöllä myös pellettiin). Koska omat
resurssini tähän ovat varsin rajalliset, pyytäisin ajatuksesta
kiinnostuneita ilmoittautumaan. Hyvällä ydintiimillä
saataisiin parempi työkalu nopeammin aikaan.
Edellisen artikkelin (vrt osa I,
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1341.0.html)
teemana oli ILPin taloudellinen käyttö verrattuna öljyyn ja se
sopii sellaisenaan sovellettavaksi öljylämmittäjälle, joka
haluaa vaan varmistua että ILPin poltetut KwH ovat riittävän
halpoja ja tuottavat edes jotain COP -säästöjä. Muutama
edellisen tekstin kommentti inspiroi sitten tämän jatko-osan,
josta voit lukea tarkemmin millaisia säästöjä voit odottaa
yhdellä tietyllä ILPillä Suomen eri osissa ja
keskilämpötiloissa.
Nostaakseni nyt motivaatiotasi lukea tämä pidempi tarina:
edellisessä osassa johtamani ihannesäästöluvut näyttävät
arvioivan säästötilannetta nyt n. 1%-4% yläkanttiin per vuosi
riippuen siitä millä paikkakunnalla lämmittelet ILPillä ja
mikä on sen tehomitoitus.
Tämän tekstin syntyyn ovat vaikuttaneet kaikki edellisen osan
kommentoijat kuin myos hyvin aktiivinen moderaattorimme Janti
luomalla monta tärkeää linkkiä lähteisiini, jotka yritän
myös sisällyttää tekstiin hataran muistin varaisessa
järjestyksessä. Kiitoksia kaikille foorumilaisille
tasapuolisesti taas kerran tässäkin kohtaa !!
Lämmitystarve Suomessa
Jokainen talo Suomessa sijaitsee jossain paikassa
D), johonkohdistuu erilaiset lämmitysvaatimukset kuukaudesta toiseen.
Lämmityskausi alkaa syyskuusta ja loppuu toukokuuhun. Nämä
kuukaudet vastaavat käytännössä 98% - 95%
lämmityspolttoaineen tarpeesta maan etelästä Maarianhaminasta
pohjoiseen Sodankylään saakka. Kaikkein haastavin
lämmityskuukausi koko maassa on tammikuu, jonka purevat
huippupakkaset ja pakkaspäivien lukumäärä vaativat
huipputehot myös lämmitysjärjestelmiltämme. Kaikkein
rasittavinta talvea jatkuu tyypillisesti 2 kk tammikuusta
eteenpäin.
ILPin huippumitoitus lämmön riittävyydeksi kannattaa siis
tehdä tammikuulle asutpa sitten missä vaan.
Jos halutaan tarkemmin arvioida miten paljon lämmitysenergiaa
oikeastaan tarvitaan, voidaan pohjaksi ottaa julkisesti
saativissa olevat seuraavat säätilastot:
- Paikkakohtaiset keskiarvolämpötilat [br](http://www.fmi.fi/saa/tilastot_100.html#7) lämmityskaudelle.[br]
- Lämmitystarveluvut samoille kuukausille ilmatieteen laitokselta [br](http://www.fmi.fi/saa/tilastot_148.html) suhteutettuna [br]koko vuoden tarveprosenteiksi..[br]
Ensimmäinen kertoo kuinka suurella teholla lämpöä
tarvitaan ja jälkimmäinen kuinka kauan tehontarve yleensä
jatkuu ko. kuukauden sisällä. Jos Suomesta valitaan 10 v.
historiallisten säätilastojen mukaan 9 kaupunkia etelästä
pohjoiseen voidaan näille esittää sekä kuukausien
keskilämpötilat että lämmitystarveluvut graafisesti
seuraavasti.
kuva 1[br]
kuva 2
Tästä saakin hyvän yleiskuvan siitä, miten lämmityksen
tarve kasvaa kun keskilämpötilat pienenevät Maarianhaminasta
Sodankylään mentäessä. Alemman graafin %-luvut merkitsevät
suhteellista lämmitysenergian tarvetta mainitun paikkakunnan
kullekin kuukaudelle verrattuna koko vuoden absoluuttiseen
tarpeeseen kun pohjana ovat nuo lämmitystarveluvut. Tämä tarve
käyttäytyy lähes samalla tavalla koko maassa yllättäen,
mutta keskilämpötilojen nopeampi lasku pohjoisessa ajaa itse
lämmitysenergian tarpeen suuremmaksi nopeammin pohjoisessa kuin
etelässä.
RET-standarditalon lämmöntarve Suomessa
Jokainen talo on erilainen lämmön tarvitsija
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,289.0.html,
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,41.0.html), joten
vertailu on suht vaikeaa kuten seurantafoorumilta jokainen
voi itse todeta. Jos halutaan vaan arvioida tätä asiaa, niin ongelma
poistuu kun monistetaan kaikille edellä mainituille
paikkakunnille ihan samanlainen talo, jonka lämmöntarve on
tunnettu ja testattu ulkolämpötilan suhteen tarkasti. Oikeasti
kukaan ei asu tämmöisessä talossa, joten se on vain arvio ja
sellaisenaan hyväksyttävä kaikkinen rajoituksineen. Osaksi
tämän foorumin julkista tietoa onkin postitettu
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1196.msg12828.html#msg12828,
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,938.0.html,
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1334.0.html)
VTT:n RET-pientalon (131 m2) lämmöntarvekuvaaja,
jota käytän jatkossa tässä hyväkseni.
kuva 3
Pystyakselin lämmöntarpeen Kw:t menevät jyrkästi
ylöspäin kun ulkolämpötila alenee. Kuvasta voit lukea, että
ulkolämmön liikkuessa 0:sta -5:een lämmöntarve
kaksinkertaistuu ja 0:sta -20:een se jopa yli kolminkertaistuu
jne. Tämä käyrä riippuu pelkästään oman talosi
eristyksistä ja rakenteesta: mitä heikommat rakenteet sitä
jyrkemmin se taipuu ylöspäin pakkasta kohti. Tästä kuvaajasta
voidaan nyt pyöräyttää raaka lämmöntarve tälle RET
-talolle eri puolilla maata kun paikkojen keskilämpötilat
olivat kerran jo tiedossa.
kuva 4
Erään ILPin lämmöntuottokyky
Non niin, nyt käsissä on selvillä ne eri olosuhteet missä
lämpöä tarvitaan talon kera. Sitten pitäisi valita
lämpölähde. Valitsen nyt yhden todellisen ILPin, jolla
RET-taloa pitäisi pitää lämpöisenä. Esim. Sanyo
SAP-KRV93EHN (= n. Argo AWI25 AHL, Technibel CSMFI 94 R 5) malli
kelpaa mukavasti, koska sen ominaisuudet näyttävät olevan
nykypumppujen mukaisia, mutta se ei suinkaan ole tehokkain eikä
kallein markkinoiden väline tuottaa ilmalämpöä. Myös hinta
on keskikastia. Tämän pumpun COP-kerroin ja tehontuottokäyrät
ovat seuraavanlaiset (ns. P-todistus,
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,908.0.html)
ulkolämpötilan vaihtelun mukaan.
kuva 5
Koska sekä lämmöntarve että sen tuottokyky on nyt
selvillä koko maassa, voidaan tämä ILPpi virtuaalisesti
asentaa kaikkiin noihin paikkoihin täyttämään tätä
tarvetta. Tätä asennusta voidaan kuvata esim. nettomääräisen
lämmön energiataseella (ts. netto = tuotto-tarve) tai jopa
vielä paremmin - ILPin kyseessä ollen - suhteellisesti
riittääkö lämmityskapasiteetti tai kuinka paljon jäädään
vajaaksi 100% tarpeesta. Tällaisesta kaaviosta näkee yhdellä
silmäyksellä ILPin toiminnan tammikuun kovilla pakkasillakin.
Seuraava kaavio vastaa tähän.
kuva 6
Kuvasta näkee, että Sodankylässä puuttuvasta lämmitystarpeesta
joudutaan kattamaan pahimmillaan n. 3 kk ja 50% muilla
lämmityskeinoilla samaan aikaan kun Helsingissä lämmitys
riittää lähes läpi vuoden ilman lisälähteitä.
Lämmitystehon riittävyys heikkenee n. -27% siirryttäessä
akselilla Helsingistä Ouluun tälle ILPille ja talolle. Ohessa
myös tätä lämmön riittävyystulosta vastaava taulukko.
Öljylämmittäjän suhteelliset säästöt
kuukaudessa
Edellisessä viestissäni (kts osa I) kuvattiin miten ILPin
COP on säästöjen synnyssä avainasemassa kun vertaillaan
milloin poltetaan sähköä ja milloin öljyä. Esitin siellä
käyrän, jonka mukaan säästöprosentti euroissa käyttäytyy
kun COP tunnetaan. Koska meillä nyt on konkreettinen ILP
valittuna voidaankin sille aluksi hakea COPit, jotka löytyvät
kun paikkakuntien keskilämpötiloihin vain sovelletaan laitteen
tunnettua COP -kuvaajaa.
kuva 7
Näitä COPpeja vastaten voidaan sitten poimia suoraan
säästöprosentit kun polttoaineiden hintaympäristö on
edelleen (lue: toivottavasti !) pysynyt suunnilleen samana
edellisen viestini ja tämän tekstin kirjoituksen välillä.
kuva 8
Tämä kuvio siis kertoo kuinka paljon voi syntyä
säästöjä ko. paikkakunnalla kunkin lämmityskuukauden
keskiarvon toteutuessa. Ongelmahan oli vaan nyt se, että
lämpöenergian määrän tarve vaihtelee rajusti liikuttaessa
syksystä tammikuuhun ja siitä leudompaan kevääseen
lämmöntarvelukujen mukaisesti. Tämä kuvio antaa
ihannesäästöt kuukauden sisäisessä kulutuksessa, mutta ei
kerro mitään poltetutn lämmitysaineen absoluuttisesta
määrästä ja säästöistä.
Öljylämmittäjän ihannesäästöt koko vuodelle
Ongelma ratkeaa nyt hyvin suoraan, koska aikaisemmin
esiteltiin jo nuo suhteelliset lämmöntarveprosentit
kuukausittain kaikille paikkakunnille (= kuva 2),
jotka edustavat nyt siis jonkin lämpöenergian suoraan
poltettavia osia kun lämmityspäivien suhteellinen osuus aina
kuukaudessa kasvaa. Jos näitä käytetään painoina kullekin
kuukaudelle ja yksinkertaisesti kerrotaan kk-tason
säästöprosentit saadaan koko vuotta koskevat absoluuttisetkin
säästöprosentit näin esille.
kuva 9
Aivan odotetusti lämmityskauden alun ja lopun säästöt
painuvat alas, koska kuukausien keskilämmöt ovat niin korkealla
että ILP että lämmöntuottoa tarvitaan vain harvakseltaan.
Tämäkään kuva ei ota huomioon vielä alimitoitetun ILPin
lämpötehon loppumista talven huippupakkasilla pohjoisemmassa,
missä tarve kasvaa jyrkästi. Tähän tarvitaan avuksi
suhteellisen lämmön riittävyyden %-kertoimet RET-talolle (= kuva 6).
Joten, kerrotaanpa vielä kerran näilläkin kuvion
prosenteilla edelliset käyrät kertaalleen. Näin syntyy
lopultakin seuraava kuva ja tätä vastaava taulukko
paikkakunnittain.
kuva 10
Viimeinen vihreä sarake kertoo kaiken tämän pyörittelyn
lopputuloksen: ihannesäästöt vuodessa kullekin paikkakunnalle.
Valitun ILPin kokonaissäästöjen odotukset vaihtelevat
merkittävästi kuten kuvista ja taulukosta nähdään aina
41%:sta 24%:een, mutta logiikka on hyvin selvä: mitä
pohjoisemmaksi mennään sitä enemmän huipputehojen
riittämättömyys alkaa syödä säästöjä pois kun
absoluuttista lämpöä vaan vaaditaan lisää ja lisää
keskitalvella. Jos kuvaa katsot tarkemmin huomaat, että kaksi
ylintä käyrää - Maarianhamina ja Helsinki - ei kärsi juuri
lainkaan tammi-helmikuun kaikkein vaativimmista kylmistä, kun
taas vastakohtana Sodankylän säästöt menevät pahasti
notkolle jo heti marraskuusta lähtien jatkuen pitkälti
huhtikuuhun. Suomen alueet Lappeenrannasta Ouluun näyttäisivät
muodostavat samankaltaisen nipun keskikastiin: ILPin
tehomitoituksen puute estää säästöjen kasvun joulukuusta
helmikuuhun. Jos tehoja kasvatettaisiin mitoitukseltaan
suuremmalla ILPillä alettaisiin lähestyä taas Helsingin
huipputasoja (= max. 5%-6% kuukausisäästöjä) noilla
keskikastin paikkakunnillakin. Parantamalla mitoitusta voi siis
yrittää saavuttaa Helsingin säästökäyrän tasot, mutta
tämän ylemmäs ei voi päästä säästämään kun öljyn ja
sähkön hintasuhteet ovat mitä ovat.
Tätä tulosta voit nyt käyttää omassa taloudessasi öljylämmön
kannattavuusvertailuun hyvinkin suoraan:
- Valitset edellisestä taulukosta lähimmän kaupungin suhteessa asuinpaikkaasi.
- Vaakarivin lopusta löydät arvion säästöprosentiksi koko vuoden polttoainelaskuun.
- Tämän prosentin voi suoraan kertoa edellisen lämmityskauden [br] ostetulla öljyn kokonaissummalla.
- Jos summa on kohtuullisen suuri verrattuna ILPin osto- [br] ja asennushintaan kannattaa harkita muutoksia, muuten ehkä ei.
Esim. Kajaanissa asuva voi todeta, että viime vuoden 2000 EUR
öljylasku tarjoaa mahdollisia subventiota ILPille 29% x 2000 EUR
= 580 EUR / vuosi. Tämä tietysti edellyttää sitä, että
ILPin mitoitus muistuttaa edes suunnilleen RET-taloa: ILP
lämmittää mitoitukseltaan väh. 60% neliöt tammikuun
huippupakkasilla. Kun taas Lappeenrannassa samassa asemassa asuva
voisi laskea saavansa jopa 34% * 2000 EUR = 680 EUR palautusta
säästöinä omaan lompakkoonsa kun mitoitus on 75% tammikuun
lämmön tarpeesta ILPille.Näin paljon hyvittää siis leudompi
talvi. Jos nyt sitten Kajaanilainen mitoittaa ILPin vaikkapa
Lappeenrannan 75% tasolle, niin säästöt asettuvat mallin
mukaan välille haarukkaan 580-680 EUR. Miksikö? Koska Kajaanin
matalampi keskilämpötila kuitenkin verottaa edelleen lisää
sen suuremmankin ILPin toteutuvia säästöjä vaikka mitoitus on
muuten sama. Tässä oli muutama ajatus soveltaa näitä tuloksia
käytäntöön.
Näin mitoitettiin yksi ILPpi samanlaiseen RET-taloon koko
maassa perustuen julkisiin energiamarkkinoista riippumattomiin
perustietoihin ja nähtiin kuinka sen säästöt jyvittyvät
kuukausilaskuun erityisesti öljylämmityksessä. Ainakin tämä
malli viittaa selkeästi, että pienemmälläkin ILPillä
säästöt ovat mahdollisia kun vain ei odota aivan liikoja aivan
keskitalven kylmimmiltä viikoilta. Tämä laskentamalli ottaa
reilusti huomioon eri paikkakuntien keskilämpötilat,
lämmityksen määrän vaihtelevat tarpeet talvella, ILPin
dynaamisen lämmöntuottokyvyn lämpötilasta riippuen ja ILPin
mitoituksen suhteutettuna lämmitettävän tilan
kokonaistilavuuteen. Laskentamalli ei ole täydellinen
koskaan, vaan se kuvaa taloasi aina heikommin, mitä enemmän
lämmöntarvekäyrä poikkeaa RET-talon tarvekäyrästä ja se
voi myös sisältää systemaattisen virheen, joka ei ollut
vielä tiedossani laskentaa tehtäessä.
Selvittämällä oman talosi kulutuskäyrän eri
lämpötiloissa olet askeleen lähempänä arvioimaan
todellisuutta tällä menetelmällä. Tähän kannattaa valita
neljä riittävän toisistaan poikkeavaa talvilämpötilaa, esim.
-10, -5, 0 ja +5 Celsiusta toimivat hyvin, ja selvittää näitä
vastaten Kw -lämpötarve talolle.
Tässäpä tämä paketti nyt taas oli - kiitos kun
jaksoit loppuun saakka melko pitkän tarinan.
Kutsut jatkoille !!
Minulla on nyt näistä laskelmista kertynyt varsin mittavat
Excel-taulukkoaineistot ja kaavat, joista olisi mahdollista
jalostaa ihan oikea yleiskäyttöinen säästölaskuri (+
sivutuotteena ILPin mitoitusväline). Tähän voisi syöttää
sisään oman ILPin ominaisuudet, talon lämpötarpeet mitatuissa
pakkasasteissa ja - ennen kaikkea - polttoaineiden
hintatilanteen. Tuloksena saisi sitten sekä arvion
lämmityskattavuudesta ILPille että säästöarviot suhteessa
öljyyn (+ pikku lisätyöllä myös pellettiin). Koska omat
resurssini tähän ovat varsin rajalliset, pyytäisin ajatuksesta
kiinnostuneita ilmoittautumaan. Hyvällä ydintiimillä
saataisiin parempi työkalu nopeammin aikaan.
