Käyttöveden valmistus COP
- Keskustelun aloittaja lmfmis
- Aloitettu
Vs: Käyttöveden valmistus COP
- Laite ei pysty käyttämään hyödyksi hellekeleillä saatavaa periaatteessa edullista lämpöä, koska kompressorin maksimivirta ylittyisi. Ulkopuhallinta joudutaan ilmeisesti katkomaan, eli tilanne ei enää parane ulkolämpötilan noustessa, kun ulkona on lämpimämpää kuin 5-10 astetta.
- Käyttöveden tarve on kumminkin sen verran vähäinen, että käynnistämishäviöt ja varaajan häviöt vievät pumppaushyödyn (kestää minuutteja käynnistymisestä, ennen kuin pumppu alkaa tuottaa kunnolla, mutta sähköä menee silti normaalisti; pumpun seisoessa varastoitunut lämpö menee sitten harakoille).
- Pumpun COP on tavallista heikompi, jos tehdään pelkkää käyttövettä ja sitä ei loroteta jatkuvasti. Varaaja toimii paljon paremmin silloin, kun pumppua tarvitaan lämmitykseen ja käyttövesi syntyy sivutuotteena tai sitten käyttövettä lorotetaan jatkuvasti, mutta pumpun tuoton rajoissa.
- Osittain asia voi olla silmänlumetta, eli jos käyttöveden teko ei talvella onnistu, niin jää tämä sitten tekemättä (huonolla COPilla). Vaikka tuo kesällä onnistuu, niin eipä siltikään välttämättä taloudellisesti.
lmfmis sanoi:
- Laite ei pysty käyttämään hyödyksi hellekeleillä saatavaa periaatteessa edullista lämpöä, koska kompressorin maksimivirta ylittyisi. Ulkopuhallinta joudutaan ilmeisesti katkomaan, eli tilanne ei enää parane ulkolämpötilan noustessa, kun ulkona on lämpimämpää kuin 5-10 astetta.
- Käyttöveden tarve on kumminkin sen verran vähäinen, että käynnistämishäviöt ja varaajan häviöt vievät pumppaushyödyn (kestää minuutteja käynnistymisestä, ennen kuin pumppu alkaa tuottaa kunnolla, mutta sähköä menee silti normaalisti; pumpun seisoessa varastoitunut lämpö menee sitten harakoille).
- Pumpun COP on tavallista heikompi, jos tehdään pelkkää käyttövettä ja sitä ei loroteta jatkuvasti. Varaaja toimii paljon paremmin silloin, kun pumppua tarvitaan lämmitykseen ja käyttövesi syntyy sivutuotteena tai sitten käyttövettä lorotetaan jatkuvasti, mutta pumpun tuoton rajoissa.
- Osittain asia voi olla silmänlumetta, eli jos käyttöveden teko ei talvella onnistu, niin jää tämä sitten tekemättä (huonolla COPilla). Vaikka tuo kesällä onnistuu, niin eipä siltikään välttämättä taloudellisesti.
T
Tilator
Vieras
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Tuohan ei ole EEV-pumppu, joten ilman lämpeneminen lisää merkittävästi kylmäaineen tulistumista höyrystimessä, joka pudottaa COPpia.
lmfmis sanoi:
Tuohan ei ole EEV-pumppu, joten ilman lämpeneminen lisää merkittävästi kylmäaineen tulistumista höyrystimessä, joka pudottaa COPpia.
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Älä nyt!
Minulla kulutus tippui selvästi pumpun oston jälkeen. Milläs ILVEellä sen selität?!
Tyypillinen kesäpäivän lämmön kulutus on 3,5 kWh, pumppu 1 kwh (käyttöveden esilämmitys ja 20 m2 lattialämmitystä) ja käyttövesivaraaja loppulämmitys vastuksilla 2,5 kWh.
Lisäys: Jatkossa olisin halukas vaihtamaan lkv varajaan sellaiseen malliin missä VILPillä pystyy lämmittämään käyttövettä enemmän. Nyt se jäi tekemättä, kun nykyiset energiavaraajan kierukat on ehjät. Ehkäpä noista lukemista saisi nipistettyä vielä hieman. :
pökö sanoi:
Älä nyt!
Minulla kulutus tippui selvästi pumpun oston jälkeen. Milläs ILVEellä sen selität?!
Tyypillinen kesäpäivän lämmön kulutus on 3,5 kWh, pumppu 1 kwh (käyttöveden esilämmitys ja 20 m2 lattialämmitystä) ja käyttövesivaraaja loppulämmitys vastuksilla 2,5 kWh.
Lisäys: Jatkossa olisin halukas vaihtamaan lkv varajaan sellaiseen malliin missä VILPillä pystyy lämmittämään käyttövettä enemmän. Nyt se jäi tekemättä, kun nykyiset energiavaraajan kierukat on ehjät. Ehkäpä noista lukemista saisi nipistettyä vielä hieman. :
Vs: Käyttöveden valmistus COP
"Kokeilin vielä pienemmällä pyynnillä (30 astetta) ja tilanne ei tunnu muuttuvan. Coppi hipoo ykköstä".
"Mitä enemmän näitä VILP/ILVE juttuja lukee niin sitä vähemmän sellaista tekee mieli. COPPI hipoo aina vaan ykköstä, oli kesä tai talvi."
"Tämänpäivän puukaasu laitteet ( ja käyttäjät ) ovat ihan toiselta vuosituhannelta kuin ne sodan aikaiset."
"Kehitys kehittyy, paitti noi lämpöpumput on tainnu jymähtää paikalleeen."
"Vilppiä tähän alustavasti atuilin mutta tuli tältä foorumilta hiukan jäitä hattuun."
Taidan jättää nämä pumppujutut parempaan aikaan: maksaa 22k€ ja lopputulos on sama kuin suoralla sähköllä???
[glow=red,2,300][glow=red,2,300]Haluaisiko joku keskustella sähköautosta?[glow=red,2,300]
"Kokeilin vielä pienemmällä pyynnillä (30 astetta) ja tilanne ei tunnu muuttuvan. Coppi hipoo ykköstä".
"Mitä enemmän näitä VILP/ILVE juttuja lukee niin sitä vähemmän sellaista tekee mieli. COPPI hipoo aina vaan ykköstä, oli kesä tai talvi."
"Tämänpäivän puukaasu laitteet ( ja käyttäjät ) ovat ihan toiselta vuosituhannelta kuin ne sodan aikaiset."
"Kehitys kehittyy, paitti noi lämpöpumput on tainnu jymähtää paikalleeen."
"Vilppiä tähän alustavasti atuilin mutta tuli tältä foorumilta hiukan jäitä hattuun."
Taidan jättää nämä pumppujutut parempaan aikaan: maksaa 22k€ ja lopputulos on sama kuin suoralla sähköllä???
[glow=red,2,300][glow=red,2,300]Haluaisiko joku keskustella sähköautosta?[glow=red,2,300]
K
kaupamees
Vieras
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Juu tuolla hinnalla kannattaa jättää väliin, jos pumppuja on vain 1 kpl.
Mikkolan sanoi:
Juu tuolla hinnalla kannattaa jättää väliin, jos pumppuja on vain 1 kpl.
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #14
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Juu, mutta minun mittauksien mukaan COP tipahtaa myös vaikka vain ulkolämpötila nousee, jopa kun pyyntiä pidetään samana.
Onhan tässä näitä syitäkin esitetty ja huomasin mm että tuo kompuran lämmitin "laulaa" koko ajan ja haukkaa suht paljon sähköä, joka nakertaa copin pois. O
PItäisi varmaan yrittää tuota kellokikkaa niin ei ole haittaa kompuranlämmittimestä..
oswald sanoi:
Juu, mutta minun mittauksien mukaan COP tipahtaa myös vaikka vain ulkolämpötila nousee, jopa kun pyyntiä pidetään samana.
Onhan tässä näitä syitäkin esitetty ja huomasin mm että tuo kompuran lämmitin "laulaa" koko ajan ja haukkaa suht paljon sähköä, joka nakertaa copin pois. O
PItäisi varmaan yrittää tuota kellokikkaa niin ei ole haittaa kompuranlämmittimestä..
V
Vilperö
Vieras
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Minulla on samansuuntaisia epäilyksiä. Gree toimii tosi hyvin (verrattuna sähkölämmittäviin tuttaviin ja mlp-tuttaviin) talvella. Parhaimmillaan laite on -10..-20 pakkasilla.
Kesällä tosiaan odottaisi, että käyttövettä saisi paremmalla hyötysuhteella kuin maalämmöstä, mutta eipä ole niin. Itse asiassa unohdin kaikki kesäsäädöt ja kone porskuttaa nyt samalla ~32..35 pyynnillä mitä talvella taloa lämmittäessä. Ja sähköllä loput LKV tulistukset.
Pakkasia odotellessa
lmfmis sanoi:
Minulla on samansuuntaisia epäilyksiä. Gree toimii tosi hyvin (verrattuna sähkölämmittäviin tuttaviin ja mlp-tuttaviin) talvella. Parhaimmillaan laite on -10..-20 pakkasilla.
Kesällä tosiaan odottaisi, että käyttövettä saisi paremmalla hyötysuhteella kuin maalämmöstä, mutta eipä ole niin. Itse asiassa unohdin kaikki kesäsäädöt ja kone porskuttaa nyt samalla ~32..35 pyynnillä mitä talvella taloa lämmittäessä. Ja sähköllä loput LKV tulistukset.
Pakkasia odotellessa
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #16
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Olen nyt pari päivää kokeillut oman pumppuni kanssa "käsikelloa" eli kerran vuorokaudessa pyräytän varaajan lämpimäksi ja sitten pääkytkimestä pois.
Tavoitteena estää hukkaenergia kompressorilämmittimen muodossa.
Tulokset on olleet lupaavia!
Mistä sitten voisi ostaa "kellon" joka käynnistää pumpun kerran vuorokaudessa ja kytkee virrat taas pois kun pumppu on kerran käynyt? En haluaisi kiskaista virtoja kesken työsyklin.
Tai jopa ohjelmallisesti näin:
1 krt/24h jos ulkolämpötilakeskiarvo yli 15 astetta
2 krt/24h jos ulkolämpötilakeskiarvo yli 10 astetta
4 krt/24h jos ulkolämpötilakeskiarvo yli 5 astetta
...sitten voikin olla päällä koko ajan.
lmfmis sanoi:
Olen nyt pari päivää kokeillut oman pumppuni kanssa "käsikelloa" eli kerran vuorokaudessa pyräytän varaajan lämpimäksi ja sitten pääkytkimestä pois.
Tavoitteena estää hukkaenergia kompressorilämmittimen muodossa.
Tulokset on olleet lupaavia!
Mistä sitten voisi ostaa "kellon" joka käynnistää pumpun kerran vuorokaudessa ja kytkee virrat taas pois kun pumppu on kerran käynyt? En haluaisi kiskaista virtoja kesken työsyklin.
Tai jopa ohjelmallisesti näin:
1 krt/24h jos ulkolämpötilakeskiarvo yli 15 astetta
2 krt/24h jos ulkolämpötilakeskiarvo yli 10 astetta
4 krt/24h jos ulkolämpötilakeskiarvo yli 5 astetta
...sitten voikin olla päällä koko ajan.
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Esim Finnparttialta voi tilata kellokytkimiä. Jos laitat yhden termostaatin varaajaan ja sen ohjaamaan lämpöpumppua, tekee töitä niin pitkään ennenkuin varaaja on riittävän lämmin. Viivereleellä sähköjen katkaisu kun haluttu lämpötila on saavutettu. Välttämättä kellokytkintä ulkolämpötilan mukaan ei tarvita jos lämmön kulutus menee suhteessa ulkolämpötilaan. Toisaalta minä ajastin keväällä pumppua toimimaan päiväaikaan plussakeleillä lataamaan 2-tonnin varaajaa niin välttyy sulatuksilta...ja nyt syksyllä todennäköisesti sama homma.
lmfmis sanoi:
Esim Finnparttialta voi tilata kellokytkimiä. Jos laitat yhden termostaatin varaajaan ja sen ohjaamaan lämpöpumppua, tekee töitä niin pitkään ennenkuin varaaja on riittävän lämmin. Viivereleellä sähköjen katkaisu kun haluttu lämpötila on saavutettu. Välttämättä kellokytkintä ulkolämpötilan mukaan ei tarvita jos lämmön kulutus menee suhteessa ulkolämpötilaan. Toisaalta minä ajastin keväällä pumppua toimimaan päiväaikaan plussakeleillä lataamaan 2-tonnin varaajaa niin välttyy sulatuksilta...ja nyt syksyllä todennäköisesti sama homma.
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #18
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Ok, eli siis asetetaan ulkopuolinen termostaatti "synkroniin" pyynnin kanssa ja sitten sammuttaa jonkinajan kuluttua.....voisi toimiakkin
Automaatiomielessä kyllä huono kun sammutus) ei perustu systeemin tilaan...
Tuossa oli ajatuksena että kerta päivässä ei enää riitä kun ilmat kylmenee, eihän sitä yhtään enempää kertalatauksella varaajaan saa energiaa.
Täytyy vähän miettiä. Laitan nyt ensimmäiseksi siihen pumpun kompuralämmittimeen termostaatin.
Ehkä tämä käsikello menee nyt tämän syksyn..
ekomies sanoi:
Ok, eli siis asetetaan ulkopuolinen termostaatti "synkroniin" pyynnin kanssa ja sitten sammuttaa jonkinajan kuluttua.....voisi toimiakkin
Automaatiomielessä kyllä huono kun sammutus) ei perustu systeemin tilaan...
ekomies sanoi:
Tuossa oli ajatuksena että kerta päivässä ei enää riitä kun ilmat kylmenee, eihän sitä yhtään enempää kertalatauksella varaajaan saa energiaa.
Täytyy vähän miettiä. Laitan nyt ensimmäiseksi siihen pumpun kompuralämmittimeen termostaatin.
Ehkä tämä käsikello menee nyt tämän syksyn..
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Itsellä on mietinnässä kaksi termostaattia: -varaajaan ja lattialämmityksen paluuveteen
Nykyinen laitteiston "systeemin" mukana tullut VILPiltä lähtevän veden mittaus aiheuttaa hystereesiä kun lämpötila on saavutettu -> menee pätkäkäynnille vaikka invertteri on minimitehoilla.
Mutta laitteisto ja sovellukset on erilaisia kullakin, on vaikeaa keksiä sitä ihan oikeaa ohjauskytkentää, millä saavutettaisiin kaikki edut ja ravaaminen tekniseen tilaan vähenisi. No mittarinluvussa pitää ainakin käydä...
Itsellä on mietinnässä kaksi termostaattia: -varaajaan ja lattialämmityksen paluuveteen
Nykyinen laitteiston "systeemin" mukana tullut VILPiltä lähtevän veden mittaus aiheuttaa hystereesiä kun lämpötila on saavutettu -> menee pätkäkäynnille vaikka invertteri on minimitehoilla.
Mutta laitteisto ja sovellukset on erilaisia kullakin, on vaikeaa keksiä sitä ihan oikeaa ohjauskytkentää, millä saavutettaisiin kaikki edut ja ravaaminen tekniseen tilaan vähenisi. No mittarinluvussa pitää ainakin käydä...
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Ei noita kompuranlämmittimiä ole vahingossa kytketty olemaan aina päällä, eli kyllä niiden tarkoituksena on kesäaikaankin suojella laitetta (kompressoria rikkoutumasta käynnistyksen yhteydessä tai kulumasta ennenaikaisesti kylmäainenesteiskun tai öljyn kuplinnan takia).
Tämä nyt on teoreettisluonteista puhetta, eli ei välttämättä liity ao. Green pumpun kompressorimalliin ja muuhun rakenteeseen, mutta varovaisinta/viisainta olisi kaksivaiheinen kellokytkentä, eli virrat ja kompressorinlämmitin päälle tuntia, paria ennen käynnistystä ja vasta sitten käyttöveden lämmitysrupeama.
Ei noita kompuranlämmittimiä ole vahingossa kytketty olemaan aina päällä, eli kyllä niiden tarkoituksena on kesäaikaankin suojella laitetta (kompressoria rikkoutumasta käynnistyksen yhteydessä tai kulumasta ennenaikaisesti kylmäainenesteiskun tai öljyn kuplinnan takia).
Tämä nyt on teoreettisluonteista puhetta, eli ei välttämättä liity ao. Green pumpun kompressorimalliin ja muuhun rakenteeseen, mutta varovaisinta/viisainta olisi kaksivaiheinen kellokytkentä, eli virrat ja kompressorinlämmitin päälle tuntia, paria ennen käynnistystä ja vasta sitten käyttöveden lämmitysrupeama.
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #21
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Hmm, jos tuossa on tuollainen vaara niin eikö Gree olis laittanut softaan lämmitysviivettä esim sähkökatkon varalle?
Muutenhan pakkasella sähkökatkon jälkeen käynnistyvät jäätyneet kompurat paukahtelisi useamminkin...
Luulen vaan,
kotte sanoi:
Hmm, jos tuossa on tuollainen vaara niin eikö Gree olis laittanut softaan lämmitysviivettä esim sähkökatkon varalle?
Muutenhan pakkasella sähkökatkon jälkeen käynnistyvät jäätyneet kompurat paukahtelisi useamminkin...
Luulen vaan,
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Minä puolestani olen törmännyt vähän isompien split-ilmastointilaitteiden(kin) käyttöohjeisiin, joissa ehdottomasti käsketään kytkemään laite verkkoon paria tuntia ennen käynnistystä, jotta kompressorilämmitin ehtii vaikuttaa (merkkiä Sanyo). Noiden kompressoreiden tyyppi ja koko on nähdäkseni lähellä näiden VILPien vastaavia.
Ei katkaiseminen tunniksi, pariksi välttämättä haittaa mitään (vrt. sähkökatko), mutta puolen vuorokauden katkos on jo riskialttiimpi.
lmfmis sanoi:
Minä puolestani olen törmännyt vähän isompien split-ilmastointilaitteiden(kin) käyttöohjeisiin, joissa ehdottomasti käsketään kytkemään laite verkkoon paria tuntia ennen käynnistystä, jotta kompressorilämmitin ehtii vaikuttaa (merkkiä Sanyo). Noiden kompressoreiden tyyppi ja koko on nähdäkseni lähellä näiden VILPien vastaavia.
Ei katkaiseminen tunniksi, pariksi välttämättä haittaa mitään (vrt. sähkökatko), mutta puolen vuorokauden katkos on jo riskialttiimpi.
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #23
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Tällainen selitys löytyi:
During the normal operation of a central air conditioner or heat pump the compressor is both drawing "suction" from the evaporator and "discharging" hot gas into the condenser coil. While running, there is enough heat being generated by the compressor running to keep from creating refrigerant migration from occurring.
Refrigerant vapor always migrates to the coldest part of the system - the compressor. The refrigerant "migrates" to the compressor crankcase where it is attracted to the compressor oil. This refrigerant vapor "condenses" ( turns back to a liquid during the "off cycle") then on the next start of the compressor, the oil is in a watery state and washes the bearings out, which leads to locked up, frozen or totally burnt out compressors. This is especially true of Heat Pumps.
Some manufacturers of AC equipment install crankcase heaters either in the compressor or mount them externally around the base of the compressor. The (2) wires of the heater is wired directly to the 230 Volt input side of the contactor from the main power supply, and is always supplying 230 volts of power to the heater. The result is a warmed lower section of the compressor which drives any refrigerant that gathers there back into the system rather than to allow condensation in the crankcase.
This is an over simplification, but we think you get the idea.
Tällainen selitys löytyi:
During the normal operation of a central air conditioner or heat pump the compressor is both drawing "suction" from the evaporator and "discharging" hot gas into the condenser coil. While running, there is enough heat being generated by the compressor running to keep from creating refrigerant migration from occurring.
Refrigerant vapor always migrates to the coldest part of the system - the compressor. The refrigerant "migrates" to the compressor crankcase where it is attracted to the compressor oil. This refrigerant vapor "condenses" ( turns back to a liquid during the "off cycle") then on the next start of the compressor, the oil is in a watery state and washes the bearings out, which leads to locked up, frozen or totally burnt out compressors. This is especially true of Heat Pumps.
Some manufacturers of AC equipment install crankcase heaters either in the compressor or mount them externally around the base of the compressor. The (2) wires of the heater is wired directly to the 230 Volt input side of the contactor from the main power supply, and is always supplying 230 volts of power to the heater. The result is a warmed lower section of the compressor which drives any refrigerant that gathers there back into the system rather than to allow condensation in the crankcase.
This is an over simplification, but we think you get the idea.
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #24
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Eli ei ehkä uskalla kompuralämmittimestä luopua sittenkään.
Tuo kompressorilämmitin syö noin 100w. Jatkuvasti. Se on 2,4 kWh per vuorokausi. 72kWh kuukaudessa.
Jos 9000E pyöräyttää lataamaan varaajan kerran päivässä, vie se noin 2 kWh.
Lopputulos:
Eli kesällä käyttöveden valmistuksessa tuo kompuralämmitin syö sähköä yhtä paljon kuin pumppaaminen.
Nyt on tilaus: "joku-tunnin-kompuralämmitys-sitten-yksi-vilp-lämmityssykli-ja-sitten-sähköt-pois-kunnes-lämmitystä-taas-tarvitaan" - laitteelle.
Eli ei ehkä uskalla kompuralämmittimestä luopua sittenkään.
Tuo kompressorilämmitin syö noin 100w. Jatkuvasti. Se on 2,4 kWh per vuorokausi. 72kWh kuukaudessa.
Jos 9000E pyöräyttää lataamaan varaajan kerran päivässä, vie se noin 2 kWh.
Lopputulos:
Eli kesällä käyttöveden valmistuksessa tuo kompuralämmitin syö sähköä yhtä paljon kuin pumppaaminen.
Nyt on tilaus: "joku-tunnin-kompuralämmitys-sitten-yksi-vilp-lämmityssykli-ja-sitten-sähköt-pois-kunnes-lämmitystä-taas-tarvitaan" - laitteelle.
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #26
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Lakkaako r410 kaasun kondensointi silloin? Uskoisin että kondensoi lämpmämmässäkin. Eiän tuo ole siis ulkolämpötilan takia tuo kompressorilämmitin asennettu.
Onhan systeemissä painetta silloin joka myös vaikuttaa tuohon. Missäs ne r410 ominaisuudet olikaan?
Esäätäjä sanoi:
Lakkaako r410 kaasun kondensointi silloin? Uskoisin että kondensoi lämpmämmässäkin. Eiän tuo ole siis ulkolämpötilan takia tuo kompressorilämmitin asennettu.
Onhan systeemissä painetta silloin joka myös vaikuttaa tuohon. Missäs ne r410 ominaisuudet olikaan?
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #28
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Alipainepuolellla r410 kondensoi näköjään 8 asteessa celsiusta. http://franklinheatandair.com/R410A.html
Eli jos lämmitin pitää yli 10 astetta niin kaikki ok. Eikös tämä ole alipainepuolen ongelma kuitenkin?
Kokrkeapainepuolella muuten kondensoi noin 50 astetta C.
jussi sanoi:
Alipainepuolellla r410 kondensoi näköjään 8 asteessa celsiusta. http://franklinheatandair.com/R410A.html
Eli jos lämmitin pitää yli 10 astetta niin kaikki ok. Eikös tämä ole alipainepuolen ongelma kuitenkin?
Kokrkeapainepuolella muuten kondensoi noin 50 astetta C.
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Tuntematta tarkemmin tämän kompressorilämmittimen tosiallista merkitystä kompressorin jatkuvassa käytössä, esittäisin kuitenkin ideana sellaista mahdollisuutta vastuksen toiminnan rajoittamiseksi jatkuvassa käytössä että se olisi päällä vain silloin kun on sulatusvaihe/ jäähdytys menossa. Toisin sanoen se on helposti toteutettavissa siten että 4- tie venttiilin rinnalle rele (kelakytkin) joka pätkii tätä kompressorilämmittimen vastusta.
Miettikää! Smiley211007
Tuntematta tarkemmin tämän kompressorilämmittimen tosiallista merkitystä kompressorin jatkuvassa käytössä, esittäisin kuitenkin ideana sellaista mahdollisuutta vastuksen toiminnan rajoittamiseksi jatkuvassa käytössä että se olisi päällä vain silloin kun on sulatusvaihe/ jäähdytys menossa. Toisin sanoen se on helposti toteutettavissa siten että 4- tie venttiilin rinnalle rele (kelakytkin) joka pätkii tätä kompressorilämmittimen vastusta.
Miettikää! Smiley211007
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #31
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Keksin ratkaisunkin:
1. Termostaatti(A) kytkee pumppuun virrat kun kattilan lämpö painuu tarpeeksi alas esim 25 asteeseen
2. Samalla ohjattuna ajastin(B) kytkee pumpun oman kattilatermostaatin rinnalle "huijausvastuksen" että ohjaus luulee kattilassa olevan 45 asteista vettä - näin pumppu ei lähdekkään heti käyntiin
3. kompressorilämmitys on nyt päällä
3. Ajastin(B) laukeaa ja palauttaa kattilatermostaatille oikean arvon 25 astetta
4. Pumppu käynnistyy ja lämmitys käynnistyy ja pyynti on 35 astetta
Mutta:
...mikäs komponentti havaitsisi syklin loppumisen ja katkaisee virrat? Termostaatti(A) ei siihen pysty koska sammuttaa kesken käynnin..
Miten olisi:
5: Termostaatti(A) onkin säädettävällä hystereesillä ja katkaisee virrat varaajan saavutettua pyynnin (35 astetta) - MUTTA viivästettynä viivereleellä niin että pummpu ehtii käydä loppuun asti..
Voisi jopa toimia.
Keksin ratkaisunkin:
1. Termostaatti(A) kytkee pumppuun virrat kun kattilan lämpö painuu tarpeeksi alas esim 25 asteeseen
2. Samalla ohjattuna ajastin(B) kytkee pumpun oman kattilatermostaatin rinnalle "huijausvastuksen" että ohjaus luulee kattilassa olevan 45 asteista vettä - näin pumppu ei lähdekkään heti käyntiin
3. kompressorilämmitys on nyt päällä
3. Ajastin(B) laukeaa ja palauttaa kattilatermostaatille oikean arvon 25 astetta
4. Pumppu käynnistyy ja lämmitys käynnistyy ja pyynti on 35 astetta
Mutta:
...mikäs komponentti havaitsisi syklin loppumisen ja katkaisee virrat? Termostaatti(A) ei siihen pysty koska sammuttaa kesken käynnin..
Miten olisi:
5: Termostaatti(A) onkin säädettävällä hystereesillä ja katkaisee virrat varaajan saavutettua pyynnin (35 astetta) - MUTTA viivästettynä viivereleellä niin että pummpu ehtii käydä loppuun asti..
Voisi jopa toimia.
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Imfmis: llä näyttää olevan sitä Suomalaista Sisua mutta laitepuolella tarvittais jotain lisää. Minulla juuri vapautui rakennusautomaatioyksikkö(jä) joilla voisi toteuttaa kaikki tarvittavat ohjaus- , säätö-, mittaus, indikointi- ja energiamittaus tarpeet erilaisiin LVI alan laitoksiin, edellyttäen että on alan osaamista ja on tai on mahdollisuus hankkia tarvittavia toimilaitteita ja mitta- antureita. Jos kiinnostaa, kerron lisää, ota yhteyttä yv:nä.
Son
Imfmis: llä näyttää olevan sitä Suomalaista Sisua mutta laitepuolella tarvittais jotain lisää. Minulla juuri vapautui rakennusautomaatioyksikkö(jä) joilla voisi toteuttaa kaikki tarvittavat ohjaus- , säätö-, mittaus, indikointi- ja energiamittaus tarpeet erilaisiin LVI alan laitoksiin, edellyttäen että on alan osaamista ja on tai on mahdollisuus hankkia tarvittavia toimilaitteita ja mitta- antureita. Jos kiinnostaa, kerron lisää, ota yhteyttä yv:nä.
Son
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Ammattijärjestelmissä on yleensä "pump down"-kytkentä, eli kylmäaine siirretään käyttökatkon ajaksi erilliseen säiliöön ja magneettiventtiili napsautetaan kiinni perästä. Venttiili sitten taas avataan käynnistyksen yhteydessä. Tuolla vältetään kompressorilämmittimen tarve, eli riskit, joita tällä yritetään välttää.
Olennaista on, että, että kylmäaine pääsee tiivistymään jonnekin muualle kuin kompressoriin. Sellainenkin kytkentä voisi toimia käytännössä, että mitataan höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilat ja huolehditaan, että kompressorin lämpötila pysyy seisokin aikana muutaman asteenkin lämpimämpänä kuin näistä vertailukohteista alempi. Ja jos raja alitetaan, väännetään eroa sitten tietyksi ajanjaksoksi vähän suuremmaksi, jotta mahdollinen tiivistynyt kylmäaine ehtii siirtyä turvalliseen (ja kylmempään) paikkaan ja vältetään käynnistystä tänä aikana. Kylmäaineen siirtyminen on sitä nopeampaa, mitä suurempi on lämpötilaero (ja sitä voisi mahdollisesti seurata tarkan lämpötilainstrumentoinnin avulla).
Ammattijärjestelmissä on yleensä "pump down"-kytkentä, eli kylmäaine siirretään käyttökatkon ajaksi erilliseen säiliöön ja magneettiventtiili napsautetaan kiinni perästä. Venttiili sitten taas avataan käynnistyksen yhteydessä. Tuolla vältetään kompressorilämmittimen tarve, eli riskit, joita tällä yritetään välttää.
Olennaista on, että, että kylmäaine pääsee tiivistymään jonnekin muualle kuin kompressoriin. Sellainenkin kytkentä voisi toimia käytännössä, että mitataan höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilat ja huolehditaan, että kompressorin lämpötila pysyy seisokin aikana muutaman asteenkin lämpimämpänä kuin näistä vertailukohteista alempi. Ja jos raja alitetaan, väännetään eroa sitten tietyksi ajanjaksoksi vähän suuremmaksi, jotta mahdollinen tiivistynyt kylmäaine ehtii siirtyä turvalliseen (ja kylmempään) paikkaan ja vältetään käynnistystä tänä aikana. Kylmäaineen siirtyminen on sitä nopeampaa, mitä suurempi on lämpötilaero (ja sitä voisi mahdollisesti seurata tarkan lämpötilainstrumentoinnin avulla).
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #39
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Ehkä olisin etsinyt tietoa tyyliin "kun ulkoilma on yli 10 astetta ei kondensoitumista tapahdu koska..."
No, täytyy tutustua asiaan.
Sillä välin "käsin käynnistelemällä" menetelmällä:
On muutamassa päivässä saanut käyttöveden valmistukselle cop > 2,5. Tuossa on vielä paljon varaajahäviöitä kun käynnistely on yli vuorokauden syklillä...ehtii jäähtyä paljon välissä tuo varaaja itsekseenkin.
Paljon parempi kuin alle 1 jolla aloiteltiin.
Ehkä olisin etsinyt tietoa tyyliin "kun ulkoilma on yli 10 astetta ei kondensoitumista tapahdu koska..."
No, täytyy tutustua asiaan.
Sillä välin "käsin käynnistelemällä" menetelmällä:
On muutamassa päivässä saanut käyttöveden valmistukselle cop > 2,5. Tuossa on vielä paljon varaajahäviöitä kun käynnistely on yli vuorokauden syklillä...ehtii jäähtyä paljon välissä tuo varaaja itsekseenkin.
Paljon parempi kuin alle 1 jolla aloiteltiin.
lmfmis
Vakionaama
- Keskustelun aloittaja
- #40
Vs: Käyttöveden valmistus COP
Laskeskelin nopeasti tuon Ulitin varaajan lämpöhäviöt ja ne on luokkaa 150w.
Tuon on maksimi koska ajoin koemielessä varaajan kuumaksi. Yön aikana 46 asteinen varaaja jäähtyi 3,1 astetta 12 tunnissa ja massaahan on 500kg.
Eli vuorokaudessa 3,6 kWh
Tästä tulee käsikäynnistyskaudelle (3 päivää) 10 kWh energiahukkaa, ja jos sen laittaa pumpun hyväksi onkin COP = 5
EDIT: ajatusvirhe...tuo 150w häviöt on siis @45 astetta ja häviöt on varmaan pienemmät normaalissa @35 astetta...sanotaan että pumppauksen coppi on melkein viisi.
Paljon paljon parempi kuin alle 1 jolla aloiteltiin.
Laskeskelin nopeasti tuon Ulitin varaajan lämpöhäviöt ja ne on luokkaa 150w.
Tuon on maksimi koska ajoin koemielessä varaajan kuumaksi. Yön aikana 46 asteinen varaaja jäähtyi 3,1 astetta 12 tunnissa ja massaahan on 500kg.
Eli vuorokaudessa 3,6 kWh
Tästä tulee käsikäynnistyskaudelle (3 päivää) 10 kWh energiahukkaa, ja jos sen laittaa pumpun hyväksi onkin COP = 5
EDIT: ajatusvirhe...tuo 150w häviöt on siis @45 astetta ja häviöt on varmaan pienemmät normaalissa @35 astetta...sanotaan että pumppauksen coppi on melkein viisi.
Paljon paljon parempi kuin alle 1 jolla aloiteltiin.