No niin, nyt on TM Rakennusmaailman testi luettu läpi, ja täytyy sanoa että huh huh sentään! 
Testissä, samoin kuin lehden pääkirjoitussivulla, varoitellaan ottamasta testiä absoluuttisena totuutena. Erittäin hyvä että varoitellaan, koska testiolosuhteet ovat sellaiset joita ei kukaan kodissaan koskaan pääse käyttämään. Vaikka jättäisi huomioimatta testin pohjana olevan todella oudon olosuhdevalinnan, ei testiin silti voi paljonkaan luottaa. Koko testistä paistaa läpi paha ajatusvirhe, joka seuraa läpi koko testin ja vääristää tulosta.
Ajatusvirhe liittyy laitteiden sähkönkulutukseen. Koko testin ajan paasataan sähkönkulutuksesta, aivan kuin se olisi paha asia. Tuntuu kuin testaajat eivät olisi ymmärtäneet, että itse asiassa iso sähkönkulutus on hyvä asia jos COP on hyvä. Tällöinhän laite antaa paljon ilmaista lämpöä.
Virhe iski silmille ensimmäiseksi lukiessani testiartikkeliin sisällytettyä erillistä vertailua, jossa lasketaan kunkin pumpun säästöpotentiaalia tyyppitalossa jonka energian kulutus on 20000 kWh vuodessa. Säästöt on laskettu siten, että tuohon lukemaan 20000 kWh on lisätty pumpun vuodessa kuluttama sähköenergia, ja tästä lukemasta vähennetty pumpun vuodessa tuottama lämmitysenergia. Tästä laskentatavastahan seuraa se, että enää ei ollakaan tuossa tyyppitalossa, vaan jokaisen pumpun kohdalla ollaan talossa jonka energiankulutus on eri suuruinen! Otetaan esimerkiksi vaikka varsinaisessa testissä kärkeen sijoittuneet Daikin ja Ultimate. Näille on säästö laskettu seuraavasti:
Daikin:
kulutus 5780 kWh + talon energiatarve 20000 kWh = 25780 kWh
25780 kWh - tuotettu lämpöenergia 15926 kWh = säästö 9854 kWh
Ultimate:
kulutus 8217 kWh + talon energiatarve 20000 kWh = 28217 kWh
28217 kWh - tuotettu lämpöenergia 20048 kWh = säästö 8168 kWh
Tuo laskelma antaa tulokseksi että Daikin säästää tyyppitalossa vuodessa noin 1700 kWh enemmän kuin Ultimate. Ainoa ongelma tässä vertailussa on se, että Daikinin tyyppitalon kulutus on 25780 kWh ja Ultimaten tyyppitalon 28217 kWh. Näinollen säästölukemat eivät ole lainkaan vertailukelpoiset. Vaikka tätä vertailua (jossa on mukana kaikki 10 pumppua, ei vain nämä kaksi) ei olekaan käytetty laitteiden arvosteluperusteena, on tästä jo nähtävissä että johtoajatus on ollut hukassa. Samantapainen ajatusvirhe kummittelee koko testin ajan mukana.
Varsinaisen vertailutestin pisteet on laskettu seuraavin painoarvoin:
Energiatehokkuus lämpötiloissa +7/0/-7, painoarvo 40%
Energiatehokkuus lämpötiloissa -7/-15/-20, painoarvo 30%
Sähkönkulutus, painoarvo 20%
Puhallusteho, painoarvo 5%
Melu, painoarvo 5%
Tämä edellä esittämäni ajatusvirhe tulee loppuarvosteluun mukaan siinä, että sähkönkulutusta arvostellaan omana kohtanaan siten, että pienempi sähkönkulutus antaa enemmän pisteitä. Todellisuudessahan sähkönkulutus sisältyy jo tuohon COP-arvojen arvosteluun. Otetaanpa tästä esimerkkinä teoreettinen laskelma, nimetään pumput vaikka nimillä Alfa ja Beta.
Alfa: vuositason COP 2,5 sähkönkulutus 5000 kWh/vuosi
Beta: vuositason COP 2,5 sähkönkulutus 6000 kWh/vuosi
Ideana siis se, että molemmilla laitteilla on täsmälleen sama COP, jopa eri lämpötiloissa, ja näinollen myös vuositason COP on sama. Molemmat pumput on asennettu tyyppitaloon jonka lämmitysenergian kulutus on 20000 kWh/vuosi (siis tällä kertaa sama tyyppitalo molemmilla laitteilla, eikä erilainen kuten tuossa ensimmäisessä Rakennusmaailman laskelmassa).
Alfa: tuotto 12500 kWh -> sähköpattereille jää 7500 kWh -> lämmityssähkö yht. 12500 kWh
Beta: tuotto 15000 kWh -> sähköpattereille jää 5000 kWh -> lämmityssähkö yht. 11000 kWh
Kuten huomaamme, talossa jossa on pumppu Beta lämmityssähkön kokonaiskulutus (pumppu + patterit) on 1500 kWh pienempi kuin talossa jossa on pumppu Alfa. Kuitenkin TM:n arvosteluperusteilla pumppu Beta saa huonommat pisteet korkeammasta sähkönkulutuksesta johtuen.
Muutenkin tuntuu TM:llä olevan sähkötekniikka vähän hakusessa. Esimerkiksi juuri tämä ihmetystä herättävä sähkönkulutus on taulukossa ilmoitettu "Ottoteho +7...-7 keskiarvo, kW/24h" ja lukemat ovat välillä 27,88 -> 41,03. Nythän vain on niin, että tehon kaavaan ei sisälly aikaa, kun otetaan aika mukaan niin puhutaan energiasta. Oikea yksikkö noille lukemille on "kWh/24h" ja jakamalla luku tuolla ajalla 24h saadaan kyseisen ajanjakson oikea keskimääräinen ottoteho kilowatteina, siis lukema välillä 1,16 -> 1,71. Näemmä ainakaan sähkömiehiä ei ole ollut mukana testiä tekemässä, kun ihan sähkötekniikan peruskäsitteetkin heittävät häränpyllyä.
Myöskin puhallustehon arvosteluperuste menee testissä metsään. Puhallusteho toki vaikuttaa siihen, miten lämpö leviää asunnossa ja sitä kautta se vaikuttaa asumismukavuuteen. Tätä ei kuitenkaan ole käytetty arvosteluperusteena testissä, vaan puhallusteholle on annettu pisteitä sillä perusteella että se vaikuttaa laitteen energiatehokkuuteen. Tokihan näin onkin, eli suurempi puhallusteho antaa saman energian alhaisemmalla lauhduttimen lämpötilalla ja tätä kautta paremmalla COP:illa. Mutta tässä tuleekin vastaan sama ajatusvirhe kuin sähkönkulutuksen osalta: puhallustehon vaikutus on jo mukana COP-laskelmissa, eikä sitä näinollen pidä enää uudestaan laskea pisteytykseen mukaan.
Minä en siis ainakaan osaa antaa mitään arvoa noille sähkönkulutuksen ja puhallustehon pisteille, koska ne molemmat ovat jo kertaalleen huomioituna noissa korkeimman painoarvon saaneissa lämpimän ja kylmän kelin COP-arvosteluissa. Noista COP-laskelmistakin voisi sanoa yhtä ja toista, mutta ne kuitenkin on testikuvauksen mukaan jotenkin nähtävissä oikein tehdyiksi. Vastoin joidenkin täällä foorumilla kommentoineiden käsityksiä, ainakin minä ymmärsin että sulatusjaksot on huomioitu COP-luvuissa (eli viikon mittaisen lisätestin tulokset ovat mukana). Lämpimän kelin tuloksia tietysti vääristää testin suorittaminen täydellä teholla, koska invertterilaitteiden COP on osateholla tuntuvasti parempi kuin täysteholla. Ilmeisesti TM on halunnut antaa markkinamiesten maistaa omaa lääkettään, koska ovat tehneet testin täydellä teholla. Perusteluna tälle annetaan se, että esitteissä ilmoitetaan aina COP-luvut standardilla jonka mukaan mittaus suoritetaan täysteholla.
Pistän vielä liitteeksi taulukon testituloksista, josta on kylmän rauhallisesti poistettu nuo sähkönkulutuksen ja puhallustehon pisteet. Jäljellä on siis enää kaksi eri COP-arvostelua ja meluarvostelu, loppupisteet on laskettu näiden painoilla kokonaispainon ollessa 75% joka antaa tulokset samalla skaalalla kuin alkuperäiset eli 0-10 pistettä. Tämä vain kuriositeettina, itse en oikein vielä usko näihinkään tuloksiin johtuen juuri tuosta laitteiden täysillä huudattamisesta, mutta onpahan nämä vähän lähempänä totuutta kuin alkuperäiset. Lopputulos muuttuu näillä pisteillä kuitenkin vain vähän: Sanyo nousee Mitsun kanssa tasapisteisiin, Hitachi ja Fujitsu vaihtavat keskenään paikkaa sijoilla 8 ja 10.
Testissä, samoin kuin lehden pääkirjoitussivulla, varoitellaan ottamasta testiä absoluuttisena totuutena. Erittäin hyvä että varoitellaan, koska testiolosuhteet ovat sellaiset joita ei kukaan kodissaan koskaan pääse käyttämään. Vaikka jättäisi huomioimatta testin pohjana olevan todella oudon olosuhdevalinnan, ei testiin silti voi paljonkaan luottaa. Koko testistä paistaa läpi paha ajatusvirhe, joka seuraa läpi koko testin ja vääristää tulosta.
Ajatusvirhe liittyy laitteiden sähkönkulutukseen. Koko testin ajan paasataan sähkönkulutuksesta, aivan kuin se olisi paha asia. Tuntuu kuin testaajat eivät olisi ymmärtäneet, että itse asiassa iso sähkönkulutus on hyvä asia jos COP on hyvä. Tällöinhän laite antaa paljon ilmaista lämpöä.
Virhe iski silmille ensimmäiseksi lukiessani testiartikkeliin sisällytettyä erillistä vertailua, jossa lasketaan kunkin pumpun säästöpotentiaalia tyyppitalossa jonka energian kulutus on 20000 kWh vuodessa. Säästöt on laskettu siten, että tuohon lukemaan 20000 kWh on lisätty pumpun vuodessa kuluttama sähköenergia, ja tästä lukemasta vähennetty pumpun vuodessa tuottama lämmitysenergia. Tästä laskentatavastahan seuraa se, että enää ei ollakaan tuossa tyyppitalossa, vaan jokaisen pumpun kohdalla ollaan talossa jonka energiankulutus on eri suuruinen! Otetaan esimerkiksi vaikka varsinaisessa testissä kärkeen sijoittuneet Daikin ja Ultimate. Näille on säästö laskettu seuraavasti:
Daikin:
kulutus 5780 kWh + talon energiatarve 20000 kWh = 25780 kWh
25780 kWh - tuotettu lämpöenergia 15926 kWh = säästö 9854 kWh
Ultimate:
kulutus 8217 kWh + talon energiatarve 20000 kWh = 28217 kWh
28217 kWh - tuotettu lämpöenergia 20048 kWh = säästö 8168 kWh
Tuo laskelma antaa tulokseksi että Daikin säästää tyyppitalossa vuodessa noin 1700 kWh enemmän kuin Ultimate. Ainoa ongelma tässä vertailussa on se, että Daikinin tyyppitalon kulutus on 25780 kWh ja Ultimaten tyyppitalon 28217 kWh. Näinollen säästölukemat eivät ole lainkaan vertailukelpoiset. Vaikka tätä vertailua (jossa on mukana kaikki 10 pumppua, ei vain nämä kaksi) ei olekaan käytetty laitteiden arvosteluperusteena, on tästä jo nähtävissä että johtoajatus on ollut hukassa. Samantapainen ajatusvirhe kummittelee koko testin ajan mukana.
Varsinaisen vertailutestin pisteet on laskettu seuraavin painoarvoin:
Energiatehokkuus lämpötiloissa +7/0/-7, painoarvo 40%
Energiatehokkuus lämpötiloissa -7/-15/-20, painoarvo 30%
Sähkönkulutus, painoarvo 20%
Puhallusteho, painoarvo 5%
Melu, painoarvo 5%
Tämä edellä esittämäni ajatusvirhe tulee loppuarvosteluun mukaan siinä, että sähkönkulutusta arvostellaan omana kohtanaan siten, että pienempi sähkönkulutus antaa enemmän pisteitä. Todellisuudessahan sähkönkulutus sisältyy jo tuohon COP-arvojen arvosteluun. Otetaanpa tästä esimerkkinä teoreettinen laskelma, nimetään pumput vaikka nimillä Alfa ja Beta.
Alfa: vuositason COP 2,5 sähkönkulutus 5000 kWh/vuosi
Beta: vuositason COP 2,5 sähkönkulutus 6000 kWh/vuosi
Ideana siis se, että molemmilla laitteilla on täsmälleen sama COP, jopa eri lämpötiloissa, ja näinollen myös vuositason COP on sama. Molemmat pumput on asennettu tyyppitaloon jonka lämmitysenergian kulutus on 20000 kWh/vuosi (siis tällä kertaa sama tyyppitalo molemmilla laitteilla, eikä erilainen kuten tuossa ensimmäisessä Rakennusmaailman laskelmassa).
Alfa: tuotto 12500 kWh -> sähköpattereille jää 7500 kWh -> lämmityssähkö yht. 12500 kWh
Beta: tuotto 15000 kWh -> sähköpattereille jää 5000 kWh -> lämmityssähkö yht. 11000 kWh
Kuten huomaamme, talossa jossa on pumppu Beta lämmityssähkön kokonaiskulutus (pumppu + patterit) on 1500 kWh pienempi kuin talossa jossa on pumppu Alfa. Kuitenkin TM:n arvosteluperusteilla pumppu Beta saa huonommat pisteet korkeammasta sähkönkulutuksesta johtuen.
Muutenkin tuntuu TM:llä olevan sähkötekniikka vähän hakusessa. Esimerkiksi juuri tämä ihmetystä herättävä sähkönkulutus on taulukossa ilmoitettu "Ottoteho +7...-7 keskiarvo, kW/24h" ja lukemat ovat välillä 27,88 -> 41,03. Nythän vain on niin, että tehon kaavaan ei sisälly aikaa, kun otetaan aika mukaan niin puhutaan energiasta. Oikea yksikkö noille lukemille on "kWh/24h" ja jakamalla luku tuolla ajalla 24h saadaan kyseisen ajanjakson oikea keskimääräinen ottoteho kilowatteina, siis lukema välillä 1,16 -> 1,71. Näemmä ainakaan sähkömiehiä ei ole ollut mukana testiä tekemässä, kun ihan sähkötekniikan peruskäsitteetkin heittävät häränpyllyä.
Myöskin puhallustehon arvosteluperuste menee testissä metsään. Puhallusteho toki vaikuttaa siihen, miten lämpö leviää asunnossa ja sitä kautta se vaikuttaa asumismukavuuteen. Tätä ei kuitenkaan ole käytetty arvosteluperusteena testissä, vaan puhallusteholle on annettu pisteitä sillä perusteella että se vaikuttaa laitteen energiatehokkuuteen. Tokihan näin onkin, eli suurempi puhallusteho antaa saman energian alhaisemmalla lauhduttimen lämpötilalla ja tätä kautta paremmalla COP:illa. Mutta tässä tuleekin vastaan sama ajatusvirhe kuin sähkönkulutuksen osalta: puhallustehon vaikutus on jo mukana COP-laskelmissa, eikä sitä näinollen pidä enää uudestaan laskea pisteytykseen mukaan.
Minä en siis ainakaan osaa antaa mitään arvoa noille sähkönkulutuksen ja puhallustehon pisteille, koska ne molemmat ovat jo kertaalleen huomioituna noissa korkeimman painoarvon saaneissa lämpimän ja kylmän kelin COP-arvosteluissa. Noista COP-laskelmistakin voisi sanoa yhtä ja toista, mutta ne kuitenkin on testikuvauksen mukaan jotenkin nähtävissä oikein tehdyiksi. Vastoin joidenkin täällä foorumilla kommentoineiden käsityksiä, ainakin minä ymmärsin että sulatusjaksot on huomioitu COP-luvuissa (eli viikon mittaisen lisätestin tulokset ovat mukana). Lämpimän kelin tuloksia tietysti vääristää testin suorittaminen täydellä teholla, koska invertterilaitteiden COP on osateholla tuntuvasti parempi kuin täysteholla. Ilmeisesti TM on halunnut antaa markkinamiesten maistaa omaa lääkettään, koska ovat tehneet testin täydellä teholla. Perusteluna tälle annetaan se, että esitteissä ilmoitetaan aina COP-luvut standardilla jonka mukaan mittaus suoritetaan täysteholla.
Pistän vielä liitteeksi taulukon testituloksista, josta on kylmän rauhallisesti poistettu nuo sähkönkulutuksen ja puhallustehon pisteet. Jäljellä on siis enää kaksi eri COP-arvostelua ja meluarvostelu, loppupisteet on laskettu näiden painoilla kokonaispainon ollessa 75% joka antaa tulokset samalla skaalalla kuin alkuperäiset eli 0-10 pistettä. Tämä vain kuriositeettina, itse en oikein vielä usko näihinkään tuloksiin johtuen juuri tuosta laitteiden täysillä huudattamisesta, mutta onpahan nämä vähän lähempänä totuutta kuin alkuperäiset. Lopputulos muuttuu näillä pisteillä kuitenkin vain vähän: Sanyo nousee Mitsun kanssa tasapisteisiin, Hitachi ja Fujitsu vaihtavat keskenään paikkaa sijoilla 8 ja 10.
