Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
- Keskustelun aloittaja ekis
- Aloitettu
K
kaupamees
Vieras
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Joskus nähnyt, että on käytetty, mutta onhan tuohon parempaa tarjolla.
Joskus nähnyt, että on käytetty, mutta onhan tuohon parempaa tarjolla.
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Ei voi, ellei tuo käyttövesiputki ole happidiffuusiosuojattua. Jos ei ole, happi pääsee läpi putkesta ja pikkuhiljaa kaikki mustaa rautaa olevat putkiosat ruostuvat.
Ei voi, ellei tuo käyttövesiputki ole happidiffuusiosuojattua. Jos ei ole, happi pääsee läpi putkesta ja pikkuhiljaa kaikki mustaa rautaa olevat putkiosat ruostuvat.
K
kaupamees
Vieras
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Hinta ?
ekis sanoi:
Hinta ?
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Parikin tuttua putkaria on kysyessäni mainninut, ettei verkoston putsaus tai huoltotöissä ole näkynyt mitään eroa, oli siellä diffuusiosuojattuja
putkia tai ei. Mulla taitaa itselläkin ensimmäiset 80-luvun lopulla tähän taloon tulleet putket olla ihan normi upolettia. Olisko vasta joskus -90
tullut enempi tarjollekaan nuo diffuusiosuojatut...?
Musta rauta verkostossa on ainakin vielä kunnossa. Kopkop.
Parikin tuttua putkaria on kysyessäni mainninut, ettei verkoston putsaus tai huoltotöissä ole näkynyt mitään eroa, oli siellä diffuusiosuojattuja
putkia tai ei. Mulla taitaa itselläkin ensimmäiset 80-luvun lopulla tähän taloon tulleet putket olla ihan normi upolettia. Olisko vasta joskus -90
tullut enempi tarjollekaan nuo diffuusiosuojatut...?
Musta rauta verkostossa on ainakin vielä kunnossa. Kopkop.
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Lämmönlähteiden "kattilat" ovat tyypillisesti mustaa rautaa. Isommissa järjestelmissä runkoputkistot, mahdolliset radiaattorit jne.
Tyypillisestihän ne ei-happidiffuusiotiivistetyt putkenosat pakkaavat keräämään vedestä joitakin hydroksideja, eli vesireitti ohenee ja ohenee, kunnes ... Tuskin nyt koko putkisto ehtii tukkeutua putkiston elinaikana. Kerrostaloissa ovat lähinnä diffuusiotiivistämättömät runkoäänten vaimennusliittimet radiaattoreissa "kasvaneet umpeen".
ekis sanoi:
Lämmönlähteiden "kattilat" ovat tyypillisesti mustaa rautaa. Isommissa järjestelmissä runkoputkistot, mahdolliset radiaattorit jne.
Tyypillisestihän ne ei-happidiffuusiotiivistetyt putkenosat pakkaavat keräämään vedestä joitakin hydroksideja, eli vesireitti ohenee ja ohenee, kunnes ... Tuskin nyt koko putkisto ehtii tukkeutua putkiston elinaikana. Kerrostaloissa ovat lähinnä diffuusiotiivistämättömät runkoäänten vaimennusliittimet radiaattoreissa "kasvaneet umpeen".
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
No vaikkapa kiertovesipumput ja öljylämmityskattila kokonaisuudessaan. Naapurilla on kaikki teknisen tilat putketkin mustaa rautaa, mulla on kuparia.
ekis sanoi:
No vaikkapa kiertovesipumput ja öljylämmityskattila kokonaisuudessaan. Naapurilla on kaikki teknisen tilat putketkin mustaa rautaa, mulla on kuparia.
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Ei voi
Ja siitä ohjeesta poikkeaminen ei ole edes keskustelun mahdollisuus
Kuten aikaisemmat kirjoittajat ovat todenneet niin tavallinen SaniPex päästää happimolekyylit läpi
Taloissa ympäri maata on jo riittävästi todisteita miten käy...
Nykyiset lattialämpöfirmat osaavat varoa ettei tule pahaa sanottavaa ja maalämpöasentajat käyttävät lattialämpötaloissa usein messinki/kupariputket tai komposiitti
Ei voi
Ja siitä ohjeesta poikkeaminen ei ole edes keskustelun mahdollisuus
Kuten aikaisemmat kirjoittajat ovat todenneet niin tavallinen SaniPex päästää happimolekyylit läpi
Taloissa ympäri maata on jo riittävästi todisteita miten käy...
Nykyiset lattialämpöfirmat osaavat varoa ettei tule pahaa sanottavaa ja maalämpöasentajat käyttävät lattialämpötaloissa usein messinki/kupariputket tai komposiitti
lmfmis
Vakionaama
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
No, sille hapen diffuusiolle voisi varmaan laskea mitä metri 15mm PE-HD muovista putkea tuottaa....ei varmaan ole kauhean iso arvo .....ja sitten voisi laskea miten paljon vedessä sitä happea on liuenneena jne jne. Näin saisi vähän tontille näitä lukuja....mutta enpä löytänyt diffusioarvoja mistään.
Tuo happidiffuusion esto on putkessa vain pinnoite, joten wanhat asennukset voi kääräistä vaikka alumiiniteipillä, niin voi nukkua taas yönsä rauhassa.
Saahan sitä nykyään combiputkeakin joka käy molempiin asennuksiin, niin ei tarvitse työmaalla miettiä mistä kiepistä seuraavaksi ottaa.
Käyttövesiputkissa oli myös tuo kuumankesto parempi, joka nostanee hintaa.
No, sille hapen diffuusiolle voisi varmaan laskea mitä metri 15mm PE-HD muovista putkea tuottaa....ei varmaan ole kauhean iso arvo .....ja sitten voisi laskea miten paljon vedessä sitä happea on liuenneena jne jne. Näin saisi vähän tontille näitä lukuja....mutta enpä löytänyt diffusioarvoja mistään.
Tuo happidiffuusion esto on putkessa vain pinnoite, joten wanhat asennukset voi kääräistä vaikka alumiiniteipillä, niin voi nukkua taas yönsä rauhassa.
Saahan sitä nykyään combiputkeakin joka käy molempiin asennuksiin, niin ei tarvitse työmaalla miettiä mistä kiepistä seuraavaksi ottaa.
Käyttövesiputkissa oli myös tuo kuumankesto parempi, joka nostanee hintaa.
K
kaupamees
Vieras
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Ja mikä on happidiffuusio pinnoitteen kestoikä ?
Lainattua
"Ja nyt sitten viime kahden kuukauden aikana on avattu n. 30 lattialämmitysrivitaloa, kun vesi ei ole kiertänyt juuri ollenkaan. Taloista on tullut 5-20 kg rautasakkaa. Ja syy ei ole mikään muu, kuin muoviputki. Juuri se diffuusiosuojattu ja n. 10-15 vuotta vanha."
lmfmis sanoi:Tuo happidiffuusion esto on putkessa vain pinnoite, joten wanhat asennukset voi kääräistä vaikka alumiiniteipillä, niin voi nukkua taas yönsä rauhassa.
Ja mikä on happidiffuusio pinnoitteen kestoikä ?
Lainattua
"Ja nyt sitten viime kahden kuukauden aikana on avattu n. 30 lattialämmitysrivitaloa, kun vesi ei ole kiertänyt juuri ollenkaan. Taloista on tullut 5-20 kg rautasakkaa. Ja syy ei ole mikään muu, kuin muoviputki. Juuri se diffuusiosuojattu ja n. 10-15 vuotta vanha."
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Kumpa nyt saisi selville tässäkin asiassa totuuden.
Itselläni nuo putket ovat 1990 mallia ja kaikki pannuhuoneesta eteen päin lähtevät putket ovat muovia. Käyttövesiputkissa on näkyvissä merkintä PEX mutta lämmityskiertojen putkissa ei. Muuten näyttävät aivan samoilta, varsinkin se osa putkesta, joka on liitoskappaleen päällä ja joka ei ole värjäytynyt sisältä. Merkintöjä lämmityskierron putkista en ole löytänyt niiltä osin kuin ovat näkyvissä.
Mielessä on käynyt, että voisi henkisesti alkaa valmistautumaan noiden putkien vaihtoon. Ovatko uudet putket sitten mitenkään parempia. Tässä keskustelussa oli jo aikaisemmin lainaus "Ja nyt sitten viime kahden kuukauden aikana on avattu n. 30 lattialämmitysrivitaloa, kun vesi ei ole kiertänyt juuri ollenkaan. Taloista on tullut 5-20 kg rautasakkaa. Ja syy ei ole mikään muu, kuin muoviputki. Juuri se diffuusiosuojattu ja n. 10-15 vuotta vanha."
Ongelmia minulla ei ole ollut. Pattereiden termostaatit ovat pysyneet auki ja vesi vaikuttaisi kiertävän. Yksi pelastus saattaa olla yksiputkijärjestelmä sillä siinä vesi kiertää jatkuvasti täysillä oli patterit auki tai kiinni. Kun pattereita olen maalaillut ja käyttänyt irti, pattereista on tullut tyhjennettäessä lopuksi mustaa lietettä. Vaikea sanoa, että onko sitä vähän vai paljon mutta ei varmaan kovin montaa grammaa itse mustaa ainetta yhdestä patterista.
Lattilämmitysputkille ei voi tehdä oikein muuta kuin ristiä kädet ja toivoa parasta.
Olen kuullut myös kauhukertomuksia, että putket voisivat myös kovettua, jolloin niitä ei voisi enää vetää pois suojaputkestaan.
Jos noita putkia jotenkin vaihdetaan, niin miten tuo homma sujuu? Tuleeko putki ulos ihan käsin vetämällä vai pitääkö siinä olla jotkin erikoiskoneet. Vanhan putken perässä vissiin vedetään luja naru, jolla vedetään sitten se uusi.
Onko muuten keksitty mitään omakotitalokäyttöön tarkoitettua kemikaalia, mikä voisi kuluttaa tuota diffundoituvaa happea tai muuten auttaa ongelmaa. Ei nyt ihan hydratsiinia viitisi laittaa.
Kumpa nyt saisi selville tässäkin asiassa totuuden.
Itselläni nuo putket ovat 1990 mallia ja kaikki pannuhuoneesta eteen päin lähtevät putket ovat muovia. Käyttövesiputkissa on näkyvissä merkintä PEX mutta lämmityskiertojen putkissa ei. Muuten näyttävät aivan samoilta, varsinkin se osa putkesta, joka on liitoskappaleen päällä ja joka ei ole värjäytynyt sisältä. Merkintöjä lämmityskierron putkista en ole löytänyt niiltä osin kuin ovat näkyvissä.
Mielessä on käynyt, että voisi henkisesti alkaa valmistautumaan noiden putkien vaihtoon. Ovatko uudet putket sitten mitenkään parempia. Tässä keskustelussa oli jo aikaisemmin lainaus "Ja nyt sitten viime kahden kuukauden aikana on avattu n. 30 lattialämmitysrivitaloa, kun vesi ei ole kiertänyt juuri ollenkaan. Taloista on tullut 5-20 kg rautasakkaa. Ja syy ei ole mikään muu, kuin muoviputki. Juuri se diffuusiosuojattu ja n. 10-15 vuotta vanha."
Ongelmia minulla ei ole ollut. Pattereiden termostaatit ovat pysyneet auki ja vesi vaikuttaisi kiertävän. Yksi pelastus saattaa olla yksiputkijärjestelmä sillä siinä vesi kiertää jatkuvasti täysillä oli patterit auki tai kiinni. Kun pattereita olen maalaillut ja käyttänyt irti, pattereista on tullut tyhjennettäessä lopuksi mustaa lietettä. Vaikea sanoa, että onko sitä vähän vai paljon mutta ei varmaan kovin montaa grammaa itse mustaa ainetta yhdestä patterista.
Lattilämmitysputkille ei voi tehdä oikein muuta kuin ristiä kädet ja toivoa parasta.
Olen kuullut myös kauhukertomuksia, että putket voisivat myös kovettua, jolloin niitä ei voisi enää vetää pois suojaputkestaan.
Jos noita putkia jotenkin vaihdetaan, niin miten tuo homma sujuu? Tuleeko putki ulos ihan käsin vetämällä vai pitääkö siinä olla jotkin erikoiskoneet. Vanhan putken perässä vissiin vedetään luja naru, jolla vedetään sitten se uusi.
Onko muuten keksitty mitään omakotitalokäyttöön tarkoitettua kemikaalia, mikä voisi kuluttaa tuota diffundoituvaa happea tai muuten auttaa ongelmaa. Ei nyt ihan hydratsiinia viitisi laittaa.
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Lämmitysputkiin myydään tämän töhnän keruuta varten magneettista suodatinta, maksaa Suomessa asennettuna jotain 400e, mutta muualta tilaamalla ja itse asentamalla saa halvemmalla. En ole kyllä tutkinut onko se musta sakka magneettiin tarttuvaa sorttia, googlaamalla 'magnetic filter ...' noista saa monta osumaa.
Mistähän se rautasakka tuossakin tapauksessa lopulta tulee. Ei lattialämpöjen runkoa varmaan ole mustalla raudalla vedetty jos talo on uusi, mutta remonttikohteessa voi olla sekä putkea että sakkaa jo vanhastaan. On meilläkin tuo verkosto täynnä mustaa liejua, ei sitä sieltä parilla vedenvaihdolla pois saanut. Ennenkaikkea sitä on käytöstä poistetun varaajan pohjalla.. sen voisi saada sieltä liikkeelle jos vaikka laittaisi jonkun kierron tyhjennysyhteeseen ja kunnon pumpun uutta kiertoa tekemään. Kansa kuitennii ajelee avopaisunnoillakin vuosikymmeniä, tuskin muovin läpi ainakaan enempää happea tulee. 20kg rautasakkaa vaatii aika hillittömän määrän happea.-
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Lämmitysputkiin myydään tämän töhnän keruuta varten magneettista suodatinta, maksaa Suomessa asennettuna jotain 400e, mutta muualta tilaamalla ja itse asentamalla saa halvemmalla. En ole kyllä tutkinut onko se musta sakka magneettiin tarttuvaa sorttia, googlaamalla 'magnetic filter ...' noista saa monta osumaa.
Mistähän se rautasakka tuossakin tapauksessa lopulta tulee. Ei lattialämpöjen runkoa varmaan ole mustalla raudalla vedetty jos talo on uusi, mutta remonttikohteessa voi olla sekä putkea että sakkaa jo vanhastaan. On meilläkin tuo verkosto täynnä mustaa liejua, ei sitä sieltä parilla vedenvaihdolla pois saanut. Ennenkaikkea sitä on käytöstä poistetun varaajan pohjalla.. sen voisi saada sieltä liikkeelle jos vaikka laittaisi jonkun kierron tyhjennysyhteeseen ja kunnon pumpun uutta kiertoa tekemään. Kansa kuitennii ajelee avopaisunnoillakin vuosikymmeniä, tuskin muovin läpi ainakaan enempää happea tulee. 20kg rautasakkaa vaatii aika hillittömän määrän happea.-
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Harmi, eipä tullut kokeiltua täälläkään päässä, ottaisiko sakkaan magneetti. Itselläni tuo itse vesi oli kirkasta kuin kraanasta laskettuna. Sakka oli pohjalla. Periaatteessa tuota voisi puhdistaa ehkä jollakin sivuvirtasuotimellakin. Magneettisen sakan saisi varmaan tehokkaasti pois, jos laittaisi vaikka jonkin juomavesisuotimen putkeen ja magneetin sen sisälle.
Rauta sakka tulee, kun happi reagoi veteen liuenneen raudan kanssa. Hapen vaikutuksesta liuennut rauta sakkaantuu liukenemattomaan muotoon. Tuo reaktio on ilmeisesti aika nopea, koska tapahtuu usein juuri suoraan näihin diffuusiopaikkoihin (muoviputket, kumiset joustoyhteet) joista happea diffundoituu sisälle. Rautaa taas liukenee kaikkialta tilalle ja kuvittelisin, että mitä rautaisempi systeemi, sitä paremmin se kestää, kun on sitä rautaa mitä liueta. Onhan sitä rautaa varmaan minullakin useita satoja kiloja kattilassa ja pattereissa, että melkoinen sakkakasa siitä syntyy jos edes 10 % siitä joskus ehtii liueta.
Se vaan tuntuu jotenkin ihmeelliselle, että noita uusia materiaaleja ja menetelmiä otetaan käyttöön mitenkään tutkimatta. Rautaiset tai kupariset putket kunnolla tehtynä kestävät lämmityskierrossa 100 vuotta. Lattialämmitykseen vaan ei taida olla kovin paljon vaihtoehtoja, joko muovi tai sitten ilman.
Kävin vielä väliajalla tutkimassa ja leikkasin parista putkesta suojaputkea lyhyemmäksi. Sellainen merkintä punaisin painatuksin kuin Upolet Radiator 10 bar ja ehkä jotain muutakin kuten jotain metri merkintöjä löytyy patterikierron putkista. Lattialämmityksen en löytänyt mitään, koko on eri mutta näyttävät samanlaisilta. Vesiputkiin verrattuna nämä lämmityskiertoputket ovat kiiltäväpintaisia kun käyttövesiputket ovat sellaista enemmän mattapintaista muovia. Muuten aika saman näköistä, läpinäkyvän oloista ja ilmeisesti uutena aikalailla väritöntä muovia.
Harmi, eipä tullut kokeiltua täälläkään päässä, ottaisiko sakkaan magneetti. Itselläni tuo itse vesi oli kirkasta kuin kraanasta laskettuna. Sakka oli pohjalla. Periaatteessa tuota voisi puhdistaa ehkä jollakin sivuvirtasuotimellakin. Magneettisen sakan saisi varmaan tehokkaasti pois, jos laittaisi vaikka jonkin juomavesisuotimen putkeen ja magneetin sen sisälle.
Rauta sakka tulee, kun happi reagoi veteen liuenneen raudan kanssa. Hapen vaikutuksesta liuennut rauta sakkaantuu liukenemattomaan muotoon. Tuo reaktio on ilmeisesti aika nopea, koska tapahtuu usein juuri suoraan näihin diffuusiopaikkoihin (muoviputket, kumiset joustoyhteet) joista happea diffundoituu sisälle. Rautaa taas liukenee kaikkialta tilalle ja kuvittelisin, että mitä rautaisempi systeemi, sitä paremmin se kestää, kun on sitä rautaa mitä liueta. Onhan sitä rautaa varmaan minullakin useita satoja kiloja kattilassa ja pattereissa, että melkoinen sakkakasa siitä syntyy jos edes 10 % siitä joskus ehtii liueta.
Se vaan tuntuu jotenkin ihmeelliselle, että noita uusia materiaaleja ja menetelmiä otetaan käyttöön mitenkään tutkimatta. Rautaiset tai kupariset putket kunnolla tehtynä kestävät lämmityskierrossa 100 vuotta. Lattialämmitykseen vaan ei taida olla kovin paljon vaihtoehtoja, joko muovi tai sitten ilman.
Kävin vielä väliajalla tutkimassa ja leikkasin parista putkesta suojaputkea lyhyemmäksi. Sellainen merkintä punaisin painatuksin kuin Upolet Radiator 10 bar ja ehkä jotain muutakin kuten jotain metri merkintöjä löytyy patterikierron putkista. Lattialämmityksen en löytänyt mitään, koko on eri mutta näyttävät samanlaisilta. Vesiputkiin verrattuna nämä lämmityskiertoputket ovat kiiltäväpintaisia kun käyttövesiputket ovat sellaista enemmän mattapintaista muovia. Muuten aika saman näköistä, läpinäkyvän oloista ja ilmeisesti uutena aikalailla väritöntä muovia.
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
CopyPaste= Vesiputkiin verrattuna nämä lämmityskiertoputket ovat kiiltäväpintaisia kun käyttövesiputket ovat sellaista enemmän mattapintaista muovia. Muuten aika saman näköistä, läpinäkyvän oloista ja ilmeisesti uutena aikalailla väritöntä muovia.
Juuri näin, kiiltävä kalvo on vihje että oikea putki-tyyppi on käytetty
Toki ei kukaan varmuudella voi tietää...
Muut vihjeet kertonee ongelmasta:
- Ruskea vesi
- Jatkuvasti tihkuvia liitoksia/karatiivisteitä
- Ohutpeltiset lämpöpatterit saa reikiä pistehitsauksien kohdalla
- Paisarin kumi menee usein rikki
- Kattilan mikrokiehunta eli vaihdetaan usein puhkiruostumisen takia
- Jatkuvasti ongelmia lämmitys-kierrossa, patteriventtiilit tukossa/ym
- Kerros/Rivi-taloyhtiöissä huoneistojen väliset äänivaimentimet käytettiin 80-luvulla-> tavallinen korkeapaineletku kumista menee tukkoon
Huuhtelemalla pahennetaan oikeastaan ongelmaa ellei korvata lämmönsiirtonesteellä (=propyleeni) tai oteta käyttöön ilmanpoistin joka on aika kallis laite
CopyPaste= Vesiputkiin verrattuna nämä lämmityskiertoputket ovat kiiltäväpintaisia kun käyttövesiputket ovat sellaista enemmän mattapintaista muovia. Muuten aika saman näköistä, läpinäkyvän oloista ja ilmeisesti uutena aikalailla väritöntä muovia.
Juuri näin, kiiltävä kalvo on vihje että oikea putki-tyyppi on käytetty
Toki ei kukaan varmuudella voi tietää...
Muut vihjeet kertonee ongelmasta:
- Ruskea vesi
- Jatkuvasti tihkuvia liitoksia/karatiivisteitä
- Ohutpeltiset lämpöpatterit saa reikiä pistehitsauksien kohdalla
- Paisarin kumi menee usein rikki
- Kattilan mikrokiehunta eli vaihdetaan usein puhkiruostumisen takia
- Jatkuvasti ongelmia lämmitys-kierrossa, patteriventtiilit tukossa/ym
- Kerros/Rivi-taloyhtiöissä huoneistojen väliset äänivaimentimet käytettiin 80-luvulla-> tavallinen korkeapaineletku kumista menee tukkoon
Huuhtelemalla pahennetaan oikeastaan ongelmaa ellei korvata lämmönsiirtonesteellä (=propyleeni) tai oteta käyttöön ilmanpoistin joka on aika kallis laite
J
jolla
Vieras
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
täällä ei ollut edes upolettia vaan 1980 laitoin siniraita kylmävesiputkea yli 30m lämpökanaali sekä kaikki patteriverkon putket, ainoastaan kuuma käyttövesiputki oli upolettia kun siellä on enempi painetta
2012 vaihdoin pexiin kun paineellistin lämmitysverkoston, 32 vuotta palvelivat moitteeta, ei sinne mikään happi mene, paineen puolella siellä putken sisällä ollaan ja jos tarkkoja ollaan niin musta rauta on huokoisempaa kun musta uponaali
energianeuvojakin oli samoilla linjoilla 1980 kun tarkasti tekeleeni ja allekirjoitti energia-avustusta varten paperin millä kuittasin 2700mk energia-avustusta
jussi sanoi:
täällä ei ollut edes upolettia vaan 1980 laitoin siniraita kylmävesiputkea yli 30m lämpökanaali sekä kaikki patteriverkon putket, ainoastaan kuuma käyttövesiputki oli upolettia kun siellä on enempi painetta
2012 vaihdoin pexiin kun paineellistin lämmitysverkoston, 32 vuotta palvelivat moitteeta, ei sinne mikään happi mene, paineen puolella siellä putken sisällä ollaan ja jos tarkkoja ollaan niin musta rauta on huokoisempaa kun musta uponaali
energianeuvojakin oli samoilla linjoilla 1980 kun tarkasti tekeleeni ja allekirjoitti energia-avustusta varten paperin millä kuittasin 2700mk energia-avustusta
J
jolla
Vieras
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
näin tekee nuo tällä vuosituhannella valmistetut diffuusiosuojatut pexit
laitoin 2002 yläkerran huoneeseen ko. pexiä minkä otin viimevuoden puolella pois, pelotti että katkeaa, oli niin jäykäksi lasittunutta
Kellarinlämmittäjä sanoi:
näin tekee nuo tällä vuosituhannella valmistetut diffuusiosuojatut pexit
laitoin 2002 yläkerran huoneeseen ko. pexiä minkä otin viimevuoden puolella pois, pelotti että katkeaa, oli niin jäykäksi lasittunutta
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Joo, näiden osalta vain toivotaan parasta. Mutta noita muita putkia on, uskaltaisinko edes arvata, varmaan sadoissa metreissä. Käyttövesiputkia, kuumavesiputkia ja noita patterikiertoputkia.
Pakkasnestettä ainakin pelkään, ei ole kiva jos tulee vuotoja. Siitä sitä vasta sotkun saa aikaan. Pitäisi olla jokin kokonaan haihtuva neste. Millainen laite tuo ilmanpoistin on toimintaperiaatteeltaan ?
Millä tyylillä näitä putkia vaihdetaan. Oliko tiukassa putkessa? Tuo putkien vaihto, jos siihen nyt tulee ryhdyttyä, ei sekään saisi kestää vikkokausia. Viime talvena kun tapetoitiin ja pattereita irrottelin, niin huuhtelin ne ensin puhtaaksi, valutin enimmät vedet ja säilytin ulkona kunnes otin maalaukseen. Samoin maalatut patterit säilytin ulkona kunnes ansensin takaisin, jotta eivät ruostuisi irtaallaan ollessaan. Nehän olivat märkiä sisältä ja vaikea niitä oli kuivata sieltä.
pökö sanoi:
Joo, näiden osalta vain toivotaan parasta. Mutta noita muita putkia on, uskaltaisinko edes arvata, varmaan sadoissa metreissä. Käyttövesiputkia, kuumavesiputkia ja noita patterikiertoputkia.
Mekaniker sanoi:
Pakkasnestettä ainakin pelkään, ei ole kiva jos tulee vuotoja. Siitä sitä vasta sotkun saa aikaan. Pitäisi olla jokin kokonaan haihtuva neste. Millainen laite tuo ilmanpoistin on toimintaperiaatteeltaan ?
jolla sanoi:
Millä tyylillä näitä putkia vaihdetaan. Oliko tiukassa putkessa? Tuo putkien vaihto, jos siihen nyt tulee ryhdyttyä, ei sekään saisi kestää vikkokausia. Viime talvena kun tapetoitiin ja pattereita irrottelin, niin huuhtelin ne ensin puhtaaksi, valutin enimmät vedet ja säilytin ulkona kunnes otin maalaukseen. Samoin maalatut patterit säilytin ulkona kunnes ansensin takaisin, jotta eivät ruostuisi irtaallaan ollessaan. Nehän olivat märkiä sisältä ja vaikea niitä oli kuivata sieltä.
J
jolla
Vieras
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
täällä oli seinän molemmin puolin eikä olleet putkessa, uudet nyt sitten muutoin pinnassa näkyvillä paitsi sani puolella betonissa ilman suojaputkia
Kellarinlämmittäjä sanoi:
täällä oli seinän molemmin puolin eikä olleet putkessa, uudet nyt sitten muutoin pinnassa näkyvillä paitsi sani puolella betonissa ilman suojaputkia
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Ongelma ilmenee lähinnä niin, että sakka kertyy sellaisiin lattiaputkistoihin, joissa virtaus on kuristettu melko heikoksi (ja jossa siis sekä huuhteluvaikutus on heikko että vesi pääsee jäähtymään eniten). Toinen ongelmapaikka on sellaiset termostaattiventtiilit, jotka on kierretty täysin auki (suuret hiukkaset pääsevät tuonne ja muurautuvat ahtaimpaan kohtaa; lisäksi, kun venttiilin kara ei liiku, virtaus heikkenee jatkuvasti, kun tavaraa jonnekin alkaa kertyä, eikä milloinkaan välillä ryöpsähdä).
Magneetilla tuota tuli koitetuksi ja pikku hiljaa sakkaa kertyi varmaan vuosien kuluessa kilokaupalla. Magneetilla hommaa ei kuitenkaan saatu ratkaistuksi, eli aina välistä jokin kiertoputkiston herkkä osuus tukkeutui. Lopulta parin vuoden suodatus sivuvirtapuhdistimella korjasi tilanteen (parin litran tilavuuksinen suodatuspanos).
Muuten olen sitä mieltä, että rauta on hyvä materiaali lämmityskiertoputkistossa, eli se syö kaiken jäännöshapen helposti eroteltavaksi kemialliseksi yhdisteeksi. Jos putkistossa ei ole lainkaan rautaa, happi kukaties jää tuonne syömään messinki- ja ehkä kupariosiakin pistemäisesti. Tätä en kylläkään tiedä, mutta heitänpä keskusteltavaksi (eli ehkä kupari ja rosterikin onnistuvat jotenkin pyydystämään jäännöshappea).
Meillä oli täällä usean talon yhteisverkossa paha sakkaongelma, joka alunperin aiheutui n. 25 vuotta sitten aiheutuneesta putkistovuodosta (rakennuksen ulkopuolella). Verkostoon oli päästettävä tuoretta vettä viikon ajan, kun vuotopaikkaa etsittiin ja vikaa korjattiin (jottei lämmitys hyydy talvisaikaan). Siitä alkoivat jatkuvat sakkaongelmat, jota on tullut pitkään tutkistelluksi.Kellarinlämmittäjä sanoi:
Ongelma ilmenee lähinnä niin, että sakka kertyy sellaisiin lattiaputkistoihin, joissa virtaus on kuristettu melko heikoksi (ja jossa siis sekä huuhteluvaikutus on heikko että vesi pääsee jäähtymään eniten). Toinen ongelmapaikka on sellaiset termostaattiventtiilit, jotka on kierretty täysin auki (suuret hiukkaset pääsevät tuonne ja muurautuvat ahtaimpaan kohtaa; lisäksi, kun venttiilin kara ei liiku, virtaus heikkenee jatkuvasti, kun tavaraa jonnekin alkaa kertyä, eikä milloinkaan välillä ryöpsähdä).
Magneetilla tuota tuli koitetuksi ja pikku hiljaa sakkaa kertyi varmaan vuosien kuluessa kilokaupalla. Magneetilla hommaa ei kuitenkaan saatu ratkaistuksi, eli aina välistä jokin kiertoputkiston herkkä osuus tukkeutui. Lopulta parin vuoden suodatus sivuvirtapuhdistimella korjasi tilanteen (parin litran tilavuuksinen suodatuspanos).
Muuten olen sitä mieltä, että rauta on hyvä materiaali lämmityskiertoputkistossa, eli se syö kaiken jäännöshapen helposti eroteltavaksi kemialliseksi yhdisteeksi. Jos putkistossa ei ole lainkaan rautaa, happi kukaties jää tuonne syömään messinki- ja ehkä kupariosiakin pistemäisesti. Tätä en kylläkään tiedä, mutta heitänpä keskusteltavaksi (eli ehkä kupari ja rosterikin onnistuvat jotenkin pyydystämään jäännöshappea).
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Juu itse vaihdoin joku vuos taaksepäin 90-luvun alkupuolen harmaat upoletit uusiin. olivat suojaputkessa ja pisin pätkä meni jtn 15m valun alla. Putkarikaverilta sain lainaan semmosen erikoisliittimen, jossa oli ontot karkeanousuiset pultit lyhyen vaijerinpätkän päissä. Vaijeri meni siis kannat vastakkain olevien pulttien läpi ja sitten oli päissä puristettu ja hitsattu riittävän isot kuulat toppareina. Sitten vaan pyöritti pultit uuden ja vanhan putken päihin niin vaijeri jäi väliin paljon voimaa kestäväks liitokseks. pulttien kannat oli uuden putken ulkomitan kokoset niin ei yritä tarttua mihinkään kokoajan.
valtaosa putkista vaihtu ilman hikoilua eli toinen syötti uutta putkee ja toinen veti vanhaa pois. se pisinpätkä tuotti vähä tuskaa kun oli ilmeisesti yks vähän liikatiukka mutka mutta meni lopulta läpi kun aikasa lypsi ja ronkki puolväkisin menemään vaan. Märkätilojen putket oli mulla helppo vaihtaa kun seinät oli auki ja kulmarasiatki vaihtu samalla, mutta jos meinaa vaihtaa ilman seinien ja pintojen purkua niin voipi onnistua sekin, riippuen minkälainen kulmarasia siellä on nyt. uusista ainakin onnistuu vaihto ilman seinän purkua..
Putkarikaveri jutteli että joskus on pannarin oven kautta auton vetokoukkuun sitaseet vastaanpanevan putken ja väkisin repineet läpi eli ei oo aina helpossa
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Juu itse vaihdoin joku vuos taaksepäin 90-luvun alkupuolen harmaat upoletit uusiin. olivat suojaputkessa ja pisin pätkä meni jtn 15m valun alla. Putkarikaverilta sain lainaan semmosen erikoisliittimen, jossa oli ontot karkeanousuiset pultit lyhyen vaijerinpätkän päissä. Vaijeri meni siis kannat vastakkain olevien pulttien läpi ja sitten oli päissä puristettu ja hitsattu riittävän isot kuulat toppareina. Sitten vaan pyöritti pultit uuden ja vanhan putken päihin niin vaijeri jäi väliin paljon voimaa kestäväks liitokseks. pulttien kannat oli uuden putken ulkomitan kokoset niin ei yritä tarttua mihinkään kokoajan.
valtaosa putkista vaihtu ilman hikoilua eli toinen syötti uutta putkee ja toinen veti vanhaa pois. se pisinpätkä tuotti vähä tuskaa kun oli ilmeisesti yks vähän liikatiukka mutka mutta meni lopulta läpi kun aikasa lypsi ja ronkki puolväkisin menemään vaan. Märkätilojen putket oli mulla helppo vaihtaa kun seinät oli auki ja kulmarasiatki vaihtu samalla, mutta jos meinaa vaihtaa ilman seinien ja pintojen purkua niin voipi onnistua sekin, riippuen minkälainen kulmarasia siellä on nyt. uusista ainakin onnistuu vaihto ilman seinän purkua..
Putkarikaveri jutteli että joskus on pannarin oven kautta auton vetokoukkuun sitaseet vastaanpanevan putken ja väkisin repineet läpi eli ei oo aina helpossa
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Pexiputkia on ollut kaupan vajaalaatuisina ja siitä on sitten tullut aina välillä lehtiin asti tarinaa, en nyt muista mitä kaikkea vikaa niissä on ollut, ainakin niistä liukenee aineita veteen. Laaturiski koskee kupariakin, hyvien tuttavien uuden kerrostaloyhtiön kaikki kupariputket piti n. viiden vuoden päästä vaihtaa kun ei enää vesi pysynyt sisäpuolela. Taloon laitettu kupariputki on jotenkin sillä tavalla epäpuhdasta että pistesyöpyi lyhyessä ajassa seulaksi.
Tässä jonkinlainen katsaus, näihin opinnäytteisiin kannattaa suhtautua varoen, mutta niistä saa suuntaa jatkotutkimuksille
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71194/putkimat.pdf?sequence=1
Pexiputkia on ollut kaupan vajaalaatuisina ja siitä on sitten tullut aina välillä lehtiin asti tarinaa, en nyt muista mitä kaikkea vikaa niissä on ollut, ainakin niistä liukenee aineita veteen. Laaturiski koskee kupariakin, hyvien tuttavien uuden kerrostaloyhtiön kaikki kupariputket piti n. viiden vuoden päästä vaihtaa kun ei enää vesi pysynyt sisäpuolela. Taloon laitettu kupariputki on jotenkin sillä tavalla epäpuhdasta että pistesyöpyi lyhyessä ajassa seulaksi.
Tässä jonkinlainen katsaus, näihin opinnäytteisiin kannattaa suhtautua varoen, mutta niistä saa suuntaa jatkotutkimuksille
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71194/putkimat.pdf?sequence=1
lmfmis
Vakionaama
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Kerran yritin yhtä pidempää pätkää saada vaihdettua ja jäi kyllä tekemättä.
Pitäisi olla vetoa varten puhaltaa samanaikaisesti kuumaa ilmaa putkeen että olisi mahdollisimman taipuisa. Työntää varten pitäisi olla jonkinlainen väristin että saisi kulkemaan....ja liukastettu suojaputki.
Kerran yritin yhtä pidempää pätkää saada vaihdettua ja jäi kyllä tekemättä.
Pitäisi olla vetoa varten puhaltaa samanaikaisesti kuumaa ilmaa putkeen että olisi mahdollisimman taipuisa. Työntää varten pitäisi olla jonkinlainen väristin että saisi kulkemaan....ja liukastettu suojaputki.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Eli tiukassa saattavat olla. Minulla on useita noin 20 m mittaisia vetoja sekä vesijohdoissa että lämmityskierroissa. Höyryä parempaa lämmitintä tuskin on olemassa. Jos höyryllä kuumentaisi johtamalla suoraan siihen putkeen, varmaan pehmenisi helpommin matelevaan muotoon eikä pehmittäisi sitä suojaputkea. Mikähän mahtaa olla noiden suoajaputkien ikä. Kai nekin joskus murusiksi muuttuvat.
Hyvä tietoteos putkimateriaaleista. Tieto lisää tuskaa.
Tuo kupariputkiasia on varmaan aika kriittinen. Nuo kupariputkien hinnat ainakin vesijohtoliikkeissä ovat ihan poskettomia, kymmenissä euroissa / m ja silti ne saattavat olla "ulkolaisia" jopa vailla alkuperämerkintää. Romuna olen saanut uutta putken pätkää joissa lukee "cupor" muutaman euro kilo hintaan, joka samalla on suunnilleen metri hinta. Ihan yksilehmäisten touhua ei taida nuo putkiremontit olla kun parinkin metrin pätkiä uutta putkea voi löytyä romukasoista.
Eli ilmeisesti sellainen "vesisuodatin". Noissa on yleensä 1" kierreliitos ja luokkaa 2"x10" suodatin panos. Hinta erittäin kohtuullinen, itse suodatinrungolla noin 30 €.
Kuparin ja rosterin syöpyminen, jos sitä tapahtuu, on yleensä hyvin arvaamatonta. Tämä myös tuossa VesA:n linkittämässä opinnäytetyössä on tuotu esille, sillä se korrosiokestävyys perustuu pinnalle muodostuvaan oksidikalvoon.
lmfmis sanoi:
Eli tiukassa saattavat olla. Minulla on useita noin 20 m mittaisia vetoja sekä vesijohdoissa että lämmityskierroissa. Höyryä parempaa lämmitintä tuskin on olemassa. Jos höyryllä kuumentaisi johtamalla suoraan siihen putkeen, varmaan pehmenisi helpommin matelevaan muotoon eikä pehmittäisi sitä suojaputkea. Mikähän mahtaa olla noiden suoajaputkien ikä. Kai nekin joskus murusiksi muuttuvat.
VesA sanoi:
Hyvä tietoteos putkimateriaaleista. Tieto lisää tuskaa.
Tuo kupariputkiasia on varmaan aika kriittinen. Nuo kupariputkien hinnat ainakin vesijohtoliikkeissä ovat ihan poskettomia, kymmenissä euroissa / m ja silti ne saattavat olla "ulkolaisia" jopa vailla alkuperämerkintää. Romuna olen saanut uutta putken pätkää joissa lukee "cupor" muutaman euro kilo hintaan, joka samalla on suunnilleen metri hinta. Ihan yksilehmäisten touhua ei taida nuo putkiremontit olla kun parinkin metrin pätkiä uutta putkea voi löytyä romukasoista.
kotte sanoi:
Eli ilmeisesti sellainen "vesisuodatin". Noissa on yleensä 1" kierreliitos ja luokkaa 2"x10" suodatin panos. Hinta erittäin kohtuullinen, itse suodatinrungolla noin 30 €.
Kuparin ja rosterin syöpyminen, jos sitä tapahtuu, on yleensä hyvin arvaamatonta. Tämä myös tuossa VesA:n linkittämässä opinnäytetyössä on tuotu esille, sillä se korrosiokestävyys perustuu pinnalle muodostuvaan oksidikalvoon.
J
jolla
Vieras
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
eihän diffuusiosuojattua edes pysty vaihtamaan, jos se on suojaputkessa, sehän ei siedä naarmun naarmua pintaansa, ei ole enää suojattu ei
eihän diffuusiosuojattua edes pysty vaihtamaan, jos se on suojaputkessa, sehän ei siedä naarmun naarmua pintaansa, ei ole enää suojattu ei
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Kai se jotenkin sinne putkeen on alun perin vedetty. Joko naarmujen kanssa tai ilman. Joka tapauksessa täällä nuo putket ja patterit on selvästi asennettu ennen lattiapinnoitteen asentamista ja putkien päät ovat tästä syystä huoneiden puolelta aika tiiviin näköisiä. Suojaputket vaikuttaa katkaistun lattiapinnoitteen alta ja päät on peitetty laastilla. ??? Herra tietää, kuinka syvälle tuo laasti on kurkkuputkeen on mennyt. Laattamestarilla vaikuttaa olleen sen verran kiireinen urakka ettei häntä ole selvästikään kiinnostanut, että joku saattaisi joskus haluta vaihtaa noita putkia. Sinällään suojaputket ovat melko pieniä. Pannuhuoneessa suojaputket ovat komeasti näkyvillä ja välystä tuohon itse kiertoputkeen ei ole varmaan ihan kymmentäkään milliä. Mielessä on käynyt, että nuo päät pitäisi jotenkin aventaa jollakin kuppiterällä putken ympäriltä katkaisematta kuitenkaan tuota putkea ja sitten imuroida roskat mahdollisimman tarkkaan pois. Vain muutamassa kohdassa näkyy tuo suojaputken pää, mutta olisin luottavainen, että ne on kaikki perille asti vedetty.
Kovin on pienestä kiinni tuo happidiffuusiota vastaan suojaaminen, jos putkien pintaan vain jokin "lakka" vedetään.
Kai se jotenkin sinne putkeen on alun perin vedetty. Joko naarmujen kanssa tai ilman. Joka tapauksessa täällä nuo putket ja patterit on selvästi asennettu ennen lattiapinnoitteen asentamista ja putkien päät ovat tästä syystä huoneiden puolelta aika tiiviin näköisiä. Suojaputket vaikuttaa katkaistun lattiapinnoitteen alta ja päät on peitetty laastilla. ??? Herra tietää, kuinka syvälle tuo laasti on kurkkuputkeen on mennyt. Laattamestarilla vaikuttaa olleen sen verran kiireinen urakka ettei häntä ole selvästikään kiinnostanut, että joku saattaisi joskus haluta vaihtaa noita putkia. Sinällään suojaputket ovat melko pieniä. Pannuhuoneessa suojaputket ovat komeasti näkyvillä ja välystä tuohon itse kiertoputkeen ei ole varmaan ihan kymmentäkään milliä. Mielessä on käynyt, että nuo päät pitäisi jotenkin aventaa jollakin kuppiterällä putken ympäriltä katkaisematta kuitenkaan tuota putkea ja sitten imuroida roskat mahdollisimman tarkkaan pois. Vain muutamassa kohdassa näkyy tuo suojaputken pää, mutta olisin luottavainen, että ne on kaikki perille asti vedetty.
Kovin on pienestä kiinni tuo happidiffuusiota vastaan suojaaminen, jos putkien pintaan vain jokin "lakka" vedetään.
Liitteet
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Täytyi huvikseen katsoa kuinka asia mahtaa oikein olla....
Näyttää että putkea on ainakin kolmea erilaista. Pikaisella selaamisella en löytänyt tuota 3-kerroksista putkea mistään myynnistä. Ainakin pikaisella selaamisella kaikki putket näyttivät olevan tuota 5-kerroksista putkea jossa happidiffuusiosuojaus on putken sisässä eri kerrosten välissä. Sitten on vielä tuo komposiittiputki jossa on alumiinikerros vielä lisäksi sisällä....
jolla sanoi:
Täytyi huvikseen katsoa kuinka asia mahtaa oikein olla....
Näyttää että putkea on ainakin kolmea erilaista. Pikaisella selaamisella en löytänyt tuota 3-kerroksista putkea mistään myynnistä. Ainakin pikaisella selaamisella kaikki putket näyttivät olevan tuota 5-kerroksista putkea jossa happidiffuusiosuojaus on putken sisässä eri kerrosten välissä. Sitten on vielä tuo komposiittiputki jossa on alumiinikerros vielä lisäksi sisällä....
J
jolla
Vieras
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Ei niillä naarmuilla ole niin väliä, mutta jos koko putki on suojaamatta hapen määrä menee ikäväksi, tuossa dokkarissa sanotaan että tavallinen pexi vuotaa siinä 5g/m3 / päivä. Tämän happiasian nosti tarinan mukaan itse herra Viessmann jonka putiikin vehkeet alkoivat ruostua.
https://www.mrpexsystems.com/pdf/diffusion.pdf
Ei niillä naarmuilla ole niin väliä, mutta jos koko putki on suojaamatta hapen määrä menee ikäväksi, tuossa dokkarissa sanotaan että tavallinen pexi vuotaa siinä 5g/m3 / päivä. Tämän happiasian nosti tarinan mukaan itse herra Viessmann jonka putiikin vehkeet alkoivat ruostua.
https://www.mrpexsystems.com/pdf/diffusion.pdf
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Sinä sitten löysit taas hyvän referenssijulkaisun !
Ymmärsin, että tuossa raportissa mainittu diffundoituvan hapen määrä olisi suojaamattomalle putkelle. ( generation of about 1 oz. corrosion products (MagnetiteFe3O4) per 100 ft. of pipe each year) Käytännössä gramma metrille magnetiittiä vuodessa. Eli jos putkea on vaikka 300 m, se tekisi luokkaa 300 g Fe3O4 vuodessa. Tuossa on rautaa 72 % eli 220 g rautaa vuodessa häipyisi. Tuohon saa jo melko monta kertaa vaihtaa kattilavedet. Tässä keskustelussa jo aikaisemmin esille tullut suomalainen opinnäytetyö taas raportoi, että 5 % vuotuinen kattilaveden vaihto olisi vielä turvallista. Tuo 5 % ei ole kovin paljon. Saman veden pitäisi pysyä 20 vuotta sisässä.
For a typical system with plastic tubing working at 100°F continuously, this oxygen diffusion leads to the generation of about 1 oz. corrosion products (MagnetiteFe3O4) per 100 ft. of pipe each year (10 times more for EPDM rubber hoses).
Ilmeisesti minulla ei pitäisi olla ainakaan kokonaan diffuusiosuojaamatonta putkea sillä vaikuttaisi, että vuodesta 1985 jokseenkin kaikki Europpassa tarkoitukseen myytävät muoviputket ovat olleet happidiffusiosuojattuja.
Putken merkintäjän perusteella se on ainakin tarkoitettu lämmityskiertoputkiksi. Ei ehkä ihan nykynormien mukaista, mutta sentään vähän sinne päin.
The German DIN 4726 standard was soon adopted by the industry in Germany and all over Europe. Approval criteria for certification of plastic tubing typically included the requirements specified in DIN 4726. The first solution alternative: providing tubing equipped with an oxygen diffusion barrier, became the overwhelmingly most used alternative. Virtually all radiant panel heating tubing in Europe has been equipped with DIN approved oxygen diffusion barriers since 1985
Ja mitä enemmän rautaa sen parempi. Ehkä pitäisi olla jokin teräsvillalla tai sorvinlastuilla täytetty pönttö, jonka läpi vesi virtaisi. Näin hapen määrä kiertävässä vedessä pysyisi pienenä ja muiden komponenttien ruostuminen vähenisi. Ei olisi kallis eikä vaikeakaan tehdä. Tuollaiseen voisi saada hurjan pinta-alan sopivalla rautatäytteellä.
The relation between the amount of steel and tubing is obviously important. A “normal” system needs at least a
steel boiler to absorb the oxygen that enters in spite of barrier protected tubing. The opposite extreme would be when the system has a lot of steel and little tubing: there are a lot of steel surfaces available to absorb the small amount oxygen
entering. The general rule is: if the total amount of steel surfaces are 5 times larger than the plastic pipe surfaces,
tubing without barrier can be utilized.
Inhibiittejä ei kannata käyttää. Jos jotain käyttää, pitää käyttää sellaista ainetta, joka syö hapen pysyvästi pois.
DIN 4726 suggests the use of corrosion inhibitors as a third solution to the oxygen diffusion issue. Corrosion
inhibitors typically react with the steel surfaces and form a thin layer that can not be penetrated by the oxygen
molecules.
If there are not enough inhibitors in the system, one spot will be the starting point for corrosion, and with the high abundance of oxygen available, the likelihood for failure increases. At high oxygen concentrations, the risk for pitting corrosion increases drastically.
Sinä sitten löysit taas hyvän referenssijulkaisun !
Ymmärsin, että tuossa raportissa mainittu diffundoituvan hapen määrä olisi suojaamattomalle putkelle. ( generation of about 1 oz. corrosion products (MagnetiteFe3O4) per 100 ft. of pipe each year) Käytännössä gramma metrille magnetiittiä vuodessa. Eli jos putkea on vaikka 300 m, se tekisi luokkaa 300 g Fe3O4 vuodessa. Tuossa on rautaa 72 % eli 220 g rautaa vuodessa häipyisi. Tuohon saa jo melko monta kertaa vaihtaa kattilavedet. Tässä keskustelussa jo aikaisemmin esille tullut suomalainen opinnäytetyö taas raportoi, että 5 % vuotuinen kattilaveden vaihto olisi vielä turvallista. Tuo 5 % ei ole kovin paljon. Saman veden pitäisi pysyä 20 vuotta sisässä.
For a typical system with plastic tubing working at 100°F continuously, this oxygen diffusion leads to the generation of about 1 oz. corrosion products (MagnetiteFe3O4) per 100 ft. of pipe each year (10 times more for EPDM rubber hoses).
Ilmeisesti minulla ei pitäisi olla ainakaan kokonaan diffuusiosuojaamatonta putkea sillä vaikuttaisi, että vuodesta 1985 jokseenkin kaikki Europpassa tarkoitukseen myytävät muoviputket ovat olleet happidiffusiosuojattuja.
Putken merkintäjän perusteella se on ainakin tarkoitettu lämmityskiertoputkiksi. Ei ehkä ihan nykynormien mukaista, mutta sentään vähän sinne päin.The German DIN 4726 standard was soon adopted by the industry in Germany and all over Europe. Approval criteria for certification of plastic tubing typically included the requirements specified in DIN 4726. The first solution alternative: providing tubing equipped with an oxygen diffusion barrier, became the overwhelmingly most used alternative. Virtually all radiant panel heating tubing in Europe has been equipped with DIN approved oxygen diffusion barriers since 1985
Ja mitä enemmän rautaa sen parempi. Ehkä pitäisi olla jokin teräsvillalla tai sorvinlastuilla täytetty pönttö, jonka läpi vesi virtaisi. Näin hapen määrä kiertävässä vedessä pysyisi pienenä ja muiden komponenttien ruostuminen vähenisi. Ei olisi kallis eikä vaikeakaan tehdä. Tuollaiseen voisi saada hurjan pinta-alan sopivalla rautatäytteellä.
The relation between the amount of steel and tubing is obviously important. A “normal” system needs at least a
steel boiler to absorb the oxygen that enters in spite of barrier protected tubing. The opposite extreme would be when the system has a lot of steel and little tubing: there are a lot of steel surfaces available to absorb the small amount oxygen
entering. The general rule is: if the total amount of steel surfaces are 5 times larger than the plastic pipe surfaces,
tubing without barrier can be utilized.
Inhibiittejä ei kannata käyttää. Jos jotain käyttää, pitää käyttää sellaista ainetta, joka syö hapen pysyvästi pois.
DIN 4726 suggests the use of corrosion inhibitors as a third solution to the oxygen diffusion issue. Corrosion
inhibitors typically react with the steel surfaces and form a thin layer that can not be penetrated by the oxygen
molecules.
If there are not enough inhibitors in the system, one spot will be the starting point for corrosion, and with the high abundance of oxygen available, the likelihood for failure increases. At high oxygen concentrations, the risk for pitting corrosion increases drastically.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Käyttövesi PEX lattialämmitysputkeksi?
Lähetin Uponorille kyselyn aineesta. Sen verran sain suojaputkia lyhentämällä esille, että patterikierron putksta löytyy punaisella painettu merkintä 815 UPOLET RADIATOR PEX-C 95 / 70 C 10 BAR.
Kirjalliseen kysymykseen sain suullisen vastauksen. Tuo on sen ajan putkista oikeaa laatua eli se on happidiffuusiosuojattu. Ongelma on siis ollut jo tiedossa. Aikaisempi putki on ollut polybuteenia ja ilmeisesti pelkästään merkinnällä Upolet ilman radiator mainintaa. Tuossa vanhemmassa Upolet tyypissä ei ole happidiffuusiosuojaa. Vuosikymmen tai kaksikin on siis kääritty lattioihin happea läpäiseviä muoviputkia autuaan onnelisina. Tuo happidiffusiosuoja oli hänen mielestään oleellinen asia. Vanhat ovat päästäneet happea läpi aivan oleellisesti enemmän. Siitä en myöskään saanut selville, että kuinka paljon tämä radiator laadun putki sitten päästää oikeasti happea sisälle. 50 vuotta näillä pitäisi olla laskennallinen tekninen käyttöikä, että ei pitäisi olla tarvetta sen takia uusia.
Niin se vaan maailma kehittyy. Ensin oli rautaputket pinnassa - ei ongelmaa - ja lujia olivat muutenkin. Sitten tuli kupariputket - ei ongelmaa. Sitten keksittiin muoviputket ja ilmeni ongelmia. Kehitettiin parempia muoviputkia ja ongelma ainakin väheni. Kylmällä käyttövedellä nuo muoviputkien edut ovat mielestäni yksiselitteisen kiistattomat.
Lähetin Uponorille kyselyn aineesta. Sen verran sain suojaputkia lyhentämällä esille, että patterikierron putksta löytyy punaisella painettu merkintä 815 UPOLET RADIATOR PEX-C 95 / 70 C 10 BAR.
Kirjalliseen kysymykseen sain suullisen vastauksen. Tuo on sen ajan putkista oikeaa laatua eli se on happidiffuusiosuojattu. Ongelma on siis ollut jo tiedossa. Aikaisempi putki on ollut polybuteenia ja ilmeisesti pelkästään merkinnällä Upolet ilman radiator mainintaa. Tuossa vanhemmassa Upolet tyypissä ei ole happidiffuusiosuojaa. Vuosikymmen tai kaksikin on siis kääritty lattioihin happea läpäiseviä muoviputkia autuaan onnelisina. Tuo happidiffusiosuoja oli hänen mielestään oleellinen asia. Vanhat ovat päästäneet happea läpi aivan oleellisesti enemmän. Siitä en myöskään saanut selville, että kuinka paljon tämä radiator laadun putki sitten päästää oikeasti happea sisälle. 50 vuotta näillä pitäisi olla laskennallinen tekninen käyttöikä, että ei pitäisi olla tarvetta sen takia uusia.
Niin se vaan maailma kehittyy. Ensin oli rautaputket pinnassa - ei ongelmaa - ja lujia olivat muutenkin. Sitten tuli kupariputket - ei ongelmaa. Sitten keksittiin muoviputket ja ilmeni ongelmia. Kehitettiin parempia muoviputkia ja ongelma ainakin väheni. Kylmällä käyttövedellä nuo muoviputkien edut ovat mielestäni yksiselitteisen kiistattomat.