Puukattila Lambda anturilla

T

toivo

Jäsen
Löytyykö keneltätäkään kokemuksia?

Muutamia esimerkkejä

Effecta lambda 35 http://www.lampotarvike.com/effecta-lambda-puukattila-p-814.html

CTC V40 Lambda http://www.ctcvarme.se/web/CTC_V40_4_2.aspx

Attack http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=224&number_of_uploads=0&language=fi

Kiinostais miten nämä käytännössä toimii. onko lapsuksia. Tuohon perään 2000 litran varaaja. Talon koko 180m2. n25-26000kwh viime vuonna

Tuosta effectasta oli joku pitänyt blogiakin mutta muuttanut jo talosta pois...
 
A

arto_m

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Se Effectan kattilan blogi oli minun. Meillähän oli sitä ennen talossa vanha Arimax 35 -kattila. Siihen verrattuna Effectan käyttö oli ns. kertaluokkaa mukavampaa. Ei tarvinnut miettiä sytytystä ihmeemmin. Kattila syttyi aina varmasti. Puun laadulla ei ollut mitään väliä, kun kattila itse pisti ilma-aukot oikeaan asentoon. Hyötysuhde oli selvästi parempi kuin vanhalla kattilalla. Tuhkaakin tuli vähemmän. Muistaakseni sitä tuli noin kolmasosa siitä, mitä tuli vanhalla kattilalla.

Lapsuksia oli yksi, josta kirjoitin blogissakin. Savukaasujen mittarin kotelo vuoti, minkä vuoksi se näytti uutena vääriä lukemia. Korjasin vuodon palalla alumiinifoliota. Sen jälkeen kattila alkoi toimia järkevämmin.

Oman kokemukseni perusteella suosittelen lambda-ohjattua kattilaa. Maksaahan se enemmän, mutta niin on käyttökin helpompaa. Eikä tarvitse huolehtia siitä, että savustaako naapurustoa vai ei. Palaminen on varmasti puhdasta alusta loppuun.
 
P

P3trik

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla


Onko kukaan muuten kokeillut säätää puukattilaa optimiin lambda-anturin perusteella. Kaverille lainasin vuosi sitten pellettikattilan säätöä varten kaapeleita että sai virtaukset optimiksi. Kaasut osuivat kohdalleen, hyötysuhteesta en osaa sanoa koska pollucom on vasta tilauksessa. Ainakin pellettien kanssa riitti normaali polttomoottorin laajakaistalambda joita saa esim ebaysta muistaakseni noin 100usd hintaluokkaan tietokoneliitännällä - jos haluaa nopeasti vilkaista säätöjä ja käsin vääntää virtauksia kohdalleen.
 
T

toivo

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Vs: Puukattila Lambda anturilla

arto_m sanoi:
Se Effectan kattilan blogi oli minun. Meillähän oli sitä ennen talossa vanha Arimax 35 -kattila. Siihen verrattuna Effectan käyttö oli ns. kertaluokkaa mukavampaa. Ei tarvinnut miettiä sytytystä ihmeemmin. Kattila syttyi aina varmasti. Puun laadulla ei ollut mitään väliä, kun kattila itse pisti ilma-aukot oikeaan asentoon. Hyötysuhde oli selvästi parempi kuin vanhalla kattilalla. Tuhkaakin tuli vähemmän. Muistaakseni sitä tuli noin kolmasosa siitä, mitä tuli vanhalla kattilalla.

Lapsuksia oli yksi, josta kirjoitin blogissakin. Savukaasujen mittarin kotelo vuoti, minkä vuoksi se näytti uutena vääriä lukemia. Korjasin vuodon palalla alumiinifoliota. Sen jälkeen kattila alkoi toimia järkevämmin.

Oman kokemukseni perusteella suosittelen lambda-ohjattua kattilaa. Maksaahan se enemmän, mutta niin on käyttökin helpompaa. Eikä tarvitse huolehtia siitä, että savustaako naapurustoa vai ei. Palaminen on varmasti puhdasta alusta loppuun.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kuinka iso talo oli kyseessä?1960 oli rakennettu ja 3000litran varaaja... Kuinka monilehtiset patterit? Onko siitä vastaava hyötyä jos laittaa "matalalämpöpatterit" eli useampi lehtiset. ainakin matalammilla lämmöillä pitäis pärjätä-->pitempi lämmitysväli(???)
 
A

arto_m

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

toivo sanoi:
Kuinka iso talo oli kyseessä?1960 oli rakennettu ja 3000litran varaaja... Kuinka monilehtiset patterit? Onko siitä vastaava hyötyä jos laittaa "matalalämpöpatterit" eli useampi lehtiset. ainakin matalammilla lämmöillä pitäis pärjätä-->pitempi lämmitysväli(???)
Klikkaa laajentaaksesi..

Talo oli ulkomitoiltaan 8*10 metriä. Kerroksia oli kellari mukaan luettuna 2,5. Kellari oli täysikokoinen. Yläkerta oli lattiapinta-alaltaan alakerran kokoinen, mutta siellä oli viistokatot, jotka olivat matalissa päissä n. 60 cm korkeat. Patterit olivat 2-lehtiset, mutta pinta-alaltaan suhteellisen isot. 30 asteen pakkasella kiertoon meni n. 70-asteista vettä, eli sen puoleen patterit olisivat voineet olla isommatkin. Teimme itse yläkertaan remontin, ja siinä vaiheessa tuli pistettyä yhteen makuuhuoneeseen aavistuksen liian pieni patteri. Se harmitti jälkeenpäin, vaikkei toki olisi ollut iso homma vaihtaa jälkeenpäinkin isompaan.

Periaatteessa matalampi kiertovesilämpötila ei pidennä lämmitysväliä yhtään. Saman verranhan lämpöenergiaa kuluu, olipa kiertovesi lämmintä tai viileämpää. Käytännössä matalammalla lämpötilalla on häviöt pienemmät. Lisäksi, kun patterit eivät vaadi niin kuumaa vettä, ei varaajan jäähtyminen näy niin nopeasti. Meillä kävi niin, että yli 25 asteen pakkasilla talo lähti jäähtymään arkena, kun ehdimme lämmittää vain kerran päivässä. Pistäisin puulämmitystä varten riittävästi patteripinta-alaa tai jopa lattialämmityksen.

P3trik sanoi:
Onko kukaan muuten kokeillut säätää puukattilaa optimiin lambda-anturin perusteella.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuossa on se hankaluus, että puukattilan optimi muuttuu koko ajan. Sytytyksen aikana tarvitaan suhteellisen paljon primääri-ilmaa, jotta saadaan tuli kunnon liekkiin. Palon aikana tarvitaan enemmän sekundääri-ilmaa. Lopussa tarvitaan taas pelkästään primääri-ilmaa, kun poltetaan pelkkää hiiltä. Peltejä pitää siis säätää koko palotapahtuman ajan, jos haluaa niiden olevan jatkuvasti optimissa. Tuo ei onnistu ilman automatiikkaa.
 
P

P3trik

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Kiitos, noin ajattelinkin että puun palotapahtuma on hankala hallita ja aineen ominaisuudetkin vaihtelevat jatkuvasti. Sen sijaan nähtävästi pelletin ja öljyn palaminen on luonteeltaan enemmän jatkuva/samankaltainen mistä johtuen säätäminen kohtuillisen yksinkertaisellakin (auton lambda-anturi) onnistuu aika helposti.

Se miksi kysyn on että oman takankin optimaalinen lämmitys kiinnostaa jonkin verran.
 
A

arto_m

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

P3trik sanoi:
Sen sijaan nähtävästi pelletin ja öljyn palaminen on luonteeltaan enemmän jatkuva/samankaltainen mistä johtuen säätäminen kohtuillisen yksinkertaisellakin (auton lambda-anturi) onnistuu aika helposti.
Klikkaa laajentaaksesi..

Ei puun polttaminenkaan tietääkseni mitään erikoista lambda-anturia tarvitse. Minulle sanottiin, että Effectassa on sama lambda-anturi, jota käytetään Volvo-henkilöautossa. Sen ympärille pitää kuitenkin rakentaa automatiikka, eli käytännössä moottoroidut pellit, joita ohjataan lambda-lukeman perusteella.
 
P

Pähkäilijä

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

toivo sanoi:
Löytyykö keneltätäkään kokemuksia?


Attack http://kotituli.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=1&products_id=224&number_of_uploads=0&language=fi

Kiinostais miten nämä käytännössä toimii. onko lapsuksia. Tuohon perään 2000 litran varaaja. Talon koko 180m2. n25-26000kwh viime vuonna
Klikkaa laajentaaksesi..

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=104.msg372#msg372

Tuolla on yksi ko kattilan käyttäjä.

2000 litran varaajan jos viilentää 80c => 40c siitä saa 92,8 kWh, saman määrän takaisinlämmitykseen 90% hyötysuhteella menee noin 25 kg puita - Uunilliseen saa mahtumaan noin 15 kg - eli pari uunillista kun lämmitysaikanakin osa lämmöstä menee käyttöveteen.
 
T

toivo

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Kyselin tuosta effectasta kauppiaalta ja sanoi tosiaan että siinä käytetään samoja antureita kun volvossa ja saabissa. Käyttökokemuksia kuulemma ruotsissa n 7 vuotta ja suomeen tuotu 2009 kesästä lähtien. Ei kuulemma isompia ongelmia. Yhden asiakkaan kokemuksista kertoi että kun varaaja 50 astetta niin nousee pesällisellä 95 asteeseen jos on todella hyvälaatuista puuta.kyseessä siis 2000 litran varaaja.( onko laskennallisesti mahdollista, laskekoon joka osaa, puuta mahtuu 140litraa)

Referenssi kohteita http://www.kardonar.com/Effecta/Effecta%20Lambda%20Reference.pdf
 
P

Pähkäilijä

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Jos puita saa 30 kg mahtumaan uuniin niin sitten se on mahdollista.
 
P

P3trik

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla


Kuinkahan isosta hyötyasteen parantamisesta on kysymys jos laitetaan lambda-ohjaus kattilaan ?
 
A

arto_m

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

toivo sanoi:
Puhutaan varmaan jostain 5% luokkaa. Sitäkin tärkeämpää mun mielestä on se polton ohjaus. tulet pesään ja automatiikka hoitaa lopun.
Klikkaa laajentaaksesi..

Juurikin näin. Lambdan kanssa ei tarvitse miettiä, että tuleeko savustettua omaa ja naapureiden ilmaa. Poltto on aina puhdasta ja esimerkiksi puulajin vaihtaminen ei aiheuta erillisiä toimenpiteitä tai kattilan säätämistä.
 
A

Amigo

Aktiivinen jäsen
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Onko kenelläkään tietoa mitä tapahtuu jos lambda anturi hajoaa? Saako servomoottorit otettua helposti pois käytöstä vai olisiko hyvä olla varalla lambda anturi hajoamisen varalle?
 
E

erkki-petteri

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Lambda homma, ja nimenomaan efectan kattila on kiinnostava. Periaatteessa olen ollut puulämmitystä vastaan, siis omalla kohdallani, ja nimenomaan pilkkeillä ja haloilla tapahtuvaa sellaista.

Mitenkä olisi järkeä ampua yli kattila/varaaja mitoituksissa?

Ruotsinmaalla sanovat karkeasti että 10l/m2 olisi optimi varaajakoko. Jos vaikkapa tuplaa tai triplaa sen, ja lyö ison kattilan seuraksi. Ajatuksella että ei joka ilta ole pakko poltella puita, ja kesäaikaan menis viikonkin käyttövedet kerralla kuumaksi... ;D ;D ;D

Eli siis efectan 60 + 5000l varaajaa, tai enemmänkin jos latausohjauksen saa jotenkin tilanteenmukaisesti toimivaksi.

Kustannuksia toki lisää, mutta ei ilmaiseksi pysty säästämään. ???
 
P

P3trik

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla


Tarvitaanko tällaisen kattilan säätöön muuta kuin imuilman venttiilin säätö ?

Tosin tällaiselle normikuluttajalle kun löytyisi automaattipelti joka sulkee takan kun kaasujen lämpö on laskenut huoneilman tasolle niin säästäminen olisi satunnaiselle lämmittäjälle helpompaa.
 
P

Pähkäilijä

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

erkki-petteri sanoi:
Mitenkä olisi järkeä ampua yli kattila/varaaja mitoituksissa?

Ruotsinmaalla sanovat karkeasti että 10l/m2 olisi optimi varaajakoko. Jos vaikkapa tuplaa tai triplaa sen, ja lyö ison kattilan seuraksi. Ajatuksella että ei joka ilta ole pakko poltella puita, ja kesäaikaan menis viikonkin käyttövedet kerralla kuumaksi... ;D ;D ;D

Eli siis efectan 60 + 5000l varaajaa, tai enemmänkin jos latausohjauksen saa jotenkin tilanteenmukaisesti toimivaksi.
Klikkaa laajentaaksesi..

Vastasit itse itsellesi - suuremmalla kapasiteetillä voi polttaa kerralla enemmän - lämmityskerrat vähenevät. Kesäaikaan itsellä meni puita 84-162 kg kuukaudessa. Sinänsä ei koko varaajaa tarvitse kuumentaa käyttövettä varten - kyllä lämpö kerrostuu sinne varaajan yläpäähän missä lv-kierrukkakin on.

Eiköhän kaikissa kattila-varaaja yhdistelmissä latauksenohjaus toimi tilaanteenmukaan - ihan tavallisella termostaatillakin. Nykyisin on laitettu kolmitieventtiili, termari ja pumppu samaan pakettiin (Laddomat jne).

Jos pannu työntää 60 kw kohti varaaajaa lämmittää se 5000 litrasta varaajaa 10c tunnissa.
 
E

erkki-petteri

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Suoritin pieniä laskeskeluja, ja tulin siihen tulokseen ettei efecta 60 kW riitä siihen, mitä haluaisin. Vaikkakin sähkövastuksen varaajaan saa tietysti halvalla, yliyön retkiä silmäillen. Onkohan jollakulla tiedossa tehokkaampia kattiloita polton ohjauksella, ja mielellään varastopesällä??

OT:
Toisen keskustelun linkistä löysin nämä: http://kotly.com/index.php?cPath=115_194

Saisi tehoa suhteellisen edullisesti, vaan hyötysuhde on jotain ihan muuta. 160kW olisi hinnaltaan siedettävä, eikä kovin suurta varastopesää enää kaipaa, varaajaa ehkä sitäkin enemmän ja hyvät tilat.... :D

Mitenköhän pelittää halkojen poltossa?
Jäteauto ainakin kävisi aavistuksen harvemmin ;D
 
P

Pähkäilijä

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Moderator on alapaloinen kattila Latviasta - samanlainen kuin Ariterm 35+. Suuremmat halkokattilat ovat harvinaisia, toki Faustilta löytyy kokoluokassa suuria jonne menee 5 metriset tukit pohjalle ja muutama olkipaali päälle mutta okt kokoluokkaan pikkusen liian isoja. Vedalta löytyy myös suurempia halkokattiloita.

Suuremmissa käyttömäärissä klapit vaihtuvat puusepeliksi (hake) jota ei tarvitse käsin lapioida pannuun.
 
E

erkki-petteri

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

En osannut kuvista päätellä että tuo latvialainen toimii kuten aritermin 35+.

Nuo saman sivuston hakevärkit näytti minun silmään hyvin edullisilta, pitänee tutkia jos löytäisin tarkempia tietoja ymmärrettävälä kielellä. Kuvasta pääteltynä ainakin takapalon suojaus oli jokseenkin heppoinen.

Vedan kattilat ei jostain syystä ole osunut tutkaan vaikka ne puuenergia-lehden listoilla ovatkin. Edullisia watteja sielläkin, ja esim. 1,5metrin polttopuut on jo nopea tehdä :D :D

Tällainenkin sattui silmiini: http://www.orlanski.pl/orlan-super-130-kw/

Termaxin mallistosta jostain syystä jäänyt pois. Pienemmät saman merkkiset kuitenkin löytyy..
Ja täältä angus-merkin alla sama: http://www.ecoangus.co.uk/prices.html

Maajussipuolen keskusteluissa olkipaalihommia onkin seurailtu. Järkyttävä ovh pienimmällä faustin pyöröpaalipannulla verrattuna esim vedaan. Tokihan se on mallia plug and play, ja varmaan rajusti tehty. Ja kelvolliset suomalaiset hakeromut maksaa melkeen saman, vaikka todellinen tarve onkin lähempänä 50kwattia. Omasta mielestä klapi/halkokattila on oltava reilusti ylimitoitettu. Saa edes vähän joustoa hommaan.

Kertaalleen jo päätin pysyä öljyssä, todennäköisesti päätän niin vielä uudelleen.
 
E

erkki-petteri

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Ikävää että saksan kieli ei koulussa maittanut, saisi asioista enemmän irti.

Pari mielenkiintoista, ellei muuten niin itselleni linkit muistiin ;D:

http://www.solarfocus.at/cms/upload/downloads/Prospekte/EN/SOLARFOCUS-ThermiNatorII-WoodChipLogs_EN.pdf

http://www.eta.co.at/9.0.html?&L=1

http://www.rsbiomass.com/rsfroling.html
 
T

toivo

Jäsen
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Kummallista tuo CTC:n toiminta suomessa. Tuo V40 Lambda kattilan saa Ruotsista kotiovelle kannettuna n 5200€ (veroineen päivineen). Siihen hintaan sitä ei saa suomessa edes jälleenmyyjät. Täytyy tutkiskella mihin suuntaan sitä kallistuu. Miten lie nuo takuuasiat hoituneet ruotsinmaalle? Riippuu varmaan aikapitkälti kauppiaasta jolta sen hankkii... Onko kokemuksin savupiipun valmistuksesta? Tuttu teki muutama vuosi sitten pellettikattilaan ite rosterista. villa ympärille ja peltikuoreksi. Liekkö luvallista tänä päivänä? Ajatus olisi viedä piippu seinän läpi pihalle.
 
E

erkki-petteri

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Takuuasioista ei ulkomaille ole lainkaan kokemusta, mutta luulisi toimivan etenkin isompien valmistajien kanssa.

Pikkuhiljaa selaillessa löytyy ihan vakuuttavia kattiloita, suhteellisen tolkullisin hinnoin: http://www.solarbayer.com/index.php?paths1=products

Tuolla on lambdalla ja ilman, ainuttakaan yli 60kW pannua en ole lambdalla nähnyt varustellun, tuollakin suurin ilman. Liekö sitten käytännön hyöty pieni. Itselleni tuollainen 80kW voisi jo riittää. Pienempi edellyttäisi kunnon pakkaslomia. Metrin halkoja ei tosin klapikoneella pilkota.
 
T

toivo

Jäsen
E

erkki-petteri

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

No joo, ainakin sisäilman lämpötiloista siellä vähän siihen malliin puhutaan. Vaikka eipä se ruotsi itselläkään kovin vahva ole. Pätevältä vaikuttaa ohjekirja, ehkä tuon voi rinnastaa muuhunkin laatuun...

Solarbayerin HVS kattilaa saa tänä keväänä sadan kilowatin ominaisteholla ja jopa ihan lambdalla varustettuna. Hinnasta ei tosin mitään käsitystä. Jaksan edelleen ihmetellä niitä pakettihintoja, tiedä sitten niistä varaajista. Akvat ainakin kustantaa sen €/litra.

Itselle on hake alkanut tuntumaan myös hyvältä vaihtoehdolta (öljyn ohella). Täällä kun tuo patterilämpö on kuitenkin suhteellisen korkea, niin klapeja saa olla jokatapauksessa jatkuvasti polttamassa.
 
L

lorvi

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Pähkäilijä sanoi:
5% on 20 vuoden jaksossa yhden vuoden polttopuut ;)
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuolla mainostetaan prosentin hyötyä, aika marginaalinen
http://www.ctcvarme.se/web/CTC_V40_4_2.aspx
 
S

SON

Vakionaama
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Kertokaas nyt vaarille mitä tämä lamda- anturi oikein mittaa kun siitä niin kovasti puhutaan. ::)

Aikoinaan opiskeluaikana tälläisestä ei muistaaksi puhuttu ja palamisyhtälöä kirjoitettaessa laskettiin kuinka monta moolia ilmaa pitää olla jotta puun hiili- ja vetymooli palaisivat täydellisesti, näin kai se meni. Labrakokeissa taas osoitettiin että teoreettisella ilmamäärällä ei tullut toimeen vaan piti antaa lisäilmaa jota kutsuttuun ilmaylimääräksi. Ja tuon ilmaylimäärän kanssa sitten pelattiin koska liiaallinen ilmaylimäärä poltti hyvin mutta toisaalta jäähdytti suotta palotapahtumaa ja kattilaa.

Aikoinaan kun ei ollut mittareita niin lämmityslaitoksen lämmittäjä juoksi ulos pihalle katsomaan minkä väristä savua tuli piipusta, jos tuli tummaa, vetoa suuremmalle ja jos ei savua tullut juuri lainkaan niin vetoa pienemmmälle ja jos savu oli sellaista pilven valkoista niin a`vot.

Onko tuo lamda anturin mittaustulos suoraan sama kuin ilmaylimäärä?

:cool:
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

No siis tuo lambda-anturi lisää systeemiin takaisinkytkennän. Eli ilmamäärää ohjataan palamistuloksen mukaan siten että ilmamäärä on optimaalinen. Katalysaattoriautossa on ihan vastaava systeemi, pakokaasuista mitataan jäännöshappi ja säädetään seos sen mukaan täsmälleen oikeaksi jotta pakokaasujen puhdistusprosessi katalysaattorissa voisi toimia optimaalisesti.

Kyse on siitä samasta mitä 'lämmittäjä' tekisi, sillä erotuksella että nyt sen tekee automaatio.
 
S

SON

Vakionaama
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Toni sanoi:
No siis tuo lambda-anturi lisää systeemiin takaisinkytkennän. Eli ilmamäärää ohjataan palamistuloksen mukaan siten että ilmamäärä on optimaalinen. Katalysaattoriautossa on ihan vastaava systeemi, pakokaasuista mitataan jäännöshappi ja säädetään seos sen mukaan täsmälleen oikeaksi jotta pakokaasujen puhdistusprosessi katalysaattorissa voisi toimia optimaalisesti.

Kyse on siitä samasta mitä 'lämmittäjä' tekisi, sillä erotuksella että nyt sen tekee automaatio.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuollainen määritelmä löytyi tälle Lamdalle ja se on tosiaan käytännössä sama kuin ilmaylimäärä niinkuin arvelinkin.

LAMBDA-ANTURI (HAPPITUNNISTIN)
Bosch aloitti lambda-anturien sarjavalmistuksen noin 30 vuotta sitten. Jo vuonna 1976 pakokaasupäästöjä pystyttiin rajoittamaan merkittävästi tämän teknologian avulle. Ensimmäiset autot, joissa lambda-antureja kokeiltiin olivat Amerikan markkinoille tarkoitetut Volvomallit 240 ja 260.

Käytännössä lähes kaikki nykyiset moottorit varustetaan lambda-anturilla, joka useimmiten sijaitsee etummaisessa pakoputkessa (ns. ”downpipe”) tai katalysaattorin yhteyteen. Antureita voi olla kaksikin. Lambda mittaa pakokaasujen jäännöshappipitoisuutta ja välittää tiedon moottorin ohjausyksikölle, joka saatujen signaalien perusteella säätää polttoaineen ruiskutusjärjestelmää siten, että saadaan aikaan optimaalinen palamistapahtuma.

1 kg polttoainetta tarvitsee teoriassa 14,7 kg ilmaa (tai vastaavasti n. 10 000 l ilmaa yhden bensiinilitran polttamiseen) palaakseen täydellisesti. Tätä polttoaineen ja ilman suhdetta kutsutaan stökiometriseksi sekoitukseksi (eng. AFR, Air-Fuel Ratio) ja sitä kuvataan kreikkalaisella kirjaimella λ (lambda). Sekoitussuhde 1:14,7 (AFR = 14,7) on valittu lambdan arvoksi 1. Kun lambdan arvo on pienempi kuin 1 kutsutaan seosta rikkaaksi (ilmavajaus) ja vastaavasti, kun lambda on suurempi kuin 1 kutsutaan seosta laihaksi (liikaa ilmaa).

Lambda-antureita on kahta eri tyyppiä – sähköjännitteen muutokseen (zirkoniumdioksidi) tai sähköisen vastuksen (titaniumdioksidi) muutosta mittaavia. Sähköjännitteen muutosta mittaava lambda (sähkökemiallinen) on yleisemmin käytössä.


Heräsi heti mielenkiinto ja pitää katsoa löytyisikö jostain speksit millaisia jännitteitä tuo anturi tuuppaa tai minkälainen on tuon vastusalue jolla tuo anturi toimii ja voisiko sen muuttaa "helposti" fysikaaliseksi suureeksi. Ja jos ei sitten mitätään muuta hommaa ole niin laittaa tuollaisen anturin ohjaamaan polttimen ilmamäärää. Smiley211007
 
L

lorvi

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

>Heräsi heti mielenkiinto ja pitää katsoa löytyisikö jostain speksit millaisia jännitteitä tuo anturi tuuppaa

Tuollaisia jännitteitä

Tässä vielä lisää
 
J

JRA

Jäsen
Vs: Puukattila Lambda anturilla

SON sanoi:
Kertokaas nyt vaarille mitä tämä lamda- anturi oikein mittaa kun siitä niin kovasti puhutaan. ::)
Klikkaa laajentaaksesi..

Jos ilmaylimäärää ei olisi, palavat kaasut eivät löytäisi palamiseen tarvittavaa happea - sekoittuminen kattilassa ei voi olla täydellistä -> häkäpitoisuus kasvaa. Kattilan säädössä mittalaitteilla mitataan happea ja häkää, jäännöshappi säädetään niin alas kuin mahdollista ilman että häkäpitoisuus savukaasuissa alkaa merkittävästi nousta. Kun mittareilla on todettu happipitoisuus millä häkä pysyy vielä aisoissa niin lambdalla pidetään jäännöshappi kyseisessä arvossa. Jäännöshapen suuruus on siis laitos/kattilakohtainen, hyvällä palotilasuunnittelulla saadaan arvot kohdalleen. Hyvä palotila on kookas, ei kylmiä pintoja(mahd. keraamisia pintoja), turbulenssejä.

Happisäädön ainoa etu ei ole säästetty polttoaine, myös savutus vähenee ja kattila+hormi pysyy puhtaampana. Taajama-alueella jälkimmäiset saattaa olla edellytys puunpoltolle/naapurisovulle.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Tavallinen bensiinimoottorin kapeakaistalambda tuottaa jännitteen joka muuttuu hyvin jyrkästi noin lambda-arvon 1.0 kohdalla. Tuo on aika lailla ON/OFF-tyylinen signaali, bensamoottorin ohjaus pyrkii pitämään seoksen sellaisessa ikkunassa että tuo lambda-arvo 1.0 ohitetaan mahdollisimman usein.

Laihaseosmoottoreissa ja kilpakäytössä käytetään laajakaistalambdaa, jossa siis tuo signaali muuttuu huomattavasti loivemmin, eli siitä saa irti muutakin kuin tiedon siitä että ollaanko alle vai yli arvon 1.0.

Enpä usko että tavallisen bensamoottorin lambda-anturista olisi iloa öljypolttimen tai puukattilan säädössä.
 
T

toivo

Jäsen
Vs: Puukattila Lambda anturilla

lorvi sanoi:
Tuolla mainostetaan prosentin hyötyä, aika marginaalinen
http://www.ctcvarme.se/web/CTC_V40_4_2.aspx
Klikkaa laajentaaksesi..

Joo niin ilmoittaa CTC. Mutta käytännössä kun poltetaan kotona eikä laboratoriossa niin ero voi kasvaa jos ei oo koko ajan peltejä säätämässä. päästöt pitäis olla 10-15% pienemmät. Tuolla varmaan ainoastaan taajamassa merkitystä. Itse kun mietin saneerausta maalämmön ja puun väliltä niin tuo kattila varmaan olisi kaikista helpoin tapa lämmittää puulla.
 
P

Pähkäilijä

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Mainoksissa sitä näkee aina erilaisia lukemia - tässä yksi malliesimerkki

http://www.hemeltron.fi/kiintean-polttoaineen-kattilat-puukattilat-kaanteispalokattilat-ylapalokattilat-alapalokattilat/attack.html

tuossa näyttäs lambdan hyväksi olevan 5-7% ja savukaasut 40-50c matalammat.
 
L

lorvi

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Toni sanoi:
Tavallinen bensiinimoottorin kapeakaistalambda tuottaa jännitteen joka muuttuu hyvin jyrkästi noin lambda-arvon 1.0 kohdalla. Tuo on aika lailla ON/OFF-tyylinen signaali, bensamoottorin ohjaus pyrkii pitämään seoksen sellaisessa ikkunassa että tuo lambda-arvo 1.0 ohitetaan mahdollisimman usein.

Laihaseosmoottoreissa ja kilpakäytössä käytetään laajakaistalambdaa, jossa siis tuo signaali muuttuu huomattavasti loivemmin, eli siitä saa irti muutakin kuin tiedon siitä että ollaanko alle vai yli arvon 1.0.

Enpä usko että tavallisen bensamoottorin lambda-anturista olisi iloa öljypolttimen tai puukattilan säädössä.
Klikkaa laajentaaksesi..

En oikein tuota teoriapuolta hallitse mutta käytännössä minulla on logtemp lukenut tuota lambdaa muutaman viikon ajan ja samalla on ollut myös mittari josta olen vaihtelevasti seurannut lambdan jännitteitä. Logtempistä kun karsii virhelukemat pois (antaa 10v+ jos lukema ei sitä miellytä) niin lämmityksen aikaiset lukemat ovat olleet 100mv-300mv ollen useimmin noin 170mv-240mv.
Ajatuksena oli rakennella toisioilman säätö lambdalla askelmoottorilla mutta noiden mittaustulosten perusteella minun laitteistolla sillä ei saavuteta käsittääkseni käytännössä juurikaan hyötyä. Kuitenkin harrastuksen puitteissa ajattelin kun kaikki tarvikkeet löytyy "miljoonalaatikosta" rakentaa ihan karkean säädön toisioilmalle esim. jos lambda jännite laskee 120mv alle niin toisioilma sulketuu tai jotain sinnepäin, eihän näitä paperilla tiedä käytännössä sen sitten näkee.

Ei se lambda humpuukia ole, kyllä se reagoi välittömästi ilmamäärän muutokseen, olen sen käytännössä todennut mutta taloudellisen hyödyn määrästä verrattuna siihen että antaa kattilan kitusiin luukuntäydeltä ilmaa en ole kovin vakuuttunut.
 
T

tepa

Aktiivinen jäsen
Vs: Puukattila Lambda anturilla

Käytännössä tuo heittelee niin kapealla alueella, ettei ainakaan moottoreissa tuolla kapeakaistalla tee oikein mitään säätäessä, sopii vain siihen pallotteluun edestakaisin lambda 1 maastossa. Laajakaistalambdan saa 100-200e, laittakaa sellainen niin alkaa nähdäkin jotain ja voi käyttää automaattisäätöönkin :)
 
H

haba

Vieras
Vs: Puukattila Lambda anturilla

lorvi sanoi:
En oikein tuota teoriapuolta hallitse mutta käytännössä minulla on logtemp lukenut tuota lambdaa muutaman viikon ajan
Klikkaa laajentaaksesi..

Kertoisitko hiukan tarkemmin mitä lambdaa olet käyttänyt. Mistä hankittu ja miten sen kattilaan asensit?
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom