Jälkihöyrystin

Aloitan uudet keskustelu koska aiemmin eri yhteydessä esiteltynä ideani? ei ole saannut keskustelua aikaiseksi.

Asia on sinänsä yksinkertainen. Höyrystimessä kylmäaine pitää saada kiehumaan kokonaisuudessaan ja sen jälkeen tulistumaan noin 5K

Paisarille tulee lämmintä nestettä jonka energiaa voidaan käyttää matalassa lämpötilassa tapahtuvaan lämmitykseen alijäähdytyksenä.

Samalla alijäähdytysenergialla yritämme tulistaa imukaasua. Samaa tapahtuu MLP-koneissa joissa on lämmönsiirrin, mutta silloin tavoitteena on tulistuslämmön lisääminen.

Suurentamalla lämmönsiirrintä ja siirtämällä pulppi lämmönsiirtimen jälkeen kompuran imuputkeen saadaan tulistuminen tapahtumaan hallitusti? lämmönvaihtimessa ja lämpötilaero ulkoilmaan nähden pienenee.

Samalla pienenee painesuhde ja COP paranee.

Jäätyminen vähenee ja käyttämällä isoa höyrystintä ja 7mm lamellliväliä sulatukseksi riittää kerta/vrk.

Log-Ph kuvassa yritän esittää mistä energiaa siirretään ja miten se vaikuttaa.
- punainen on lähtötilanne
- vihreä on alijäähdyttimen vaikutus jolloin kylmäteho paranee
- sininen on suunniteltu toiminta
- lila esittää siirtyvää energiaa

Kytkärissä näkyy koaksiaalilämmönsiirtimen kytkentä.

Danfossin vihjeitä asentajille lainatussa kuvassa näytetään perinteinen kylmäalan suhtautuminen ???

Prototyyppi on valmisteilla Kairatiellä Lapin ammattiopistossa, tuloksia pyritään saamaan kevään aikana...

Vs: Jälkihöyrystin

Tuolla märälä höyrystimellä saadaan tosiaan koko höyrystimen loppukin käyttöön, eli ideana ihan hyvä. Evap-COND ohjelmalla aikanaan ajelin tuota konfiguraatiota, ja ainakin 0,5 Bariin imupaineen nousun sain aikaan.

Hyvänä rajana jälkihöyrystimen tehokkuudelle voisi olla se, että kylmäaineen neste-kaasu koostumus (x) pysyy yli 0,2:ssa paisarin jälkeen. Jos se pienenee tuosta, niin höyrystimen alkupää ei toimi hyvin.

Jokatapauksessa tuolla jälkihöyrystimellä saadaan prosessi kohtu nopeasti hanskaan käynnistyksen jälkeen.

Vs: Jälkihöyrystin

Löysimme kierrätyksesta Fiat-merkkisen 60-luvun pienen jääkaapin johon 18-sarjalainen scrolli on asennettu.

Kompura roikkuu kaapin katosta kolmen 8mm kierretangon varassa ja on ovi suljettuna yllättävän hiljainen ja tärinätön.

Eli kotelointi TI-sydeemeihin ei ole minkänlainen ongelma vaan ratkaisu jäteongelmaan.

Höyrystimeksi olemme koteloimassa 1,6m x 0,8m staattista höyrystintä johon puhalletaan ylhäältä kahdella ilpin ropelilla ilmaa.

Höyrystin asennetaan vaakasuoraan ja toinen puhallin säädetään pysähtymään +5 lämmössä.

Lauhduttimena tulee toimimaan 5500 Ultin hyydyttyä Borö:n 300 litran varaani kuumakaasukierukalla.


Voiko sulatuksen toteuttaa yksinkertaisesti lennosta pysäyttämällä puhaltimet ja kytkemällä virran 4-tieventtiiliin 5 minuutiksi kerran vuorokaudessa? Onko muuta haittaa kuin tuntuva possahdus?

Vs: Jälkihöyrystin

Toivomme oppilaiden kanssa palautetta!

Jos jollakulla on Ultin 9000 raatoa tai muuta laitetta isohkolla 4-tieventtiilillä tarvisisimme rakenteluun. Muutoinkin pyrimme pysymään kierrätyskamassa, Danfossin TUAE on tähän mennessä ostettu komponentti. Koaksiaalikin on itse kääritty. /n055

Vs: Jälkihöyrystin

Onkohan tuosta koaksiaalivaihtimesta sulatuksen aikana enemmän haittaa vai hyötyä?

Ja mitä kokoluokkaa tehoiltaan tuollaisen jälkihöyrystimen pitäisi olla verraten höyrystimen kokoon.?

Vs: Jälkihöyrystin

Yritin herätellä keskustelua tästä jo joku aika sitten: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6397.msg80456#msg80456
Ei oikein lähtenyt.

Se mikä tosiaan jäi mieleen omista tutkimuksista, että ainakin r22 käytössä on vaarana kuumakaasun lämmön karkaaminen. Mutta sekään ei liene ongelma,
jos se jälkihöyrystin käsitelläänkin hyörystimen "osana", noin säätömielessä.

Vs: Jälkihöyrystin

Sulatuksessa koaksiaalissa virtaa pienessä putkessa "vaahtoavaa" kylmäainetta matalapainepuolella. Jäähdytettyään imukaasua kylmis virtaa kuumakaasukierukan alaosaan jäähdyttäen sitä. Aine kiehahtaa nopeasti ja siirtyy koaksiaalin läpi imuaukkoon.

Sulatuksen aikana lämmönsiirtimellä ei ole suurta tekoa, ehkä...

Kuumakaasun kuumenimiseen vaikuttaa pulpin sijainti ja siitä johtuva imukaasun tulistuminen. Perinteisessä kytkennässä lämmönsiirrin on pulpin jälkeen ja lisää tulistusta.

Zadah on auttanut lämmönsiirtimen mitoituksessa ja kokeilemme 0,1m2 kaasupuolen/0,01m2 nestepuolen siirtimellä.

Kokeilemalla saamme ehkä tietoa toiminnasta. Kerrankin tuntuu että kevät tulee liian nopeasti, mutta kun pitää opettaakin, putkihommia ja semmosta.

Vs: Jälkihöyrystin

Säätö EKC102c termostaatilla:

Suunnitelmassa käyttää pakastimen elektronista termostaattia joka mittaa lämpötilaa varaajan keskikohdalta, ja jos lämpötila nousee yli 40 termostaatti käynnistää apureleen joka puolestaan sammuttaa kompressorin.
Pakastimen termostaattiin voidaan ohjelmoida sulatukset ja käynnistyksen 5min hidastus, kuumakaasusulatus lopetetaan kun kenno on lämmennyt +5 asteeseen. Sulatus aloitetaan kerran vuorokaudessa.

Löytyykö jotain KISS sovellusta sulatuksineen.

Vs: Jälkihöyrystin

Kysyppä klinkmannilta jos sponsoroisivat koululle unitronicssin V350 sarjan kompakti logiikan. Toisi varmaan oppilaillekkin uutta ulottuvuutta hommiin kun saisi itse ohjelmoida haluamansa sulatussyklit ynnä muut...

Vs: Jälkihöyrystin

Kiinnostais kokeilla omassa virityksessä tuommosta jälkihöyrystin kytkentää... käykö levyvaihdin tuohon hommaan?
olis joutilaana Hrale B3-12 / 30 pinta-ala jotain 0,34 m² jos käy... mites putkitus suunnat mistä neste sisään /ulos & kaasu sisään/ ulos.. levari pystyyn öljyntakia??

Vs: Jälkihöyrystin

Zadah auttoi yksityisesti mitoituksessa ja laski sopivaksi pinta-alaksi 0,1m2 noin 10 kW lämpöpumpulle eli levarisi on ehkä hiukan reilun kokoinen, mutta saataisiinpa tästäkin ongelmasta lisätietoa, suosittelen kokeilemista.

Levari normisti pystyyn neste pienempään kanavaan virtaus ylöspäin ja kaasu isommassa kanavassa virtaus alaspäin, ehkä.

R407C on joutumassa epäsuosioon märkähöyrystimessä liukuman takia, mutta kokeilemalla saadaan lisää tietoa.

Olen tykönäni kallistumassa R290 eli propaaniin tulevaisuuden lämpöpumpuissa

R290 kanssa pelittää ilmeiseti kaikki romukoppaan jääneet R22 komponentit paitsi talteenottolaite jonka sähkökytkin räjäyttää vuotaneen kylmäaineen

Vs: Jälkihöyrystin

ekopentti sanoi:

Levari normisti pystyyn neste pienempään kanavaan virtaus ylöspäin ja kaasu isommassa kanavassa virtaus alaspäin, ehkä.

Klikkaa laajentaaksesi..

Korjataas nyt tännekin tämä virtaus juttu, jos joku kokeilee tuota...
Eli levarissa just päin vastoin nuo virtaus suunnat... kaasu alhaalta ylöspäin