Tässä välillä on aina mukava funtsia jotain tapoja millä talon sähkönkulutusta saisi laskettua mlp talossa ja noi aurinko härvelit oikestaan voi sulkea pois kun eivät maksa itseään takaisin mlp kohteessa tällähetkellä kohtuullisessa ajassa sekä investointi on kallis. Ja muutenkin tuo vaikuttaisi jo mahdollisesti pumpattuun energiaan(cop 2.5 - 4).
Porukka kun on mittaillut ja loggaillut kaikkea mahdollista niin paljonko tuollainen iv-koneen jälkilämmitys vastus on oikeasti vienyt vuoden aikana sähköä? Pystyisi hiukan kartoittamaan onko tuossa mitään säästöpotentiaalia.
Koneeksi on itselle ostettu Onnline eco XL 800w sähköjälkilämmityspatterilla(enerventin vientimalli Pingvin eco xl ede). Perusteena hyvä hintalaatusuhde. (alle 2000e) Vuosihyötysuhteeksi tuolle tulee 77,7%. Tuloilmavirta on 62l/s ja poisto 65l/s. Helsingin korkeudella tuo Enerventin laskuri antaa jälkilämmitys tarpeeksi 765kWh/vuosi ja jyväskylän korkeudella 1132kWh. Tässä Tampereen kupeessa voisi kuvitella että tarve olisi noin puolet eli 950kWh, rahassa mitattuna 120€.
No tuostahan pystyisi nipistämään esi- tai jälkilämmityspatterilla. Esilämmityksen voisi hoitaa maalämpönesteellä ja jälkilämmityksen lattialämmitys vedellä. Esilämmityksen ollessa kyseessä täytyisi maapiiriin investoida lisäksi kiertovesipumppu joka myöskin söisi sähköä ollessaan käynnissä ja tietysti lisäisi investoinnin hintaa. Jäähdytystäkään ei tarvi kun kattoon tulee konvektori.
Jälkilämmityksen pystyisi mahdollisesti hoitamaan samalla kierrolla lattialämmityspiiristä ja näinollen ylimääräistä pumppua ei tarvisi. Tuon kanavapatterin "ohjauksen" voisi sitten harkita tekevänsä normalilla patteritermostaatilla mikä on yhdistetty tuloilmakanavaan. Näitä mielestäni löytyy sähköisiä sekä pitkän "karvan" päässä olevia. Näin ollen vettä pääsisi kiertoon silloin kun tuloilman lämpötila alkaa putoamaan halutusta pisteestä alaspäin.
Ongelman tuossa muodostaa se että kun mlp pumppu on vaihtoventtiili kone niin se tekee välillä myös käyttövettä ja lattiakierto katkeaa silloin. Eli huonolla tuurilla kanavapuhaltimen läpi alkaisi virrata melko viileää ilmaa(pakkasella?, kennon jäätyminen). Tämän voisi ratkaista niin että ottaisi ohjauksen mlp toisiopumpulta releelle mikä katkoo iv-koneen sähkövastuksen piuhoja. Eli jos kiertoa lattiassa ei ole ja tarve lämmitykselle löytyy niin lähtevät sillon vastukset päälle.
Ja jotta koko järjestelmässä voi olla mitään järkeä täytyis osien olla myös halpoja. Kanavapatterin saisi saksasta edullisesti (60€ sis pk)ja tuota voisi hiukan modata kahdella 160 -> 200mm iv-muunnoskappaleella jotta saisi tuon helposti iv-putken väliin.
Miltä kuulostaa? tuliko speden leima jo?
Ja jos hommaa spedeilee hiukan lisää voisi miettiä kaivon "lataamista/elvyttämistä" poistoilman lämmöllä kesällä/syksyllä/keväällä kun lämmöntalteenottoa ei tarvita. Saisi liuosta mahdollisesti hiukan lämpöisemmäksi sekä coppia parannettua.
Porukka kun on mittaillut ja loggaillut kaikkea mahdollista niin paljonko tuollainen iv-koneen jälkilämmitys vastus on oikeasti vienyt vuoden aikana sähköä? Pystyisi hiukan kartoittamaan onko tuossa mitään säästöpotentiaalia.
Koneeksi on itselle ostettu Onnline eco XL 800w sähköjälkilämmityspatterilla(enerventin vientimalli Pingvin eco xl ede). Perusteena hyvä hintalaatusuhde. (alle 2000e) Vuosihyötysuhteeksi tuolle tulee 77,7%. Tuloilmavirta on 62l/s ja poisto 65l/s. Helsingin korkeudella tuo Enerventin laskuri antaa jälkilämmitys tarpeeksi 765kWh/vuosi ja jyväskylän korkeudella 1132kWh. Tässä Tampereen kupeessa voisi kuvitella että tarve olisi noin puolet eli 950kWh, rahassa mitattuna 120€.
No tuostahan pystyisi nipistämään esi- tai jälkilämmityspatterilla. Esilämmityksen voisi hoitaa maalämpönesteellä ja jälkilämmityksen lattialämmitys vedellä. Esilämmityksen ollessa kyseessä täytyisi maapiiriin investoida lisäksi kiertovesipumppu joka myöskin söisi sähköä ollessaan käynnissä ja tietysti lisäisi investoinnin hintaa. Jäähdytystäkään ei tarvi kun kattoon tulee konvektori.
Jälkilämmityksen pystyisi mahdollisesti hoitamaan samalla kierrolla lattialämmityspiiristä ja näinollen ylimääräistä pumppua ei tarvisi. Tuon kanavapatterin "ohjauksen" voisi sitten harkita tekevänsä normalilla patteritermostaatilla mikä on yhdistetty tuloilmakanavaan. Näitä mielestäni löytyy sähköisiä sekä pitkän "karvan" päässä olevia. Näin ollen vettä pääsisi kiertoon silloin kun tuloilman lämpötila alkaa putoamaan halutusta pisteestä alaspäin.
Ongelman tuossa muodostaa se että kun mlp pumppu on vaihtoventtiili kone niin se tekee välillä myös käyttövettä ja lattiakierto katkeaa silloin. Eli huonolla tuurilla kanavapuhaltimen läpi alkaisi virrata melko viileää ilmaa(pakkasella?, kennon jäätyminen). Tämän voisi ratkaista niin että ottaisi ohjauksen mlp toisiopumpulta releelle mikä katkoo iv-koneen sähkövastuksen piuhoja. Eli jos kiertoa lattiassa ei ole ja tarve lämmitykselle löytyy niin lähtevät sillon vastukset päälle.
Ja jotta koko järjestelmässä voi olla mitään järkeä täytyis osien olla myös halpoja. Kanavapatterin saisi saksasta edullisesti (60€ sis pk)ja tuota voisi hiukan modata kahdella 160 -> 200mm iv-muunnoskappaleella jotta saisi tuon helposti iv-putken väliin.
Miltä kuulostaa? tuliko speden leima jo?
Ja jos hommaa spedeilee hiukan lisää voisi miettiä kaivon "lataamista/elvyttämistä" poistoilman lämmöllä kesällä/syksyllä/keväällä kun lämmöntalteenottoa ei tarvita. Saisi liuosta mahdollisesti hiukan lämpöisemmäksi sekä coppia parannettua.
Mutta ajatus olla maksamatta turhasta houkuttaa kuitenkin.
