Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Jees elikäs on vääntöä siitä vallitseeko oikeinsäädetyllä koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa tiiviissä pientalossa aina alipaine vai ei, riippumatta kelistä.

Itse olen sitä mieltä että pitäisi vallita.

Toinen osapuolen argumentti on että kovalla pakkasella aina ylhäällä on ylipaine ja alhaalla alipaine.

Ei ole väliä, onko talo 50-luvulta vai eilen valmistunut. Kun ulkona on kova pakkanen ja sisällä reilu 20C, vaikuttaa huoneen yläosassa kaikista säädöistä huolimatta voimakas ylipaine ja alaosassa taas voimakas alipaine.

Klikkaa laajentaaksesi..

Mielestäni koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama alipaine pitäisi kumota termisen paine-eron aiheuttama ylipaine.

Mitä mieltä raati on ?

Laitetaan hiukan lainauksia.

"Rakennuksen tiiveydellä on suuri vaikutus ilman käyttäytymiseen rakennuksen sisällä. Ilma liikkuu aina korkeammasta paineesta pienemmän paineen suuntaan eli yli-paineesta alipaineeseen. Rakennukset tehdään aina hieman alipaineisiksi ulkoilmaan nähden kosteusvaurioiden välttämiseksi. Helpoiten rakennus saadaan alipaineiseksi koneellisella ilmanvaihdolla. Ilmanvaihdon toimivuus riippuu sekä ulkovaipan että rakennuksen sisäisestä tiiveydestä. Huonosti tiivistetystä ulkovaipasta ilma tuo mu-kanaan hajuja, melua, mikrobeja yms. Lisäksi lämmin ja kostea sisäilma voi muodostaa kosteusvaurion, jos se pääsee vuotamaan ulkovaipan läpi. Huonosti tiivistetyt ra-kenteet voivat vaikeuttaa esimerkiksi ovien ja ikkunoiden avaamista sekä ilmanvaih-don oikeanlaista säätämistä. (Sisäilmayhdistyksen www-sivut 2014; Nybergh, C. 2014, 23.)"

"Täysin koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa tulo- ja poistoilma hoidetaan koneellisesti, tarvitsee tiiviit sisä- ja ulkorakenteet toimiakseen oikein. Koneellinen ilmanvaihto tulee suunnitella ja säätää tarpeeksi tehokkaaksi, sillä täysin tiiviissä ra-kennuksessa ilma ei vaihdu käytännössä lainkaan vuotokohtien kautta. Täysin tiiviit rakenteet ovat kuitenkin käytännössä mahdottomia toteuttaa. Rakennus saadaan hie-man alipaineiseksi säätämällä poistoilma hieman suuremmaksi kuin tuloilma ja näin ollen kosteus ei pääse imeytymään rakenteisiin. Tiiviit sisä- ja ulkorakenteet sekä oikein toimiva koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä parantavat myös sisäilman laatua suodattamalla ilmasta mikrobeja, hajuja ja muita epäpuhtauksia. (Aho, H. & Korpi, M. (toim.) 2009, 7 - 8; Nybergh, C. 2014, 19 - 20.)"

"Rakennuksen painesuhteisiin vaikuttaa kolme tekijää: ilman lämpötilaerot eli savu-piippuvaikutus, tuuli sekä ilmanvaihto. Savupiippuvaikutuksella tarkoitetaan niin sanottua termistä paine-eroa, joka muodostuu sisä- ja ulkoilman välille. Terminen paine-ero on esitetty kuvassa 1. Rakennuksen sisällä ilma on lämpimämpää ja kevyempää kuin ulkona. Lämmin ilma nousee ylöspäin muodostaen samalla rakennuksen alaosaan alipaineen ja rakennuksen yläosaan ylipaineen. Terminen paine-ero on suurempi talvella, jolloin sisä- ja ulkoilman lämpötila ero on suurempi. (Sisäilmayhdis-tyksen www-sivut 2014; Nybergh, C. 2014, 9; Aho, H. & Korpi, M. (toim.) 2009, 7 -8.)"

Lähde: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/81424/Rantanen_Teemu.pdf?sequence=1

"Terminen paine merkitsee myös sitä, että yläkerrosten huoneistot ovat ulkoilmaan nähden ylipaineisia
ja siksi sisäilma purkautuu vuotojen kautta ulos jolloin ylipaine voi aiheuttaa kosteusvaurioita.
Siksi poistoilmanvaihtojärjestelmässä puhallin on mitoitettava niin, ettei ylimpäänkään asuntoon
synny ylipainetta ulkoilmaan nähden kovimmilla pakkasillakaan."
Lähde: "http://www.dir-air.fi/assets/files/ohjeet/Asuinrakennusten_ilmanvaihdon_mitoitus.pdf"

"Rakennuksen ollessa ylipaineinen kostea sisäilma pyrkii liikkumaan rakenteiden läpi kohti ulkoilmaa. Mikäli rakenteet ovat tiiviitä, ei ilma pääse rakenteen läpi. Raoista ja epätiiviistä kohdista ilma kuitenkin liikkuu rakenteen läpi ja sisäilman sisältämä kosteus tiivistyy rakenteen ulkokerroksissa oleviin kylmiin pintoihin. Tämän vuoksi rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmällä pyritään luomaan alipaine, jolloin vaarallista kosteuskonvektiota ei synny."

"Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero aiheutuu kolmesta tekijästä. Sisä- ja ulkoilman lämpötila-erot aiheuttavat rakennuksen vaipan ylitse termisen paine-eron, jota kutsutaan usein savupiippuvaikutukseksi. Toinen tekijä on tuuli. Nykyaikaisessa rakennuksessa tärkein tekijä on ilmanvaihdon aiheuttama paine-ero sisä- ja ulkoilman välille."

Väittäisin että tämä on se mihin pyritään:

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Terminen paine-ero eri ulkolämpötiloilla.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Ongelmatapaus mutta ei pientalo.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

En vastaa kysymykseen, mutta kommentoin, koska aihe kiinnostaa. Perhepiirissä on Lahdessa vm -90 talo, jossa on jo koneellinen tulo-ja poistoilmanvaihto lto:lla varustettuna. Puurunkoinen tiilitalo. Asukkaat teettivät radon-mittauksen melkein heti muuton jälkeen ja koska pitoisuuksia löytyi reippaasti yli raja-arvon, päättivät he tarkastaa onko asunnossa liiallista alipainetta mikä edesauttaa radonin kulkeutumista asuntoon. LVI-firman mies kävi mittaamassa paine-eron sisä- ja ulkoilman välille, mutta ei saanut paine-eroa lainkaan suuntaan tai toiseen millään ilmanvaihtokoneen nopeudella. Oli todennut, että mikäli kyseessä olisi täysin tiivis talo (joita ehkä nykyisin on) talossa vallitsisi ylipaine. Nyt kuitenkin talon vaipassa on vuotoja sen verran, että "ylipaine" pääsee purkautumaan samantien pois. Itse mietin, että pääseehän se ilma pois myös poistoilmakanavia pitkin eli sieltä missä suurin "reikä" on. Onko joku saanut mitattua asunnosta ylipainetta?? Mittauksen tehnyt henkilö oli sitä mieltä, ettei ilmanvaihtoa kannata alkaa säätää alipaineiseksi kun on jo yli 20 vuotta terveenä pysynyt. Saunareissulla totesin, että hyvin poistuu kosteus poistoilmakanavan kautta kylppärin ikkunoista ja isosta peilistä. Taloon oli tehty ennen kauppoja kuntotarkastus, jossa oli tarkastettu mm yläpohja, eikä villojen alta löytynyt mitään yllätyksiä.

Viime vuonna kaveri muutti uuteen kivitaloonsa. 2 kerrosta ja luonnollisesti nykyaikainen lto-systeemi. Ilmanvaihdot oli säädetty asentajan toimesta. Mittaili sitten itse lainamittarilla paine-eroja. Sama tilanne kuin tuossa edellisessä tapauksessa, eli paine-ero näytti nollaa ala- ja yläkerrasta mitattuna. En tiedä tämänhetkistä tilannetta, että onko ilmanvaihtoa säädetty uudelleen tms.

Puhtaasti mutuna olen sitä mieltä, että Suomessa on valtava määrä taloja, joissa tuloilmavirta on isompi kuin poistoilmavirta. Asentajien välinpitämättömyys, mittausepätarkkuudet, kanavien likaantuminen yms... Jos ilma poistuu kosteista tiloista ja keittiöstä hyvin, luulen ettei isommasta tuloilmavirrasta vrt poistoilmaan ole välttämättä mitään haittaa.

Kuitenkin kannatan lievästi alipaineista säätöä. Siihen, että pitääkö alipaineen kumota tuo savupiippuilmiö, en osaa ottaa kantaa. Aikamoista alipainetta vaatisi mm 2-kerroksisissa taloissa, jotta yläkertakin pysyy alipaineen puolella katonrajasta... Itsekin asun radonalueella ja olen tätä alipaineisuusasiaa puntaroinut mm sen takia.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Voihan se olla, että kirjoituspöytäideologia (eli millä ohjeita ja säännöksiä tehdään) ja käytännön todellisuus eivät kohtaa.
Tästäkin tietysti kannattaa olla hissukeen. Saattaa olla mahdollista että jokin elykeskuksetäti lukee palstaa ja saa väläyksen, tosin ei älyn. Pian kielletään kaksikerroksisten OK_talojen tekeminen terveydelle vaarallisina kun IV ei toimi niissä toivotulla tavalla.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Vanhoissa taloissa jotka ovat harvoja on mahdollisuus että liialla alipaineella asuntoon imetään paljon kaikea sellaista mikä ei enää ole ihmiselle terveellistä. Kuten radon ja kaikenmoiset homeet, bakteerit ja itiöt yms tuulettuvista alapohjista.

Nykyisellään pyritään rakentamaan mahdollisimman tiiviitä taloja jolloin tuota ei toivottua ilmavirtaa ei kävisi rakenteiden läpi. Myös radonin takia taitaa olla pakollista laittaa tuo lenkki salaojaputkea tuonne valun kapillaarikatkoon alle ja johtaa tuo putken pää ulos. Myös itsellä tuo lenkki menee vaikka eipä yhtenäisestä kalliosta taida radonia nousta. Aiempien periaatteiden mukaanhan silloin viileillä ilmoilla tuolla putkessa pitäisi tapahtua jonkinmoista huikua kohti kattoa juurikin noiden painesuhteiden takia.

"Rakennusmääräyskokoelman määräysten ja ohjeiden mukaan rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipaineiseksi kosteusvaurioiden välttämiseksi. Tämän lisäksi rakennuksen tilat, joissa syntyy runsaasti epäpuhtauksia tai kosteutta, järjestetään alipaineisiksi muihin tiloihin nähden."

Sinänsä noilla olettamuksilla talossa on useita painesuhteita toisiinsa nähden. Tärkein lienee juurikin se että kostea ohjataan suoraan lto:lle.

"Kuopion yliopiston tutkimuksessa (Keskikuru T. ym., 1999) selvitettiin sisä- ja ulkoilman väliset paine-erot seitsemässä täysin koneellisen ilmanvaihdon pientalossa kuukausia kestäneiden mittausjaksojen aikana jatkuvana seurantana. Ilmavirroiltaan säädetyn ilmanvaihtojärjestelmän havaittiin ylläpitävän pientä (0,7 Pa) ylipainetta tuloilmaventtiilillä varustetuissa kuivissa tiloissa. Tähän paine-eroon ja sisäilman vuotovirtaukseen vaikuttavia tekijöitä ovat rakennuksen tiiviys ja siirtoilmareittien pinta-ala. Lisäksi merkkiainemittaukset osoittivat, että siirtoilmareittien (ovirako) kautta virtaa vain osa tuloilmavirrasta poistoilmaventtiilillä varustettuihin märkätiloihin. Pienen ylipaineen ei ole raportoitu aiheuttaneen sisäilmaongelmia pientalojen kuivissa tiloissa."

Tässäkin varsin oleellinen asia on talon tiiveys. Jos se falskaa niin ilmavirrat menevät mistä sattuu. Tuohon aikoihin kun mittaukset on tehty ei vielä rakennuksien tiiveyksiin ole erityisemmin kiinnitetty vielä huomiota.

Tässä jotain kuinka erilaiset iv-järjestelmät vaikuttavat painesuhteisiin.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

pumputon sanoi:

Voihan se olla, että kirjoituspöytäideologia (eli millä ohjeita ja säännöksiä tehdään)

Klikkaa laajentaaksesi..

Saattaa olla oikeasti että jos monta muuta asiaa on kunnossa(erityisesti vaipan tiiveys) ei asunnon lievällä ali/ylipaineisuudella ole mitään merkitystä.

Kombinaatio missä itse olen nähnyt reilusti hometta on ollut jälkeenpäin käyttöönotettu vintti yhdistelmällä lasivilla ilman höyrynsulkua. Eli kosteutta keräävä rakenne ilman minkäälaista höyrynsulkua. Muut vanhatkin asunnot olleet enemmän tai vähemmän hyvässä kunnossa jolleivat suoraan ole joutuneet veden altistamaksi.

"Rakennuksen ilmanpainesuhteilla on erittäin suuri merkitys rakennuksen sisäilmanlaatuun. Liian kovasta alipaineesta vaipan yli aiheutuu monia terveys- ja viihtyvyyshaittoja. On harvinaista, että väärät painesuhteet aiheuttavat itse vaurion tai ongelman. Ylipaineisissa rakennuksissa joskus käy niin, että konvektiovirtauksien mukana kulkeva kosteus tiivistyy rakenteisiin ja aiheuttaa kosteusvaurion. Tällaisissakin tapauksissa ylipaineisuus on oikeastaan vain osasyynä ongelmiin. Rakenteissa täytyy olla ilmavuotopaikkoja, jotta konvektiovirtauksia pääsee syntymään. Lisäksi kosteustuotto ja/tai ilmanvaihdon teho on oltava virheellinen."

pumputon sanoi:

ja käytännön todellisuus eivät kohtaa.

Klikkaa laajentaaksesi..

"Koneellisissa järjestelmissä ilmanvaihto pysäytetään ajoittain 41 prosentissa kohteista. Ilmanvaihtoa käytetään täysin puutteellisesti tai liian pienillä tehoilla 81 prosentissa kyselyyn vastanneissa koneellisten järjestelmien kohteissa."

No ei näköjään! Tietysti mm. sähkölämmitys paljon muutenkin kuluttavan asunnon kanssa alkaa kääntämään päätä sillesuunnalle että jostain on säästettävä...

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Sammeli77 sanoi:

Puhtaasti mutuna olen sitä mieltä, että Suomessa on valtava määrä taloja, joissa tuloilmavirta on isompi kuin poistoilmavirta. Asentajien välinpitämättömyys, mittausepätarkkuudet, kanavien likaantuminen yms...

Klikkaa laajentaaksesi..

"Omakotitaloissa on muita rakennuksia yleisemmin ollut ylipainetta. Näistä 24:stä kohteesta on kymmenessä ollut koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Ylipaineiset kohteet ovat kaikki koneellisen tulo-poiston rakennuksista. Näin ollen tässä suppeassa otoksessa 40% koneellisen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmän omakotitalosta on ylipaineisia ulkoilmaan nähden. Mittaukset tehtiin siten, että väliovet olivat auki eli jos joku omakotitalo on lopputyöaineistossa merkitty ylipaineiseksi, se on keskimäärin ylipaineinen mittauskorkeudelta. Eri huoneiden välisiä painesuhteita ei siis ole mitattu."

Hmm...

sammeli77 sanoi:

Itsekin asun radonalueella ja olen tätä alipaineisuusasiaa puntaroinut mm sen takia.

Klikkaa laajentaaksesi..

"Tavanomaisia vääristä painesuhteista aiheutuvia ongelmia ovat veto, hajuhaitat, rakenteiden likaantuminen ja erilaisten epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan rakennuksen ulkopuolelta tai rakenteista. Näitä sisäilmaan kulkeutuvia epäpuhtauksia ovat esim. radon, pienhiukkaset, homeiden itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet ja teolliset mineraalikuidut. Vanhimpia rakennusten kuntotutkimusraporttejani selatessa tuli monta kertaa mieleen, että olisikohan tutkittuun ongelmaan löytynyt lisäratkaisuja painesuhteiden mittauksella. Kuntotutkijan uraa aloitellessa tuli tehtyä liian usein vain se mitä osattiin tilata tai mitä esimies käski. Esimerkiksi kaikista ilmahomenäytekohteista olisi ollut hyvä mitata painesuhteita. Samoin kaikista niistä kohteista joissa oireiltiin. Toisaalta taas täysin painovoimaisista 1 tai 2 kerroksisista kohteista on aika turha mitata painesuhteita. Rakennuksen korkeuden, lämpötilaeron ja ilmanvaihtoventtiilien sekä hormipituuksien perusteella painesuhteet on pääteltävissä ihan paine-eromittarin mittaustarkkuuden rajoissa.
Rakennusten kuntotutkimuksia tehdessä on tullut havaittua, että ilmanvaihtolaitteiden asentajat/-valmistajat sekä ilmanvaihdon suunnittelijat ja asennustöiden valvojat eivät kaikki ymmärrä tai viitsi varmistua mikä on ilmanvaihdon rakentamisen tai muutostöiden jälkeiset ilmanpainesuhteet sisä- ja ulkoilman välillä. Vaikka erittäin monipuoliseen uuteen ilmanvaihtojärjestelmään liitetään paljon erilaisia antureita, en ole vielä nähnyt yhdessäkään järjestelmässä olevan anturia tai antureita jotka mittaisivat sisä- ja ulkoilman välistä painesuhdetta. Toki voihan niitä olla, mutta aina kun olen niitä kysellyt, niin ei ole ollut. Hienoilla tietokoneohjelmilla säädetään ja ohjataan eri koneiden keskinäisiä tehoja ja venttiileitä. Ilmanvaihdon litramäärät, veto, ääni ja hiilidioksiditunnistimet sekä monet muut asiat ovat uusissa järjestelmissä jo hienosti hallittavissa. Kuitenkin eteen tuli vielä vuonna 2009 sellainen juuri käyttöönotettu yli miljoonan euron ilmanvaihto jossa ei ollut varmistettu sisä- ja ulkoilman keskinäisiä painesuhteita. Kyseisessä rakennuksessa henkilökunta oireili kylmyyden ja homeen vuoksi. 18 Pascalin alipaineella vedettiin ikkunarakenteista kylmää ilmaa ja lattianrajoista hometta. Tällaisten puutteiden takia osaava sisäilmaston kuntotutkija mittaa aina sisä- ja ulkoilman väliset painesuhteet tutkimuskohteestaan."

Tämä ei nyt tuonut ratkaisua alkuperäiseen aiheeseen mutta liippaa melko läheltä.
Koko dokkarihan löytyy täältä: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0056-2/urn_isbn_978-952-61-0056-2.pdf

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mittailin joskus kotona tarkalla lainamittarilla paine-eroa (mittarin toinen letku oli viety pienen reiän kautta ulos). Meillä ei ollut väliovien aukomisilla tai sulkemisilla mitään merkitystä paine-eroon muutama sekunti avaamisen tai sulkemisen jälkeen. Ovien ali ilma pääsee hyvin liikkumaan, eikä nuo sisäovet muutenkaan kovin tiiviisti sulkeudu.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

fraatti sanoi:

Mielestäni koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama alipaine pitäisi kumota termisen paine-eron aiheuttama ylipaine.

Mitä mieltä raati on ?

Klikkaa laajentaaksesi..

Esimerkin tilanteet vastaavat tyypillisiä tilanteita käytännössä (ainakin kirjoitusten laatimisajankohtana). Jotta tulo-poistoilmanvaihdolla saa kaikkialle alipaineen (pelkän koneellisen poistoilmanvaihdon tapaan) ja samalla hyvän LTO-hyötysuhteen, pitää rakennuksen olla äärimmäisen tiivis (löytyyköhän edelleenkään noin tiiviitä pientaloja, ainakaan muita kuin ehkä joitakin kivirakenteisia erikoislaasteilla ja valaen liitetyillä muovieristeillä rakennettuja erityisviritelmiä?).

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Itse mittasin sisä-ulkoilman välisen paine-eron viime talvena kun talo (1-kerroksinen) valmistui seuraavalla tavalla.

Laitoin olohuoneeseen (tämä on talon korkein huone, sisäkorkeus n. 3,3m) Produalin paine-ero lähettimen (PEL-N) mittaamaan -50 - +50Pa alueella sisä-ulkoilman välistä paine-eroa. Sisäpuolen letku T-haaralla siten että toinen letku huoneen alaosaan lattian korkeudelle ja toinen letku huoneen yläosaan katon korkeudelle. Tällöin sisäilman paine saadaan keskiarvona lähettimelle. Ulkoilman paine lähettimelle Testo 250mm suoran mittausputken avulla jolle porasin reiän ikkunan karmiin ja tiivistin silikonilla mittauksen ajaksi. Mittausten jälkeen putki pois reiästä ja pieni silikoni täppä kummallekin puolelle siihen tilalle. Reiän koko joka jää karmiin on vain n. 2-3mm.

Tällä tavalla luulisi saavaan suht. luotettavan tiedon sisä-ulkoilman välisistä paine-eroista. Ilmamäärät kun oli mitattu suunnitelman mukaiseen arvoon niin sisä-ulkoilman välinen paine-ero oli tuolloin 2-3 Pa alipaineinen suhteessa ulkoilmaan joka oli mittaushetkellä n. -2 'C astetta ja tuuli heikkoa. Pitempiaikaisia johtopäätöksiä tästä ei voi toki vetää koska myöhemmin asiaan vaikuttavat tosiaan se tuuli, suodattimien liikantuminen,...

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

torso1 sanoi:

Itse mittasin sisä-ulkoilman välisen paine-eron viime talvena kun talo (1-kerroksinen) valmistui seuraavalla tavalla.

Laitoin olohuoneeseen (tämä on talon korkein huone, sisäkorkeus n. 3,3m) Produalin paine-ero lähettimen (PEL-N) mittaamaan -50 - +50Pa alueella sisä-ulkoilman välistä paine-eroa. Sisäpuolen letku T-haaralla siten että toinen letku huoneen alaosaan lattian korkeudelle ja toinen letku huoneen yläosaan katon korkeudelle. Tällöin sisäilman paine saadaan keskiarvona lähettimelle. Ulkoilman paine lähettimelle Testo 250mm suoran mittausputken avulla jolle porasin reiän ikkunan karmiin ja tiivistin silikonilla mittauksen ajaksi. Mittausten jälkeen putki pois reiästä ja pieni silikoni täppä kummallekin puolelle siihen tilalle. Reiän koko joka jää karmiin on vain n. 2-3mm.

Tällä tavalla luulisi saavaan suht. luotettavan tiedon sisä-ulkoilman välisistä paine-eroista. Ilmamäärät kun oli mitattu suunnitelman mukaiseen arvoon niin sisä-ulkoilman välinen paine-ero oli tuolloin 2-3 Pa alipaineinen suhteessa ulkoilmaan joka oli mittaushetkellä n. -2 'C astetta ja tuuli heikkoa. Pitempiaikaisia johtopäätöksiä tästä ei voi toki vetää koska myöhemmin asiaan vaikuttavat tosiaan se tuuli, suodattimien liikantuminen,...

Klikkaa laajentaaksesi..

Kuulostaa ihan pätevältä mittausjärjestelyltä - paitsi yhden MUTTA kohdan kanssa: muistitko ennen ja jälkeen mittauksian vertailla Teston ja Produalin antamia painelukemia samasta mittauskohdasta yhtäaikaa?

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

fraatti sanoi:

Mielestäni koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama alipaine pitäisi kumota termisen paine-eron aiheuttama ylipaine.

Mitä mieltä raati on ?

Klikkaa laajentaaksesi..

Oli lämpökamera lainassa, ja meinasin tehdä tähystystä yläkerran viistojen osien vuotopaikoista, niitä kun ei helposti katsota avaamalla. Ihan itse tein uudet eristeet 26 vuotta sitten, enkä ollenkaan siten, kun nykyään olisin halunnut... Materiaalit kyllä, toteutus ei.
Laitoin poistopuhaltimen täysille, ja ajattelin, että kyllä hetken päästä alkaa sisäänvuotokohdat näkyä, kun ulkona oli silloin jotain -4C. No, pieni raotus yläkerran backuppina oleville painovoimaisesti toimiville poistoille yksi kerrallaan. Yhdestäkään ei virrannut sisäänpäin. Ei edes siitä yhdestä, joka on vain pieni räppänä suoraan vaakaan ulos "vaatehuoneesta". Alakerrassa sen sijaan jokainen mahdollinen reikä puhalti kyllä sisään oikein äänen kanssa.
Kyllä konvektiossa on "voimaa".

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

jussi sanoi:

Laitoin poistopuhaltimen täysille, ja ajattelin, että kyllä hetken päästä alkaa sisäänvuotokohdat näkyä, kun ulkona oli silloin jotain -4C. No, pieni raotus yläkerran backuppina oleville painovoimaisesti toimiville poistoille yksi kerrallaan. Yhdestäkään ei virrannut sisäänpäin. Ei edes siitä yhdestä, joka on vain pieni räppänä suoraan vaakaan ulos "vaatehuoneesta". Alakerrassa sen sijaan jokainen mahdollinen reikä puhalti kyllä sisään oikein äänen kanssa.
Kyllä konvektiossa on "voimaa".

Klikkaa laajentaaksesi..

Paljonko suurinpiirtein litroja/s puhallin liikuttaa täysillä ja paljonko ilmatilaa? Ilmeisesti kuitenkin hurja poistopuhallus tarvittaisiin, jotta katon rajastakin olisi alipaineinen pakkasilla.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Sammeli77 sanoi:

Paljonko suurinpiirtein litroja/s puhallin liikuttaa täysillä ja paljonko ilmatilaa? Ilmeisesti kuitenkin hurja poistopuhallus tarvittaisiin, jotta katon rajastakin olisi alipaineinen pakkasilla.

Klikkaa laajentaaksesi..

Mulla oli siinä pitkään kiinteä mittarikin kiinni, mutta se tuli lainattua muuhun käyttöön. Nyt kun aikaa on mennyt ja muisti pätkii, niin absoluuttisia lukemia en sano. Mutta täysillä se on kuitenkin moninkertainen suositusmäärään (kerran/2h) verrattuna.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

dessan sanoi:

Kuulostaa ihan pätevältä mittausjärjestelyltä - paitsi yhden MUTTA kohdan kanssa: muistitko ennen ja jälkeen mittauksian vertailla Teston ja Produalin antamia painelukemia samasta mittauskohdasta yhtäaikaa?

Klikkaa laajentaaksesi..

Joo tottakai. Eli ennen kuin se Testo 250 mittausputki työnnetään siitä reiästä pihalle niin annetaan produalin olla päällä n. 10 min huonetilassa niin se automaattisesti hakee nollapisteen kohdalleen. Tällöin paine-ero siis näyttää +-0Pa koska mittausletkut ovat samassa tilassa ja paine-ero on lähellä nollaa.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

torso1 sanoi:

Joo tottakai. Eli ennen kuin se Testo 250 mittausputki työnnetään siitä reiästä pihalle niin annetaan produalin olla päällä n. 10 min huonetilassa niin se automaattisesti hakee nollapisteen kohdalleen. Tällöin paine-ero siis näyttää +-0Pa koska mittausletkut ovat samassa tilassa ja paine-ero on lähellä nollaa.

Klikkaa laajentaaksesi..

Entä jos molemmilla mitataan saman suuruista alipainetta? Mitä ne silloin näyttävät?

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

dessan sanoi:

Entä jos molemmilla mitataan saman suuruista alipainetta? Mitä ne silloin näyttävät?

Klikkaa laajentaaksesi..

Taisi tulla väärinymmärrys mittausjärjestelyn osalta. Siis torso1 sanoi käyttävänsä Produal-painelähetintä ja Teston mittausputkea, ei Teston paine-eromittaria.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

tuna sanoi:

Taisi tulla väärinymmärrys mittausjärjestelyn osalta. Siis torso1 sanoi käyttävänsä Produal-painelähetintä ja Teston mittausputkea, ei Teston paine-eromittaria.

Klikkaa laajentaaksesi..

Juuri näin. Mittayhteenä ulkona käytetään vain tuota Teston 250 mittausputkea..

Kun mittayhteet ovat ekana samassa tilassa (sisällä) n. 10 min ja lähetin on hakenut paine-eron nollapisteen kohdalleen niin sitten voidaan työntää se Teston mittausputki ikkunan karmista pihalle jolle siihen on tehty tarkoituksen mukainen reikä. Sisällähän paine-ero on tietysti 0 Pa:ta koska mittayhteet ovat samassa tilassa ja näin ollen niiden välillä ei paine-eroa ole ihan sama vaikka siellä olisi yli- tai alipainetta..

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

torso1 sanoi:

Juuri näin. Mittayhteenä ulkona käytetään vain tuota Teston 250 mittausputkea..

Kun mittayhteet ovat ekana samassa tilassa (sisällä) n. 10 min ja lähetin on hakenut paine-eron nollapisteen kohdalleen niin sitten voidaan työntää se Teston mittausputki ikkunan karmista pihalle jolle siihen on tehty tarkoituksen mukainen reikä. Sisällähän paine-ero on tietysti 0 Pa:ta koska mittayhteet ovat samassa tilassa ja näin ollen niiden välillä ei paine-eroa ole ihan sama vaikka siellä olisi yli- tai alipainetta..

Klikkaa laajentaaksesi..

Mitäs, pystyykö noilla toteamaan mahdollisen termisen paine-eron. Eli sen että eri korkeudella sisällä huoneistossa vallitsee eri paine?

fraatti sanoi:

Terminen paine-ero eri ulkolämpötiloilla.

Klikkaa laajentaaksesi..

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

fraatti sanoi:

Mitäs, pystyykö noilla toteamaan mahdollisen termisen paine-eron. Eli sen että eri korkeudella sisällä huoneistossa vallitsee eri paine?

Klikkaa laajentaaksesi..

Olen kompensoinut tämän asian silloin kun mittaukset suoritin että se sisäletkujen toinen pää oli tosiaan siellä lattian rajassa ja toinen pää katon rajassa. Nämä yhdistin T-haaralla lähettimelle. Huoneen korkeus n. 3,3m. Tällöin sisäilman paine tulee keskiarvona ainakin teoriassa n. 1,65m korkeudelta lähettimelle. Samassa korossa oli reikä ikkunan karmissa ulkoilmaan tulevalle letkulle. Ja kaikki väliovet sisällä tietysti auki. Eli letkut ainakin teoriassa samassa korossa sisä- ja ulkoilman välillä. Kait tuolla riittävän tarkkaan lopputulokseen päästään..?

Mitä olen työn puolesta ollut katsomassa noita kiinteistöjen tiiveysmittauksia niin tuolla tavalla ne tehdään. Eli pyritään ainakin saamaan sisä- ja ulkoilmaan tulevat letkut samalle korkeudelle. Tosin korkeissa kerrostaloissa/muissa asumuksissa tuo on vähän haasteellista..

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

torso1 sanoi:

Samassa korossa oli reikä ikkunan karmissa ulkoilmaan tulevalle letkulle. Ja kaikki väliovet sisällä tietysti auki. Eli letkut ainakin teoriassa samassa korossa sisä- ja ulkoilman välillä. Kait tuolla riittävän tarkkaan lopputulokseen päästään..?

Mitä olen työn puolesta ollut katsomassa noita kiinteistöjen tiiveysmittauksia niin tuolla tavalla ne tehdään. Eli pyritään ainakin saamaan sisä- ja ulkoilmaan tulevat letkut samalle korkeudelle. Tosin korkeissa kerrostaloissa/muissa asumuksissa tuo on vähän haasteellista..

Klikkaa laajentaaksesi..

Ihan oikein tuo periaate menee. Virhettä voisi lähinnä tulla tuulen vaikutuksesta tai letkujen lämpenemisestä tai jäähtymisestä ympäristöön nähden. Jos ollaan tyynessä eikä aurinko pääse paistamaan letkuihin, letkut eivät sisällä tai ulkona kosketa lämmön tai kylmän lähteisiin eikä letkun kautta kulje virtausta (siis letkut ja anturit ovat täysin tiiviitä), ei tuossa pitäisi virhemahdollisuuksia olla.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

fraatti sanoi:

Mitäs, pystyykö noilla toteamaan mahdollisen termisen paine-eron. Eli sen että eri korkeudella sisällä huoneistossa vallitsee eri paine?

Klikkaa laajentaaksesi..

Huom. Lue mittayhteet. Tarkoitan tällä lähettimen mittayhteitä. Eli kun lähettimeen laitetaan sähköt päälle niin se automaattisesti siirtää nollapisteen paikalleen silloin kun siihen ei ole vielä laitettu letkuja kiinni. Paine-ero lähettimen mittayhteiden välillä pitää olla 0 Pa:ta vaikka se lyödään vetokaapin sisään. Tätä siis tarkoitin tuolla nollapisteen hakemisella..

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

muuttuko fraatilla kuinka paljon iv-koneen tulo poisto hyötysuhteet kun pistää tulet pesään ja kone pidetään sytytyksen jälkeen norm. teholla?

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

remykv sanoi:

muuttuko fraatilla kuinka paljon iv-koneen tulo poisto hyötysuhteet kun pistää tulet pesään ja kone pidetään sytytyksen jälkeen norm. teholla?

Klikkaa laajentaaksesi..

Ei oo mitään käryä vielä kun ei ole jaksanut takassa yhtä makkara valkeeta enempää poltella. Täytyy katsella myöhemmin asiaa kun tuonne jaksaa tulta värkätä. Tietysti tuossa yksi oleellinen asia on se onko takalle erillinen korvausilma kanava olemassa vai ei, sekä tietysti talon tiiveys.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Laitetaas tämä tähän kun eräs keskusteluun osallistunut taho kirjoitti myös huolistaan mahdollisen liiallisen alipaineisuuden kanssa...

RAKENNUKSEN ALIPAINEISUUDEN VÄHENTÄMINEN RAKENNUKSEN TERVEELLISYYDEN LISÄÄMISEKSI

Mielestäni sisäilmaongelmaisissa kohteissa, joissa erityisesti on rakenteissa tai ryömintätilassa mikrobivaurioita
tulisi harkita ennen korjaustoimenpiteitä vaihtoehtoa, jossa hygieniatilojen erillispoistot olisivat yöaikaan pois päältä
ja ilmanvaihdon toiminta jaksotettaisiin. Rakennuksen painesuhteilla onkin mielestäni suuri merkitys rakennuksen
sisäilman laatuun. Liian suuresta alipaineesta voi aiheutua terveys- ja viihtyvyyshaittaa ja toisaalta liian suuresta
ylipaineesta voi aiheutua ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille.

Klikkaa laajentaaksesi..

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30876/harju_riitta.pdf?sequence=1

Poimin vielä tuosta yhden pikkupätkän mistä en ole saanut vieläkään selvyyttä.

Rakennuksen painesuhteisiin vaikuttavat ilmanvaihtojärjestelmän lisäksi ilman lämpötilaerot
ja tuuli. Lämpötilaerot vaikuttavat rakennuksen painesuhteisiin voimakkaimmin
silloin kun ulkoilma on huomattavasti kylmempää kuin sisäilma. Tällöin rakennuksen
alaosaan muodostuu alipaine ja yläosaan ylipaine. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän
ollessa päällä tämä paine-ero tasoittuu.

Klikkaa laajentaaksesi..

Mikäli nyt ymmärrän tästä oikein niin myös tässä väitetään että kun kyseessä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto terminen paine-ero tasoittuu. Mikä on totuus? Tätä samaa asiaa yritin kysyä henkilöltä jolla oli mittalaitteet että voiko tuon termisen paine-eron mitata rakennuksessa hänen mittalaitteillaan.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

fraatti sanoi:

Mikäli nyt ymmärrän tästä oikein niin myös tässä väitetään että kun kyseessä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto terminen paine-ero tasoittuu. Mikä on totuus? Tätä samaa asiaa yritin kysyä henkilöltä jolla oli mittalaitteet että voiko tuon termisen paine-eron mitata rakennuksessa hänen mittalaitteillaan.

Klikkaa laajentaaksesi..

Totuus on kumminkin se, että mikään ilmanvaihtojärjestelmä ei pysty tasoittamaan sitä paine-eron muutosta, joka kylmällä säällä syntyy asuinhuoneen ja ulkoilman välille, kun verrataan paine-eroa huoneen yläosassa ja alaosassa. Tuo paine-eron muutos on aivan yksinkertaista fysiikkaa, joka johtuu ilman tiheyden muutoksista lämpötilan funktiona yhdistettynä ns. Arkimedeen lakiin. Jos huonekorkeus on suuri (tai ilma pääsee vapaasti liikkumaan kerrosten välillä), muutoksen suuruus voi kasvaa entisestään ylimmän ja alimman pisteen välillä.

Ainoa ero on, että jos poistopuhallin on riittävän tehokas siinä mielessä, että kykenee imemään suuren paine-eron pienellä virtaamalla ja rakennus on tiivis, niin paine-ero on saatavissa joka kohdassa ulkoa sisään päin. Edellytyksenä on, että tuloa kuristetaan tarpeen mukaan (etenkin kovalla pakkasella).

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

fraatti sanoi:

Laitetaas tämä tähän kun eräs keskusteluun osallistunut taho kirjoitti myös huolistaan mahdollisen liiallisen alipaineisuuden kanssa...

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30876/harju_riitta.pdf?sequence=1

Poimin vielä tuosta yhden pikkupätkän mistä en ole saanut vieläkään selvyyttä.

Mikäli nyt ymmärrän tästä oikein niin myös tässä väitetään että kun kyseessä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto terminen paine-ero tasoittuu. Mikä on totuus? Tätä samaa asiaa yritin kysyä henkilöltä jolla oli mittalaitteet että voiko tuon termisen paine-eron mitata rakennuksessa hänen mittalaitteillaan.

Klikkaa laajentaaksesi..

No mutta eihän siihen voi olla yhtä vastausta mitenkään.. rakennusten ilmavuodot ratkaisevat lopulta koko jutun, eikä paine-ero ole mitenkään vakio samassakaan talossa. Jos rakennuksen yläpohja on riittävän harva katto on ulkoilman paineessa ihan ilman ilmanvaihtoakin.. Jos alaosakin on harva lämmin ilma poistuu ja tulee vilu, muuten sinne alas tulee alipainetta.

Terminen paine-ero ei ole monta Pa. Jos rakennuksen alaosaan riittävästi puhalletaan ja ylhäältä poistetaan niin kaipa ne paine-erot lopulta saa tasoteltua vaikkapa ylä-ja alakerran välillä.. mutta tuskin koneellinen ilmanvaihto normaalisti säädettynä niin tekee.. paitsi vahingossa.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Tässä on muutama kuva eräästä kaksi kerroksisesta noin 250m2 talosta. Kyseisestä talosta mitattiin ilmanvuoto luku josta tuli n50 = 1,9 1/h. Samalla kuvattiin hiukan lämpökameralla.


Olosuhteet lämpökamerakuvauksen aikana.
Ulkolämpötila -18
Tuulennopeus 1-2m/s
Sisäilma 22 astetta
Paine-ero 0....-3 Pa
Ilmanpaine ulkona 100200Pa
Tuolla korkeudella mistä kuvat on otettu ainakin oman tulkintani mukaan vuotaa sisäänpäin mm teippaamaton ilmanvaihtoventtiilin juuri ja piipunjuuri(piipunjuurelta taitaa puuttua puhallusvillaakin..). Ja koska ilma virtaa sisäänpäin se tarkoittaa myös toisen kerroksen katon tasalla alipainetta, vai?

Jos nyt tulkitsen tätä kuvaa oikein niin yläkerrassa pitäisi tämän perusteella olla ylipaine.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Piipussa voi olla jotain tukia joista tulee kylmäsilta. Ei tuo taulukko sano kuin että lämpötilaero tuottaisi tuollaisen eron jos mitään muuta ei tapahdu.. mutta taloissahan tapahtuu. Eikai ennen kuvia ajeltu paine-eroja puhaltimen kanssa ?

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

fraatti sanoi:

Tuolla korkeudella mistä kuvat on otettu ainakin oman tulkintani mukaan vuotaa sisäänpäin mm teippaamaton ilmanvaihtoventtiilin juuri ja piipunjuuri(piipunjuurelta taitaa puuttua puhallusvillaakin..). Ja koska ilma virtaa sisäänpäin se tarkoittaa myös toisen kerroksen katon tasalla alipainetta, vai?

Klikkaa laajentaaksesi..

Kyllä, aivan oikein päätelty. Tai ainakin noi kohdat, mistä lämpökameran kuvat ovat, ovat olleet kuvaushetkellä alipaineisia. Muuta en osaa noilla lähtötiedoilla sanoa.

Taulukkosi oikeellisuudesta en osaa sanoa mitään. Voin tarkistaa, kunhan ehdin. Mikä tuo käsite "Paine-ero 0....-3 Pa" oli antamissasi lähtöluvuissa? Minkä paineen eroa mihinkä?

Millä korkeudella talon sokkelista nuo kuvissa näkyvät venat ovat?

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

VesA sanoi:

Piipussa voi olla jotain tukia joista tulee kylmäsilta. Ei tuo taulukko sano kuin että lämpötilaero tuottaisi tuollaisen eron jos mitään muuta ei tapahdu.. mutta taloissahan tapahtuu. Eikai ennen kuvia ajeltu paine-eroja puhaltimen kanssa ?

Klikkaa laajentaaksesi..

Itse en ollut paikalla kun ko touhua tehtiin mutta kyseisit mittaukset tehnyt hlö on kyllä aivan täysin tehtäviensä tasalla ja en epäile etteikö kuvausta olisi tehty kuten Ratu 1213-s:ssä määritellään. -> http://kuiri.irssii.net/koulujutut/Rakennusfysikaaliset%20mittaukset/Rakennuksen%20l%E4mp%F6kuvaus%20KH%2024-00368,1.pdf

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

dessan sanoi:

Kyllä, aivan oikein päätelty. Tai ainakin noi kohdat, mistä lämpökameran kuvat ovat, ovat olleet kuvaushetkellä alipaineisia. Muuta en osaa noilla lähtötiedoilla sanoa.

Taulukkosi oikeellisuudesta en osaa sanoa mitään. Voin tarkistaa, kunhan ehdin. Mikä tuo käsite "Paine-ero 0....-3 Pa" oli antamissasi lähtöluvuissa? Minkä paineen eroa mihinkä?

Millä korkeudella talon sokkelista nuo kuvissa näkyvät venat ovat?

Klikkaa laajentaaksesi..

Alakerrassa huonekorkeus on 2,8m, johon päälle ehkä 0,4 + 2,8m -> ~6m

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

fraatti sanoi:

Alakerrassa huonekorkeus on 2,8m, johon päälle ehkä 0,4 + 2,8m -> ~6m

Klikkaa laajentaaksesi..

Hetkonen, fraatti. Onko noi lämpökuvat mitä esittelit, otettu ns. painekokeen aikana? (ns. blowerdoor-mittaus) Näin nyt epäilen kun katson tota sun viimeisintä linkkiä minkä laitoit.

Jos on, niin ei siinä ole silloin mitään ihmettelemistä, että koko yläkerta on alipaineessa. Talossa on vähintään 50 Pa alipaine ulkoilmaan nähden kun noita on kuvattu!

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

dessan sanoi:

Hetkonen, fraatti. Onko noi lämpökuvat mitä esittelit, otettu ns. painekokeen aikana? (ns. blowerdoor-mittaus) Näin nyt epäilen kun katson tota sun viimeisintä linkkiä minkä laitoit.

Jos on, niin ei siinä ole silloin mitään ihmettelemistä, että koko yläkerta on alipaineessa. Talossa on vähintään 50 Pa alipaine ulkoilmaan nähden kun noita on kuvattu!

Klikkaa laajentaaksesi..

Käsittääkseni talo kuvattiin aluksi. Sitten tehtiin tiiveysmittaus. Raportissa on merkintä että ilmanvaihtokanavat tukittiin jonkinlaisillä ilmalla täytettävillä palloilla tiiveysmittauksen ajaksi. Tuossa kuvassa ja monessa muussa mitä mulla on tässä on venttiilit paikoillaan.

Nuo ovat olosuhteet mitkä ovat vallinneet kun tiiveysmittausta on alettu tekemään.
Siitä selviää myös ulko ja sisäilman paine-ero, joka on se asia mitä tässä nyt haen takaa. Sen ja aikaisemman taulukon perusteella pystyy päättelemään jotain... jollei tässä nyt sitten ihan metsään mennä.

Lämpökuvaus voidaan suorittaa myös kaksivaiheisena, jossa ensimmäinen kuvaus suoritetaan ilmanvaihtojärjestelmän ollessa normaalissa käyttötilassa tai kytkettynä pois päältä. Toinen kuvaus suoritetaan alipaineessa, jonka tulee olla normaalin käyttötilanteen painesuhteita vähintään 20 Pa suurempi, mutta kuitenkin enintään 50 Pa. Tämän mittauksen tarkoituksena on erottaa kylmäsillat ilmavuotokohdista sekä myös paikantaa ilmavuotokohdat. Tätä menetelmää käytetään pääasiassa erityistilanteissa (uimahallit, teollisuusrakennukset ym. poikkeukselliset rakennukset). Pintalämpötilat on kuitenkin määriteltävä aina normaalin käyttötilanteen perusteella.

Klikkaa laajentaaksesi..

-> PAINE-ERON VAIKUTUS ILMAVUOTOKOHDAN YMPÄRISTÖN PINTALÄMPÖTILAAN https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/38555/stadia-1206442103-6.pdf?sequence=1

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

No siinä RT-kortissa lukee että taloon pitäisi järjestää pieni alipaine lämpökuvauksen ajaksi, tai ei tule kunnon tuloksia. ja varoitellaan painovoimaisesta ilmanvaihdosta koska silloin yläosassa on todennäköisestu yli- eikä alipainetta. Eli ehkäpä ne ovat sinne yläkertaan jollain konstilla kuvausta varten saaneet pienen alipaineen, tai talon ilmastointi on ollut valmiiksi senverran alipainen kuvattaessa. Kuvausohjeen mukaan ilmanvaihdon pitää olla kuvatessa päällä ja alipaineen 0Pa - 15Pa.. eli jos yläkerrassa oli 0.. -3Pa niin alakerrassa oli sitten sen taulukon mukaan -10Pa .. -13Pa.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Mitäs tuollainen halvin mahdollinen paine-ero mittari jonka tuloksiin voi uskoa maksaa? Voisin hiukan spedeillä ja suorittaa mittauksia jollei tuohon tarvi älyttömästi panostaa rahallisesti... Tosin tässä mökissä ei pääse kun 4,2m jollei mene joulupukkia vastaan savupiippuun.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

fraatti sanoi:

Käsittääkseni talo kuvattiin aluksi. Sitten tehtiin tiiveysmittaus. Raportissa on merkintä että ilmanvaihtokanavat tukittiin jonkinlaisillä ilmalla täytettävillä palloilla tiiveysmittauksen ajaksi. Tuossa kuvassa ja monessa muussa mitä mulla on tässä on venttiilit paikoillaan.

Klikkaa laajentaaksesi..

Kyllä, ne tulpataan kumipalloilla. Mutta ne voidaan tulpata myös koneen päästä. Btw, en minä noista kuvista pysty näkemään mitä siellä on. Eikö sulla ole taviskuvia rinnalle? Yleensä sitä kuvaamista harrastetaan myös/vain painekokeen aikana, koska niin saadaan paljon enemmän dataa talteen.

Saahan sen kämpän alipaineiseksi ilmanvaihtokoneellakin. Itseasiassa helposti. Niissä on tehokkaat puhaltimet ja köyhän miehen versio tuosta painekokeesta on, että se tehdään IV-koneen kehittämällä alipaineella!

fraatti sanoi:

Siitä selviää myös ulko ja sisäilman paine-ero, joka on se asia mitä tässä nyt haen takaa. Sen ja aikaisemman taulukon perusteella pystyy päättelemään jotain... jollei tässä nyt sitten ihan metsään mennä.

Klikkaa laajentaaksesi..

Ei siitä minusta kyllä pysty mitään erityistä päättelemään? Ulkoilman ja sisätilan välinen paine-ero oli viitearvojen sisällä, jotenka Blowerdoor-koe kyettiin suorittamaan. Sen siitä pystyy päättelemään

Paljonko muuten maksoit painekokeesta ja noista lämpökuvista?

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

VesA sanoi:

No siinä RT-kortissa lukee että taloon pitäisi järjestää pieni alipaine lämpökuvauksen ajaksi, tai ei tule kunnon tuloksia.

Klikkaa laajentaaksesi..

Juurikin noin. Ei muistaakseni ole ihan pienikään se alipaine mikä käsketään järjestää, muistaakseni 20 Pascalia.

Käytännössä - jos kohteeseen tehdään BD-koe, se kuvaaminen pyritään laiskuussyistä tekemään painekokeen aikana. Sitä lämpökuvausta edeltävää alipainetta pitäis nimittäin "jauhattaa" kämppään ennen kuvaamisen aloittamista ainakin semmoiset 10 minuuttia. Olosuhteista vähän riippuen.

Vs: Paine-erot koneellisella ilmanvaihdolla olevassa pientalossa

Lämpökuvaus tehdään ohjeen mukaan kaksivaiheisena: ns normaalissa asumistilanteessa (normaali ilmanvaihto päällä) ja sitten uudestaan 50 Pa alipaineisena. Alipaine tehdään oviaukkoon asennettavalla erillisellä puhaltimella. Näin ainakin viime vuonna...