Geotermisen voimalan teko alkaa
- Keskustelun aloittaja pökö
- Aloitettu
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Tuonne tuli kalustoa jo kuluneen viikon alussa. Paikka on aivan Otaniemen huippulämpökeskuksen piipun vieressä (ent. Otaniemen yhteistuotantovoimala) Aalto-yliopiston TKK-päärakennusta viistosti vastapäätä. Dieselit siellä jo hyrräävät ja tänään näkyi joitakin yleisöopasteitakin asennetun. Yritin katsoa, porataanko jo nyt, kun koneet hyrräävät, mutta en saanut selville (voi olla, että pora lähtee suurimman laitekontin alta ja siellä on jonkinlainen sokkelimainen suojus). Paikka näköjään verhotaan vaneriaidalla, mutta siihen tulee "näyteikkunoita", joten tapahtumia voi seurata kadun puolelta.
Niin kuin jutussa kerrotaankin, nyt ensi vaiheessa on tarkoitus porata vain parin kilometrin syvyinen tutkimusreikä, josta selvitetään vesivirtausten suuntia sellaisilla korkeuksilla, joissa virtauksilla on merkitystä. Ensi kesänä on sitten tarkoitus porata noita 6...7km:n reikiä, toista kaiketi samaan paikkaan kuin koereikä ja toista johonkin kauemmas, ehkäpä jopa kilometrin, parin päähän.
Tuonne tuli kalustoa jo kuluneen viikon alussa. Paikka on aivan Otaniemen huippulämpökeskuksen piipun vieressä (ent. Otaniemen yhteistuotantovoimala) Aalto-yliopiston TKK-päärakennusta viistosti vastapäätä. Dieselit siellä jo hyrräävät ja tänään näkyi joitakin yleisöopasteitakin asennetun. Yritin katsoa, porataanko jo nyt, kun koneet hyrräävät, mutta en saanut selville (voi olla, että pora lähtee suurimman laitekontin alta ja siellä on jonkinlainen sokkelimainen suojus). Paikka näköjään verhotaan vaneriaidalla, mutta siihen tulee "näyteikkunoita", joten tapahtumia voi seurata kadun puolelta.
Niin kuin jutussa kerrotaankin, nyt ensi vaiheessa on tarkoitus porata vain parin kilometrin syvyinen tutkimusreikä, josta selvitetään vesivirtausten suuntia sellaisilla korkeuksilla, joissa virtauksilla on merkitystä. Ensi kesänä on sitten tarkoitus porata noita 6...7km:n reikiä, toista kaiketi samaan paikkaan kuin koereikä ja toista johonkin kauemmas, ehkäpä jopa kilometrin, parin päähän.
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Saattaa tietenkin olla, että paikalle tuodaan vielä järeämpää kalustoa ensin viikon alussa, ennen kuin koereiän varsinainen poraus alkaa ja valmistelevia töitä tehdään paikalla olevalla vaatimattomammalla porauskalustolla. Tai ehkä tuolla sittenkin tehdään toistaiseksi vain maaperätutkimuksen kaltaisia valmistelevia töitä, eli kallio täytyy aluksi kaivaa esille ja mahdollisesti selvittää kallion pintaosien rakennettakin, ennen kuin varsinaisella koneella voidaan työ aloittaa.
Katsoin itsekin konttien kyljessä olevia webbiosoitteita ja tuo näytti suomalaiselta, mutta pääsipä mokoma jo unohtumaan (täytyy joku päivä katsoa, kun on asiaa sinne päin). Tuossa näytti olevan vieressä suuri määrä kairausjatkoputkilta näyttäviä putkia, joten ehkäpä malminetsintään tarkoitettu konekin voisi käydä tuollaisen tutkimusreiän poraamiseen ainakin osittain(?). Varsinaisia reikiä varten tarvitaan tietenkin täysverinen öljynporauskone, jollaisia ei varmaan Suomesta löydy.pökö sanoi:
Saattaa tietenkin olla, että paikalle tuodaan vielä järeämpää kalustoa ensin viikon alussa, ennen kuin koereiän varsinainen poraus alkaa ja valmistelevia töitä tehdään paikalla olevalla vaatimattomammalla porauskalustolla. Tai ehkä tuolla sittenkin tehdään toistaiseksi vain maaperätutkimuksen kaltaisia valmistelevia töitä, eli kallio täytyy aluksi kaivaa esille ja mahdollisesti selvittää kallion pintaosien rakennettakin, ennen kuin varsinaisella koneella voidaan työ aloittaa.
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Aika paljon sieltä joutuu kalliojauhetta pois viemään vai kivituhkaksiko sitä sanotaan. Yleensä tuhka on palamisjätettä. Vaikea kuvitella, että se kivi palaisi tuhkaksi kairatessa, mutta näissä porareikien kairaushommissa on omat nimityksensä. Määränkin pystyisi laskemaan jos joku viitsisi.
Voisi kuvitella, että itänaapurista tulee palkattua apua tuohon reiän tekoon.
Aika paljon sieltä joutuu kalliojauhetta pois viemään vai kivituhkaksiko sitä sanotaan. Yleensä tuhka on palamisjätettä. Vaikea kuvitella, että se kivi palaisi tuhkaksi kairatessa, mutta näissä porareikien kairaushommissa on omat nimityksensä. Määränkin pystyisi laskemaan jos joku viitsisi.
Voisi kuvitella, että itänaapurista tulee palkattua apua tuohon reiän tekoon.
D
dessan
Vieras
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Hakeamasi oikea termi on "soija" (tai porasoija tai poraussoija).
tms sanoi:
Hakeamasi oikea termi on "soija" (tai porasoija tai poraussoija).
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Lähteenä olleessa lehtiartikkelissa puhuttiin kokonaisuudessaan muutamasta kymmenestä miljoonasta(!). Vaikka tuo onnistuisikin parhaimmalla mahdollisella tavalla, ei erityisen edullista kaukolämpöä liene luvassa. Parhaassa tapauksessa tietenkin marginaalikustannukset voivat olla vain sentin osia per kWh, jos lämpöä irtoaa paljon ja reikäjärjestelmä toimii hyvällä teholla ilman suuria huoltotoimia jopa vuosikymmeniä.pokeri sanoi:
D
dessan
Vieras
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
130 millisestä 200 metrisestä porakaivosta tulee porasoijaa noin 3 kuutiometriä. Siitä vaan laskemaan, paljonko sitä rouhetta irtoaa Otaniemen porauksista.
130 millisestä 200 metrisestä porakaivosta tulee porasoijaa noin 3 kuutiometriä. Siitä vaan laskemaan, paljonko sitä rouhetta irtoaa Otaniemen porauksista.
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
No niin, tuli asiaan lähistölle ja katsoin samalla tilannetta. Täysi tohina tuntui näillä (http://www.oykatiab.com) olevan päällä vajaa tunti sitten, vaijeri liikkui korkeimman konttirakennelman huipulla ja vettä valui pienenä liruna putkesta viemäriin. Saattaa toki olla, että lähipäivinä tulee paikalle järeämpää kalustoa, mutta kyllä nuo webbi-sivujensa perusteella pystyvät suorittamaan koko käsillä olevan vaiheen 1 poraus- ja mittaushomman. Webbisivuillahan mm. kerrotaan, että kykenevät poraamaan ja mittaamaan 2000m:n syvyyteen saakka. Epäilemättä nuo myös tietävät, mitä täkäläiseltä kallioperältä on odotettavissa.pökö sanoi:
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Tuo on ainakin vielä yllättävän pieni. Kuinkahan suurin tuo itse pääreikä mahtaa olla? Jos tuossa kairataan kalliota eikäporata kalliota niin mitenkä nuo saavat nuo "palaset" mitä tuolta kairauksen keskeltä irtoaa nousemaan ylös/irtoamaan?
Tuo on ainakin vielä yllättävän pieni. Kuinkahan suurin tuo itse pääreikä mahtaa olla? Jos tuossa kairataan kalliota eikäporata kalliota niin mitenkä nuo saavat nuo "palaset" mitä tuolta kairauksen keskeltä irtoaa nousemaan ylös/irtoamaan?
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Näytekairahan on käytännössä putki, jonka pää on päällystetty kovametallilla, karbideilla, timanteilla tms. Uusia putkia ruuvataan aina tarvittaessa yläpäästä jatkoksi. Näyte jää pilariksi putken sisälle, pysyy siellä ihan kairauspölyn pitelemänä (vai olisiko tuossa vielä jonkinlainen kiilalukko varmistamassa?) ja kerätään talteen jakso kerrallaan, kun pora välillä vedetään jatkopala kerrallaan ylös. Terääkin on aika ajoin vaihdettava ja homma luonnollisesti hidastuu mainittujen syiden takia, mitä syvemmälle mennään.
En tiedä, mutta tyypillisen öljyreiän kerrotaan poratun halkaisijahaarukkaan 12cm ... 1m http://en.wikipedia.org/wiki/Oil_well. Tuollaista kalustoahan on pakko käyttää (liuskekaasun- ja liuskeöljyn poraamiseen tarkoitettu laite, jolla reikä saadaan kääntymään maan alla -- kaiketi lähtö- ja tuloreikä halutaan melko lähekkäin, mutta päät on saatava ehkä kilometrin, parin päähän toisistaan; aikaisemminhan on ollut puhetta, että jossakin Arabiassa on tuollaisilla laitteilla porattu parissa kuukaudessa 12km:n pituinen, vaan ei syvyinen reikä). Sanoisin näppituntumalta, että suunniteltu 40MW:n teho vaatii useamman kymmenen senttiä paksuja reikiä (villi arvaus: 30 ... 40 cm).fraatti sanoi:
Näytekairahan on käytännössä putki, jonka pää on päällystetty kovametallilla, karbideilla, timanteilla tms. Uusia putkia ruuvataan aina tarvittaessa yläpäästä jatkoksi. Näyte jää pilariksi putken sisälle, pysyy siellä ihan kairauspölyn pitelemänä (vai olisiko tuossa vielä jonkinlainen kiilalukko varmistamassa?) ja kerätään talteen jakso kerrallaan, kun pora välillä vedetään jatkopala kerrallaan ylös. Terääkin on aika ajoin vaihdettava ja homma luonnollisesti hidastuu mainittujen syiden takia, mitä syvemmälle mennään.
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Ainakin tunnelinporausjumboissa onton putken läpi pumpataan vettä rajulla paineella. Porakruunu rei´än kokoinen (paksumpi kuin putki) ja puoliksi avoin kehältään. Eli tuo jäähdytys/voitelu/huuhteluvesi tulee sitten reikää pitkin maanpinnalle. Porakruunu jauhaa kallion hienojakoiseksi jakeeksi, eli mitään mursketta siellä ei todellakaan synny.
Mutta haasteet varmasti kasvavat rei´än syvyyden kasvaessa. Paine kasvaa 100 bar per kilometri, jos oletetaan että reikä on täyttynyt vedellä. Eri alas pumpattavan veden paineen tulee olla satoja bareja. Varren nurjahtamisriskikin tietenkin kasvaa kun porausmatka kasvaa. En osaa sanoa, ehkä varteen sitten kiinnitetään jotain laakerointeja tietyin, joille otetaan tuki porarei´än seinämistä.
Ainakin tunnelinporausjumboissa onton putken läpi pumpataan vettä rajulla paineella. Porakruunu rei´än kokoinen (paksumpi kuin putki) ja puoliksi avoin kehältään. Eli tuo jäähdytys/voitelu/huuhteluvesi tulee sitten reikää pitkin maanpinnalle. Porakruunu jauhaa kallion hienojakoiseksi jakeeksi, eli mitään mursketta siellä ei todellakaan synny.
Mutta haasteet varmasti kasvavat rei´än syvyyden kasvaessa. Paine kasvaa 100 bar per kilometri, jos oletetaan että reikä on täyttynyt vedellä. Eri alas pumpattavan veden paineen tulee olla satoja bareja. Varren nurjahtamisriskikin tietenkin kasvaa kun porausmatka kasvaa. En osaa sanoa, ehkä varteen sitten kiinnitetään jotain laakerointeja tietyin, joille otetaan tuki porarei´än seinämistä.
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Myös varsinaiset öljyporat toimivat noin, eli keskeltä lieju sisään ja ulkopuolelta lieju tuo porausjätteet pois. Mutta ainakin maaperäkairauksissa saadaan pilarinmuotoisia näytekappaleita putkeen (tosin näyte lohkeaa lyhyiksi paloiksi), kuten edellä kerroin, ja tyypillisestihän juuri maaperän rakenne halutaan selvittää tarkasti. Puheena olevasta syväkairauksesta on osaa sanoa, kummalla periaatteellisella tavalla lopulta toimitaan. Melko "leppoiselta" tuon koneen toiminta paikan päällä kyllä vaikuttaa vaikkapa nykyaikaisiin kaivoporiin verrattuna.Morjens_1 sanoi:
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
"Huima hanke Espoossa: Suomen syvin reikä ja peruskalliosta kaukolämpövoimala
Suomen ensimmäinen geolämpöön perustuva voimalaitoshanke etenee Espoossa. Energiayhtiö St1 aikoo kaapata syvältä maankuoresta päästötöntä lämpövoimaa tuhansiin espoolaiskoteihin. Hankkeessa on kuitenkin vielä isoja kysymysmerkkejä.
Pohjoisen kaivoksilta tuttu kairauskone pureutuu peruskallioon lähellä teekkarikylää Otaniemessä. Nyt ollaan 310 metrin syvyydessä, mutta heinäkuussa pora nakertaa kiveä jo kahdessa kilometrissä.
– Meneillään on koekairaus eli teemme luotausreikää geotermisen tuotantolaitoksen suunnitellulle tontille. Luotausreiällä on tarkoitus selvittää kallioperän olosuhteita ja paikan soveltuvuutta varsinaiselle tuotantolaitokselle, kertoo St1:n tuotantojohtaja Tero Saarno.
Mikäli kaikki sujuu hyvin, varsinaisten lämpökaivojen kairaus voisi alkaa ensi vuoden alussa.
Suomen syvin reikä
Idea on paperilla yksinkertainen: Peruskallioon porataan kaksi ämpärinlevyistä, jopa yli seitsemän kilometriä syvää reikää.
Toiseen reikään pumpataan 50-asteista vettä. Vesi kulkeutuu maan uumenissa kallion halkeamia pitkin kohden toisen reiän suuta.
Kallioperä on tuossa syvyydessä 120-asteista, joten myös vesi kuumenee samaan lämpötilaan. Kuuma vesi nousee toista reikää pitkin maan pinnalle, jolloin se ohjataan lämmönvaihtimiin.
Energiajätti Fortum ostaa lämmön ja johtaa sen kaukolämpöverkossaan tuhansien espoolaiskotien pattereihin. Laitoksen suunniteltu teho olisi 40 megawattia, ja päästötöntä energiaa uskotaan saatavan rutkasti.
- On ajateltu, että Espoon kaukolämmön tarpeesta noin kymmenen prosenttia saataisiin maaperästä tämän projektin avulla, kertoo kaukolämmön aluemyyntipäällikkö Susanna Huuskonen Fortumista.
Isoja kysymyksiä jäljellä
Geotermisiä lämpövoimaloita on maailmalla satoja, mutta Suomen hanke on poikkeuksellisen vaativa. Kuumuus on piiloutunut jääkauden takia erittäin syvälle.
Myös geovoimalan kannattavuus on vielä kysymysmerkki. Hankkeen takana oleva St1 uskoo, että sen käsissä on menestysresepti.
– Me näemme tämän erittäin potentiaalisena. Suomessa on noin 350 kaukolämpöverkkoa. Kun voimalaitos saadaan toimimaan riippumatta paikasta, niin tämmöinen voidaan tehdä ihan mihin vain, Saarno sanoo.
Laitoshanketta edistetään nyt St1:n omilla rahoilla: Laitos maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Valtiontukea se ei ole toistaiseksi saanut.
Mikäli konsepti toimii teknisesti ja taloudellisesti, sille voi povata hyvää menestystä: Geoterminen lämpölaitos kun ei kiihdytä ilmastonmuutosta, ei saastuta hengitysilmaa, ei aiheuta melua tai hajuhaittoja ja on toimintavarma. Jos energia on vielä edullista, menestys on varma.
Muut voimayhtiöt ja kunnat seuraavatkin silmä kovana, kuinka Espoon hankkeen käy. Laitoksen on määrä valmistua vuonna 2017."
http://yle.fi/uutiset/huima_hanke_espoossa_suomen_syvin_reika_ja_peruskalliosta_kaukolampovoimala/7993030?origin=rss
"Huima hanke Espoossa: Suomen syvin reikä ja peruskalliosta kaukolämpövoimala
Suomen ensimmäinen geolämpöön perustuva voimalaitoshanke etenee Espoossa. Energiayhtiö St1 aikoo kaapata syvältä maankuoresta päästötöntä lämpövoimaa tuhansiin espoolaiskoteihin. Hankkeessa on kuitenkin vielä isoja kysymysmerkkejä.
Pohjoisen kaivoksilta tuttu kairauskone pureutuu peruskallioon lähellä teekkarikylää Otaniemessä. Nyt ollaan 310 metrin syvyydessä, mutta heinäkuussa pora nakertaa kiveä jo kahdessa kilometrissä.
– Meneillään on koekairaus eli teemme luotausreikää geotermisen tuotantolaitoksen suunnitellulle tontille. Luotausreiällä on tarkoitus selvittää kallioperän olosuhteita ja paikan soveltuvuutta varsinaiselle tuotantolaitokselle, kertoo St1:n tuotantojohtaja Tero Saarno.
Mikäli kaikki sujuu hyvin, varsinaisten lämpökaivojen kairaus voisi alkaa ensi vuoden alussa.
Suomen syvin reikä
Idea on paperilla yksinkertainen: Peruskallioon porataan kaksi ämpärinlevyistä, jopa yli seitsemän kilometriä syvää reikää.
Toiseen reikään pumpataan 50-asteista vettä. Vesi kulkeutuu maan uumenissa kallion halkeamia pitkin kohden toisen reiän suuta.
Kallioperä on tuossa syvyydessä 120-asteista, joten myös vesi kuumenee samaan lämpötilaan. Kuuma vesi nousee toista reikää pitkin maan pinnalle, jolloin se ohjataan lämmönvaihtimiin.
Energiajätti Fortum ostaa lämmön ja johtaa sen kaukolämpöverkossaan tuhansien espoolaiskotien pattereihin. Laitoksen suunniteltu teho olisi 40 megawattia, ja päästötöntä energiaa uskotaan saatavan rutkasti.
- On ajateltu, että Espoon kaukolämmön tarpeesta noin kymmenen prosenttia saataisiin maaperästä tämän projektin avulla, kertoo kaukolämmön aluemyyntipäällikkö Susanna Huuskonen Fortumista.
Isoja kysymyksiä jäljellä
Geotermisiä lämpövoimaloita on maailmalla satoja, mutta Suomen hanke on poikkeuksellisen vaativa. Kuumuus on piiloutunut jääkauden takia erittäin syvälle.
Myös geovoimalan kannattavuus on vielä kysymysmerkki. Hankkeen takana oleva St1 uskoo, että sen käsissä on menestysresepti.
– Me näemme tämän erittäin potentiaalisena. Suomessa on noin 350 kaukolämpöverkkoa. Kun voimalaitos saadaan toimimaan riippumatta paikasta, niin tämmöinen voidaan tehdä ihan mihin vain, Saarno sanoo.
Laitoshanketta edistetään nyt St1:n omilla rahoilla: Laitos maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Valtiontukea se ei ole toistaiseksi saanut.
Mikäli konsepti toimii teknisesti ja taloudellisesti, sille voi povata hyvää menestystä: Geoterminen lämpölaitos kun ei kiihdytä ilmastonmuutosta, ei saastuta hengitysilmaa, ei aiheuta melua tai hajuhaittoja ja on toimintavarma. Jos energia on vielä edullista, menestys on varma.
Muut voimayhtiöt ja kunnat seuraavatkin silmä kovana, kuinka Espoon hankkeen käy. Laitoksen on määrä valmistua vuonna 2017."
http://yle.fi/uutiset/huima_hanke_espoossa_suomen_syvin_reika_ja_peruskalliosta_kaukolampovoimala/7993030?origin=rss
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Porauslaitteisto on kuulemma tullut koreasta hetkisitten ja reikää aletaan kairaamaan joulukuun puolessa välissä eli on se sen verran edennyt. Reijän alkupää tulee olemaan Tampereen Nekalassa olevan tuulimyllyn juurella... Tuossa taitaa olla joku tampereen sähkölaitoksen rakennus myös...
Tässä st1 deep heatilta dokkaria moisesta...
http://www.st1.fi/files/15054/st1-deep-heat-kick-off-20012015.pdf
Saas nähdä, tästä saattaa muodostua melkoinen bisnes.... :
St1:n reikä espoossa:
Porauslaitteisto on kuulemma tullut koreasta hetkisitten ja reikää aletaan kairaamaan joulukuun puolessa välissä eli on se sen verran edennyt. Reijän alkupää tulee olemaan Tampereen Nekalassa olevan tuulimyllyn juurella... Tuossa taitaa olla joku tampereen sähkölaitoksen rakennus myös...
Tässä st1 deep heatilta dokkaria moisesta...
http://www.st1.fi/files/15054/st1-deep-heat-kick-off-20012015.pdf
Saas nähdä, tästä saattaa muodostua melkoinen bisnes.... :
St1:n reikä espoossa:
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Luotausreijän teosta: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/286610-jopa-7-kilometria-syva-nain-porataan-espoon-megareikaa
Luotausreijän teosta: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/286610-jopa-7-kilometria-syva-nain-porataan-espoon-megareikaa
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Video: https://vimeo.com/133023444
”Luotausreiän kairaus on edennyt mallikkaasti ja jopa hieman suunniteltua nopeammin. Reiän tarkka pituus on 2015 metriä. Maaperän kiviaines – tyypillinen suomalainen punertava graniitti – on osoittautunut lähes yhtenäiseksi koko porausmatkalta. Yhteistyökumppanimme, kotimainen Oy KATI Ab on suoriutunut erinomaisesti vaativasta kairausurakasta ja huolehtinut hyvin myös työmaan turvallisuudesta ja ympäristöstä”, kertoo St1 Deep Heat Oy:n tuotantojohtaja Tero Saarno.
Malminetsintäkairauksiin erikoistuneella Oy KATI Ab:llä on käytössä ympäristöystävällinen kairausmenetelmä, jossa kairausnesteenä käytettävää vettä kierrätetään suljetussa prosessissa. ”Vettä säästyy, kun kairausreiästä ylös tuleva neste puhdistetaan kiviaineksesta ja pumpataan takaisin kairaukseen. Jäljelle jäävä ns. kivisoija otetaan talteen ja kuljetetaan maankaatopaikalle”, KATIn toimitusjohtaja Tapani Niskakangas valottaa prosessia.
Myös Niskakankaan mukaan koekairaus Otaniemessä on sujunut hyvin ja ennakko-odotusten mukaisesti. ”Työmaa keskellä kaupunkia ei ole tyypillisin ympäristö meidän toiminnassamme, mutta palaute on ollut pelkästään positiivista. Teknisesti ehkä pienenä yllätyksenä tuli kairausterien ja reiän avartajien ennakoitua suurempi kulutus, vaikka tiesimmekin, että kivi on erittäin kovaa.”
Analyysivaihe tähtää pilottilämpölaitoksen rakentamiseen
Heti koekairauksen valmistuttua alkaa halkaisijaltaan reilun 7-senttisen kairausreiän luotaus laskemalla sinne erilaisia tutkimusinstrumentteja. Samalla aloitetaan reiästä saatujen kairasydännäytteiden analysointi. Analyysien avulla varmistetaan paikan soveltuvuus seitsemän kilometrin syvyisille varsinaisille tuotantokaivoille. Mikäli tulokset ovat positiivisia, ensi vuoden alussa päästään aloittamaan syvien tuotantoreikien poraaminen ja geotermisen lämmön pilottituotantolaitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2017. Fortum tulee ostamaan tuotetun lämmön kaukolämpöverkkoonsa ja pystyy kattamaan sillä jopa 10 % kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.
Myös pilottiprojektin rinnalle syntynyt tiedehanke etenee yhdessä koti- ja ulkomaisten tutkimustahojen ja tiedeyhteisöjen kanssa. Sen tavoitteena on geotermisen lämmöntuotannon tietotaidon kasvattaminen Suomessa ja kansainvälisesti.
Video: https://vimeo.com/133023444
”Luotausreiän kairaus on edennyt mallikkaasti ja jopa hieman suunniteltua nopeammin. Reiän tarkka pituus on 2015 metriä. Maaperän kiviaines – tyypillinen suomalainen punertava graniitti – on osoittautunut lähes yhtenäiseksi koko porausmatkalta. Yhteistyökumppanimme, kotimainen Oy KATI Ab on suoriutunut erinomaisesti vaativasta kairausurakasta ja huolehtinut hyvin myös työmaan turvallisuudesta ja ympäristöstä”, kertoo St1 Deep Heat Oy:n tuotantojohtaja Tero Saarno.
Malminetsintäkairauksiin erikoistuneella Oy KATI Ab:llä on käytössä ympäristöystävällinen kairausmenetelmä, jossa kairausnesteenä käytettävää vettä kierrätetään suljetussa prosessissa. ”Vettä säästyy, kun kairausreiästä ylös tuleva neste puhdistetaan kiviaineksesta ja pumpataan takaisin kairaukseen. Jäljelle jäävä ns. kivisoija otetaan talteen ja kuljetetaan maankaatopaikalle”, KATIn toimitusjohtaja Tapani Niskakangas valottaa prosessia.
Myös Niskakankaan mukaan koekairaus Otaniemessä on sujunut hyvin ja ennakko-odotusten mukaisesti. ”Työmaa keskellä kaupunkia ei ole tyypillisin ympäristö meidän toiminnassamme, mutta palaute on ollut pelkästään positiivista. Teknisesti ehkä pienenä yllätyksenä tuli kairausterien ja reiän avartajien ennakoitua suurempi kulutus, vaikka tiesimmekin, että kivi on erittäin kovaa.”
Analyysivaihe tähtää pilottilämpölaitoksen rakentamiseen
Heti koekairauksen valmistuttua alkaa halkaisijaltaan reilun 7-senttisen kairausreiän luotaus laskemalla sinne erilaisia tutkimusinstrumentteja. Samalla aloitetaan reiästä saatujen kairasydännäytteiden analysointi. Analyysien avulla varmistetaan paikan soveltuvuus seitsemän kilometrin syvyisille varsinaisille tuotantokaivoille. Mikäli tulokset ovat positiivisia, ensi vuoden alussa päästään aloittamaan syvien tuotantoreikien poraaminen ja geotermisen lämmön pilottituotantolaitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2017. Fortum tulee ostamaan tuotetun lämmön kaukolämpöverkkoonsa ja pystyy kattamaan sillä jopa 10 % kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.
Myös pilottiprojektin rinnalle syntynyt tiedehanke etenee yhdessä koti- ja ulkomaisten tutkimustahojen ja tiedeyhteisöjen kanssa. Sen tavoitteena on geotermisen lämmöntuotannon tietotaidon kasvattaminen Suomessa ja kansainvälisesti.
S
Sampo-T
Vieras
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Hieno homma
En tiennytkään että meillä on tuommoinen hanke meneillään ja olen aina luullut että päälle 4km riittäisi.
7 kilsaa kuullostaa jo ihan toiselta,työn keston ja kustannustenkin kannalta..
Hieno homma
En tiennytkään että meillä on tuommoinen hanke meneillään ja olen aina luullut että päälle 4km riittäisi.
7 kilsaa kuullostaa jo ihan toiselta,työn keston ja kustannustenkin kannalta..
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Dokumentti Tampereen voimalaitoksen kilpailutusta varten. Mahtaakohan kukaan muu tarjota avaimet käteen ratkaisua kuin St1 deep heat?
Suomi - Tampere:
Geotermisten voimaloiden rakennustyöt Hankintailmoitus ? erityisalat Direktiivi 2004/17/EY I kohta: Hankintaviranomainen
I.1) Nimi, osoite ja yhteyspiste(et)
Tampereen Sähkölaitos Oy
Voimakatu 17
Vastaanottaja: Timo Heinonen
FI-33100 Tampere
Suomi
Sähköpostiosoite: timo.heinonen@sahkolaitos.fi Osoite, josta saa lisätietoja:
Edellä mainittu yhteyspiste/yhteyspisteet:
Osoite, josta saa täydentäviä asiakirjoja:
Edellä mainittu yhteyspiste/yhteyspisteet:
Osoite, johon osallistumishakemukset tai tarjoukset on lähetettävä: Edellä mainittu yhteyspiste/yhteyspisteet:
I.2) Pääasiallinen toimiala
Kaasun ja lämmön tuotanto, siirto ja jakelu
Sähkö II kohta: Hankintasopimuksen kohde
II.1) Kuvaus
II.1.1) Sopimukselle annettu nimi
Tampereen geoterminen voimalaitos.
II.1.2) Sopimuksen tyyppi sekä toteutus-, toimitus- tai suorituspaikka Rakennusurakat
Pääasiallinen toteutus-, toimitus- tai suorituspaikka: Tampere.
NUTS-koodi: FI197
II.1.5) Lyhyt kuvaus sopimuksesta tai hankinnasta (hankinnoista)
Tampereen Sähkölaitos Oy rakennuttaa Tampereelle geotermisen voimalaitoksen. Voimalaitoksella tullaan tuottamaan kaukolämpöä kallioperästä noin 7?8 kilometrin syvyydestä vähintään 40 MW:n lämpöteholla. Hankinnan kohteena on valmiin geotermisen voimalaitoksen kokonaistoimitus turn key-periaatteella sisältäen muun ohessa suunnittelun, kallioperän 3D-mallinnuksen ja tarvittaessa kallioperän stimuloinnin vesivirtauksen avaamiseksi, syväporaukset, kiertopumpun asennuksineen, lämmöntuotantolaitteet asennuksineen sekä itse voimalaitosrakennuksen. II.1.6) Yhteinen hankintanimikkeistö (CPV)
Hankintayksikkö varaa optiona mahdollisuuden toisen geotermisen voimalaitoksen tilaamiseen tarjouskilpailun voittaneelta tarjoajalta nyt kyseessä olevan voimalaitoksen valmistumisen jälkeen.
Dokumentti Tampereen voimalaitoksen kilpailutusta varten. Mahtaakohan kukaan muu tarjota avaimet käteen ratkaisua kuin St1 deep heat?
Suomi - Tampere:
Geotermisten voimaloiden rakennustyöt Hankintailmoitus ? erityisalat Direktiivi 2004/17/EY I kohta: Hankintaviranomainen
I.1) Nimi, osoite ja yhteyspiste(et)
Tampereen Sähkölaitos Oy
Voimakatu 17
Vastaanottaja: Timo Heinonen
FI-33100 Tampere
Suomi
Sähköpostiosoite: timo.heinonen@sahkolaitos.fi Osoite, josta saa lisätietoja:
Edellä mainittu yhteyspiste/yhteyspisteet:
Osoite, josta saa täydentäviä asiakirjoja:
Edellä mainittu yhteyspiste/yhteyspisteet:
Osoite, johon osallistumishakemukset tai tarjoukset on lähetettävä: Edellä mainittu yhteyspiste/yhteyspisteet:
I.2) Pääasiallinen toimiala
Kaasun ja lämmön tuotanto, siirto ja jakelu
Sähkö II kohta: Hankintasopimuksen kohde
II.1) Kuvaus
II.1.1) Sopimukselle annettu nimi
Tampereen geoterminen voimalaitos.
II.1.2) Sopimuksen tyyppi sekä toteutus-, toimitus- tai suorituspaikka Rakennusurakat
Pääasiallinen toteutus-, toimitus- tai suorituspaikka: Tampere.
NUTS-koodi: FI197
II.1.5) Lyhyt kuvaus sopimuksesta tai hankinnasta (hankinnoista)
Tampereen Sähkölaitos Oy rakennuttaa Tampereelle geotermisen voimalaitoksen. Voimalaitoksella tullaan tuottamaan kaukolämpöä kallioperästä noin 7?8 kilometrin syvyydestä vähintään 40 MW:n lämpöteholla. Hankinnan kohteena on valmiin geotermisen voimalaitoksen kokonaistoimitus turn key-periaatteella sisältäen muun ohessa suunnittelun, kallioperän 3D-mallinnuksen ja tarvittaessa kallioperän stimuloinnin vesivirtauksen avaamiseksi, syväporaukset, kiertopumpun asennuksineen, lämmöntuotantolaitteet asennuksineen sekä itse voimalaitosrakennuksen. II.1.6) Yhteinen hankintanimikkeistö (CPV)
Hankintayksikkö varaa optiona mahdollisuuden toisen geotermisen voimalaitoksen tilaamiseen tarjouskilpailun voittaneelta tarjoajalta nyt kyseessä olevan voimalaitoksen valmistumisen jälkeen.
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Geoterminen voimala islannissa... sivu 14
http://www.helins.fi/wp-content/uploads/2015/10/ins_6_2014.pdf
Laitoin aamulehdelle juttuvinkin. Saas nähdä poikiiko mitään... :
Geoterminen voimala islannissa... sivu 14
http://www.helins.fi/wp-content/uploads/2015/10/ins_6_2014.pdf
Laitoin aamulehdelle juttuvinkin. Saas nähdä poikiiko mitään... :
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Onkohan vesisärötys avain tuohon että vesi saadaan kulkemaan reijästä toiseen? Eli sama tekniikka kuin liuskekaasun poraamisessa...
http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2013-10-21/Vesis%C3%A4r%C3%B6tys-voi-tuottaa-liuskekaasun-lis%C3%A4ksi-my%C3%B6s-geotermist%C3%A4-energiaa-3315810.html
Onkohan vesisärötys avain tuohon että vesi saadaan kulkemaan reijästä toiseen? Eli sama tekniikka kuin liuskekaasun poraamisessa...
http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2013-10-21/Vesis%C3%A4r%C3%B6tys-voi-tuottaa-liuskekaasun-lis%C3%A4ksi-my%C3%B6s-geotermist%C3%A4-energiaa-3315810.html
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Muutakin toivetta kumminkin on, eli ainakin Petsamossa kallioperä oli muutenkin rikkonaista tuolla 7 kilometrin syvyydessä, https://en.wikipedia.org/wiki/Kola_Superdeep_Borehole.
Tuota kukaan tuskin tietää, kun moista ei kaiketi ole kokeiltu kyseeseen tulevissa syvyyksissä ja graniittityyppisessä peruskallioperässä.fraatti sanoi:
Muutakin toivetta kumminkin on, eli ainakin Petsamossa kallioperä oli muutenkin rikkonaista tuolla 7 kilometrin syvyydessä, https://en.wikipedia.org/wiki/Kola_Superdeep_Borehole.
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Tuossa st1 deep heat dokkarissa oli maininta että poraustekniikka on moninkertaisesta nopeampi kuin aikaisemmat menetelmät ja kehitystä on vauhdittanut liuskekaasun poraamista varten kehitetty tekniikka. Avain lienee tuo vesivasara jossa kangen päässä olevaa vasaraa käytetään paineilman sijasta vedellä. Sitä että tuo vasara on tuolla reijässä ja antaa suoraan iskuja kutsutaan DTH:ksi down-the-hole. Tässä videossa näkyy miten tuo DTH vasara pelaa paineilman kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=Qa0SL6h3pF8
Onko tuon vesivasaran toiminnasta kenelläkään mitään hajua? Erään sivun löysin jossa tuota on selvitetty mutta silti osa jää hämäränpeittoon itsellä(tekniikka ilmeisesti toimii jollain vastaavilla painepulsseilla kuin mitä syntyy esimerkiksi kuin vesihanan sulkee):
http://ttinc10.qwestoffice.net/hydropulse.htm
Tuossa st1 deep heat dokkarissa oli maininta että poraustekniikka on moninkertaisesta nopeampi kuin aikaisemmat menetelmät ja kehitystä on vauhdittanut liuskekaasun poraamista varten kehitetty tekniikka. Avain lienee tuo vesivasara jossa kangen päässä olevaa vasaraa käytetään paineilman sijasta vedellä. Sitä että tuo vasara on tuolla reijässä ja antaa suoraan iskuja kutsutaan DTH:ksi down-the-hole. Tässä videossa näkyy miten tuo DTH vasara pelaa paineilman kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=Qa0SL6h3pF8
Onko tuon vesivasaran toiminnasta kenelläkään mitään hajua? Erään sivun löysin jossa tuota on selvitetty mutta silti osa jää hämäränpeittoon itsellä(tekniikka ilmeisesti toimii jollain vastaavilla painepulsseilla kuin mitä syntyy esimerkiksi kuin vesihanan sulkee):
http://ttinc10.qwestoffice.net/hydropulse.htm
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Tässä on mielenkiintoinen dokkari tuosta vesivasarasta jos jotain kiinnostaa. Tuo näyttäsi olevan syviä reikiä tehdessä olevan välttämätön. Miinuksena runsas veden tarve. Ruottalainen Wassara näyttää tekevän noita vesivasaroita. Vedenkulutus näyttää olevan arviolta ~1m3/h tuollaisella 300mm reijällä. Tiedä sitten kuinka hyvin nykyään tuo veden kierrätys on saatu toteutettua. Paine lienee alle 150bar. Tuollaisessa vesivasaralla tehdyssa reijässä myös dieselin kulutus/m näyttäisi olevan vain neljäsosa siitä mitä vastaava paineilmalla toimiva vasara tarvii. Paprussa olevan toteamuksen mukaan 125kW pannu korvasi paineilmakäytössä olleen reilun 400kW laitteen. Vesivasaralla ei myöskään voi tapahtua vastaavia onnettomuuksia kuin paineilmakäyttöisessä eli paine purkautuu maansisässä ja laajenee noustessaan ylöspäin ja lopulta saattaa purkautua vaikka jonkun rakennuksen alta hallitsemattomasti ulos.
https://pangea.stanford.edu/ERE/db/WGC/papers/WGC/2015/21028.pdf
Tässä on mielenkiintoinen dokkari tuosta vesivasarasta jos jotain kiinnostaa. Tuo näyttäsi olevan syviä reikiä tehdessä olevan välttämätön. Miinuksena runsas veden tarve. Ruottalainen Wassara näyttää tekevän noita vesivasaroita. Vedenkulutus näyttää olevan arviolta ~1m3/h tuollaisella 300mm reijällä. Tiedä sitten kuinka hyvin nykyään tuo veden kierrätys on saatu toteutettua. Paine lienee alle 150bar. Tuollaisessa vesivasaralla tehdyssa reijässä myös dieselin kulutus/m näyttäisi olevan vain neljäsosa siitä mitä vastaava paineilmalla toimiva vasara tarvii. Paprussa olevan toteamuksen mukaan 125kW pannu korvasi paineilmakäytössä olleen reilun 400kW laitteen. Vesivasaralla ei myöskään voi tapahtua vastaavia onnettomuuksia kuin paineilmakäyttöisessä eli paine purkautuu maansisässä ja laajenee noustessaan ylöspäin ja lopulta saattaa purkautua vaikka jonkun rakennuksen alta hallitsemattomasti ulos.
https://pangea.stanford.edu/ERE/db/WGC/papers/WGC/2015/21028.pdf
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
During 2013 and 2014 private manufacturers of DTH water hammer equipment and GZB have pushed to new limits regarding drilling depth, speed and new drill fluids, including full circulation and 2 phase flow possibilities. A deep drilling project in South Korea proved excellent ROP using an 8 inch DTH water hammer system with a built in accumulator system down to meanwhile 5.000 meters in hard granite (Fig. 9 and 10). The ROP decreased during the first 1 to 1½ km down to avg. 15 m / hr, but then remained steady over 10 m/hr down to 4.500 meter depth. The system had been specially designed and built to be used with recirculated water and also some air compressed into the water (Fig. 9 right).
Tämän perusteella graniittiin poraaminen Koreassa oli sujunut 200mm reijällä 1-1,5km saakka 15m/h vauhdilla ja sen jälkeen yli 10m/h 5km saakka. 10m/h vauhdilla 8km reikää tekisi 24h/vrk porauksella noin kuukauden. Olisi mukava tietää vastaavia lukemia 300mm reijästä...
During 2013 and 2014 private manufacturers of DTH water hammer equipment and GZB have pushed to new limits regarding drilling depth, speed and new drill fluids, including full circulation and 2 phase flow possibilities. A deep drilling project in South Korea proved excellent ROP using an 8 inch DTH water hammer system with a built in accumulator system down to meanwhile 5.000 meters in hard granite (Fig. 9 and 10). The ROP decreased during the first 1 to 1½ km down to avg. 15 m / hr, but then remained steady over 10 m/hr down to 4.500 meter depth. The system had been specially designed and built to be used with recirculated water and also some air compressed into the water (Fig. 9 right).
Tämän perusteella graniittiin poraaminen Koreassa oli sujunut 200mm reijällä 1-1,5km saakka 15m/h vauhdilla ja sen jälkeen yli 10m/h 5km saakka. 10m/h vauhdilla 8km reikää tekisi 24h/vrk porauksella noin kuukauden. Olisi mukava tietää vastaavia lukemia 300mm reijästä...
tämän perusteella kehitys on ollut huimaa sanoi:
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Hanjin D&B’s water hammer toiminnassa....
https://youtu.be/U9SiTrWulLU
Hanjin D&B’s water hammer toiminnassa....
https://youtu.be/U9SiTrWulLU
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Porakanget alkavat jo painaa moisissa syvyyksissä melkoisesti. Tuossa puhutaan että kehityksessä olevassa mallissa olisi 450 tonnin nostovoima. Tuolla pystyisi vasta poraamaan noin 6,5km asti.
Ja niin googlekin on lyönyt lusikkansa soppaan...
http://www.hani.co.kr/arti/english_edition/e_international/621076.html
“Using Hanjin’s water hammer method, it will be possible to build deep geothermal power generators with a capacity of 50,000MW by 2050,” Professor David Blackwell, a professor of geophysics at Southern Methodist University said. “That is enough to replace fifty nuclear power plants around the world.”
Porakanget alkavat jo painaa moisissa syvyyksissä melkoisesti. Tuossa puhutaan että kehityksessä olevassa mallissa olisi 450 tonnin nostovoima. Tuolla pystyisi vasta poraamaan noin 6,5km asti.
Ja niin googlekin on lyönyt lusikkansa soppaan...
http://www.hani.co.kr/arti/english_edition/e_international/621076.html
“Using Hanjin’s water hammer method, it will be possible to build deep geothermal power generators with a capacity of 50,000MW by 2050,” Professor David Blackwell, a professor of geophysics at Southern Methodist University said. “That is enough to replace fifty nuclear power plants around the world.”
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Suunnitelmat ovat ainakin kehityksen osalta kovia:
6. STATE OF THE ART AND FUTURE DTH LIQUID HAMMER SYSTEMS
There has been a tremendous amount of work done on the area of hydraulic DTH hammer systems (Deutsche Steinkohle et al;
Marx et al; Teodoriu; Amoco; Fernandez). Below is a short compilation of what has been done or what lies ahead for the coming
years. To be mentioned at first is the NEXT drill project started in Norway, mainly organized by SINTEF and IRIS. The objective
is to find innovative methods for faster drilling in hard rock, as it is prevalent there in Scandinavia, much like in South Korea. As to
be expected are hydraulic DTH liquid powered hammers part of their developments. A so called Pen-Rock hammer is being
designed within this project as a high frequency tool to run at appr. 100 Hz, with an hydraulic efficiency of 80 %, yielding a
theoretical ROP of 35 m/hr in granite. This hammer is in planning stage only, no prototype has been run nor tested yet.
Suunnitelmat ovat ainakin kehityksen osalta kovia:
6. STATE OF THE ART AND FUTURE DTH LIQUID HAMMER SYSTEMS
There has been a tremendous amount of work done on the area of hydraulic DTH hammer systems (Deutsche Steinkohle et al;
Marx et al; Teodoriu; Amoco; Fernandez). Below is a short compilation of what has been done or what lies ahead for the coming
years. To be mentioned at first is the NEXT drill project started in Norway, mainly organized by SINTEF and IRIS. The objective
is to find innovative methods for faster drilling in hard rock, as it is prevalent there in Scandinavia, much like in South Korea. As to
be expected are hydraulic DTH liquid powered hammers part of their developments. A so called Pen-Rock hammer is being
designed within this project as a high frequency tool to run at appr. 100 Hz, with an hydraulic efficiency of 80 %, yielding a
theoretical ROP of 35 m/hr in granite. This hammer is in planning stage only, no prototype has been run nor tested yet.
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Muualta luin, että tuo Petsamon ennätysreikä perustui vastaavaan porakoneeseen, joka kehitettiin varta vasten syvien reikien poraamiseen ja oli aikansa porainnovaatio. Teknologia on tietenkin myöhemmin huomattavasti kehittynyt kaupallistamisen myötä.
Hydraulisia poravasaroitahan käytetään laajalti maanrakennustöissä, mutta noissa poraushommissa olennaista on, että itse pora voidaan laskea syvälle maan sisään, jolloin isku tulee hyödyksi eikä kulu hukkaan pitkän poratangon aiheuttamiin häviöihin. Päätä ilmeisesti on kierrettävä jatkuvasti tavanomaisen (pneumaattista iskua käyttävän) käsiporavasaran tapaan (juttelin alkusyksystä paikan päällä lyhyesti St1:n henkilön kanssa paikan päällä, kun siellä oli Espoo-päivänä avoimet ovat ja kokoelma kairausnäytteitä esillä).fraatti sanoi:
Muualta luin, että tuo Petsamon ennätysreikä perustui vastaavaan porakoneeseen, joka kehitettiin varta vasten syvien reikien poraamiseen ja oli aikansa porainnovaatio. Teknologia on tietenkin myöhemmin huomattavasti kehittynyt kaupallistamisen myötä.
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Tässä vesivasara. Päällepäin jotakuinkin vastaavan näköinen kuin milla poraavat maalämpökaivoja, erona tietysti käytettävä voima, paineilma vs vesi. Porakruunut näyttävät hyvinpitkälle samanlaisille.
Petsamon reika porattiin aivan erilaisilla kamppeilla. Tässä siitä kuva.
Vastaavanlaisilla myös islannissa ovat poranneet magmaan saakka. Esim tässä oli tarkoitus painaa 5km saakka, mutta 2km kohdalla pora upposikin jo 450 asteiseen magmataskuun. Nyt sitten meinaavat pumpata tuolta ylikriittistä vettä ylös ja ottaa 50-100MW tehon samalla.
http://www.futurity.org/geothermal-energy-iceland-979782/
kotte sanoi:
Tässä vesivasara. Päällepäin jotakuinkin vastaavan näköinen kuin milla poraavat maalämpökaivoja, erona tietysti käytettävä voima, paineilma vs vesi. Porakruunut näyttävät hyvinpitkälle samanlaisille.
Petsamon reika porattiin aivan erilaisilla kamppeilla. Tässä siitä kuva.
Vastaavanlaisilla myös islannissa ovat poranneet magmaan saakka. Esim tässä oli tarkoitus painaa 5km saakka, mutta 2km kohdalla pora upposikin jo 450 asteiseen magmataskuun. Nyt sitten meinaavat pumpata tuolta ylikriittistä vettä ylös ja ottaa 50-100MW tehon samalla.
http://www.futurity.org/geothermal-energy-iceland-979782/
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Idea geotermisen energian hyödyntämisestä lämmityksessä palkittiin – Otaniemeen porataan 7 kilometrin lämpökaivo
Kaukolämmön tuottajat ovat palkinneet St1:n geotermistä energiaa hyödyntävän lämpölaitoshankkeen vuoden kaukolämpöinnovaationa.
Hankkeessa porataan maahan syvälämpökaivot ja rakennetaan pilottilaitos, joka hyödyntää maankuoren tuottamaa lämpöä. Hanke toteutetaan Espoon Otaniemessä, ja se on käynnistynyt viime keväänä.
Valmistuttuaan laitos tulee toimittamaan geotermistä lämpöä Fortum Oyj:n kaukolämpöverkkoon parhaimmillaan jopa 40 megawatin teholla. Fortum pystyy kattamaan sillä jopa 10 prosenttia kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.
Luotausreiän kairaus kahden kilometrin syvyyteen Fortumin Otaniemen lämpölaitoksen alueella saatiin päätökseen heinäkuussa. Nyt on meneillään reiän luotaus- ja kivinäytteiden analysointi, jolla selvitetään varsinaisten syvälämpökaivojen poraukseen tarvittavia tietoja maaperästä.
Tavoitteena on päästä poraamaan 7 kilometrin syvyyteen ulottuvia kaivoja vuoden 2016 alussa. Geotermisen pilottituotantolaitoksen on määrä valmistua vuonna 2017.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/idea-geotermisen-energian-hyodyntamisesta-lammityksessa-palkittiin-otaniemeen-porataan-7-kilometrin-lampokaivo-6235451
Idea geotermisen energian hyödyntämisestä lämmityksessä palkittiin – Otaniemeen porataan 7 kilometrin lämpökaivo
Kaukolämmön tuottajat ovat palkinneet St1:n geotermistä energiaa hyödyntävän lämpölaitoshankkeen vuoden kaukolämpöinnovaationa.
Hankkeessa porataan maahan syvälämpökaivot ja rakennetaan pilottilaitos, joka hyödyntää maankuoren tuottamaa lämpöä. Hanke toteutetaan Espoon Otaniemessä, ja se on käynnistynyt viime keväänä.
Valmistuttuaan laitos tulee toimittamaan geotermistä lämpöä Fortum Oyj:n kaukolämpöverkkoon parhaimmillaan jopa 40 megawatin teholla. Fortum pystyy kattamaan sillä jopa 10 prosenttia kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.
Luotausreiän kairaus kahden kilometrin syvyyteen Fortumin Otaniemen lämpölaitoksen alueella saatiin päätökseen heinäkuussa. Nyt on meneillään reiän luotaus- ja kivinäytteiden analysointi, jolla selvitetään varsinaisten syvälämpökaivojen poraukseen tarvittavia tietoja maaperästä.
Tavoitteena on päästä poraamaan 7 kilometrin syvyyteen ulottuvia kaivoja vuoden 2016 alussa. Geotermisen pilottituotantolaitoksen on määrä valmistua vuonna 2017.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/idea-geotermisen-energian-hyodyntamisesta-lammityksessa-palkittiin-otaniemeen-porataan-7-kilometrin-lampokaivo-6235451
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
St1:n geolämpöhanke Otaniemessä etenee kohti pilottilaitoksen rakentamista
11.12.2015 klo 8.36
Energiayhtiö St1:n geotermisen lämmöntuotannon pilottihanke Espoossa etenee suunnitellusti. Otaniemessä Fortumin lämpölaitoksen alueella suoritetun kahden kilometrin syvyisen luotausreiän tutkimus ja kivinäytteiden analysointi on tuottanut lupaavia tuloksia, joiden perusteella syvältä Suomen maaperästä on mahdollista saada päästötöntä geotermistä lämpöä.
St1:n tavoitteena on aloittaa seitsemän kilometrin syvyyteen ulottuvien syvälämpökaivojen poraustyömaan rakentaminen vuoden 2016 alkupuolella ja Suomen ensimmäisen geotermisen lämmöntuotannon pilottilaitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2017.
Espoon geolämpöhanke on yksi Suomen uusiutuvan energian merkittävimmistä kärkihankkeista, joka tuo maahamme aivan uuden ja täysin päästöttömän vaihtoehdon kaukolämmöntuotantoon. Pilottihankkeen etenemisellä on huomattava merkitys maamme energiaomavaraisuudelle ja päästöjen vähentämiselle, sillä kaukolämpö on maamme yleisin lämmitysmuoto ja 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa.
Lue St1:n tiedote geolämpöhankkeen etenemisestä
http://www.espoo.fi/fi-FI/St1n_geolampohanke_Otaniemessa_etenee_ko%2880990%29
St1:n geolämpöhanke Otaniemessä etenee kohti pilottilaitoksen rakentamista
11.12.2015 klo 8.36
Energiayhtiö St1:n geotermisen lämmöntuotannon pilottihanke Espoossa etenee suunnitellusti. Otaniemessä Fortumin lämpölaitoksen alueella suoritetun kahden kilometrin syvyisen luotausreiän tutkimus ja kivinäytteiden analysointi on tuottanut lupaavia tuloksia, joiden perusteella syvältä Suomen maaperästä on mahdollista saada päästötöntä geotermistä lämpöä.
St1:n tavoitteena on aloittaa seitsemän kilometrin syvyyteen ulottuvien syvälämpökaivojen poraustyömaan rakentaminen vuoden 2016 alkupuolella ja Suomen ensimmäisen geotermisen lämmöntuotannon pilottilaitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2017.
Espoon geolämpöhanke on yksi Suomen uusiutuvan energian merkittävimmistä kärkihankkeista, joka tuo maahamme aivan uuden ja täysin päästöttömän vaihtoehdon kaukolämmöntuotantoon. Pilottihankkeen etenemisellä on huomattava merkitys maamme energiaomavaraisuudelle ja päästöjen vähentämiselle, sillä kaukolämpö on maamme yleisin lämmitysmuoto ja 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa.
Lue St1:n tiedote geolämpöhankkeen etenemisestä
http://www.espoo.fi/fi-FI/St1n_geolampohanke_Otaniemessa_etenee_ko%2880990%29
Vs: Geotermisen voimalan teko alkaa
Otaniemi Espoon maankamaraan kairataan Suomen syvimmät reiät. Jopa seitsemän kilometrin syvyyteen ulottuvat reiät ovat olennainen osa energiayhtiö St1:n geotermista lämpölaitosta, joka tulee olemaan pilottihanke.
Hanke sai viimeisen varmistuksensa, kun St1 ilmoitti maanantaina tehneensä investointipäätöksen lämpölaitoksen rakentamisesta Espoon Otaniemeen.
Lämpökaivojen porauksen on St1:n mukaan määrä alkaa maalis–huhtikuun vaihteessa. Jo aiemmin St1 on porannut alueella parin kilometrin syvyisen luotausreiän.
Porausurakan arvioidaan kestävän noin kuusi kuukautta, ja lämpölaitoksen pitäisi valmistua vuonna 2017.
Fortum ostaa laitoksen tuottaman lämpöenergian Espoon kaukolämpöverkkoon. Sillä pystyy St1:n arvion mukaan kattamaan noin kymmenen prosenttia kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.
Pilottilaitos on yksi Suomen energia-alan merkittävimmistä tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on iloissaan St1:n päätöksestä rakentaa geoterminen lämpölaitos Otaniemeen.
”Tämä tukee erinomaisella tavalla tavoitettamme ilmastonmuutoksen torjunnassa,” Mäkelä sanoo.
Pääosin fossiiliseen energiaan perustuva kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. Otaniemen laitos tulee hyödyntämään maan sisällä olevaa lämpöä, joten energialähde on päästötön ja uusiutuva.
Pääkaupunkiseudun yhteinen pitkän tähtäimen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteena on viidenneksen päästövähennys vuoteen 2020 mennessä.
Maansisäistä geotermistä lämpöä synnyttää radioaktiivisten aineiden hajoaminen. Maalämpö puolestaan on auringon säteilyssä maaperään siirtyvää lämpöä.
Valmis voimala toimii siten, että yhdestä reiästä vesi kulkee aina seitsemän kilometrin syvyyteen. Siellä geoterminen lämpö kuumentaa veden, joka nousee toista reikää myöten ylös. Vettä kierrätetään pumppaamalla.
Maan uumenista tuotavaa lämpöä pystyy hyödyntämään nykyisessä kaukolämpöverkossa.
Maailmalla toimii jo geotermisen lämmön voimaloita, ja sen avulla pystyy myös tuottamaan sähköä. Erityisesti tuliperäisessä Islannissa geotermisen energian merkitys on suuri.
Ennen geotermistä lämpövoimalaa pidettiin Suomeen sopimattomana, koska Suomessa lämpimät kerrokset ovat niin syvällä.
Otaniemen halkaisijaltaan noin 20-senttisistä rei’istä tulee heittämällä Suomen syvimmät lajissaan. Vielä toistaiseksi ennätystä pitää hallussaan Outokummussa sijaitseva tutkimusreikä, jonka syvyys on 2 516 metriä.
http://www.metro.fi/uutiset/a1387816507432
Otaniemi Espoon maankamaraan kairataan Suomen syvimmät reiät. Jopa seitsemän kilometrin syvyyteen ulottuvat reiät ovat olennainen osa energiayhtiö St1:n geotermista lämpölaitosta, joka tulee olemaan pilottihanke.
Hanke sai viimeisen varmistuksensa, kun St1 ilmoitti maanantaina tehneensä investointipäätöksen lämpölaitoksen rakentamisesta Espoon Otaniemeen.
Lämpökaivojen porauksen on St1:n mukaan määrä alkaa maalis–huhtikuun vaihteessa. Jo aiemmin St1 on porannut alueella parin kilometrin syvyisen luotausreiän.
Porausurakan arvioidaan kestävän noin kuusi kuukautta, ja lämpölaitoksen pitäisi valmistua vuonna 2017.
Fortum ostaa laitoksen tuottaman lämpöenergian Espoon kaukolämpöverkkoon. Sillä pystyy St1:n arvion mukaan kattamaan noin kymmenen prosenttia kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.
Pilottilaitos on yksi Suomen energia-alan merkittävimmistä tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on iloissaan St1:n päätöksestä rakentaa geoterminen lämpölaitos Otaniemeen.
”Tämä tukee erinomaisella tavalla tavoitettamme ilmastonmuutoksen torjunnassa,” Mäkelä sanoo.
Pääosin fossiiliseen energiaan perustuva kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. Otaniemen laitos tulee hyödyntämään maan sisällä olevaa lämpöä, joten energialähde on päästötön ja uusiutuva.
Pääkaupunkiseudun yhteinen pitkän tähtäimen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteena on viidenneksen päästövähennys vuoteen 2020 mennessä.
Maansisäistä geotermistä lämpöä synnyttää radioaktiivisten aineiden hajoaminen. Maalämpö puolestaan on auringon säteilyssä maaperään siirtyvää lämpöä.
Valmis voimala toimii siten, että yhdestä reiästä vesi kulkee aina seitsemän kilometrin syvyyteen. Siellä geoterminen lämpö kuumentaa veden, joka nousee toista reikää myöten ylös. Vettä kierrätetään pumppaamalla.
Maan uumenista tuotavaa lämpöä pystyy hyödyntämään nykyisessä kaukolämpöverkossa.
Maailmalla toimii jo geotermisen lämmön voimaloita, ja sen avulla pystyy myös tuottamaan sähköä. Erityisesti tuliperäisessä Islannissa geotermisen energian merkitys on suuri.
Ennen geotermistä lämpövoimalaa pidettiin Suomeen sopimattomana, koska Suomessa lämpimät kerrokset ovat niin syvällä.
Otaniemen halkaisijaltaan noin 20-senttisistä rei’istä tulee heittämällä Suomen syvimmät lajissaan. Vielä toistaiseksi ennätystä pitää hallussaan Outokummussa sijaitseva tutkimusreikä, jonka syvyys on 2 516 metriä.
http://www.metro.fi/uutiset/a1387816507432