Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

P

Pastoriholma

Vieras
Tervehdys.

Rakennusprojekti on suunnitteilla, uus talo vanhan tilalle. Maalämpöpumpulla olis tarkotus tuottaa lämpöä, ja siihen sitte ainakin varaus muille lämmönlähteille, esimerkiksi aurinkolämmölle tai puukattilalle.

Lisäksi lämmitettäväksi tulisi ulkorakennus joka on jo olemassa, sielä autotalli/paja lattialämmityksellä, sauna ja pesutilat sekä saunakamari. Ulkorakennuksesa on oma vesiliittymä ja 300l sähköpoileri, tallinpuoli lämpiää nyt omalla puukattilalla jossa glykolit kierrossa. Nämä systeemit olis tarkotus liittää kanaalilla talon systeemiin niin että lämmin pesuvesi tulis talosta, kylmä saunan liittymästä ja lämminvesikierto tallin lattiaan maalämpöpumpulta.

Tallissa myös vesikiertonen puhallin jossa nyt kiertää kattilavesi ja puhallin käy tarvittaessa, tätä ei kannattane kytkeä ulkorakennuksesta tulevaan kiertoon ettei tarvi nostaa kiertoveen lämpöä järjettömästi. Eli tämä jää oman kattilansa perään, vaan olisiko järkeä syöttää lämpöä kattilasta taloon palaavaan veteen vaihtimella ja miten systeemi kannattaisi rakentaa?

Lämpimällä käyttövedelle kierto saunalle ja sinne vaikka 100l säiliö varaajaksi, sinne voisi sitten laittaa kierukan jos haluaa saunalta lämpöä käyttöveteen, vaikka kesällä aurinkokeräimillä tai kiertovesitakalla?

Oon vielä aika noviisi lämpöpumppujen suhteen, koitan perehtyä aiheeseen, mutta tuossa nyt alustavia suunnitelmia. En halua rakentaa lämmitystä pelkän maalämmön varaan, ja taloon olisi tarkotus tulla leivinuuni ja puuhällä sähköstä riippumattomaksi lisälämmönlähteeksi.
 

rema

Vakionaama
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Tekisin ilmakiertoisen lämmityksen, poistoilmasta lämmöntalteenotto esim. poistoilmalämpöpumpulla. Tarvittava lisälämpö esim. maalämpöpumpulla tai ilmalämpöpumpulla.
Ongelmaksi jää lämmin käyttövesi, saako sen lämmitettyä poistoilmalämpöpumpulla energiatehokkaasti.

Järjestelmän etuja: Ei vuotavia putkia niin paljon kuin vesikiertoisessa järjestelmässä, lämpötila ilmassa pienempi, parempi COP. Ilmanvaihto hoituu samalla.

Auringosta saa parhaiten lämpöä www.solixi.com systeemillä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

rema sanoi:
Tekisin ilmakiertoisen lämmityksen, poistoilmasta lämmöntalteenotto esim. poistoilmalämpöpumpulla. Tarvittava lisälämpö esim. maalämpöpumpulla tai ilmalämpöpumpulla.
Ongelmaksi jää lämmin käyttövesi, saako sen lämmitettyä poistoilmalämpöpumpulla energiatehokkaasti.

Järjestelmän etuja: Ei vuotavia putkia niin paljon kuin vesikiertoisessa järjestelmässä, lämpötila ilmassa pienempi, parempi COP. Ilmanvaihto hoituu samalla.

Auringosta saa parhaiten lämpöä www.solixi.com systeemillä.

Poistoilmalämpöpumpusta loppuu teho jossain 3 ja -3 välissä normaalilla ilmanvaihdolla. Tämän lämpötilan alapuolella käyttövettä ei saa tehtyä kuin vastuksilla. Ei hyvä.

Lisäksi jos järjestelmään yhdistetään enemmän kompressoreita niin tällöin niitä on rikkoitumassakin enemmän. Yksinkertainen on kaunista.

Jotta sama teho saadaan siirrettyä ilmalla kuin vedellä se vaatii korkeamman ilman lämpötilan kuin mikä vedelle riittäisi -> huonompi cop.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Pastoriholma sanoi:
Tervehdys.

Rakennusprojekti on suunnitteilla, uus talo vanhan tilalle. Maalämpöpumpulla olis tarkotus tuottaa lämpöä, ja siihen sitte ainakin varaus muille lämmönlähteille, esimerkiksi aurinkolämmölle tai puukattilalle.

Lisäksi lämmitettäväksi tulisi ulkorakennus joka on jo olemassa, sielä autotalli/paja lattialämmityksellä, sauna ja pesutilat sekä saunakamari. Ulkorakennuksesa on oma vesiliittymä ja 300l sähköpoileri, tallinpuoli lämpiää nyt omalla puukattilalla jossa glykolit kierrossa. Nämä systeemit olis tarkotus liittää kanaalilla talon systeemiin niin että lämmin pesuvesi tulis talosta, kylmä saunan liittymästä ja lämminvesikierto tallin lattiaan maalämpöpumpulta.

Tallissa myös vesikiertonen puhallin jossa nyt kiertää kattilavesi ja puhallin käy tarvittaessa, tätä ei kannattane kytkeä ulkorakennuksesta tulevaan kiertoon ettei tarvi nostaa kiertoveen lämpöä järjettömästi. Eli tämä jää oman kattilansa perään, vaan olisiko järkeä syöttää lämpöä kattilasta taloon palaavaan veteen vaihtimella ja miten systeemi kannattaisi rakentaa?

Lämpimällä käyttövedelle kierto saunalle ja sinne vaikka 100l säiliö varaajaksi, sinne voisi sitten laittaa kierukan jos haluaa saunalta lämpöä käyttöveteen, vaikka kesällä aurinkokeräimillä tai kiertovesitakalla?

Oon vielä aika noviisi lämpöpumppujen suhteen, koitan perehtyä aiheeseen, mutta tuossa nyt alustavia suunnitelmia. En halua rakentaa lämmitystä pelkän maalämmön varaan, ja taloon olisi tarkotus tulla leivinuuni ja puuhällä sähköstä riippumattomaksi lisälämmönlähteeksi.

Jos käyttövesikin on tarkoitus tuottaa tarvittaessa ilman maalämpöä niin sitten esin joku varaaja jossa on kierukat sekä ylhäällä että alhaalla?
Esim tälläinen http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/esitteet/Jaspi_GTV-Hybrid-500_0915.pdf
Tuohon saa halutessaan myös aurinkoa mukaan kun on kierukka valmiina. Jos tallin haluaa pitää glygolikiertoisena niin sitten siihen väliin tarvitaan levylämmönvaihdin.

Tuohon perään sitten vaihtoventtiili kone jolla ladataan joko puskuri ylä- tai alapuolta.
 

Rauski

ilppi-guru kouluttaja
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Jokin hybridivaraaja olisi varmaankin järkevä hankinta.

Miten jos laittaisit myös rakennuks(i)en alle maalämpöputket? Siitä saatavaa energiaa voisi vesipumpun sähkönkulutuksen kustannuksella käyttää lämmityskaudella ensimmäisenä esilämmityksenä tuloilman lämmitykseen ja kesäkautena jäähdyttämään tulevaa sisäilmaa.
 
P

Pastoriholma

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Koitan piirrellä suunnitelmia ylös kunhan keksin miten ne saisi tänne näkyville.

Kannattaako pumpun tuottama lämpö puskea varaajaan ja ottaa sen yläosasta sitten kierukalla lämmin käyttövesi vai onko pumpuissa erillinen oma varaaja tai kierukka lämpimälle käyttövedelle? Meneekö varaajan kerrustuminen sekaisin jos alas palaavaan lämminvesikiertoon alkaakin yhtäkkiä puskemaan lämmintä vettä ulkorakennuksesta?

Kesäaikaan varaajasta ei juurikaan muuta tarvita kuin tuo käyttövesi, turhaa pitää pönttöä kovin kuumana pelkän käyttöveden tarpeen takia.

Semmoinenkin oli mielessä että jos talossa ja saunalla olisi omat käyttövesivaraajansa kummassakin, kanaalissa menisi kierto ja pumpulla sekoitettaisiin näitä aina kun toiseen tuodaan tarvitaan lämpöä.

Ulkorakennuksessa ei alkuun olisi muuta käyttöä lämmityskierrolle kuin tallin lattia joten sinne riittäisi parikymmentä asteinen vesi, myöhempien remonttien yhteydessä voisi sitte päivittää saunan ja pesuhuoneen lattialämmöt vesikiertoisiksi sähkön sijaan.

Ilmanvaihtosysteemien suhteen oli ajatuksena käyttää maalämpöpiirin nestettä tuloilman jäähdyttämiseen, eihän sekään veisi enempää kuin kiertopumpun tehon sähköä.

Vesikiertoinen lattialämmitys on ollu suunnitelmissa taloon, on helppo sitten ajan myötä muutella järjestelmää jos tarvetta on.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Tässä on näitä optioita vielä aika loputtomasti. Maalämpöpumpuissa on tavallisimmin käyttövesivaraaja jo samassa lootassa, ja varaajaa lämmitellään ohjaamalla lämmitysvettä vaihtoventtiilin avulla sitä lämmittämään, eli käyttövesi on pöntössä ja lämmitysvesi kierukan sisällä. Ilma-vesipumput osaavat saman tempun, mutta niille käyttöveden teko on luonnonlakien takia lämmityskaudella hankalampaa ja niissä on sitten jo monenlaisia käyttövesiratkaisuja.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Tuollain. Sitten pyttyä pystyy lataamaan auringolla sekä puukattilalla ja myös käyttövesi onnistuu puulla. Kuvassa lämmönjakoon menevät sitten shuntataan.
bn4m0OU.png

Ylempänä kuvassa jaspi hybrid ja alempana akvaterm geo solar.

Perus vaihtoventtiili maalämpöpumppu tekee joko kayttövettä tai sitten lattialämmitysvettä, ei molempia yhtäaikaa. Tilaa se vaihtaa vaihtoventtiilillä.
Interoiduilla varaajilla olevat systeemit ei taida tähän sopia kovin hyvin jos halutaan tarvittaessa lämmittää puillakin pytty kuumaksi.
 

Skata

Vakionaama
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

fraatti sanoi:
Poistoilmalämpöpumpusta loppuu teho jossain 3 ja -3 välissä normaalilla ilmanvaihdolla. Tämän lämpötilan alapuolella käyttövettä ei saa tehtyä kuin vastuksilla. Ei hyvä.
Jaa jaa, eipä tuo omani ainakaan vastuksia käytä kuin legionellan tappoon. Ja laitteen käyttäytymistä reilu 4 vuotta olen seurannut. Vastuksilla ei käyttövettä ole lämmitetty kertaakaan, legionella-ajo 1 x viikossa. Kyllä se vesi lämpeni tammikuun pakkasillakin ilman vastusta (vaati toki koneelta tulopuhaltimen pysäyttämisen vedenlämmityksen ajaksi eli pahimmillaan noin tunniksi) mutta siis poistoilmalla käyttövesi lämpeni - 27° pakkasellakin ;)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Skata sanoi:
Jaa jaa, eipä tuo omani ainakaan vastuksia käytä kuin legionellan tappoon. Ja laitteen käyttäytymistä reilu 4 vuotta olen seurannut. Vastuksilla ei käyttövettä ole lämmitetty kertaakaan, legionella-ajo 1 x viikossa. Kyllä se vesi lämpeni tammikuun pakkasillakin ilman vastusta (vaati toki koneelta tulopuhaltimen pysäyttämisen vedenlämmityksen ajaksi eli pahimmillaan noin tunniksi) mutta siis poistoilmalla käyttövesi lämpeni - 27° pakkasellakin ;)

Jep. Ylempänä taisin kirjoittaa että normaali ilmanvaihdolla. Jos tiiviissä talossa (n=<1) menet sulkemaan tuloilmapuhaltimen saat vastineeksi savun hajut takasta sisälle tai sitten muuten korvausilma revitään jostain muualta kuin mistä sen on tarkoitettu tulevan. Kirjoituksia tuosta taitaa täältäkin foorumilta löytyä. Tuskimpa nilani sen kummempia ihmeitä tekee kuin niben f470:kaan....

Jos koneen lämmitysteho on noin 2kW niin tunnin aikana se lataa käyttövettä jotakuinkin sen verran mitä kuluuu noin 4min suihkuun jos suihkun virtaama on 12l/min, tuleva vesi 5 ja suihkusta lähtevä 40. Sitä en tiedä varmaksi sanoa onko teho 2kW vai jotain muuta mutta näin täällä foorumilla on asiasta sanottu.

Okaiskaa jos olen väärässä.

BD5HBDR.png
 

Skata

Vakionaama
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

fraatti sanoi:
Jep. Ylempänä taisin kirjoittaa että normaali ilmanvaihdolla.
Näin kirjoitit totta. Mutta tuon Nilanin normaali toimintatapa on pysäyttää tulopuhallin vedenlämmityksessä aina. Hajuhaittojen ( 2 hormia) vuoksi itsekin olen tulon pakottanut päälle ja näin pärjätään omalla kohdallani tuonne noin -20 asteeseen vedenlämmityksessä. Kun mentiin 20 pahemmalle puolelle oli todettava että pakko antaa pysäyttää tulo. Ja toi Nilanin toimintaperiaate on talvi-ilmanvaihdolla muutenkin eri kuin kesällä, tulo1 / poisto 2, tämä siis laitteen normaali ilmanvaihtoasetus. Mutta miten se sitten virtauksiin yms. vaikuttaa niin siitä en tiedä mitään, mutta vesi siis lämpenee ilman vastusta 0° - -20° ja tulopuhallin on päällä ;D
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Skata sanoi:
Näin kirjoitit totta. Mutta tuon Nilanin normaali toimintatapa on pysäyttää tulopuhallin vedenlämmityksessä aina. Hajuhaittojen ( 2 hormia) vuoksi itsekin olen tulon pakottanut päälle ja näin pärjätään omalla kohdallani tuonne noin -20 asteeseen vedenlämmityksessä. Kun mentiin 20 pahemmalle puolelle oli todettava että pakko antaa pysäyttää tulo. Ja toi Nilanin toimintaperiaate on talvi-ilmanvaihdolla muutenkin eri kuin kesällä, tulo1 / poisto 2, tämä siis laitteen normaali ilmanvaihtoasetus. Mutta miten se sitten virtauksiin yms. vaikuttaa niin siitä en tiedä mitään, mutta vesi siis lämpenee ilman vastusta 0° - -20° ja tulopuhallin on päällä ;D

Mites noissa koneissa on sulatus hoidettu? Eikö kenno jumahda jäästä tukkoon jos sitä ei sulateta välillä? Ainakin luulisi jos poistoilman annetaan mennä reilusti pakkaselle vai onko näissä jotain spesiaalia tuon suhteen? Osaakos joku kertoa miksi pyöriväkennoinen kone ei mene jäähän vaan yleensä jää muodostuu vasta kennon taakse? Onko ilmiö vastaava kuin alijäähtyneellä vedellä?
 
J

jm82

Vieras
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Pastoriholma sanoi:
Koitan piirrellä suunnitelmia ylös kunhan keksin miten ne saisi tänne näkyville.

Kannattaako pumpun tuottama lämpö puskea varaajaan ja ottaa sen yläosasta sitten kierukalla lämmin käyttövesi vai onko pumpuissa erillinen oma varaaja tai kierukka lämpimälle käyttövedelle? Meneekö varaajan kerrustuminen sekaisin jos alas palaavaan lämminvesikiertoon alkaakin yhtäkkiä puskemaan lämmintä vettä ulkorakennuksesta?

Kesäaikaan varaajasta ei juurikaan muuta tarvita kuin tuo käyttövesi, turhaa pitää pönttöä kovin kuumana pelkän käyttöveden tarpeen takia.

Semmoinenkin oli mielessä että jos talossa ja saunalla olisi omat käyttövesivaraajansa kummassakin, kanaalissa menisi kierto ja pumpulla sekoitettaisiin näitä aina kun toiseen tuodaan tarvitaan lämpöä.

Ulkorakennuksessa ei alkuun olisi muuta käyttöä lämmityskierrolle kuin tallin lattia joten sinne riittäisi parikymmentä asteinen vesi, myöhempien remonttien yhteydessä voisi sitte päivittää saunan ja pesuhuoneen lattialämmöt vesikiertoisiksi sähkön sijaan.

Ilmanvaihtosysteemien suhteen oli ajatuksena käyttää maalämpöpiirin nestettä tuloilman jäähdyttämiseen, eihän sekään veisi enempää kuin kiertopumpun tehon sähköä.

Vesikiertoinen lattialämmitys on ollu suunnitelmissa taloon, on helppo sitten ajan myötä muutella järjestelmää jos tarvetta on.
Tuossa olisi esimerkiksi käyttövesivaraajakin samassa.
http://www.maalampotukku.fi/product/21/nibe-f1255-4---16-kw-kierroslukuohjattu-maalampopumppu

Taloon kai sitten voisi laittaa jonkun varaajan ja ulkorakennuksesta saisi kuumaa vettä tarvittaessa sinne varaajan pohjalle.
Tuossa esimerkiksi yksi varaaja:
http://www.varaaja.com/index.php/energiavaraajat/jaespi-energiavaraajat/gtv-varaajat/energiavaraaja-jaspi-gtv-hybrid-500-detail
Varaajan kahdesta kierukasta saisi käyttövedelle esilämmityksen.

Saunassa voisi olla pieni sähkövaraaja joka lämmittäisi sen verran että vesihanasta tulee heti lämmintä vettä.
 

Skata

Vakionaama
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

fraatti sanoi:
Mites noissa koneissa on sulatus hoidettu? Eikö kenno jumahda jäästä tukkoon jos sitä ei sulateta välillä?
Alkaa menemään ohi topicin mutta....Tuossapa hyvä kysymys. Omani olen nähnyt sulatustilassa alle 10 kertaa (ja talvisin tuota tulee välillä katottua kun tällä foorumilla joku ohjeita kysyy, muuten en laitetta seuraa :)) Kone sulattaa automaattisesti (saa myös pakotettua sulattamaan), ja onhan tuolla Nilanin osiossa ollut aika vinkeitä kuvia jäätyneistä koneista. Itse olen jopa pari kertaa mielenkiinnosta koneen auki repinyt, mutta jäätä en ole nähnyt.
Mitä vielä tulee tuohon vedenlämmitykseen, niin eihän laite lopulta kyykkää vedenlämmityksessä niinkään sen ulkolämpötilan mukaan, energiahan siirretään veteen lämpimästä sisäilmasta. Toki kylmä tuloilma viilentää lauhduttajaa, ja näin pidentää veden lämmitysaikaa, eli se tuloilman lämmityspiiri auttaisi erityisesti kovilla pakkasilla. Nibestä en tiedä, tuollahan porukkaa juttelee niistä vastusten estämisistä.
Kokeilin äsken saunan jälkeen tuota lauhduttajan lämpöä "normaalilla" ilmanvaihdolla vs. talvi-ilmanvaihto (tulopuhallus siis pakotettu päälle 1 teholla). Ulkona -7,2. "normaalilla" lauhduttaja +34° ja talvi-ilmanvaihdolla +34° ja tuo korreloi siis vesivaraajan alalämpötilaan. Toki kuten aika usein, saunassa oltiin, eli PILP:llä riittää lämmintä poistoilmaa :) Täytyy kokeilla ilman saunaa joku päivä jos pakkasia riittää...
 
P

Pastoriholma

Vieras
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Aattelin hoitaa käyttöveden ulkorakennukseen niin että siellä olisi ihan vaan varaajasäiliö, johon tulisi lämmintä vettä tilalle talosta kun hanasta lasketaan, tulisihan sinne ensin viileämpää sen verran kuin putkeen talon varaajan ja saunan välille mahtuu. Meno-paluu-putket käyttövedelle ja kiertopumppu joka käynnistyy kun varaajien lämpötilaero kasvaa liiaksi.

Tuo vaihtoventtiilipumppu olisi hyvä ratkaisu, mutta se jäi vielä epäselväksi lämmittääkö se kuitenkin aina samaa puskurivaraajaa jonka yläosasta otetaan kierukalla lämmin käyttövesi, vai onko käyttövedelle oma varaaja jota lämpöpumppu lämmittää tarvittaessa?
 

VesA

In Memoriam
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Pastoriholma sanoi:
Aattelin hoitaa käyttöveden ulkorakennukseen niin että siellä olisi ihan vaan varaajasäiliö, johon tulisi lämmintä vettä tilalle talosta kun hanasta lasketaan, tulisihan sinne ensin viileämpää sen verran kuin putkeen talon varaajan ja saunan välille mahtuu. Meno-paluu-putket käyttövedelle ja kiertopumppu joka käynnistyy kun varaajien lämpötilaero kasvaa liiaksi.

Tuo vaihtoventtiilipumppu olisi hyvä ratkaisu, mutta se jäi vielä epäselväksi lämmittääkö se kuitenkin aina samaa puskurivaraajaa jonka yläosasta otetaan kierukalla lämmin käyttövesi, vai onko käyttövedelle oma varaaja jota lämpöpumppu lämmittää tarvittaessa?

Lämpöpumppu ei, muutamaa maalämpöpumppua lukuunottamatta, tee varaajaan lämmitystä varten kuumaa. Lämpöpumpun yhteydessä kierukalla voi vain esilämmittää käyttövettä lämmityspöntön kierukassa jolloin riittää pieni puskurivaraaja nostelemaan loput asteet 50 pintaan. Tai sitten pitää olla se vaihtoventtiili ja oma varaaja käyttövedelle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Pastoriholma sanoi:
Aattelin hoitaa käyttöveden ulkorakennukseen niin että siellä olisi ihan vaan varaajasäiliö, johon tulisi lämmintä vettä tilalle talosta kun hanasta lasketaan, tulisihan sinne ensin viileämpää sen verran kuin putkeen talon varaajan ja saunan välille mahtuu. Meno-paluu-putket käyttövedelle ja kiertopumppu joka käynnistyy kun varaajien lämpötilaero kasvaa liiaksi.

Tuo vaihtoventtiilipumppu olisi hyvä ratkaisu, mutta se jäi vielä epäselväksi lämmittääkö se kuitenkin aina samaa puskurivaraajaa jonka yläosasta otetaan kierukalla lämmin käyttövesi, vai onko käyttövedelle oma varaaja jota lämpöpumppu lämmittää tarvittaessa?

Itsellä käyttövesi talliin tulee samaa kanaalia pitkin mitä lattialämmitysvesikin tulee talliin. Sitä joutuu odottelemaan noin 30s vajaan 20m kanaalin päässä mutta ei haittaa koska käyttövettä tuolla ei tarvita edes joka päivä. Ylimääräisen varaajan asentaminen veisi vaan energian harakoille varaajahäviöinä ja maksaisi rahaa.

Otetaas sitten vielä kerran tuo toimintaperiaate uudelleen.
Reitti 1X kulkee 11, 12 ,13 jne kunnes se palaa takaisin koneelle. Tämä on reitti silloin kuin kone tekee käyttövettä varaajan yläosaan.
Reitti 2x kulkee 21, 22 jne kunnes se palaa takaisin koneelle. Tämä on reitti silloin kun kone tekee lämmitysvettä varaajan alaosaan. Varaajan ala- ja yläosa on erotettu toisistaan laipiolla joka mahdollistaa sen että varaajassa pysyy kerrostumat vaikka ala ja yläosassa on eri lämpöistä vettä. Tämä näkyy harmaalla katkoviivalla kuvassa.
pisteessä 13 on ylimääräinen vaihtoventtiili joka määrää sen että otetaanko koneelle palaava vesi säiliön alhaalta(lämmitysvesi) vai ylhäältä(käyttövesi).
reitti 3x kulkee varaajan alaosan kierukoiden läpi varaajan yläosaan jossa se kulkee toisien kierukoiden läpi. Tämä on reitti mitä pitkin kulkee käyttövesi.
Piirsin kuvaan myös vihreät nuolet punaisella pohjalla. Näihin voi kytkeä vaikka puukattilan niin että ylös viedään kattilasta tuleva ja alhaalta viedään kattilaan menevä linja.
Varaajassa on alimpana vielä lisäksi pari ylimääräistä reikää jossa lymyää kierukka esim aurinkoa varten.

Jos kytkentä olisi tälläinen niin silloin valittaisiin luonnollisesti sellainen maalämpöpumppu missä ei ole integroitua varaajaa ollenkaan itsessään.

(kiertovesipumppujen paikat kuvassa taitaa olla missä sattuu ja niistä ei kannata välittää)

g9fgaxZ.png


Esimerkissä olevan varaajan poikkileikkaus näyttää tälläiselle:
4S3GHEI.png

Myös akvatermiltä sekä capitolta löytyy vastaavanlaiset varaajat.

Capito varaajat: www.heatco.fi/pdf/Capito_esite.pdf
Akvaterm: http://www.akvaterm.fi/files/2015_katalogi_v10_20151218_web.pdf
jäspi: http://www.varaaja.com/images/jaspi-energiavaraajat/Jaspi_GTV_Hybrid_500.pdf

Ja kun maalämmöntoimintaperiaate taisi olla myös hiukan hakusessa niin tämä video varmaan valoittaa hiukan kuinka vaihtoventtiili toimii:
https://www.youtube.com/watch?v=Yad6y_R6lwI
ja tämä kuinka itse kylmäainepuoli.
http://youtu.be/blHfLF7SQHU
 
J

jm82

Vieras
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Pastoriholma sanoi:
Aattelin hoitaa käyttöveden ulkorakennukseen niin että siellä olisi ihan vaan varaajasäiliö, johon tulisi lämmintä vettä tilalle talosta kun hanasta lasketaan, tulisihan sinne ensin viileämpää sen verran kuin putkeen talon varaajan ja saunan välille mahtuu. Meno-paluu-putket käyttövedelle ja kiertopumppu joka käynnistyy kun varaajien lämpötilaero kasvaa liiaksi.

Tuo vaihtoventtiilipumppu olisi hyvä ratkaisu, mutta se jäi vielä epäselväksi lämmittääkö se kuitenkin aina samaa puskurivaraajaa jonka yläosasta otetaan kierukalla lämmin käyttövesi, vai onko käyttövedelle oma varaaja jota lämpöpumppu lämmittää tarvittaessa?
Ulkorakennukseen ei varmaankaan sitä varaajasäiliötä tarvitse. Riittäisi käyttövesi kierto ajastetusti, eli välillä kiertovesipumppu pyörii hetken ja sitten taas on hetken pysähdyksissä. Varaajasäiliöstä ei varmaankaan saisi mitään hyötyä. Paitsi jos ei saunassa ole sitten sellaista savupiipussa olevaa tehokasta vedenlämmittäjää tai kiukaassa olevaa samanlaista.

Vaihtoventtiilipumppu lämmittäisi sitä esim 500 L varaajan lämmitysvettä tai sitten vaihtoventtiili kääntyy lämmittämään integroitua 180 L käyttövesivaraajaa. Siitä riittää noin 250 L lämmintä käyttövettä.

Tuossa ylemmässä kuvassa vaihtoventtiilipumppu lämmittää varaajan ylä tai alaosaa, eli kyllä se tarvittaessa niinkin onnistuu. Tuossa ei siis erillistä käyttövesivaraajaa ole ollenkaan. Lisäksi siinä taitaa olla ulkoinenkin vaihtoventtiili ja pumpun sisällä olisi vielä toinen vaihtoventtiili. Katkoviivalla näkyy ritilä, eli varaaja on kumminkin samaa vesitilaa.
bn4m0OU.png
 
P

Pastoriholma

Vieras
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Noniin, nyt tuli jo senverran rautalangasta väännettynä että uppoaa paksumpaankin kalloon, kiitoksia!

Piirtelin suunnitelmia paperille mutta tietotekniikka pistää vielä vastaan etten saa niitä tänne ja toisaalta osa meni jo uusiksikkin.

Mulla on sikäli erilainen tilanne että pääasialliset pesutilat ja käyttöveen kulutus on tuolla ulkorakennuksessa, ja se sopisi ilmansuunniltaan paremmin aurinkokeräimille, etäisyyttä taloon on alle 10m. Mutta koska siellä on oma vesimittari niin neljäreikänen kanaali riittäis sekä lämmitys- että lämpimän käyttöveden kierrolle. Toisaalta siellä ei kesäaikaan juurikaan lämmitystä tarvi, käyttövettä kyllä.

Toisaalta sitä lämmintä käyttövettä joutaa hetken ooteleenki, jos laittaa kiertopumpulle käsiajon.

Tallin yhteydessä olevalla puukattilalla meinasin antaa äkkilämpöä talliin puhaltimen avulla, mutta sillä voisi nuukuuksissaan lämmittää vaihtimen kautta myös taloon palaavaa lämmitysvettä pakkasilla. Se olisi vissiin viisainta palauttaa varaajan pohjalle eikä suoraan maalämpöpumpulle huonontamaan tehosuhdetta.

Talon osalta lämmöntarpeista ei ole vielä juurikaan hajua, homma on niin alkuvaiheessa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Pastoriholma sanoi:
Noniin, nyt tuli jo senverran rautalangasta väännettynä että uppoaa paksumpaankin kalloon, kiitoksia!

Piirtelin suunnitelmia paperille mutta tietotekniikka pistää vielä vastaan etten saa niitä tänne ja toisaalta osa meni jo uusiksikkin.

Mulla on sikäli erilainen tilanne että pääasialliset pesutilat ja käyttöveen kulutus on tuolla ulkorakennuksessa, ja se sopisi ilmansuunniltaan paremmin aurinkokeräimille, etäisyyttä taloon on alle 10m. Mutta koska siellä on oma vesimittari niin neljäreikänen kanaali riittäis sekä lämmitys- että lämpimän käyttöveden kierrolle. Toisaalta siellä ei kesäaikaan juurikaan lämmitystä tarvi, käyttövettä kyllä.

Toisaalta sitä lämmintä käyttövettä joutaa hetken ooteleenki, jos laittaa kiertopumpulle käsiajon.

Tallin yhteydessä olevalla puukattilalla meinasin antaa äkkilämpöä talliin puhaltimen avulla, mutta sillä voisi nuukuuksissaan lämmittää vaihtimen kautta myös taloon palaavaa lämmitysvettä pakkasilla. Se olisi vissiin viisainta palauttaa varaajan pohjalle eikä suoraan maalämpöpumpulle huonontamaan tehosuhdetta.

Talon osalta lämmöntarpeista ei ole vielä juurikaan hajua, homma on niin alkuvaiheessa.

Puukattilasta ei voi vettä palauttaa suoraan maalämpöpumpulle. Tuonne kun täräyttää 90 asteista vettä sisään niin saa kantaa koko laitteen ulos.

Maalämmön kanssa tuppaa vähän oleen niin ja näin noiden puiden polton kanssa. Paremman hyödyn saa usein jos ne myisi jollekin pois. Tietysti jos niitä tulee ilmatteeksi omasta mettästä niin sitten.... Varalämmönlähteenä puun käyttö onkin hyvin perusteltua. Siksi ehdotinkin varaajajärjestelyä missä myös käyttöveden tekeminen olisi onnistunut puukattilalla. Tosin jos puukattila laitetaan kovin kauaksi varaajasta sekä välissä on muoviputkea jonka lämmönkestokyky on rajallinen niin tällöin taitaa koko hommalta pudota pohja pois.

Onko mahdollista että jos nyt sitten kerran uuden talon rakennat niin tällöin myös taloon tulee uudet pesutilat ja näinollen ulkorakennuksessa sijaisevien pesutilojen käyttö jäisi vähemmälle?

Tai sitten asennat koko maalämpöpumpun tuonne toiseen rakennukseen ja viet kanaalilla vain lämmöt ja käyttöveden taloon? Et tee käyttöveden kiertoa vaan asennat pienen sähköboilerin joka toimiin sen aikaisena puskurina että mlp:n varaajalta ehtii tulla kokonaan lämmennyt vesi taloon saakka?
 
P

Pastoriholma

Vieras
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

fraatti sanoi:
Puukattilasta ei voi vettä palauttaa suoraan maalämpöpumpulle. Tuonne kun täräyttää 90 asteista vettä sisään niin saa kantaa koko laitteen ulos.

Maalämmön kanssa tuppaa vähän oleen niin ja näin noiden puiden polton kanssa. Paremman hyödyn saa usein jos ne myisi jollekin pois. Tietysti jos niitä tulee ilmatteeksi omasta mettästä niin sitten.... Varalämmönlähteenä puun käyttö onkin hyvin perusteltua. Siksi ehdotinkin varaajajärjestelyä missä myös käyttöveden tekeminen olisi onnistunut puukattilalla. Tosin jos puukattila laitetaan kovin kauaksi varaajasta sekä välissä on muoviputkea jonka lämmönkestokyky on rajallinen niin tällöin taitaa koko hommalta pudota pohja pois.

Onko mahdollista että jos nyt sitten kerran uuden talon rakennat niin tällöin myös taloon tulee uudet pesutilat ja näinollen ulkorakennuksessa sijaisevien pesutilojen käyttö jäisi vähemmälle?

Tai sitten asennat koko maalämpöpumpun tuonne toiseen rakennukseen ja viet kanaalilla vain lämmöt ja käyttöveden taloon? Et tee käyttöveden kiertoa vaan asennat pienen sähköboilerin joka toimiin sen aikaisena puskurina että mlp:n varaajalta ehtii tulla kokonaan lämmennyt vesi taloon saakka?

Puukattilaa on tarkoitus käyttää puhaltimen kennon lämmittämiseen, ja siltä palaavan veden voisi käyttää vaihtimen kautta joka lämmittäisi ulkorakennukselta palaavaa lämmityskierron vettä, ei siis suoraa kattilan vesiä talon varaajaan. Puhaltimen ja jonkulaisen puukattilan tulen talliin jättämään, mutta ei niillä koko taloa ole tarkotus alkaa lämmittään missään vaiheessa, vaan saada talliin äkkilämpöä tarvittaessa.

Polttopuut tulee omasta mehtästä harrastuksena, joten sikäli pitää puunpolttomahollisuus olla, mutta ilman sähköä toimiva mieluusti, eli normaali leivinuuni ja puuliesi tupaan- Aurinkokeräin ajaisi sikäli asiansa että se tekisi kuumempaa lämpöä silloin kun tarve on lähinnä vain käyttövedelle. Sen lisäämiselle pitää ainakin jättää mahdollisuus, ja se sopisi paremmin ulkorakennuksen katolle. Toki olishan se suotavaa että investoinnit maksais joskus ihtensä takasi ilman mahotonta vaivaa.

Uuteen taloon on suunnitteilla suihku ja saunavaraus, mutta ulkosauna tulee pysyyn pääasiallisena pesutilana, joten suurin lämpimän veden käyttö on siellä. Oon kyllä pohtinut maalämpöpumpun ja systeemien rakentamista ulkorakennukseen mutta ei sekään kovin helpolla onnistu, mieluummin uuteen taloon asialliset tekniset tilat.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

Pastoriholma sanoi:
Puukattilaa on tarkoitus käyttää puhaltimen kennon lämmittämiseen, ja siltä palaavan veden voisi käyttää vaihtimen kautta joka lämmittäisi ulkorakennukselta palaavaa lämmityskierron vettä, ei siis suoraa kattilan vesiä talon varaajaan. Puhaltimen ja jonkulaisen puukattilan tulen talliin jättämään, mutta ei niillä koko taloa ole tarkotus alkaa lämmittään missään vaiheessa, vaan saada talliin äkkilämpöä tarvittaessa.

Polttopuut tulee omasta mehtästä harrastuksena, joten sikäli pitää puunpolttomahollisuus olla, mutta ilman sähköä toimiva mieluusti, eli normaali leivinuuni ja puuliesi tupaan- Aurinkokeräin ajaisi sikäli asiansa että se tekisi kuumempaa lämpöä silloin kun tarve on lähinnä vain käyttövedelle. Sen lisäämiselle pitää ainakin jättää mahdollisuus, ja se sopisi paremmin ulkorakennuksen katolle. Toki olishan se suotavaa että investoinnit maksais joskus ihtensä takasi ilman mahotonta vaivaa.

Uuteen taloon on suunnitteilla suihku ja saunavaraus, mutta ulkosauna tulee pysyyn pääasiallisena pesutilana, joten suurin lämpimän veden käyttö on siellä. Oon kyllä pohtinut maalämpöpumpun ja systeemien rakentamista ulkorakennukseen mutta ei sekään kovin helpolla onnistu, mieluummin uuteen taloon asialliset tekniset tilat.

Ok. Ymmärsin aloitusviestistä asian hiukan väärin ja ehdotukseni varaajasta perustui siihen olettamukseen että taloa halutaan lämmittää tarvittaessa myös ilman maalämpöpumppua ja puukattila sijaitsee samassa tilassa mlp:n kanssa.. Se että laitteet on ripoteltuna eri rakennuksiin tekee järjestelmästä varsin hankalan sovittaa yhteen kaikkineen.

Uuden talon lämmittäminen maalämmöllä on sen verran edullista että oikein muut investoinnit ovat vähän huonoja "maksamaan itseään takaisin". Ehkä päätyisin maalämmön kanssa maltilliseen määrään sähköpaneeleita joka korvaisi osan talon muusta sähkönkulutuksesta.
 

roots

Hyperaktiivi
Vs: Lämmitysjärjestelmän suunnittelua uuteen taloon.

fraatti sanoi:
Ok. Ymmärsin aloitusviestistä asian hiukan väärin ja ehdotukseni varaajasta perustui siihen olettamukseen että taloa halutaan lämmittää tarvittaessa myös ilman maalämpöpumppua ja puukattila sijaitsee samassa tilassa mlp:n kanssa.. Se että laitteet on ripoteltuna eri rakennuksiin tekee järjestelmästä varsin hankalan sovittaa yhteen kaikkineen.

Uuden talon lämmittäminen maalämmöllä on sen verran edullista että oikein muut investoinnit ovat vähän huonoja "maksamaan itseään takaisin". Ehkä päätyisin maalämmön kanssa maltilliseen määrään sähköpaneeleita joka korvaisi osan talon muusta sähkönkulutuksesta.
Juu, paras konsti oman metsän puilla on pärjätä maalämmön kanssa kun myy ylimääräiset metsäntuotokset halukkaille...ja niitä tarvitsijoita lienee riittävästi...
 
Back
Ylös Bottom