Uponor Smatrix

Espejot

Hyperaktiivi
Onko tästä jo kokemuksia.

Olin joku aika sitten tuote-esittelyssä ja jäi käsitys että kiertävän veden säätö on toteutetaan moduloimalla ja lattioiden lämpötilavaihtelut olisivat pienemmät.
https://www.uponor.fi/tuotejarjestelmat/lattialammitys_viilennys/saatojarjestelma/smatrix.aspx

https://www.youtube.com/watch?v=92d-NOgJy1M&feature=youtu.be
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Uponor Smatrix

Espejot sanoi:
Onko tästä jo kokemuksia.

Olin joku aika sitten tuotesittelyssä ja jäi käsitys että kiertävän veden säätö on toteutetaan moduloimalla ja lattioiden lämpötilavaihtelut olisivat pienemmät.
https://www.uponor.fi/tuotejarjestelmat/lattialammitys_viilennys/saatojarjestelma/smatrix.aspx

Mummielestä jo vanha langallinen/langaton uponorin lattialämmityssysteemi on toiminut "portaattomasti" jo aikaisemmin. Onko tuossa sitten muuta uutta kun jäähdytys? Putkikokohan uponorilla on varsin suurta lattialämmityksissä verrattaen muihin. Tyyliin 16mm vs 20mm...

Sinällään riippuu onko tuosta mitään hyötyä riippuu kaiken järjen mukaan siitä millaiseen lämmönlähteeseen tuo kytketään. Melko usein perässä on jonkinlainen on-off lämpöpumppu ja mutulla sanoisin että tuossa ominaisuudesta(portaaton virtauksen säätö) ei ainakaan ole mitään hyötyä kun lattian massaa pitäisi käyttää varaavana massana lepotauon ajaksi. Jos käytössä on tasalämpöinen vesi jatkuvasti niin tuskin tuosta mitään haittaakaan on. Uponorin järjestelmät ovat usein olleet huomattavasti muita lattialämmityksiä kalliimpia hankkia.
 

Espejot

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Uponor Smatrix

fraatti sanoi:
Mummielestä jo vanha langallinen/langaton uponorin lattialämmityssysteemi on toiminut "portaattomasti" jo aikaisemmin. Onko tuossa sitten muuta uutta kun jäähdytys? Putkikokohan uponorilla on varsin suurta lattialämmityksissä verrattaen muihin. Tyyliin 16mm vs 20mm...

Sinällään riippuu onko tuosta mitään hyötyä riippuu kaiken järjen mukaan siitä millaiseen lämmönlähteeseen tuo kytketään. Melko usein perässä on jonkinlainen on-off lämpöpumppu ja mutulla sanoisin että tuossa ominaisuudesta(portaaton virtauksen säätö) ei ainakaan ole mitään hyötyä kun lattian massaa pitäisi käyttää varaavana massana lepotauon ajaksi. Jos käytössä on tasalämpöinen vesi jatkuvasti niin tuskin tuosta mitään haittaakaan on. Uponorin järjestelmät ovat usein olleet huomattavasti muita lattialämmityksiä kalliimpia hankkia.

Mun käsittääkseni jakotukkien säätö on on-off tyyppisiä. Eihän moduloinissa muuten mitään mieltä olisi. Mutta onko näin?

Hinta tais olla kalliimpi kuin kilpailijalla, tai ainakin tähän käsitykseen jäin kuullessani sivukorvalla kun joku asennusfirma tinkasi :)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Uponor Smatrix

Espejot sanoi:
Mun käsittääkseni jakotukkien säätö on on-off tyyppisiä. Eihän moduloinissa muuten mitään mieltä olisi. Mutta onko näin?

Aikaisemmin olen nähnyt tälläisen venttiilin ohjaamassa uponorin lattialämmitystä. Venttiili on itsessään on-off mutta pwm ohjauksella siitä saadaan portaaton. Mitään muutakaan syytä en keksinyt sille että kaverilla tuo valkoinen osa joka näkyy tuosta termostaatin kyljestä pysyi tuohon asteikkoon nähden puolessavälissä tuntitolkulla. Ja tuo oli perus karvalakki ohjauksella oleva langallinen systeemi.
toimilaite_pro-jakotukkiin_24v_3w_uponor_lattialammitys_2025231.jpg


"Lattialämmitysjärjestelmän asennuksen ja koepaineistuksen jälkeen jokaisen piirin kuristusventtiilit (menoventtiilit) säädetään laskettuihin säätöarvoihin. Uponor Control System (DEM) -ohjausjärjestelmässä on automaattinen tasapainotustoiminto, jolloin esisäätöä ei tarvita termostaattiohjatuissa piireissä. Menoventtiilit asennetaan täysin auki -asentoon.
Järjestelmä hoitaa automaattisesti, että vesi kiertää jokaisessa lämmityspiirissä. Perinteisellä säätöjärjestelmällä varustetun lattialämmityksen kunkin piirin säätöarvo löytyy Uponorin tekemästä lattialämmityksen mitoituslaskelmasta. Säätöarvo tarkoittaa lukuarvoja venttiilin säätökiekossa."

Muissa merkeissä termostaatit lienevät on-off mallisia ja toimilaitteissa on sitten nuo vahapatruunat jotka säätävät virtausta ja samalla hidastavat säätöä.
 
K

Kimmo_L

Vieras
Vs: Uponor Smatrix

fraatti sanoi:
Mummielestä jo vanha langallinen/langaton uponorin lattialämmityssysteemi on toiminut "portaattomasti" jo aikaisemmin. Onko tuossa sitten muuta uutta kun jäähdytys? Putkikokohan uponorilla on varsin suurta lattialämmityksissä verrattaen muihin. Tyyliin 16mm vs 20mm...

...

Uponorin järjestelmät ovat usein olleet huomattavasti muita lattialämmityksiä kalliimpia hankkia.

Uponor on siitä jännä konserni, että niillä on Suomessa myynnissä ainakin kolmella merkillä toistensa kanssa kilpailevia lattialämmitysjärjestelmiä:

Uponor-merkillä:
- paksumpaa putkea (yleensä 20x2,0 mm) riviasennuksena harvahkolla välillä niin, että lämmin vesi menee ulkoseinän viereen ja talon sisäosan puolella sitten jo huomattavasti viilennyt
- Uponorin valkoinen PE-Xa putki
- hyvin moderni ja kehittynyt tuo termostaattijärjestelmä. Yksi edistyneimmistä, mitä olen nähnyt.
- näitä asentaa perusputkarit, jotka tekevät kaikkia muitakin putkitöitä taloon

Nereus:
- ohuemmalla (17x2,0 mm, aiemmin 16x2,0 mm) kaksoisspiraaliasennuksena kohtalaisen tiheään. Ulkoseinien lähelle menee lämpimin vesi omaan kaksoisspiraaliin ja huoneen sisempi osa omalla kaksoisspiraalilla. Näin ulkoseinien läheltä lämpenee enemmän, mutta sisempikin osa huoneesta tasaisemmin kuin riviasennuksesa.
- termostaatteja ollut erilaisia, esimerkiksi Siemensin termostaatteja, joissa ei mitään kovin kehittyneitä ominaisuuksia ole
- nykyään valkoinen PE-Xa putki. Aiemmin oli vihreää saksalaista Hewingin PE-Xc-putkea. Hewing oli siihen aikaan Uponorin omistuksessa. Myivät Hewingin Rettigille 2012 ja sen jälkeen Nereus siirtyi konsernin muilta tehtailta tulevaan valkoiseen PE-Xa-putkeen.
- asennusliikkeet pääosin lattialämmityksiin erikoistuneita

Wehofloor:
- fuusion kautta myös Wehofloor on nykyään osa Uponor-konsernia
- hyvin pitkälle samanlainen asennustapa ja järjestelmä kuin Nereus, vaikka jakotukit ja termostaatit ovat eri tuotteita.
- valkoinen PE-Xa putki

Lisäksi aiemmin on ollut käytössä myös Wirsbo-brändi, mutta se lienee nykyään korvautunut Uponorilla.

Itsellä on käytössä Nereuksen lattialämmitys, joka on toiminut erittäin hyvin. Lämmönjako on hyvin tehokas ja riittää alhainen menoveden lämpötila. Termostaatit minulla on Nereuksen kautta tulleita Siemensin kamoja, jotka on hyvin perustasoa (hystereesilla toimiva on-off, jossa ei mitään PWM:ää tai vastaavaa).

Uponorin omalla merkillä oleva termostaattijärjestelmä on selkeästi kehittynein. Itse olen tosin sitä mieltä, että oikein tasapainotetussa lattialämmityksessä ei juuri tarvita termostaatteja ainakaan maalämpöpumpun kanssa (tai esim VILPin kanssa) - itsellänikin ne ovat lähinnä LCD-näyttöisiä lämpömittareita, jotka on säädetty pitämään lattiapiirit käytännössä melkein koko ajan auki.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Uponor Smatrix

Kimmo_L sanoi:
Itse olen tosin sitä mieltä, että oikein tasapainotetussa lattialämmityksessä ei juuri tarvita termostaatteja ainakaan maalämpöpumpun kanssa (tai esim VILPin kanssa) - itsellänikin ne ovat lähinnä LCD-näyttöisiä lämpömittareita, jotka on säädetty pitämään lattiapiirit käytännössä melkein koko ajan auki.

Sieltähän sitä tietoa tuli kuin apteekin hyllyltä. ;D

Tuota pe-rt 16mm rööriä itsellä on kieputettu. Ostettu meltexiltä mutta valmistaja taitaa olla HakaGedodur.

Lattialämmitysjärjestelmän lämpöputket ovat happidiffuusiosuojattuja ja rakenteeltaan 5-kerroksisia sertifioituja putkia. Lattialämmitysputkivalikoima;
- 16mm, 20mm & 25mm PE-RT putki
- 16mm komposiittiputki (PE-RT / Alumiini / PE-RT)
- 12mm PE-Xc putki


Mikähän sitten mahtaa olla pe-rt ja pe-xc putken ero käytännössä? Pidetäänkö pe-xc putkea parempana? Hinnat toisiinsa nähden?
uQodMGF.png

Esitteet molemmista->
http://www.meltex.fi/media/dokumentit/esitteet/pe-rt-putki-suom.pdf
http://www.meltex.fi/media/dokumentit/esitteet/pe-xc-putki-suom.pdf

Onkos kellään heittää vinkkiä digitaalisesta termostaatista (230v) joka näyttäisi nykyisen lämpötilan eli toimisi lämpömittarina termostaatin lisäksi. Itsellä on nuo karvalakkimallit pyöritettävällä rullalla tuossa seinällä ja saisi edes jonkun funktion noille jos niihin saisi lämpötilan näkyviin. Ja tietysti noiden täytyisi olla katseen kestäviä. Tällähetkellä toimilaitteet eivät ole jakotukissa kiinni ollenkaan enkä ole kyllä kaivannutkaan termostaatteja.

Muistaakos kukaan ulkoa kuinka päin tuo termostaatti toimii? Virrattomana vesi kulkee läpi? Sähköistettynä vahan turpoaa ja estää veden kulun?
 
K

Kimmo_L

Vieras
Vs: Uponor Smatrix

fraatti sanoi:
Mikähän sitten mahtaa olla pe-rt ja pe-xc putken ero käytännössä? Pidetäänkö pe-xc putkea parempana? Hinnat toisiinsa nähden?

Normaali PE-muovi (high density eli PE-HD) ei kestä korkeita lämpötiloja. Siksi sille pitää tehdä jotain, että saadaan muovimolekyylien välille "siltoja" / "haaroja", jotka parantavat lämmönkestoa.

PE-X:ssä se tehdään luomalla ristisiltoja (cross-linking, mistä tulee X lyhenteeseen). Siihen on eri menetelmiä: kemiallinen peroxidilla, jolla saadaan PE-Xa, ja eletronisuihkulla säteilytys, jolla saadaan PE-Xc. Lisäksi on kolmas, jolla tulee PE-Xb, mutta lienee harvinaisempi putkissa ainakin täällä päin.

PE-RT on Dow Chemicalsin kehittämä PE-muovilaatu, missä on jo valmiina haaroja molekyyleissä ja kestää siksi jo valmiiksi lämpöä paremmin.

Eli kyseessä on lähinnä erilaiset valmistustekniikat, millä kaikilla saadaan tarvittava lämmönkesto saavutettua. PE-RT:n etuna on, että valmistustekniikka on halvempaa ja lopputuotekin siksi halvempaa.

Sanoisin, että jotkut myyjät pitävät PE-Xc:tä parempana, koska se on kalliimpaa (kalliimpi = parempi). Oikeasti niissä ei taida ominaisuuksissa olla kovin merkittävää eroa.

fraatti sanoi:
Onkos kellään heittää vinkkiä digitaalisesta termostaatista (230v) joka näyttäisi nykyisen lämpötilan eli toimisi lämpömittarina termostaatin lisäksi. Itsellä on nuo karvalakkimallit pyöritettävällä rullalla tuossa seinällä ja saisi edes jonkun funktion noille jos niihin saisi lämpötilan näkyviin. Ja tietysti noiden täytyisi olla katseen kestäviä. Tällähetkellä toimilaitteet eivät ole jakotukissa kiinni ollenkaan enkä ole kyllä kaivannutkaan termostaatteja.

Muistaakos kukaan ulkoa kuinka päin tuo termostaatti toimii? Virrattomana vesi kulkee läpi? Sähköistettynä vahan turpoaa ja estää veden kulun?

Nuo minulla olevat Siemensit ainakin näyttävät tuon huoneenlämpötilan. Termostaattipuoli ei ole kehittynyt, eli ei ole esim. PWM:ää, mutta jos se ei ole vaatimus, niin kai nuo ovat yksi mahdollisuus. Minulla on malli RDD10, mutta uudempi eri näköisellä kuorella ja näytöllä oleva vastaava taitaa olla RDD100.

Siemenseissä on molemmin päin olevat ulostulot (korjattu alkuperäistä tekstiä...) eli sen saa toimimaan molemmantyyppisillä toimilaitteilla.

Aivan käsittämättömän kalliita nuo taitavat olla hyvin yksinkertaiseen toimintaansa nähden.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Uponor Smatrix

Kimmo_L sanoi:
Normaali PE-muovi (high density eli PE-HD) ei kestä korkeita lämpötiloja. Siksi sille pitää tehdä jotain, että saadaan muovimolekyylien välille "siltoja" / "haaroja", jotka parantavat lämmönkestoa.

PE-X:ssä se tehdään luomalla ristisiltoja (cross-linking, mistä tulee X lyhenteeseen). Siihen on eri menetelmiä: kemiallinen peroxidilla, jolla saadaan PE-Xa, ja eletronisuihkulla säteilytys, jolla saadaan PE-Xc. Lisäksi on kolmas, jolla tulee PE-Xb, mutta lienee harvinaisempi putkissa ainakin täällä päin.

PE-RT on Dow Chemicalsin kehittämä PE-muovilaatu, missä on jo valmiina haaroja molekyyleissä ja kestää siksi jo valmiiksi lämpöä paremmin.

Eli kyseessä on lähinnä erilaiset valmistustekniikat, millä kaikilla saadaan tarvittava lämmönkesto saavutettua. PE-RT:n etuna on, että valmistustekniikka on halvempaa ja lopputuotekin siksi halvempaa.

Sanoisin, että jotkut myyjät pitävät PE-Xc:tä parempana, koska se on kalliimpaa (kalliimpi = parempi). Oikeasti niissä ei taida ominaisuuksissa olla kovin merkittävää eroa.

Nuo minulla olevat Siemensit ainakin näyttävät tuon huoneenlämpötilan. Termostaattipuoli ei ole kehittynyt, eli ei ole esim. PWM:ää, mutta jos se ei ole vaatimus, niin kai nuo ovat yksi mahdollisuus. Minulla on malli RDD10, mutta uudempi eri näköisellä kuorella ja näytöllä oleva vastaava taitaa olla RDD100.

Siemenseissä on molemmin päin olevat ulostulot (korjattu alkuperäistä tekstiä...) eli sen saa toimimaan molemmantyyppisillä toimilaitteilla.

Aivan käsittämättömän kalliita nuo taitavat olla hyvin yksinkertaiseen toimintaansa nähden.

Saksan ebayta selaamalla termostaattien hinnat alkavat noin 15€:sta ylöspäin. Ainut ongelma tuolle Siemenssille on ettei tuolle löydy äkkiseltään mistään ostopaikkaa. Nereus näyttää myyvän samoja termostaatteja nereukselle brändättynä. Jossain oli myynnissä tuota patteriversiota ja se näytti maksavan ~50€. Tuo tuosta voisi vielä maksaakin. Ulkonäöltään tuo istuu omaan silmään ja tuon olkkarin näkyvillä olevan termostaatin voisi kyllä tuollaiseen päivittää...

Putkien hinnat jossain olivat pe-xc ja pe-xa 2,1€/m ja pe-rt 1,7€/m alv 0% hintoja molemmat. Ainut ero mitä minä noihin putkiin löysin on se että kaksi ensin mainittua kestävät hetkittäin kuumamman veden (95C) ja paineen kesto kuumissa olosuhteissa on myös parempi. Lieneekö noilla eroilla sitten mitään merkitystä lattialämmityskäytössä?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Uponor Smatrix

Suurimissa osissa termostaatteja näyttää olevan merkintä NC eli jännitteettömänä suljettu. Tarkoittaako tuo nyt sitä että jos toimilaitteet ovat ruuvattuina jakotukkeihin kiinni niin jotta lämmitys pelaa niin pitää toimilaitteessa olla virta jatkuvasti? Pölhö systeemi, miksi noin?

Toimilaitteita näyttää olevan 3W ja 1W tehonkulutuksella olevia. Mulla on tälläiset 3W mollukat.
$_57.JPG

buderus_kamo_kts_230_7747204817_78AABDA5.jpg


Sinällään jos nuo mollukat roikkuu nyt tuolla irtaallaan johtojen varassa roikkumassa ja kuluttavat turhaan kaikki 6kpl 3W niin vuodessa nuo haukkaavat täysin turhaan 160 kWh (20€)sähköä. Sinällään asia olisi helppo tarkistaa yleismittarilla mutta sohvalla spekulointi on helpompaa ;)
 

Peku 2012

Lämpöpumppu ym energiaharrastelu
Vs: Uponor Smatrix

Tuleepahan taas lisää sähkönkuluttajia. Miksei tuo voisi olla moduloiva, esim askelmoottorilla tms karaa liikutteleva toteutus, jossa tarvittaisiin jännite vain ajossa.? Olisi varmaan liian kallis toteuttaa
Toisaalla tuossa NC rakenteessa sähkönsyötön katketessa lämmitys loppuu muutenkin pumppujen pysähdyttyä
 
K

Kimmo_L

Vieras
Vs: Uponor Smatrix

fraatti sanoi:
Suurimissa osissa termostaatteja näyttää olevan merkintä NC eli jännitteettömänä suljettu. Tarkoittaako tuo nyt sitä että jos toimilaitteet ovat ruuvattuina jakotukkeihin kiinni niin jotta lämmitys pelaa niin pitää toimilaitteessa olla virta jatkuvasti? Pölhö systeemi, miksi noin?

Minua välillä sekoittaa nuo merkinnät "NC", kun ei oikein osaa tulkita, kumpi tila nyt on "normal". Ja viittaako Closed sähkövirran kulkemiseen (termostaatista) vai lämmitysveden virtaamiseen.

Jos lähdetään jakotukin venttiilien toiminnasta, niin ne toimivat niin päin, että ovat normaalisti auki ja karaa painettaessa sisään, piirit sulkeutuvat.

Minulla olevat Siemensin toimilaitteet toimivat niin päin, että jännitteettöminä ovat ylhäällä eli virtaus auki. Jännitteen kytkeminen lämmittää vahaa, joka painaa laajentuessaan venttiilin karaa alaspäin kiinni. Tarkistin tämän toiminnan ihan mittaamalla äsken, joten olen varma, että nämä toimivat näin päin.

Termostaatin tavoitearvon olen asettanut sen verran ylös, että normaalisti kaikki toimilaitteet ovat jännitteettömiä ja virtauspiirit auki. Eli eivät myöskään kuluta sähköä normaalisti.

En tiedä, onko yleisempää sitten, että toimilaitteet toimisivat toisin päin.

fraatti sanoi:
Sinällään jos nuo mollukat roikkuu nyt tuolla irtaallaan johtojen varassa roikkumassa ja kuluttavat turhaan kaikki 6kpl 3W niin vuodessa nuo haukkaavat täysin turhaan 160 kWh (20€)sähköä. Sinällään asia olisi helppo tarkistaa yleismittarilla mutta sohvalla spekulointi on helpompaa ;)

Jos aikoo jättää ne roikkumaan irralleen, niin sittenhän voi jättää jopa vaihejohtimen kytkemättä kokonaan ;) Eipähän kuluta virtaa sitten.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Uponor Smatrix

pjr sanoi:
Toimilaitteen tila silloin kun sinne ei työnnetä sähköä.
NC = Normally closed
NO = Normally open
Eli sinulla toimilaitteen merkintä on NO

Kaipa tässä hämää se releen kärki, joka on auki ollessaan kiinni.
 
K

Kimmo_L

Vieras
Vs: Uponor Smatrix

pjr sanoi:
Toimilaitteen tila silloin kun sinne ei työnnetä sähköä.
NC = Normally closed
NO = Normally open
Eli sinulla toimilaitteen merkintä on NO

Juu, no kyllä minä tuon ymmärsin.

Hämäävää on esimerkiksi se, että sähkötekniikassa Closed tarkoittaa normaalisti, että virtapiiri on suljettu ja virta kulkee.

Tässä kiertoveden tapauksessa Closed tarkoittaakin, että venttiili on suljettu ja vesi ei kulje.

Tuo toimilaite, kun on sähkö- ja vesitekniikan rajapintana, niin siinä helposti kaipaa tarkennusta ymmärtääkseen, minkä auki/kiinniolosta puhutaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Uponor Smatrix

Kimmo_L sanoi:
Minua välillä sekoittaa nuo merkinnät "NC", kun ei oikein osaa tulkita, kumpi tila nyt on "normal". Ja viittaako Closed sähkövirran kulkemiseen (termostaatista) vai lämmitysveden virtaamiseen.

Jos lähdetään jakotukin venttiilien toiminnasta, niin ne toimivat niin päin, että ovat normaalisti auki ja karaa painettaessa sisään, piirit sulkeutuvat.

Minulla olevat Siemensin toimilaitteet toimivat niin päin, että jännitteettöminä ovat ylhäällä eli virtaus auki. Jännitteen kytkeminen lämmittää vahaa, joka painaa laajentuessaan venttiilin karaa alaspäin kiinni. Tarkistin tämän toiminnan ihan mittaamalla äsken, joten olen varma, että nämä toimivat näin päin.

Termostaatin tavoitearvon olen asettanut sen verran ylös, että normaalisti kaikki toimilaitteet ovat jännitteettömiä ja virtauspiirit auki. Eli eivät myöskään kuluta sähköä normaalisti.

En tiedä, onko yleisempää sitten, että toimilaitteet toimisivat toisin päin.
Jahas, nyt itselläkin oli sen verran aikaa ja mielenkiintoa että sain aikaiseksi tutkia kuinka nuo itsellä pelaa..

Kyllä se näyttäisi niin olevan että nuo toimilaitteet mitä mulla on Empur merkkiset ja NC mallia eli normaalisti suljettuna(ei virtaa). Kun termostaatista pyyntö on tarpeeksi suuri tuo toimilaite lämpiää sen verran ettei sitä voi olla tuntematta ja tällöin vesi pääsee virtaamaan vasta jakotukissa. Ilmeisesti noita on sitten molempia käytössä ja on syytä varmistua toimintatavasta ennenkuin ostaa uutta esim rikkoutuneen toimilaitteen tilalle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Da daa... tulisitten ostettua Smatrix Wave Plus aloituspakausen S kun tuli kohtuullisen edullisesti vastaa. Toki toi täytyy vielä noutaa kun tulee asiaa pohjoiseen. Että jossakin vaiheessa kesää asennus jos saan sähköt vedettyä jakotukeille. Päästään tästäkin sitten kokemuksia jakamaan.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Da daa... tulisitten ostettua Smatrix Wave Plus aloituspakausen S kun tuli kohtuullisen edullisesti vastaa. Toki toi täytyy vielä saada noudettua kun tulee asiaa pohjoiseen. Että jossakin vaiheessa kesää asennus jos saan sähköt vedettyä jakotukeille. Päästään tästäkin sitten kokemuksia jakamaan.

Passaa suoraan vanhaan jakotukkiin?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Passaa suoraan vanhaan jakotukkiin?

Ei passaa. Mulla on Warmian jakotukki ja joudun hankimaan adapterin (Nereus VA91 M30x1,5mm, lvi numero 2023865) minkä jälkeen kaikki Uponorin toimilaittet käy. Uponorilla on retrofit toimilaite minkä mukana tulee adaptereita mutta ne ei käy Warmiaan.

Tätä ajatelin, sopii Uponorin RST jakotukkiin. Erikoisuutena että asenetaan paluupuolelle. Warmiassa on menopuolella.

Noita toimilaitteita varmaan saisi Saksasta "puoleen hintaan" kun siellä kuitenkin valmistettu... mitenköhän ton mallin sais ongittua... :hmm:
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Ei passaa. Mulla on Warmian jakotukki ja joudun hankimaan adapterin (Nereus VA91 M30x1,5mm, lvi numero 2023865) minkä jälkeen kaikki Uponorin toimilaittet käy. Uponorilla on retrofit toimilaite minkä mukana tulee adaptereita mutta ne ei käy Warmiaan.

Tätä ajatelin, sopii Uponorin RST jakotukkiin. Erikoisuutena että asenetaan paluupuolelle. Warmiassa on menopuolella.

Noita varmaan saisi Saksasta puoleen hintaan kun siellä kuitenkin valmistettu... mitenköhän ton mallin sais ongittua... :hmm:

Esim täällä noita on eri kierteillä. Onko mikään suoraan sopiva?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Esim täällä noita on eri kierteillä. Onko mikään suoraan sopiva?

Mikään ei sovi suoraan vaan rengas täytyy tilata erikseen... toimilaite tuolla tuolla 20 EUR/ kpl suomesta halvin hinta 35EUR. Noita adapterirenkaita on pilvin pimein, kysyin Uponorilta mikä sopii Warmian jakotukkiin. Jakotukkejakin on pilvin pimein ja suurimpaan osaan ei saa enään varaosia. Warmian jakotukin näyttää pysyneen samoina... kait.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Mikään ei sovi suoraan vaan rengas täytyy tilata erikseen... toimilaite tuolla tuolla 20 EUR/ kpl suomesta halvin hinta 35EUR. Noita adapterirenkaita on pilvin pimein, kysyuin Uponorilta mikä sopii Warmian jakotukkiin. Jakotukkejakin on pilvin pimein ja suurimpaan osaan ei saa enään varaosia. Warmian jakotukin näyttää pysyneen samoina... kait.

Tosta löytyy myös Saksasta samaan hintaan. Sieltä on usein pk olleet halvemmat. Voipi olla että löytäisi jostain vieläkin edullisemmin mutta nopeasti katsottuna hinta pyörii tuossa parinkympin tietämillä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tosta löytyy myös Saksasta samaan hintaan. Sieltä on usein pk olleet halvemmat. Voipi olla että löytäisi jostain vieläkin edullisemmin mutta nopeasti katsottuna hinta pyörii tuossa parinkympin tietämillä.

Toi 20EUR on ihan käypä hinta...

Edit: saa näköjään suomestakin 20EUR
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Nyt Smatrix palikat heitetty paikoilleen. Tai no termarit ei vielä ole seinällä kun vanhat pitää saada pois ja miettiä miten noi kiinnittää siististi. Mielenkiinnolla odotteln miten toimii... vielä ei ole tarvetta lämmitykselle mutta kohta varmaan on.

1. Huomio - toimilaitteet käy viileämmällä.
2. Kysyin Smatrix:n liitetävyyttä Nibeen ja sain sellaisen käsityksen että Nibeltä olisi tulossa toimilaitteet jakotukkeihin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
On tullut luettua dokumenttejä. Lämpöpumpun integrointi & dynaaminen lämmityskäyrä on tipahtanut pois.... oli vielä x-165 keskusuksikössä mutta ei enään X-265 yksikössä. Nykyään vaatii lisämodullin millä ohjataan kolmitieventiiliä. Niben F-sarjan pumpuissa on dynamisen lämpökäyrän säätö +Adjust ja sitä ei enään löydy S-sarjasta. Jos nyt oikein ymmärsin niin Nibeltä olisi tulossa toimilaitteet jakotukkeihin jossakin välissä IMO.

adjust.jpg



smatrix-x-165.jpg


Ja tässä uusi x-265 yksikön lähdöt... vain relelähdöt jäljellä.
x-265.jpg
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Miten tuo Smatrix toimii yhdessä asteminuuttiohjatun MLP:n kanssa? Eikö tuossa helposti käy niin, että MLP haluaa varata, mutta Smartrix pistää piirit kiinni? Pahimmillaan MLP:n läpi ei kierrä mitään tai ainakaan tarpeeksi, menolämpö nousee ja käynti jää pätkittäiseksi.

Miten kesällä? Kaikki muut paitsi märkätilat menee automaattisesti kiinni? Saako tuolla paremman virtaaman märkätiloihin vai jätetäänkö koko systeemi pois märkätiloista, jolloin niitä pitää kuristaa, jotta talvella kiertäisi muualla tarpeeksi.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Miten tuo Smatrix toimii yhdessä asteminuuttiohjatun MLP:n kanssa? Eikö tuossa helposti käy niin, että MLP haluaa varata, mutta Smartrix pistää piirit kiinni? Pahimmillaan MLP:n läpi ei kierrä mitään tai ainakaan tarpeeksi, menolämpö nousee ja käynti jää pätkittäiseksi.

Miten kesällä? Kaikki muut paitsi märkätilat menee automaattisesti kiinni? Saako tuolla paremman virtaaman märkätiloihin vai jätetäänkö koko systeemi pois märkätiloista, jolloin niitä pitää kuristaa, jotta talvella kiertäisi muualla tarpeeksi.

Kyllä tää meillä toimii, ongelma on oikeastaan muualla... hupisähkö lämmittää taloa niin paljon että lämmitystä ei tarvita kuin makkareissa, pyynti 22C. Olohuoneessa pyynti on 23C eikä termari tahdo pysyä auki. Sitten kun lämmitystä tarvitaan nollan kieppeillä niin Samtrix toimii ihan hyvin. Meillä on toimilaitteet muualla paitsi märkätiloissa ja tuulikaappissa. Ajatuksen asteella on mietinässä että märkätiloihin valuun sijoitettava termostaatti. Mutta katotaan nyt toi ongelmahuone miten saan sen toimimaan... nyt hupisähkö jakautuu liian epätasaisesti ja ongelmhuoneen lattia siirtää lämpöä huonosti kun osa lämmöstä jää käytävälle. Jotain 13 l/min kiertää tällä hetkellä vesi ja F1255 taipuu niin alas että käynnistyksiä tulee pari kolme vuorokaudessa maksimissaan.

Danfossilla on muuten vastaava systeemi...
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Miten tuo PWM käytännössä toimii? Millaista taajuutta se käyttää? Siis onko tyyliin 10 min kiinni ja 10 min auki vai jatkuvaa 1 kHz PWM:ää ja säätö täysin portaaton?

Automaattitasapainoitus perustuu jotenkin lämpövasteeseen. Mutta eihän tuo tiedä kuin muutaman huonetermostaatin antaman lämpötilan. Miten siis tasapainottaa piirit, joissa ei ole termostaattia? Entä mitä tekee huoneille, jossa on kaksi erimittaista piiriä?

Mitä sitten tapahtuu, jos menolämpö on liian korkea eli vaikkapa polttaa takkaa, on aurinkoa tms? Smatrix pistää kaikki piirit kiinni, mutta MLP yrittää puskea. Jos märkätilat ovat ainoat aukiolevat, ne hohkaavat punaisena? Entä jos niissäkin on Smatrix-ohjaus?

Onko mitään hajua viilennyksen toimintatavasta? Jos tuota kattolämmitystä värkkäisi, siihen saisi viilennyksen. Mutta asennusohjetta lukemalla ei nopeasti selvinnyt miten oikein toimii. Ilmeisesti vaatii menovedenlämpötilamittauksen, joka taas vaatii vekottimen, jossa tulee mukana myös ulkolämpötilamittaus ja menoveden säätömahdollisuus. Sitten on vielä releboksi, jolla voi kytke pumppuja ja vaihtoventtiileitä.

Ajattelin, että voisi ehkä auttavasti toimia siirtää lämpöä maanvaraisten lattioiden ja katon välillä. Noita lattioita on joutunut ihan reilusti lämmittämään sähköllä kesälläkin. Mutta helteellähän Smatrix pistää kattojen kierron kiinni. Ilmeisesti menovesianturilla voisi saada avaamaan? Millä ehdolla? Menovesi kylmempi kuin huone? Vai joku valittava raja? Jäähdytys kaivolla tulisi sitten vasta, jos tuo ei riitä yhdessä IV-jäähdytyksen kanssa. Se vaatisi lämmönvaihtimen ja vaihtoventtiilin. Varmaankin samaa pumppua kuin IV-koneelle voisi käyttää.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tämmöinen kommentti osui silmiin toiminnasta
Juha Hulkkonen:
Smatrix on kyllä myyntiesitteiden mukaan todella 'moduloiva' ja sisältää PWM tekniikkaa, josta minäkin luulin että venttiili on esim puoliksi auki. Näin ei kuitenkaan ole tilanne. PWM taajuus on jtkn 0,003 Hz, eli venttiileitä avataan ja suljetaan muutaman minuutin välein sitten kun huoneen lämmöntarve on suurempi, on venttiilit tuossa aikaikkunassa tihentyneesti/ prosentuaalisesti enempi auki, mutta kullakin hetkellä kuitenkin joko auki tai kiinni (paitsi tietty kun vaha jähmettyy ja hetki menee siihen sulkemiseen tms). Tämä ei selvinnyt esitteistä, vaan kellon kanssa toimialitteeni vieressä istumalla.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Juha ei ole ymmärtänyt mitä moduloiva tarkoittaa.

Sain nyt yhdistettyä smatrixin nettiin kun vaihdoin wifi-boxia & verkkoa. Talossa on siis kaksi boxia joista toisen kanssa kieltäytyi toimimasta. No nyt toimii. En ole vielä päässyt jyvälle kuinka hyvin tai huonosti toimii kun yksi piiri on koko ajan auki ja muualla ei lämmitystarvetta ole.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Soitin perjaintaina Uponorin asiakastukeen ja vaikutti, että puhelimeen sattui hyvin asiansa osaava kaveri. Kysyin tuosta PWM-taajuudesta ja hänkin sanoi sen olevan hyvin hidasta siis minuutteja eli on-off eikä mikään väliasento, kuten periaatteessa voisi kai olla lämpöön reagoivalla toimilaitteella. Tosin saattaa olla aika on-off tuo toimilaitekin eli ei ehkä ole mahdollista ajaa väliasentoon.

Tässä insinöörityössä on asiaa hiukan käsitelty. Virtaama on kuvassa 20 on-off. Kappaleessa 3.4.4 tekstiä.

Kai tuotakin voi PWM:ksi kutsua, mutta olisin odottanut sen olevan kHz-luokkaa eikä mHz.

Viilennys vaatii aika kalliita lisäinvestointeja Smatrixilla ilmeisesti. Pumppuryhmä EPG-6 1500 € jne. Onkohan tuo lainkaan järkevä valinta? Mikä tuossa on lopulta parempaa kuin vaikkapa Topwayn systeemissä, joka maksaa järkyttävän paljon vähemmän. https://kauppa.topwaylattialammitys.fi/category/205/termostaatit-ja-toimilaitteet

Viilennystä ei tuolla Topwayllä saa, mutta tosiaan kallista se on Smartrixilla. Taitavat molemmat tulla Italiasta, ainakin Smatrix.
 

Harrastelija

Vakionaama
Yleensä PWM (Pulse width modulation) tarkoittaa on-off säätöä jossa säädetään on-off suhdetta. Ei ole mitään välitiloja. Vai onko lattialämmityksessä tuo lyhenne jostain muusta?
Aikaisemmin mainittu 0.003 Hz on noin 5.5 minuuttia. Tuota tiheämpään venttiilin tilaa ei voi muuttaa.
50% ”teho” tarkoittaisi että joka toisen 5.5 minuuttia venttiili on kiinni ja joka toisen auki.
Jotta saadaan 25% ”teho”, venttiili on yhden jakson auki ja kolme kiinni (vaatii siis 22 minuuttin pätkiä)
Tuommoisella Hz määrällä pienten tehojen toteutus vaatii melkoisen pitkiä ajanjaksoja. Ilmeisesti lattioiden varauskyky estää lattioita jäähtymästä liikaa?

Toinen juttu on että kauanko venttilit kestää ”jatkuvaa” on<—>off tilan muutosta? Pahin tilanne lienee juuri tuossa 50% paikkeilla?
Olisiko joku servolla säätyvä venttiili kestävämpi/tarkempi ja ties mitä? Sen voisi säätää ”äärettömän” moneen asentoon.
Täältä palstalta tullut mielikuva että noita venttiileitä särkyy yllättävän paljon. Toki aika paljonhan niitä lienee on asennettukin kun yhteen taloon saattaa mennä jo useita.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Toinen juttu on että kauanko venttilit kestää ”jatkuvaa” on<—>off tilan muutosta? Pahin tilanne lienee juuri tuossa 50% paikkeilla?

Jos on varaava lattia niin tuskin sitä toimilaitetta kannattaa veivata ylös alas 50% tehon takia.

Soitin perjaintaina Uponorin asiakastukeen ja vaikutti, että puhelimeen sattui hyvin asiansa osaava kaveri. Kysyin tuosta PWM-taajuudesta ja hänkin sanoi sen olevan hyvin hidasta siis minuutteja eli on-off eikä mikään väliasento, kuten periaatteessa voisi kai olla lämpöön reagoivalla toimilaitteella. Tosin saattaa olla aika on-off tuo toimilaitekin eli ei ehkä ole mahdollista ajaa väliasentoon.

Tässä insinöörityössä on asiaa hiukan käsitelty. Virtaama on kuvassa 20 on-off. Kappaleessa 3.4.4 tekstiä.

Kai tuotakin voi PWM:ksi kutsua, mutta olisin odottanut sen olevan kHz-luokkaa eikä mHz.

Viilennys vaatii aika kalliita lisäinvestointeja Smatrixilla ilmeisesti. Pumppuryhmä EPG-6 1500 € jne. Onkohan tuo lainkaan järkevä valinta? Mikä tuossa on lopulta parempaa kuin vaikkapa Topwayn systeemissä, joka maksaa järkyttävän paljon vähemmän. https://kauppa.topwaylattialammitys.fi/category/205/termostaatit-ja-toimilaitteet

Viilennystä ei tuolla Topwayllä saa, mutta tosiaan kallista se on Smartrixilla. Taitavat molemmat tulla Italiasta, ainakin Smatrix.

Aikoinani olin Smatrixin esitelyssä joten minä kuta kuinkin tiesin mitä Smatrix on. Sekin että toimilaitteet on hitaita.

Uponor on kallis. sitä ei voi kieltää. Esim WEB modulli maksaa +400EUR. Katsoin kanssa viilennysoption enkä oikien innostunut. Myös sunttiryhmä vaikuttaa vanhanaikaiselta. Muutenkin Smatrix on hintaansa nähden aika simppeli eikä sieltä löydy insinöörille parametrejä alkuunkaan tarpeeksi. Softa tuolla on takana mutta sen toimintaa ei juurikaan avata esim sitä miten se oppii vai oppiiko se oikeasti mitään. Mulla on Simensin äly ohjaamassa viilennystä ja siitä ei parametrit lopu kesken. Ajatukena on että jospa ohjaisin pumppun käyntiä Smatrixilla kun Simensillä relelähtö on varattu 3-piste ohjaukselle.

Miten tuo PWM käytännössä toimii? Millaista taajuutta se käyttää? Siis onko tyyliin 10 min kiinni ja 10 min auki vai jatkuvaa 1 kHz PWM:ää ja säätö täysin portaaton?

Töhän tulikin vastaus. Lattialämmitys on pikkuisen sinne päin enkä näe portaattomuudessa etuja. En tiedä kuinka portaattomasti Smatrixin patteritermarit toimii mutta eikös patteriventiilin säätökyky ole hieman sinne päin. Tarkka säätö kaiketi vaatisi kunnon säätöventiilin ja moottorin.

Automaattitasapainoitus perustuu jotenkin lämpövasteeseen. Mutta eihän tuo tiedä kuin muutaman huonetermostaatin antaman lämpötilan. Miten siis tasapainottaa piirit, joissa ei ole termostaattia? Entä mitä tekee huoneille, jossa on kaksi erimittaista piiriä?

Mitä sitten tapahtuu, jos menolämpö on liian korkea eli vaikkapa polttaa takkaa, on aurinkoa tms? Smatrix pistää kaikki piirit kiinni, mutta MLP yrittää puskea. Jos märkätilat ovat ainoat aukiolevat, ne hohkaavat punaisena? Entä jos niissäkin on Smatrix-ohjaus?

En näe estettä etteikö osa piireistä voi olla manuaalisesti tasapainotettuja osa osa Smatrixin perässä ja silti myös manuaalisesti tasapainotettuja. Esim meillä on kolme piiriä OH:ssa joten voin kuristaa 2 piiriä samalla tasolle pisimän piirin kanssa jolloin Smatrix säätää piirien kiertoa ja kaikissa virtaa sama määrä vettä. Minulla on märkätilat vapaana ja linjasäätöventiili 0,5 kierosta auki. Niben kiertovesipumppu käy täysillä, rajoitettu 65%, asiaa pähkäiltyäni olen tullut siihen tulokseen että koska Smatrix säätää ventiilejä aika agressiivisesti niin vaihtuva paine-ero voisi olla hyvä ja tämä edelyttää sekoitusryhmän hankintaa. Tämä on nyt mietinässä. Muuten F1255 toimii hyvin, käynnistyy näillä keleillä pari kertaa vuorokaudessa. Märkätiloihin olen miettinyt Smatrixia mutta enpä tiedä... linjuri on jo nyt melkein kiinni. Jos märkätiloihin tulisi Smatrix niin silloin anturi tulisi valuun.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Toimilaitteessa on vastus, joka lämmittää vahaa, joka laajetessaan painaa venttiilin auki. PWM:llä voisi säätää tehoa, jolla tuo lämpenee, jolloin venttiili voisi olla väliasennossa.

PWM on tietysti lähtöpäässä on-off, mutta yleensä sillä pyritään saamaan vakiotilanne loppupäässä. Esim. vastuksen lämmitys tai LEDin polttaminen niin suuritaajuuksisella PWM:llä, että vastuksen lämpötila on vakio tai valoteho näyttää vakiolta.

Tietysti vesikiertoisessa lämmityksessä 5 minuutissa ei pintalämpötilat ehdi muuttua, joten siellä toteutuu, mutta virtaukset nykii turhaan.

Pakko sitä toimilaitetta on varaavan lattian tapauksessa veivata 50% tapauksessa ylös-alas, jotta se tasapainoitus toteutuu eli lämpöä menee tarpeeksi suurempivastuksisiin piireihinkin.

Uponorin hepun mukaan märkätiloihin ei toimilaitteita ja termareita laiteta. Jos haluaa, pitää termari viedä lattiasta toiseen huoneeseen, sillä IP-luokka ei riitä.

Mitenhän tuossa automattinen tasapainoitus toimii? Mistä tietää mille painetasolle märkätilat pitää tasapainottaa manuaalisesti? Jos pakkasilla muut tilat on jatkuvalla syötöllä ilman kuristusta, jääkö märkätilat viileiksi?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Uponorin hepun mukaan märkätiloihin ei toimilaitteita ja termareita laiteta. Jos haluaa, pitää termari viedä lattiasta toiseen huoneeseen, sillä IP-luokka ei riitä.

Smatrixin heppu puhuu mitä sille on opetettu puhumaan. Sisäyksikkö on joka tapauksessa vedeltä suojatussa tilassa. Minun järjen mukaan homma menee niin että keskusyksikkö KHH:ssa ja yksi termari ohjaa sekä saunaa että suihkutiloja ja termarin anturi on valussa.

Pakko sitä toimilaitetta on varaavan lattian tapauksessa veivata 50% tapauksessa ylös-alas, jotta se tasapainoitus toteutuu eli lämpöä menee tarpeeksi suurempivastuksisiin piireihinkin.

Tämä on sitten vaikeampi kysymys ja riippuu mitä haluaa. Nibe F1255 ei ole vakiopaine tai vaihtuvapaine moodia vaan kiertoa säädetään Td:n mukaan eikä veden määrä ole vakio. Smatrixin kanssa lämpöä menee sinne missä sitä tarvitaan. Joku vaihtuvapaine-ero moodi voisi olla hyvä. Mutta ei ole kokemusta vielä tarpeeksi ja minulla SE ongelma on ihan muualla mutta näkisin niin että Smatrix ratkaisee tasapinotusongelman.

Toimilaitteessa on vastus, joka lämmittää vahaa, joka laajetessaan painaa venttiilin auki. PWM:llä voisi säätää tehoa, jolla tuo lämpenee, jolloin venttiili voisi olla väliasennossa.

Tähän taitaa olla ratkaisu olemassa: vyöhykeventiilit moottoriohjauksella. Miksi näitä ei käytetä omakotitaloissa... veikkaan syyksi kustanuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom