Ulkoyksikkö maahan?

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Mahtaisiko seuraavanlainen toimia: tekisisi rumpuputkesta maahan talon eteläpuolelle "kahdeksikon" muotoisen kanaviston, jossa lenkkien yhtymäkohtaan tulisi pieni kammio, jossa ILPon ulkoyksikkö majailisi pumpaten ympäröivästä maasta johtuvaa lämpöä?

Sen verran olen aiheesta lueskellut, että muoviputken pitäisi hyvin soveltua vaikkei lämpöä yhtä hyvin johdakaan kuin vaikkapa betoniputki, sillä pullonkaulana on maan lämmönvastus. Kuvittelisi, että jos putken paksutta lisättäisiin reilusti, esimerkiksi 315 mm:n rumpuputkeksi, niin maasta saisi tehokkaammin lämpöä ja vastaavasti riittäisi lyhyempi putki. Tuon rumpuputken kehä on 990 mm ja 40 mm:n maalämpöputken 126 mm eli rumpuputkella olisi metrin matkalla lähes kahdeksan kertaa enemmän lämmönsiirtopintaa. Voiko tuota edes karkeasti laskea niin, että rumpuputkea tarvitsisi 1/8 tavalliseen maalämpöputkeen verrattuna? Vaikuttaako lämpöä välittävän aineen vaihtuminen vedestä ilmaan tuohon käytännössä (kun huomioidaan maanvastuksen vaikutus)?

Luonnollisesti ilman siirtäminen putkessa kysyy enemmän tehoa, joten ilmeisestikään markkinoilla olevat ILPojen ulkoyksiköt eivät urakasta yksin selviydy; mutta kanavapuhaltimia löytyy varmasti tuohonkin käyttöön soveltuvia. Suoraan kanavoitaviksi suunniteltuja ulkoyksiköitä löysin maailmalta vain yhdeltä toimittajalta (Heronhill), mutta miksipä ei voisi tavallista ulkoyksikköä laittaa tuohon ja tiivistää reunat? Niin, ja siis yksi tai kaksi kanavapuhallinta sarjaan avuksi.

Yhden keskusteluketjun vastaavasta aiheesta löysin toiselta foorumilta vuodelta 2010 (betonikantinen oja), mutta eipä siinä paljoa ideaa pohdittu. Rumpuputki on yllättävän halpaa kokoonsa nähden, pikaisella haulla löytyi hintaan vajaa 15 €/m.

LISÄYS: unohtui mainita, että tuon putkiston kautta voisi varmaankin kuljettaa talon poistoilman siten, että järjestelmä korvaisi lämmöntalteenottokennon.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Oikeastaan sillä täällä kyselenkin kun en tiedä. Jos tuo 1:8-suhde pätisi, niin tyypillisestä veden kiertoon perustuvasta 300 metrin maapiiristä kahdeksasosa olisi 37,5 metriä; minkä riittävyys tuntuisi intuitiivisesti uskomattomalta. Jos tuo suhde olisi oikeasti lähempänä 1:4, niin 80 metriä riittäisi. Kahdeksikon muotoa ajattelin oletuksella, että pienempi puhallinteho riittäisi, mutta halvempi rakentaa olisi varmaankin rengas, esimerkiksi talon ympäri jättäen pari metriä maata väliin.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

virtuaaliharri sanoi:
Oikeastaan sillä täällä kyselenkin kun en tiedä. Jos tuo 1:8-suhde pätisi, niin tyypillisestä veden kiertoon perustuvasta 300 metrin maapiiristä kahdeksasosa olisi 37,5 metriä; minkä riittävyys tuntuisi intuitiivisesti uskomattomalta. Jos tuo suhde olisi oikeasti lähempänä 1:4, niin 80 metriä riittäisi. Kahdeksikon muotoa ajattelin oletuksella, että selvittäisi pienemmällä puhallinteholla, mutta halvempi rakentaa olisi varmaankin rengas, esimerkiksi talon ympäri jättäen pari metriä maata väliin.

Lienee syytä ajatella että putki imee lämpöä aika kaukaa ympäriltään ikäänkuin sylinteristä, eli pelkkä iso pinta-ala siirtoaineeseen ei tässä tapauksessa riitä, jos siihen ei pysty siirtymään riittävästi energiaa ympäröivistä massoista.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Toki noinkin. Ero olisi lähinnä siinä, että esimerkiksi puolen metrin etäisyydellä lämmönvaihtopinnasta olisi enemmän massaa ympärillä. Jos ajatellaan lämmityskauden alkuja ja loppuja, kun aurinko jo lämmittää päivällä tarpeeksi, niin poistoilman lämpö voisi varautua putken ympärille muutaman sentin syvyydelle, ja siitä sitten yöllä lämpöpumppu imisi ne pois. Kesällä jäähdytyskäyttö sitten varaisi lämpöä pidemmäksi aikaa. Ottamalla mukaan iso aurinkoilmalämmitin, niin lämpöä saisi pumpattua maahan enemmänkin, tosin silloin kärsisi jäähdytyksen tuotannon taloudellisuus.
 

pamppu

Vakionaama
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Minun mielestäni oikea laskutapa on miettiä juuri kuinka kaukaa eli kuinka suurta massaa se pystyy jäähdyttämään.

Jos oletetaan että vaikka 30 senttiä ympäriinsä, niin ohut vesiputki pystyy käytännössä jäähdyttämään poikkileikkausena maassa pinta-alaa 0.28m2. (30 sentin säteinen ympyrä)

Jos 30 sentin putki, joka ympäriltään jäähdyttää 30 sentin rengasmaista aluetta, sen keruuala olisi 0.45cm säteinen ympyrä miinus 0,15 säteinen rumpuputki, eli n. 0.56m2.

Eli keruuala ja jäähdytettävä massa metriä kohden olisi näillä arvoilla kaksinkertainen ja 400 metrin vesiputken sijaan vedettäisiin 200 metriä 30cm rumpuputkea. Mikä taas ei kannata.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

"8"-kanavan putkien (315 mm/ 192 m) ja yhteiden (16 kpl, 2x45 astetta loivemman kaarron saamiseksi) hinnaksi sain 4938 euroa. "Renkaan" muotoisena selviäisi puolella määrällä yhteitä, joten hinnaksi jäisi 3858 euroa. Päälle tulisivat materiaalit "bunkkerille", johon ILPon ulkoyksikkö tulisi sekä puhaltimet. 400 metrin maalämpöputkikiepin toki saisi 570 eurolla, joten aika samoihin taitaisivat järjestelmien hinnat mennä, jos tyydytään samaan lämmönjakelutapaan (ILPon sisäyksikkö vs. puhallinkonvektori).
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Jotenkin jumituin tuohon putken isoon halkaisijaa, mutta kulkeehan se ilma kapeammassakin putkessa. Taipuisaa sadevesiputkea saa esimerkiksi kuuden metrin muhvillisissa pätkissä hintaan 14,90 €/kpl. Jos tuota laittaisi 384 metriä, niin hintaa tulisi vain 954 euroa eikä kalliita yhteitä tarvita. Jos ulkoyksikköä varten valaisi betonista kolmionteloisen bunkkerin, joiden päätyseiniin tulisivat suoraan seinään valettuina nuo maassa kiertävät putket ja ensimmäiseen väliseinistä kolo ja samalla asennustaso ulkoyksikölle ja toiseen väliseinään kolo puhaltimelle, niin alkaisikohan jo kannattaa? Siis putket toki kannattaisi asentaa mahdollisimman lyhyiksi vakiomittaisiksi lenkeiksi, jotta vastus ei kasva tarpeettoman suureksi. Bunkkerin katolle huippuimuri ja imupuolelle poistoilman putki talosta. Jos bunkkerin haluaa jättää pihalle näkyviin, niin sitten putkien päät kammioiden lattiasta.
 
P

Pähkäilijä

Vieras
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

salaojaputki vois olla viel edullisempaa kunhan ei vaan täyty maasta eli päälle sopivan karkeeta sepeliä vähän. Samalla hoitaa tuon kentän turhan kosteudenkin pois tarvittaessa. Kaadot vain oikeeseen suuntaan ettei ala talo tulvimaan ;D
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Pähkäilijä sanoi:
salaojaputki vois olla viel edullisempaa kunhan ei vaan täyty maasta eli päälle sopivan karkeeta sepeliä vähän. Samalla hoitaa tuon kentän turhan kosteudenkin pois tarvittaessa. Kaadot vain oikeeseen suuntaan ettei ala talo tulvimaan ;D

Ei tuo äkkiseltään kuulosta hullummalta idealta! :) Nimittäin putkien veto erilaisille tonteille helpottuisi huomattavasti kun paluureittejä ei tarvittaisi. Samalla tulisi hyödynnettyä talven ulkoilman lämpöä, sillä osan aikaahan ilma on ulkona lämpimämpää kuin maassa. No joo, jäähänhän putket jämähtäisivät kuitenkin heti kun ilma lämpenisi ensimmäisen pakkasjakson jälkeen...
 

pamppu

Vakionaama
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Seuraava haaste on se että ilmassa siirtyy energiaa yhden asteen mukana kiloa kohden alle neljäsosa vedestä. Lisäksi ilmaa tarttee siirtää kuutio jotta se kilo täyttyisi.

Eli jos vettä kierrätetäään tuhat litraa tunnissa helposti, niin vastaava ilmamäärä on ilmaa 4000 kuutiota tunnissa. Ilpin tehot on vähän pienempiä ja ulkoyksikkö pyörittää van 2000 kuutiota tunnissa tms, mutta kyllä sen lämpömäärän saamiseksi ilmaa on kierrätettävä tuo määrä ja tarvittavasta torven koosta saa alustavaa hahmoa siitä ulkoyksikön ropellista. Ei se nyt ainakaan pienempi voi olla.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Muistiinpanoistani kaivelin: 34468 AR sileo 400E4 240 W 1,1 A 1,07 m3/s 230 V 60 °C 390,00 €. Tuo 1,07 m3/s on laskujeni mukaan 3852 m3/h. Vaan eipä varmaankaan taida teho riittää, jos pitää ilma kuljettaa kahdeksan 50 metrin pituisen 110 mm halkaisijaltaan olevan putken läpi riittävän rivakasti. Kaksi puhallinta sarjassa voisi riittää, joskin silloin sähköön tuhraantuisi enimmäisteholla 480 W/h.
 

Rauski

ilppi-guru kouluttaja
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Suomalaisella henkilöllä on patentti jonkinlaiseen "lämpöakkuun". Uskoakseni kyse on saveen varatusta lämpöenergiasta. Itselläni ei ole pääsyä patenttihakemuksia ja myönnettyjä patentteja lukemaan. Yksityishenkilöhän voi rakentaa itselleen sellaisen ilman että rikkoo patenttioikeutta. Kesällä varataan akkuun lämpöä esimerkiksi aurinkokeräinten avulla ja talvella lämpöä otetaan talteen.

Jos jollain on tuosta jotakin tietoa, niin olisi kiva lukea lisää.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Mahtaakohan olla kysymys Tero Lehtisen keksinnöstä, jonka linkki alla?

https://patent.prh.fi/patinfo/tiedot.asp?NroParam=20125455&ID=X999306&Lng=FIN

Nykyään taitavat Suomessakin myönnetyt patentit löytyä verkosta. Tuota Google tarjosi, kun hain sanoilla: patentti lämpöakku. Pikaisella patentin kuvauksen silmäilyllä sain kuvan, että siinä on kysymys enemmänkin ohjausjärjestelmästä kuin itse lämpöakusta, mikä onkin aika luonnollista kun on noita isoja lämpöakkuja rakenneltu jo pidempään vaikka harvinaisia ovatkin. Voi kuitenkin olla kysymys jostain toisesta keksinnöstä; muita en vain huomannut tämän haun hakutuloksissa.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Kuinkahan syvälle maahan kärsisi SV 110/98MMX6M SN8 TAIP./SUOJAPUTKI -merkinnöin varustettua sadevesiputkea laittaa? Meinaan jos lämpöä siirretään maahan päin, niin varmaankin putken olisi syytä olla mahdollisimman syvällä, jottei se hetimmiten pääse sieltä karkaamaan. Ideana siis siirtää puhaltimilla ulkoilmaa / aurinkoilmalämmittimen lämmittämää ilmaa / ILPolla jäähdytyksessä käytettyä lämmennyttä ilmaa maahan aina silloin kun sitä on järkevästi tarjolla eli kun tuloilman lämpötila on selvästi maan lämpötilaa korkeampi ja saatava lämpöenergia ylittää halutulla kertoimella puhaltimien virrankulutuksen.

Toisaalta tallentamalla lämpöä syvyyssuunnassa mahtuisi "lämpöakku" pienellekin tontille, vaikkapa talon alle. Kun talon reunoille laittaisi esim. parin metrin etäisyydelle routaeristeet loivaan kaatoon, ympärille kapean, esim. 30 cm leveän ja 150 cm syvän lecasora-täytteisen ojan salaojaputken kera ja lämmönsiirtoputkia neljän metrin syvyyteen asti, niin muodostuisi kuutio, jossa olisi aikatavalla massaa. Tällöin varmaankin aiemmin mainitsemani "bunkkeri" ILPon ulkoyksiköineen kannattaisi sijoittaa talon alapuolelle. Tai sitten rakentaa "bunkkerin" sijaan ryömintätila ja sinne asentaa ulkoyksikkö ja putkien päät ja puhaltimet. Jos rakennuksen eteläseinältä, lappeelta tai harjan päälle asennetulta aurinkoilmalämmittimeltä pukkaisi 5-40 kW:n teholla lämpöä keväästä myöhään syksyyn aina auringon paistaessa sopivasta suunnasta, niin luulisi sitä riittävän läpi talven nostettavaksi mukavalla COPilla.

Edelleen, kun talon alla olisi tuollainen lämpövaranto, niin tihkuisi sitä esim. puolen metrin lecakerroksen altakin siinä määrin, että taitaisi talo pysyä lämpimänä ilman pumppuakin, jos vain itse lattiassa ei olisi liikaa eristystä. Tai kenties ne eristeet kannattaisi ottaa kokonaan pois ja siirtää sittenkin lämpöpumppu bunkkeriin lecasoran alle ja sijoittaakin ILPon sisäyksikkö ryömintätilaan lämmittämään lattioita! :D
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Tässä vielä periaatekaavion muodossa kuvailemani järjestelmä hieman terästettynä. (Muokkaus: täsmensin ilmaisua).
 

Liitteet

  • aurinkoilmalammitys-periaate.jpg
    aurinkoilmalammitys-periaate.jpg
    79,1 KB · Katsottu: 584

Savustaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Vesi johtaa lämpöä 25 kertaa paremmin kuin ilma, eli tuollakin voi olla jotain vaikutusta siihen putkiston mitoitukseen. Ainakin tuossa mainitussa 315 mm rumpuputkessa on vieläpä se umpinainen, ilmatäytteinen muovirengas eristeenä enemmän kuin 50 % putken pituudelta. Sama taitaa päteä 110 mm putkeen,mjos tarkoitettiin sitä mustaa "sadevesiviemäriputkea".
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Tarkoitin tätä putkea:
https://www.smartia.fi/sadevesiputki-sv-110-98mmx6m-sn8-taip-suojaputki-123.html

Kaksoisseinämällisen muoviputken pitäisi käydä tämän nettidokumentin mukaan:
http://www.homeintheearth.com/tech_notes/earth-tubes/earth-tube-design-for-earth-sheltered-homes/earth-tube-materials/
Siinä käydään läpi erilaisia putkivaihtoehtoja, mitä hyvää ja huonoa niihin liittyy maa-ilmalämmönsiirtoon liittyen.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Aurinkoilmalattialämmitys ilmalämpöpumpulla yhdistettynä kattojäähdytykseen

Tässä toinen versio, jossa valittavissa eri kierto lämmityskaudelle ja kesäkaudelle.
 

Liitteet

  • aurinkoilmalammitys-periaate-v2.jpg
    aurinkoilmalammitys-periaate-v2.jpg
    81,8 KB · Katsottu: 481

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Maa-ilmakanavalämpöpumppu-lattialämmitysjärjestelmä

Tässä vielä "rumpuputkeen" tms. pohjautuva vaihtoehto "ulkoyksiköllä" kammiossa sekä ideaaliversio, jos vain sopivaa tekniikkaa olisi olemassa (jolloin kammiota ei tarvittaisi). Luonnollisesti lattian lämmittämisen sijaan voitaisiin lämmittää suoraan huoneilmaa, mutta kaikki eivät pidä voimakkaasti liikkuvan ilman mukanaan tuomista lieveilmiöistä, joten siksi tuollainen mukana. Itse lattiailmalämmitystähän on käytetty jo muinoin roomalaisissa kylpylöissä ja palatseissa, joten siinä mielessä koeteltua tekniikkaa.
 

Liitteet

  • maa-ilmakanava-lammitys-periaate.jpg
    maa-ilmakanava-lammitys-periaate.jpg
    70,4 KB · Katsottu: 461

Savustaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Jos joku nyt oikeasti alkaa tällaista tontilleen kaivaa, niin ainakin tuon 315 mm putken kohdalla täytyy miettiä putken ankkurointi ja asennussyvyys, sekä hoitaa tuon putkikanvan "salaojitus", tai kuvaisiko sadevesiviemäröinti paremmin sitä, mitä tarkoitan.. Meinaan, ettei nouse pintaan koko putkisto, kun kaivannon maa vettyy.

Olen pari kertaa nähnyt loppukesällä, kun tulevan talven öljyt on vielä tilaamatta ja öljysäiliössä on enää sakat pohjalla, miten sadekaudella on lasikuituinen öljysäiliö noussut pintaan, kun on sideraudat ruostuneet poikki. Toisessa tapauksessa talon isäntä oli sattunut näkemään, kun nurmikko yht'äkkiä nousi melkein metrin ja säiliön pääty tuli kurkkimaan ulkoilmaa. Isäntä totesi, että hänellä taisi olla naamanilmeet kuin sillä Tankki täyteen sarjan sorsastajalla, jonka kiikari osui rovastiin ja mopediin keskellä järveä. ;D ;D
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Betoniputki olisi tuossa suhteessa parempi, mutta kun ovat niin tyyriitä. Mutta toimisikohan seuraavanlainen kanavakonstruktio? Säästyisi ehkä hieman betonia ja säästäisi kuljetuskustannuksissa, kun noita voisi latoa päällekkäin. Tuollaisia ei varmaankaan ole vielä markkinoilla...
 

Liitteet

  • maa-ilmakanava.png
    maa-ilmakanava.png
    13 KB · Katsottu: 448

Rauski

ilppi-guru kouluttaja
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

virtuaaliharri sanoi:
Mahtaakohan olla kysymys Tero Lehtisen keksinnöstä, jonka linkki alla?

https://patent.prh.fi/patinfo/tiedot.asp?NroParam=20125455&ID=X999306&Lng=FIN

Nykyään taitavat Suomessakin myönnetyt patentit löytyä verkosta. Tuota Google tarjosi, kun hain sanoilla: patentti lämpöakku. Pikaisella patentin kuvauksen silmäilyllä sain kuvan, että siinä on kysymys enemmänkin ohjausjärjestelmästä kuin itse lämpöakusta, mikä onkin aika luonnollista kun on noita isoja lämpöakkuja rakenneltu jo pidempään vaikka harvinaisia ovatkin. Voi kuitenkin olla kysymys jostain toisesta keksinnöstä; muita en vain huomannut tämän haun hakutuloksissa.

Patentteja en vielä ole tälle etsinyt, mutta tästä järjestelmästä on kyse. http://www.teconomark.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=64&Itemid=77
 

Savustaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

virtuaaliharri sanoi:
Betoniputki olisi tuossa suhteessa parempi, mutta kun ovat niin tyyriitä. Mutta toimisikohan seuraavanlainen kanavakonstruktio? Säästyisi ehkä hieman betonia ja säästäisi kuljetuskustannuksissa, kun noita voisi latoa päällekkäin. Tuollaisia ei varmaankaan ole vielä markkinoilla...
Mikä ettei toimisi. Muotin teko vaatii metallin taivutuksen taitoa ja vehkeitä, varsinkin jos tuohon pitää vielä tehdä kaari, jos siitä kanavasta aikoo tehdä oman hiukkaskiihdyttimen. ;)

Betoniasemilta löytyy jonkinlaisia betonikouruja valmiina. Tehtiin joskus halli kaukolämpölinjan päälle, niin siinä laitettiin sen putken päälle tuollaiset kourut.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Savustaja sanoi:
Betoniasemilta löytyy jonkinlaisia betonikouruja valmiina. Tehtiin joskus halli kaukolämpölinjan päälle, niin siinä laitettiin sen putken päälle tuollaiset kourut.

Googlen kuvahaku sanoilla betonikouru, concrete gutter ja concrete channel tuotti jos jonkinlaista kourua, mutta kaikki tämän tyyppiset olivat ylös avautuvia, ts. niiden reunat ovat niin kapeita että varmastikin uppoaisivat ajan kanssa soraan ja maahan. Taitaa olla vaativampi rakenne kuin mitä näin maallikkona ensinäkemältä arvaisikaan, jos betonin määrä halutaan optimoida tarvittavien ominaisuuksien suhteen.
 

Savustaja

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Itseasiassa taisi nuo meidänkin käyttämät kourut olla sellaisia muodoltaan, että seinämät kapenivat yläreunaa kohti. Taitaa olla juurikin muottitekninen juttu. Tuota painumista pystyisi ehkäisemään vaakitsemalla vaikkapa 100 mm Leca-harkot kyljelleen "anturoiksi" alle. Taitaa vaan nuo valmiit betonikourut olla enimmäkseen suorakaiteen mallisia poikkileikkaukseltaan, joka taas ei tähän lämmönkeruuseen ole optimi, koska ei siellä nurkissa ilma virtaa, eikä näin ollen lämpökään siirry ilmaan.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Vs: Ulkoyksikkö maahan?

Savustaja sanoi:
Itseasiassa taisi nuo meidänkin käyttämät kourut olla sellaisia muodoltaan, että seinämät kapenivat yläreunaa kohti. Taitaa olla juurikin muottitekninen juttu. Tuota painumista pystyisi ehkäisemään vaakitsemalla vaikkapa 100 mm Leca-harkot kyljelleen "anturoiksi" alle. Taitaa vaan nuo valmiit betonikourut olla enimmäkseen suorakaiteen mallisia poikkileikkaukseltaan, joka taas ei tähän lämmönkeruuseen ole optimi, koska ei siellä nurkissa ilma virtaa, eikä näin ollen lämpökään siirry ilmaan.

Ajattelin kanavoinnin ratkaisukandidaatissani lähinnä kustannuspuolta eli sitä mahdollisuutta, että tuollainen kouru olisi halvempi verrattuna vastaavan tilavuuden tarjoavaan pyöreään betoniputkeen. Jos reunojen alle pitäisi laittaa Leca-harkot, niin pelkäänpä kustannusten nousevan samalle tasolle. Siitä muuten herääkin kysymys, miksi betoniputket ovat niin kalliita? Luulisi vastaavan kokoisten muoviputkien olevan kalliimpia, kun niihin joudutaan raaka-aine pumppaamaan syvältä maasta ja jalostamaan se monimutkaisella prosessilla jättimäisissä laitoksissa? Liittyisikö kuljetuskustannuksiin kun betoni nyt tuppaa painamaan ja kt. aiemmin tuli mainittua, niin putkien mukana kuljetetaan paljon ilmaa?

Tuosta avoimesta kourumuodosta vielä sen verran, että siinä muodostuisi enemmän lämmönvaihtopintaa verrattuna putkeen ja keräisi että keskittäisi maasta nouseviä kaasuja ja lämpöä. En osaa arvioida, mikä noiden merkitys olisi järjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden kannalta.
 
Back
Ylös Bottom