Mitä Nibe 410P jälkeen? - Tuli MLP

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Espejot
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Spinoff lohkaistu täältä / Espejot
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=25450.msg334557#msg334557


PaveKoo sanoi:
Kuulisin mielelläni kommentteja mikä olisi hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan järkevä korvaaja tuolle. Maalämpö on varmaan tässä tilanteessa pakko unohtaa... tulee turhan kalliiksi ja porakaivon ym. asennuksien toteuttaminen kohtalaisen hankalaa.

Mutta onko järkeä hommata esim. Niben F470 tai sitten selvästi kalliimpi F750 + SAM vai siirtyä VILP:iin ja erilliseen iv-koneeseen.
Edullistahan tästä ei saa tekemälläkään.

Niin siis talo on 2006 rakennettu, Kouvolan seudulla, 2-kerrosta, asuinpinta-ala 189 neliötä. Minusta tuo Nibe on ollut aika rajamailla tuollaisen kämpän lämmittämiseen alkujaankin...

Ja mielellään kuulisin suosituksia ensinnäkin Kouvolan lähialueiden huoltomiehistä jotka jotain Nibeistä tietäisi.... jos siis sellaista edes kannattaa paikalle kutsua.
Ja sitten liikkeitä / asentajia josta kannattaisi uusia vaihtoehtoja / tarjouksia lähteä kyselemään.

Kiitoksia etukäteen vastauksista ja vinkeistä!
Klikkaa laajentaaksesi...

Itsellä sama pohdinat edessä sillä erotuksella että VILP tulee hajosi Nibe tai ei :) nyt sitten vasemman jalan isovarpaalla mietin jos valmiiksi että millä korvata IV ja lämmin vesi kun 410P joskus hajoaa - vaihdanko kompuran vai hankinko passiivisen LTO:n + varaajan. Sinuna ottaisin noilla neliöllä VILP:n. Itse aion ottaa vesi-ulkona mallin (asennuksen helpous, tilan puute, hinta).
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Täällä taitaa muutamia sielunveljiä jotka miettii tai joutuu miettimään mitä Niben jälkeen :)

Tänään kävi yksi lvi-asentaja kurkkaamassa äkkiä tilannetta ja kyllä hänkin suositteli että alkaa vaan miettimään uutta laitetta tilalle...

Toki kompuran voi vaihtaa... ehkä noin 1500 euro arvio.... mutta onko järkeä, ei tiedä kauan uusi kompura kestää vai hajoaako joku muu paikka ennen sitä.
Tämä mööpeli on kuitenkin kestänyt jo sille kaiketi kunnioitettavat reilun 10 vuotta.

Eli varmaankin se minun tapauksessa kääntynee myös VILP:in suuntaan.... ei taida olla järkeä päivittää esim. Niben F470:een... ja sitten taas F750:n hinta kohoaa korkeaksi. Ja minulla ei ole käsitystä esim. ilmanvaihdon poistokanavan eristyksestä. Sehän täytynee olla kait normaalia paremmin eristetty kun on F750 kyseessä jossa poistoilma voi olla sen -15 astetta.

Ja koska se määlämpökin taitaa kustannuksiltaan mennä lähemmäs 15t kun jäädä lähemmäs 10t....

Voihan se olla että tuo pankkitäti sanoo kun sen juttusille pääsen että korjauta vaan se nykyinen, enempää ei rahaa heru :D

Mitäs laitteita väki täällä suosittelisi minulle... tai merkkejä... tai asennus/myyjä liikkeitä josta kannattaa kysellä??
Elin Kouvolan suunnalta olen, mielellään tietysti jostain lähimaastosta voisi olla.
Tosin jos on joku paikka mistä esim. laitteet saa selvästi edukkaimmin, niin mielellään kuulisin.
Uskoisin että asentaja löytyy sitten tarvittaessa erikseen.

Kiitos taas!
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Mulla on kaksi VILP ehdokasta: Nibe F2120@12kW ja SM040-ohjausmodulli ja Panasonic T-CAP 9kW. Panaa olen katsonut Saksanmaalta. Hidastavana tekjänä on money.
IV:n kohdalla olen ihan alkutekijöissä mutta tietääkö kukaan missä koneissa olisi kanavat obout samoissa paikoissa kuin 410P:ssä?

EDIT: Nibessä siis kanavat seuraavassa järjestyksessä
Tulo - Poisto
Ulko - Jäte

Nopeasti katottuna lähin oli Enervent Pingviini missä TULO ja JÄTE samoilla paikoilla.

Mikä ero on Nibe VVM310 ja VVM320?

Edit: Niben kattiloiden mallimerkintä korjattu oikeaksi.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Se missä voisi säästää rahaa on käyttää edelleen tuota 410P:tä lämminvesivaraajana. Eli jos löytyy vehje kuten F2120, joka kykenee tuottamaan kuumaakin vettä, niin yksi mahdollisuus olisi kytkeä jonkinlainen vaihtoventtiili joka päättää minne vesi esim. F2120:lta menisi. Lattialämmitykseen kun ei tarvitse tehdä käyttövettä (joka taas kiertää 410P:n suntin läpi) ja sitten kun tarvitsee käyttövettä, niin se kiertäisi sieltä "external boiler" yhteydestä sisään.

Näin ei tarvitsisi ostaa VVM310/VVM320, jotka on kyllä hinnoiteltu mielestäni poskettomasti. Toki voi joutua jotain omaa logiikkaa säätämään muuten.

Tuollaiseen kombinaatioon kelvannee mikä tahansa EVI-pumppu, itse laittaisin jos vaan oma VILP kykenisi noin kuumaa vettä tekemään (mutta Technibelissä maksimi on 50C - toki voisin ajatella että tekisin sinne 50C asti sillä ja sitten tulistaisin loppuosan sähköllä, eiköhän sekin ihan taloudellista olisi). Kyllä se mun 410P:kin jossain vaiheessa irtisanoo sopimuksensa ja tuollainen Pingvin on autotallissa odottamassa että jaksaisin repiä teknisen huoneen sisäkaton irti (tarvitsee vähän putkitöitä tehdä). Saa nähdä milloin kerkeän tehdä..

Tämä oli siis oma ajatukseni, toivon tosin ettei 410P poksahda. Tai sitten teen siitä jonkinlainen kokeilun kun siitä aika jättää, ostan jonkun kompuran, asennan itse ja ohjaan sitä itse. Ainoa mikä häiritsee tuossa omassa 410P:ssä on se älytön energiahukka, mulla kun se on sen 200W jatkuvasti mikä on aika paljon noin pienelle säiliölle. Näin kesälläkin se kompura käy 1/7 kaikesta ajasta vaikka vettä ei käyttäisi.

Tässä siis ajatuksena se että 410P on edelleen sähkökattilana ihan toimiva ilman kompuraakin ja toimii backup-lämmityksenäkin. Talvisinhan tuo luultavasti on aikalailla yhtä taloudellinen vaikka ajaisi Pingvin + 410P sähköllä pelkästään, kesäisin/keväisin/syksyisin ainoastaan menettää sitten lämpöpumpun tarjoamat lisähyödyt (jos ei ole muuta lämmitysmetodia). Mielestäni jos on tiukkaa niin tuotakin kannattaa harkita, jos vaan löytää halvan hyvän LTO:n (on niitä aina välillä pyörinyt).

Ja sitten vielä yksi hardcore optio askartelijoille. Tuolla oli myynti osastolla Pingvinin kenno, ostaa sen ja vääntää sen sinne 410P:n eteen. Voi käyttää edelleen 410P:n puhaltimia ja puhallinsäätöjä, mutta vielä pyöriväkennoisen LTO:lla.

Ideoita löytyy siis, mutta toteuttamismahdollisuudet on vähän heikommat ajanpuutteen takia ainakin itselläni.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

burmanm sanoi:
Ja sitten vielä yksi hardcore optio askartelijoille. Tuolla oli myynti osastolla Pingvinin kenno, ostaa sen ja vääntää sen sinne 410P:n eteen. Voi käyttää edelleen 410P:n puhaltimia ja puhallinsäätöjä, mutta vielä pyöriväkennoisen LTO:lla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minulla on kenno+moottori odottamassa askartelua, kennon aion laittaa vaakatasossa pyörimään Niben päälle, tulon/poiston väliin. Kotelolle peltikin hankittuna ja pieni kanttikone tilauksessa. Nibestä hajosi kompura, aion sen vaihtaa uuteen Hitachi R290 500W kompuraan (200€) ja käyttää sitä ehkä kun lämpötila on korkeampi kun -10C, kylmemmäksi kun menee niin kompura seis ja kenno pyörii, myös lämpimimmillä keleillä kenno pyörimään kun kompura ei käy. Miltä kuulostaa?
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

pAy sanoi:
Minulla on kenno+moottori odottamassa askartelua, kennon aion laittaa vaakatasossa pyörimään Niben päälle, tulon/poiston väliin. Kotelolle peltikin hankittuna ja pieni kanttikone tilauksessa. Nibestä hajosi kompura, aion sen vaihtaa uuteen Hitachi R290 500W kompuraan (200€) ja käyttää sitä ehkä kun lämpötila on korkeampi kun -10C, kylmemmäksi kun menee niin kompura seis ja kenno pyörii, myös lämpimimmillä keleillä kenno pyörimään kun kompura ei käy. Miltä kuulostaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuulostaa erittäin hyvältä. Aiotko pitää 410P:n ainoana lämmönlähteenä vai mahdollisesti käyttää jotain muutakin sen lisäksi ? Tuo Hitachin kompura kuulostaa kyllä kivalta tuolla hinnalla, mielenkiintoista nähdä onko siinä parempi vai huonompi COP kuin tuossa Mitsun kompurassa (eli kuinka alas sen teho riittää painamaan lämpötilan).

Softapuolellahan tuota voisi vielä kehittää, varsinkin sähkövastusten ohjauksen puolesta (sehän on täysin idioottimainen perusversiossa).
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

burmanm sanoi:
Kuulostaa erittäin hyvältä. Aiotko pitää 410P:n ainoana lämmönlähteenä vai mahdollisesti käyttää jotain muutakin sen lisäksi ? Tuo Hitachin kompura kuulostaa kyllä kivalta tuolla hinnalla, mielenkiintoista nähdä onko siinä parempi vai huonompi COP kuin tuossa Mitsun kompurassa (eli kuinka alas sen teho riittää painamaan lämpötilan).

Softapuolellahan tuota voisi vielä kehittää, varsinkin sähkövastusten ohjauksen puolesta (sehän on täysin idioottimainen perusversiossa).
Klikkaa laajentaaksesi...

Diy-vilp Panasonic 9 on ollut lisänä lämmittämässä lattiakiertoa jo muutaman vuoden, vastuksia Nibessä tarvittu vasta -15C paikkella. Vastusten ohjaus ollut Arduinolla, eli käytössä vasta kun varaajan lämpötila tarpeeksi alhaalla.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Espejot sanoi:
Mikä ero on Nibe VVM310 ja 320?
Klikkaa laajentaaksesi...

Isoin ero lienee että VVM310:ssä käyttövesi lämmitetään säiliössä olevalla kierukalla ja VVM320:ssä käyttövesi lämpiää säiliössä...
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Onkos tälläiselle ummikolle näissä asioissa mitään hyviä suosituksia VILP merkeistä tai malleista??
On tuolla markkinoilla sen verran vaihtoehtoja että meinaa mennä sekaisin.

Toki paikkoja mistä kannattaa kysellä ja asentajia ketä kannattaa kysellä saa ehdotella.

Olisi kiva kuitenkin muutamaa eri laitetta / firmaa vertailla eikä ottaa ensimmäistä jota tarjotaan.

Ja tietysti erillinen iv-konekin tarvitaan, joten niistäkin suosituksia kuulisin mieluusti.

Kiitos!
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Pää menee sekaisin näissä pähkäilyissä...
Mitäs olette mieltä kannattaisiko kuitenkin vielä miettiä myös Niben F750 + SAM40/41 vaihtoehtoa...
Tuonhan nyt pitäisi olla ainakin spekseiltä ihan ok laite... tuon kanssa ei vaan tarvisi erillistä IV-konetta.

Jotain kommentteja olen täältä lueskellutkin, eikä ne mitään ihan huonoja ole.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Tuon vaihtoehdon suurin ongelma on järkyttävä hinta.. vikaahan laitteessa ei varmastikaan ole, mutta sillä hinnalla saat kyllä hyvän VILPin ja LTO:n (ja jää rahaa yli).
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

PaveKoo sanoi:
Onkos tälläiselle ummikolle näissä asioissa mitään hyviä suosituksia VILP merkeistä tai malleista??
On tuolla markkinoilla sen verran vaihtoehtoja että meinaa mennä sekaisin.

Toki paikkoja mistä kannattaa kysellä ja asentajia ketä kannattaa kysellä saa ehdotella.

Olisi kiva kuitenkin muutamaa eri laitetta / firmaa vertailla eikä ottaa ensimmäistä jota tarjotaan.

Ja tietysti erillinen iv-konekin tarvitaan, joten niistäkin suosituksia kuulisin mieluusti.

Kiitos!
Klikkaa laajentaaksesi...

Millainen ja minkä kokoinen talo ja paljon kuluu sähköä ja puita nyt? Tarvitset myös vesivaraajan jos Niben päällä ei tarpeeksi tilaa. Voit lähteä haarukoimaan IV-konetta tilantarpeen mukaan. Noi kanavat menee erijärjestyksessä uudessa/vanhassa jotta muutoksia joutuu tekemään.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

burmanm sanoi:
Tuon vaihtoehdon suurin ongelma on järkyttävä hinta.. vikaahan laitteessa ei varmastikaan ole, mutta sillä hinnalla saat kyllä hyvän VILPin ja LTO:n (ja jää rahaa yli).
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo onhan se PILP:ksi aika tyyris, eli jotain 8000-8500€

Mutta mikä olisi hyvä VILP ja LTO verrokkina. Noistakin äkkiä tulee vastaava summa. ( 6500€ + 2000€)
Itselleni vaan noita merkkejä ja malleja on ihan liikaa.
Ja jokainen myyjä tietysti kehuu omiaan :)
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Espejot sanoi:
Millainen ja minkä kokoinen talo ja paljon kuluu sähköä ja puita nyt? Tarvitset myös vesivaraajan jos Niben päällä ei tarpeeksi tilaa. Voit lähteä haarukoimaan IV-konetta tilantarpeen mukaan. Noi kanavat menee erijärjestyksessä uudessa/vanhassa jotta muutoksia joutuu tekemään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo eli siellä jossain ketjun alkumetreillä talosta infoa laitoinkin, seuraavanlainen siis:
2006 rakennettu 2- kerroksinen kaiketi Jukka-talon malli. Asuinpinta-ala 189 neliötä. Ja vesikiertoinen lattialämmitys kauttaaltaan.
Ja Kouvolan seudulla sijaitsee.
Ollaan reilu vuosi asuttu ja ensimmäisen vuoden kokonaissähkön kulutus noin 17500kW, ei hajua paljonko eriteltynä millekin. Minusta kuitenkin ihan kohtuu lukema kun ajattelee tota vanhaa Nibeä ja sen ominaisuuksia. Puita meni varmaan 3 heittomottia, todennäköisesti turhaankin. Itsestäni ainakin tuntuu ettei mitään säästöä tai etua tuolla saa.
Asukkeina aika sekailaista kokoonpanoa, mutta lähinnä 2+4, eli kaksi aikuista kokoajan ja sitten vaihtelevasti 2-4 kouluikäistä lasta.

Joo varaaja tarvitaan, tai siis mitä olen katsellut niin sellainen VILP jossa varaaja itsessään varmasti kätevin.
Ja Iv-koneen kanavat tuskin muodostuu ongelmaksi, ne muokataan sitten tarpeen mukaan ja koneen paikkakin jos ei mahdu päällekkäin VILP:n sisäyksikön kanssa.

Tarvittavasta lämpötehosta ei oikein ole mitään käsityksiä, sen verran selailin edellisen asukkaan jättämiä papereita että Nereuksen lattialämmityspapereista löysin kohdan "Tarvittava lämmitysteho" noin 7,8kW... mutta ei hajua mitä tuo tarkoittaa tai missä lämpötilassa tuollainen tarve on... :/
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

410p antautui, kompura rikki puhaltimien laakerit menisi myös vaihtoon. Kestihän tuo kuusi vuotta. Puhaltimien laakerit olen siihen jo vaihtanutkin kertaalleen. No nyt sitten huoltomies suositteli koko vehkeen vaihtoa ja meinasi, että Niben 470 olisi kestävämpi ja hiljaisempi. Aikalailla surkea esitys Nibeltä tähän mennessä. Taloudessa on myös ilmalämpöpumppu, joten pikkaisen houkuttelisi kokeilla ensi talvi näillä mitä on jäljellä. Emäntä saattaa kyllä valittaa kylmästä lattiasta...
Mahtaako tuo 470 olla sen lujempi kuin 410p...
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Nibettäjä sanoi:
410p antautui, kompura rikki puhaltimien laakerit menisi myös vaihtoon. Kestihän tuo kuusi vuotta. Puhaltimien laakerit olen siihen jo vaihtanutkin kertaalleen. No nyt sitten huoltomies suositteli koko vehkeen vaihtoa ja meinasi, että Niben 470 olisi kestävämpi ja hiljaisempi. Aikalailla surkea esitys Nibeltä tähän mennessä. Taloudessa on myös ilmalämpöpumppu, joten pikkaisen houkuttelisi kokeilla ensi talvi näillä mitä on jäljellä. Emäntä saattaa kyllä valittaa kylmästä lattiasta...
Mahtaako tuo 470 olla sen lujempi kuin 410p...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä PILPpiosasto on melkoisen täynnä tarinaa, nämä tuntuvat välillä olevan aikamoisia vehkeitä merkistä riippumatta. Kyllä sieltä 470-mallin olemuskin paljastuu.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Toivottavasti paljastuu, ennen kuin teen päätöksen, korjataanko vai vaihdetaan. Älytöntä, että kuluttajat joutuu betatestaajiksi näille vehkeille. Talo on 2010 valmistunut lattiapinta-alaa 86 neliötä ja vesikiertoinen lattialämmitys. Yläkerta 26 neliötä, lämpiää sähköpatterilla.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Mulla on kyllä Niben lähtölaskenta käynnistynyt jumalattomasta jurnutuksesta päätellen.... pistää kummasti vauhtia mietiskelyyn ;D
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

pökö sanoi:
Espejot. Mitä tulee tilalle, lämpö ehkä vilpillä mutta miten iv?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jaa, taidan mennä Niben IV:llä seuraavan talven jos toi rakkine hajoaa. En viitsi ottaa lainaa ja on tonnien lääkärilasku tulossa. Yritän vetkuttaa lisäinvestointeja...
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Täällä näyttää siltä, että menee uuden laitteiston hankinnaksi... jos vaan pankkitäti näyttää vihreää valoa :)
Kukaan ei oikein suosittele Niben korjaamista...
Eli näillä näkymin tulossa olisi joku VILP + Iv-kone

Olen nyt yrittänyt pyydellä paikallisia VILP:pejä myyviä liikkeitä käymään ja tarjouksia tekemään, mutta tuntuu että menen itse vaan enemmän sekaisin.
Ja tarjoukset tuntuu kovin hinnakkailta, varsinkin kun ei sisällä vielä tuota iv-konetta.


Olen katsellut nyt kaikessa ihmetyksissäni myös tuota Panasonicin T-CAP 9kW All in one mallia... siis tuota:
http://www.maalampotukku.fi/product/2356/panasonic-all-in-one-9-kw-ilmavesilampopumppu

Onko tuo minulle mahdollisesti sopiva laite? Tarviiko jotain muuta (siis iv-kone tietysti) tilpehööriä sen mukaan?
Jostain vaan olin lukevinani että tuohon tarvitsisi jonkun puskurivaraajan tai vastaavan ja pumpun... kait sulatuksia varten jos tarvii käyttövettä tehdä talvella juuri silloin.. tai jotain... kiva näitä pähkäillä kun ei ymmärrä mitään ???

Vai onko Panan laitteet huonolla maineella nykyään... onko ollut paljon ongelmia tai vikoja?
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

PaveKoo sanoi:
Täällä näyttää siltä, että menee uuden laitteiston hankinnaksi... jos vaan pankkitäti näyttää vihreää valoa :)
Kukaan ei oikein suosittele Niben korjaamista...
Eli näillä näkymin tulossa olisi joku VILP + Iv-kone

Olen nyt yrittänyt pyydellä paikallisia VILP:pejä myyviä liikkeitä käymään ja tarjouksia tekemään, mutta tuntuu että menen itse vaan enemmän sekaisin.
Ja tarjoukset tuntuu kovin hinnakkailta, varsinkin kun ei sisällä vielä tuota iv-konetta.


Olen katsellut nyt kaikessa ihmetyksissäni myös tuota Panasonicin c All in one mallia... siis tuota:


Onko tuo minulle mahdollisesti sopiva laite? Tarviiko jotain muuta (siis iv-kone tietysti) tilpehööriä sen mukaan?
Jostain vaan olin lukevinani että tuohon tarvitsisi jonkun puskurivaraajan tai vastaavan ja pumpun... kait sulatuksia varten jos tarvii käyttövettä tehdä talvella juuri silloin.. tai jotain... kiva näitä pähkäillä kun ei ymmärrä mitään ???

Vai onko Panan laitteet huonolla maineella nykyään... onko ollut paljon ongelmia tai vikoja?
Klikkaa laajentaaksesi...

No mitä tähän sanoisi. itse olen miettinyt VILP:n hankintaa 'useamman vuoden' enkä oikein tiedä mikä olisi paras vaihtoehto. Ehkä fiksuinta olisi aloittaa siitä että haet koneiden servicemanualit ja lukaiset ne läpi. Minun käsityksen mukaan puskurivaraaja ei tarvita.

Tässä muutama yleistys ja muut viisaammat korjatkoon. Lämmitysjärjestelmän teho pitää suhteuttaa lämmitysverkoston vesitilavuuteen tai varaajan vesitilavuuteen. Minimivaatimus on noin 1 kW per 10l vettä. Miellä lattiaverkoston koko on n. 160l (pitänee tarkistaa). VILP:llä voidaan lämmittää a) suoraan lattiaverkostoa jolloin VILP tekee suoraan sopivan lämpöistä vettä tai b) VILP voi lämmittää varajaa josta vesi sekoitetaan lattiaan sopivan lämpöiseksi. Käsitykseni mukaan A vaihtoehto alkaa olla yleisempi (?). Foorumilta löytyy keskustelu aiheesta. Toinen jako on a) kylmäaine sisällä tai b) vesi ulkona. A vaihtoehdon koneet on yleisempiä. Siinä lämmönsiirrin sijaitsee sisätiloissa joko varaajassa tai hydroboxissa. B vaihtoehdossa lämmönsiirin on ulkona ja vesi lämmitetään näin ollen ulkona. Tästäkin vinkkelistä löytyy keskustelua paremmuudesta. B vaihtoehdon riskit on että sähkökatkon aikana laite jäätyy. Kylmäaine sisällä laitteet jakautuvat pääpiirteittäin myöskin kahteen ryhmään a) vesivaraajalla b) hydroboxilla varustetut laitteet. A vaihtoehdossa varaaja sisältää älykkyyden ja lämmönsiirtimen sekä kiertovesipumpun (hydroboxi). B vaihtoehdossa lämmönsiirrin ja äly on erillisessä laatikossa. B vaihtoehto on yleisempi saneerauskohteissa koska pelaavat olemassa olevan varaajan kanssa eli koko systeemi ei mene uusiksi. VILP COP on sitä parempi mitä viileämpää vettä tehdään. Esim siksi on kyseenalaista kannataako käyttövesi lämmittää VILP:llä. EVI laitteet tekevät kuumempaa vettä paremalla COP:lla ja soveltuvat paremmin käyttöveden lämmitykseen. Konsensus taitaa olla että käyttövesivaraaja kannattaa lämmittää sinne 35-40C tuntumaan ja loput ns. 'tulistusvaraajassa' missä vesi lämmitetään loppulämpönsä eli sinne 60C hujakoille. Etuja tällaisessa järjestelmässä on useita. Eli vaihtoehtoja on paljon. Pähkinän kuoressa voisi sanoa että all-in-one paketit on helppoja & kompakteja ratkaisuja mutta räätälöitävyysden suhteen voi olla rajotteita. Viissammat korjatkoon asia virheet.

Panasonic T-CAP All In One on kyllä edullinen ja ihan mielenkiintoinen laite. Panasonicin laatu pitäis olla ihan asiallinen enkä ole kuullut mitään pahaa sanottavana. Itsellä on kanssa T-CAP yhtenä vaihtoehtona mutta ohjain ei ole kovin monipuolinen ja minimitehot on aika korkeat ja soveltuu ehkä paremmin isompaan kämppään kuin omani (145m2). Pakkastehot laitteella on keskimääräistä paremmat johtuen käytetystä tekniikasta (välijäähdytys tms, foorumilta löytyy juttua), COP on paperiden mukaan ihan hyvä. Panasonicilla on perinteisesti hyvät servicemanuaalit. Suosittelen lukemaan. Myös ohjauksen manuaalit. Hunona puolena on sitten kompakti & tuotteistettu rakenne - jos hajoaa eikä korjaus kannata niin koko paketti menee uusiksi?

Ei paha vaihtoehto ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Jos nyt ajattelee a) All In One b) lämmönsiirin, äly ja varaa erikseen eroja niin mitkä on suurimat erot?

Ainakin kannattaa tarkistaa tarvitaanko paisuntasäiliötä? Vesiulkonamallit eivät sisällä moista, mitenkäs on hydroboxin kanssa?
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Lämmitysjärkestelmän oma paisunta riittää, ei tarvi lisäpaisuntaa jos ei rakenneta erillistä glykolipiiriä monoblokille.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Valinta riippuu siitä talosta aika paljon: mitä sinne mahtuu/miten sinne saa jotain toisenlaista lämmitystä asennettua. Ja lämmityspiiristä. Jos lattialämmitys on valettu betoniin siinä on varaajaa pumpun tarpeisiin enemmän kuin tarpeeksi, jos lämmitystä ajetaan suoraan lattiaan.

Kukin vaihtoehto kannattaa ajatuskokeena yrittää sovittaa kämppään.. ja se harjoitus herättää oikeat kysymykset.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

VesA sanoi:
Valinta riippuu siitä talosta aika paljon: mitä sinne mahtuu/miten sinne saa jotain toisenlaista lämmitystä asennettua. Ja lämmityspiiristä. Jos lattialämmitys on valettu betoniin siinä on varaajaa pumpun tarpeisiin enemmän kuin tarpeeksi, jos lämmitystä ajetaan suoraan lattiaan.

Kukin vaihtoehto kannattaa ajatuskokeena yrittää sovittaa kämppään.. ja se harjoitus herättää oikeat kysymykset.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sitä tässä tehdään - sitä sovitammista ja miettimistä. Oletetavasti yksi pömpeli = käyttövesi + lämmitykselle sähkövastus mutta noi on julmetun hintaisia. Eli onko noiden nimi sitten hybridivaraaja tms? Vai onko muita mahdollisuuksia hoitaa sähkö varalle jos VILP:n teho ei riitä? Hybridivaraaja lienee nimi esim tämä
https://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/hybridi-varaajat/oso/hybridivaraaja-oso-optima-epc-300-detail

siis tyylin 410P ilman lämmöntalteenottoa ja kompuraa vai mitä häh :P
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Espejot sanoi:
Sitä tässä tehdään - sitä sovitammista ja miettimistä. Oletetavasti yksi pömpeli = käyttövesi + lämmitykselle sähkövastus mutta noi on julmetun hintaisia. Eli onko noiden nimi sitten hybridivaraaja tms? Vai onko muita mahdollisuuksia hoitaa sähkö varalle jos VILP:n teho ei riitä? Hybridivaraaja lienee nimi esim tämä
https://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/hybridi-varaajat/oso/hybridivaraaja-oso-optima-epc-300-detail

siis tyylin 410P ilman lämmöntalteenottoa ja kompuraa vai mitä häh :P
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa MLP:ssä on vaihtimen kanssa sarjassa ( tehtaalta lähtien) samanlainen putkilämmitin kuin vaikkapa tiskikoneessa: sillä voi boostata, jos lämpöpumppu jää tavoitteista, minulla siinä on jälkeen jäämiselle asteminuuttisääntö. Kummassakaan varaajassa ( käyttövesi/puskuri) ei ole vastuksia vaan tuo putkivastus hoitaa tarpeen tullen molemmat, vaihtoventtiili ohjaa sitten kuuman veden oikeaan pönttöön: käyttövesipöntössä on kierukka. Minulla oli alunperin myös 300l Metro käyttövedelle, varauduin laittamaan sen MLP:n varaajan jatkoksi, mutta ei sitä MLP:n kanssa tarvittu.

Sellaisen putkikattilan voi laittaa mihin vaan lämmitykseen missä vesi kiertää, mutta hienompi ohjaus VILPin kaverina saattaa vaatia harrastuneisuutta jos hakee vain tuollaista täsmäboostausta.
Voi olla että joku *watti voisi yhteensopivalla, hiukan VILPin alla menevällä käyrällä selvitä tuosta boostaushommasta, niitä saa käytettynä sopuhintaan.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kun toi kompura nyt tuntuu laukeavan niin täytynee suunnitella hieman pidemmälle
Halvinta olisi korjata kompura, sillä pääsis taas 9 vuotta eteenpäin. Tai sitten leikkaa IV-osan pois ja ottaa jonkun Valloxin.

Mutta jos koko paketin uusii niin nämä oletettavasti sopivat yhteen?
Nibe 2120 + SMO40 + Lämminvesivaraaja VPB 200 RST Nibe + paisuntasäiliöt ynnä muut hilppeet
http://www.taloon.info/pdf/nibe/nibe-vpb-200-vpbs-300-asennusohjeet.pdf


Mutta ajatus olisi että eka vuosi ilman lämmöntalteenottoa ja LTO ensi vuonna.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Espejot sanoi:
Mutta jos koko paketin uusii niin nämä oletettavasti sopivat yhteen?
Nibe 2120 + SMO440 + Lämminvesivaraaja VPB 200 RST Nibe + paisuntasäiliöt ynnä muut hilppeet
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuleeko tuosta enää halvempaa kuin 2120 + VVM310? SMO40:stähän ei sen kanssa tarvitse, eikä myöskään paisuntasäiliöitä etc (nehän on noissa mukana). Samoin tulisi mukana myös sähkövastukset noissa VVM-sisäyksiköissä ja suoraan ohjaus F2120:n kanssa.

Tosin, ehkä SMO40+F2120 ja 410P kattilana voisi toimia halpana ratkaisuna silti. Eikös tuo SMO40 osaisi ohjeistaa mihin putkeen tuonne 410P:lle menee, milloin lämmintä vettä, milloin lämmitetään lattiaa. Siinähän on kuitenkin mukana paisuntasäiliöt, vastukset ja muut jotka toimivat aivan mainiosti ilman kompuraakin (jonka vaihtoa voi sitten miettiä ihan rauhassa).
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

VesA sanoi:
Valinta riippuu siitä talosta aika paljon: mitä sinne mahtuu/miten sinne saa jotain toisenlaista lämmitystä asennettua. Ja lämmityspiiristä. Jos lattialämmitys on valettu betoniin siinä on varaajaa pumpun tarpeisiin enemmän kuin tarpeeksi, jos lämmitystä ajetaan suoraan lattiaan.

Kukin vaihtoehto kannattaa ajatuskokeena yrittää sovittaa kämppään.. ja se harjoitus herättää oikeat kysymykset.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli erillinen tekninen tila kyseessä jossa tällä hetkellä tuo PILP majailee. Kyllä sinne pitäisi mahtua erillinen varaaja ja VILP:n sisäyksikkö oikein hyvin. Sitten jos aletaan puhumaan tuhansien litrojen varaajista niin tilanne toinen.
Ja lattialämmitysputket on valettu betoniin.

Nyt vaan pähkäilen mitä hyötyjä / haittoja on jos otan tuollaisen duo-mallin missä siis sisäyksikössä varaaja itsesään tai sitten erillisen varaajan?
Tarvinko tuollaista erillisen varaajan järjestelmää?
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

PaveKoo sanoi:
Eli erillinen tekninen tila kyseessä jossa tällä hetkellä tuo PILP majailee. Kyllä sinne pitäisi mahtua erillinen varaaja ja VILP:n sisäyksikkö oikein hyvin. Sitten jos aletaan puhumaan tuhansien litrojen varaajista niin tilanne toinen.
Ja lattialämmitysputket on valettu betoniin.

Nyt vaan pähkäilen mitä hyötyjä / haittoja on jos otan tuollaisen duo-mallin missä siis sisäyksikössä varaaja itsesään tai sitten erillisen varaajan?
Tarvinko tuollaista erillisen varaajan järjestelmää?
Klikkaa laajentaaksesi...

Varaajalla on *LP:n kannalta kaksi käyttöä lämmityksessä:

1: se antaa lämpöpumpun ohjaukselle helpon kuorman joka käyttäytyy aina samalla tavalla
2: jos lämmitysverkko itsessään on tilavuudeltaan pieni eikä varaa, esmes patteriverkko, varaaja pidentää erityisesti on/off laitteiden käyntiaikaa ja tasoittaa pattereihin menevän veden lämpötilaa
+
3: Varaajalla on myös käyttöä LP:n varalämmityksessä, koska se on yksi niistä paikoista joissa lämmitysvastus voi olla.
4: Varaajalla on myös mahdollisuus kierukan kanssa (esi)lämmittää käyttövettä

Betoniin valetun lattialämmityksen kannalta voimassa ovat kohdat 1,3,4. Itse talon lämmittäminen VILPillä ei tarvitse varaajaa koska tonnikaupalla betonia varaa lämpöä paljon enemmän kuin suurinkaan vesipytty.

Jos lattiapiirit ovat vakiosäädöllä myöskään kohta 1 ei ole voimassa, koska lämmitysverkossa kiertää aina sama määrä vettä, mutta jos niitä piirejä kovin jyrkästi säädetään tukeista termareilla voi olla hyvä laittaa puskurivaraaja väliin.

Vaikka lämmitys ei varaajaa muuten tarvitsisi voi silti olla että syy 3: on ratkaiseva, joku varasysteemi veden lämmitykseen on hyvä olla jos tulee hirmupakkanen ja VILP luovuttaa.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

VesA sanoi:
4: Varaajalla on myös mahdollisuus kierukan kanssa (esi)lämmittää käyttövettä
Klikkaa laajentaaksesi...
Käyttöveden esilämmitys ei ole ihan huuhaa-juttu vaikka onkin "vain" esilämmitystä. Meillä mittausten mukaan 35 asteeseen esilämmitys puolittaa käyttöveden suorasähkötarpeen. Jos vettä kuluu paljon alkaa tuo jo jossain näkymään.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Täälläkin antautui Nibe 410P:n kompura ja tilalle harkinnassa VILP. Maallikko kyllä täysin pihalla näiden kanssa. Yksi myyjä suosi monoblokkia, jossa vesi kierrätetään ulkoyksikön kautta ja toinen myyjä taas ei ollut laisinkaan halukas myymään monoblokkia. Kyllähän tuollainen veden kierrättäminen ulos kuulostaa riskiltä mahdollisten sähkötkatkojen takia. Nibe sijoitettu kodinhoitohuoneen nurkkaan, jossa tilaa on rajallisesti ja osaltaan varmastikin rajoittaa vaihtoehtoja.

Yksi tarjotuista vaihtoehdoista on Mitsubishin SW75 ja siihen kaveriksi jokin IV-kone. Mitä täällä ollaan kyseisestä laitteesta mieltä?

Myös hieman arveluttaa kuinka pitkäikäisiä nykyiset VILPit on ja ehtivätkö maksamaan ikinä investointia takaisin saati tuottamaan hyötyä? Niben kohdalla tuskin hirveästi säästöä saatu, kun yhdeksän vuoden käyttöiän aikana sitä on jo kerran korjattu melkein kahden tonnin edestä. Nyt olisi toki mahdollista selvittää Niben tuoma "säästö", jos ajelisi vuoden nykyistä Nibeä pelkkänä sähkökattilana.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

burmanm sanoi:
Tuleeko tuosta enää halvempaa kuin 2120 + VVM310? SMO40:stähän ei sen kanssa tarvitse, eikä myöskään paisuntasäiliöitä etc (nehän on noissa mukana). Samoin tulisi mukana myös sähkövastukset noissa VVM-sisäyksiköissä ja suoraan ohjaus F2120:n kanssa.

Tosin, ehkä SMO40+F2120 ja 410P kattilana voisi toimia halpana ratkaisuna silti. Eikös tuo SMO40 osaisi ohjeistaa mihin putkeen tuonne 410P:lle menee, milloin lämmintä vettä, milloin lämmitetään lattiaa. Siinähän on kuitenkin mukana paisuntasäiliöt, vastukset ja muut jotka toimivat aivan mainiosti ilman kompuraakin (jonka vaihtoa voi sitten miettiä ihan rauhassa).
Klikkaa laajentaaksesi...

F2120@12kW + SMO40 + NIBE VPB 200 = 7990 EUR
F2120@12kW + VVM320 = 9430 EUR

Että kyllähän toi VVM320 on kohtuullisen hintava. Eli kyllä realistinen vaihtoehto on että 410P jää sähkökattilaksi.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

teal sanoi:
Yksi tarjotuista vaihtoehdoista on Mitsubishin SW75 ja siihen kaveriksi jokin IV-kone. Mitä täällä ollaan kyseisestä laitteesta mieltä?

Myös hieman arveluttaa kuinka pitkäikäisiä nykyiset VILPit on ja ehtivätkö maksamaan ikinä investointia takaisin saati tuottamaan hyötyä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Minulla on ollut Misubishi PUHZ-SW75VHA käytössä 1/17 asti. Käytännössä siis tämä paketti (http://www.maalampotukku.fi/product/1889/energiansaastaja-pak2-38-102-kw) kytkettynä lattialämmityksen paluuputkeen. Olen myös testannut tätä varaajan (1800 l) latauksessa vaihtoehtoisen kytkennän kautta. Alla muutamia kokemuksia.
  • Suoraan lattiaan ajettaessa katkokäynti alkaa meillä noin -2 asteen ulkolämpötilassa (minimiottoteho ~800W, COP >3 --> minimiantoteho ~2,5kW)
  • Meillä lämmitettävää betonilaattaa 140 m2 ja kipsilevylattiaa 80 m2. Jos näiden lämmönvarauskykyä vertaa tuohon 1,8m3 varaajaan, on varaajan käyttö paljon tehokkaampi käyntiaikojen pidentämisessä. Vaikka betonin lämpökapasiteetti antaakin tietyn laskennallisen lämmönvarauskyvvyn, todellisuus ei ole yhtä ruusuinen. Tämä johtuu siitä, että lämpö ei vain siirry vedestä betoniin riittävän tehokkaasti, vaan paluuveden lämpö alkaa kohota ja katkokäynti alkaa paljon ennen kuin laattaan on saatu varattua laskentatuloksen mukaisia energiamääriä
  • Kovemmalla pakkasella olin pumpun toimintaan erittäin tyytyväinen. Käyräohjaus toimi hyvin ja lämpöä riitti -20 asteen pakkasessakin. Vastuksia en tarvinnut avuksi talven aikana (takkaa kylläkin hieman, kohde Pirkanmaalla). Käyttölämpötila-alue loppuu kuitenkin tuohon -20 asteen lukemaan. Mielestäni pumppu olisi toiminut pidemmällekin ~2 COPilla, mutta liittyisikö johonkin öljyihin tms. tuo raja. Pitänee kysellä Scanofficelta vielä tuotakin.
  • Sulatusvedet olivat ainoa harmi. Tein itse ulkoyksikölle jalustan ja sulatusvesikaukalon, mutta sulanapitokaapelista (10W/m) huolimatta kaukalo alkoi kerätä jäätä -15 asteen tienoilla ja jäätyi lopulta umpeen. Kaatoa (5-10 astetta) tuli liian vähän. Täytynee ehkä hommata tehokkaampi kaapeli tuohon. Kätevintä olisi, jos saisi sulatusvedet suoraan koneen pohjalta eristettyyn letkuun / putkeen, silloin ei varmaankaan jäätyisi. Tämä vain ei ole ko. ulkoyksikön kanssa mahdollista, koska pohjassa on 5 erillistä reikää sulatusvesille. Nämä eivät ole edes samalla linjalla.
  • Tämä ei ole hiljaisin laite. Meillä ei haittaa muuten, mutta naapurin kannalta mietityttää. Kannattaa infota projektista mahdollisia naapureita, niin ei tule jälkeenpäin sanomisia.

Panasonicit näyttää kyllä houkuttelevilta ja itse varmaan olisin päätynyt hintavertailun perusteella tähän: http://www.maalampotukku.fi/product/2251/panasonic-9-kw-ilmavesilampopumppu. Sain kuitenkin Mitsun asennettuna (putkitöitä itse tehden) noin 4000 euroon erinäisten sattumusten kautta, joten hinta ratkaisi valinnan nyt näin päin. Minulla kipuraja meni koko projektille juuri tuossa 4000 eurossa. Mielestäni jos VILPin tma lähentelee kymmentä vuotta, ei hommassa ole paljon järkeä. Laatuvehkeenkään kun ei voi kohtuudella olettaa kestävän edes 15 vuotta. Tällöin investoinnin mielekkyys taloudellisesti alkaa olemaan kyseenalaista. Maalämmön tapauksessa 10 vuoden tma vielä menettelee, mutta tuolla aikajänteellä rahoille saa kyllä jo muualtakin parempaa tuottoa.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

iqo sanoi:
Minulla on ollut Misubishi PUHZ-SW75VHA käytössä 1/17 asti. Käytännössä siis tämä paketti (http://www.maalampotukku.fi/product/1889/energiansaastaja-pak2-38-102-kw) kytkettynä lattialämmityksen paluuputkeen. Olen myös testannut tätä varaajan (1800 l) latauksessa vaihtoehtoisen kytkennän kautta. Alla muutamia kokemuksia.
  • Suoraan lattiaan ajettaessa katkokäynti alkaa meillä noin -2 asteen ulkolämpötilassa (minimiottoteho ~800W, COP >3 --> minimiantoteho ~2,5kW)
  • Meillä lämmitettävää betonilaattaa 140 m2 ja kipsilevylattiaa 80 m2. Jos näiden lämmönvarauskykyä vertaa tuohon 1,8m3 varaajaan, on varaajan käyttö paljon tehokkaampi käyntiaikojen pidentämisessä. Vaikka betonin lämpökapasiteetti antaakin tietyn laskennallisen lämmönvarauskyvvyn, todellisuus ei ole yhtä ruusuinen. Tämä johtuu siitä, että lämpö ei vain siirry vedestä betoniin riittävän tehokkaasti, vaan paluuveden lämpö alkaa kohota ja katkokäynti alkaa paljon ennen kuin laattaan on saatu varattua laskentatuloksen mukaisia energiamääriä
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainut ohjan missä voi säätää katkokäyntyä on tietääkseni Nibe SM040 ja siinä on maalampöpumpuista tutut asteminuutit. Eli betonilattiaan voi varata mutta silloin sitä täytyy ylilämmittää ja pitää pitempi taukoa. Asiasta ei tosin ole kemusta mutta koska toimii mlp:n kanssa niin miksei myös invertteri VILP:n kanssa. Toi aseteminuutti ominaisuus on oikeastaan painavin syy miksi Nibe F2120 kiinnostaa.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Eipä ole minullakaan tietoa muista VILP-ojaimista, joissa olisi toimiva hystereesi- tai muu säätö katkokäynnin hillitsemiseksi. Mitsussakin piti olla, mutta yllätys yllätys se ei sitten toiminutkaan niin kuin manuaalia lukemalla oletin. Niben asteminuuttisäätö voi toimia, jos logiikassa on järkevä alarajateho, jota käyttäen kone nostaa hiljalleen menoveden lämpöä kunnes asteminuutit tulevat täyteen. Tämä selvinnee varmuudella vasta kokeilemalla.

Sent from my GT-I9100 using Tapatalk
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

VesA sanoi:
Tuossa MLP:ssä on vaihtimen kanssa sarjassa ( tehtaalta lähtien) samanlainen putkilämmitin kuin vaikkapa tiskikoneessa: sillä voi boostata, jos lämpöpumppu jää tavoitteista, minulla siinä on jälkeen jäämiselle asteminuuttisääntö. Kummassakaan varaajassa ( käyttövesi/puskuri) ei ole vastuksia vaan tuo putkivastus hoitaa tarpeen tullen molemmat, vaihtoventtiili ohjaa sitten kuuman veden oikeaan pönttöön: käyttövesipöntössä on kierukka. Minulla oli alunperin myös 300l Metro käyttövedelle, varauduin laittamaan sen MLP:n varaajan jatkoksi, mutta ei sitä MLP:n kanssa tarvittu.

Sellaisen putkikattilan voi laittaa mihin vaan lämmitykseen missä vesi kiertää, mutta hienompi ohjaus VILPin kaverina saattaa vaatia harrastuneisuutta jos hakee vain tuollaista täsmäboostausta.
Voi olla että joku *watti voisi yhteensopivalla, hiukan VILPin alla menevällä käyrällä selvitä tuosta boostaushommasta, niitä saa käytettynä sopuhintaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

SMO40 on sähkövastuksen porrasohjausmahdollisuus

"Ulkoista porrasohjattua lisälämmönlähdettä voidaan ohjata enintään 3 potentiaalivapaalla releellä ohjausyksikössä (3 lineaarista porrasta tai 7 binääristä porrasta). Vaihtoehtoisesti kahta relettä (2-portainen lineaarinen tai 3-portainen binäärinen) voidaan käyttää porrasohjatun lisälämmönlähteen ohjaamiseen, jolloin kolmatta relettä voidaan käyttää lämminvesivaraajan/varaajasäiliön sähkövastuksen ohjaamiseen."

Mitenkäs toi porrasohjaus nyt käytännös merkitsee tai mitkä on vaatimukset? Esimerkkiä läpivirtauslämmitimestä mitä voisi ohjata portaissa. Tosta ei olisi varaajan hukkalämpö ollenkaan... Tarkoittaako "3 lineaarista porrasta" että säätö on portaatonta?
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Espejot sanoi:
SMO40 on sähkövastuksen porrasohjausmahdollisuus

"Ulkoista porrasohjattua lisälämmönlähdettä voidaan ohjata enintään 3 potentiaalivapaalla releellä ohjausyksikössä (3 lineaarista porrasta tai 7 binääristä porrasta). Vaihtoehtoisesti kahta relettä (2-portainen lineaarinen tai 3-portainen binäärinen) voidaan käyttää porrasohjatun lisälämmönlähteen ohjaamiseen, jolloin kolmatta relettä voidaan käyttää lämminvesivaraajan/varaajasäiliön sähkövastuksen ohjaamiseen."

Mitenkäs toi porrasohjaus nyt käytännös merkitsee tai mitkä on vaatimukset? Esimerkkiä läpivirtauslämmitimestä mitä voisi ohjata portaissa. Tosta ei olisi varaajan hukkalämpö ollenkaan...
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän tuo aika lupaavalta kuulostaa, varsinkin jos niitä releitä voi vielä laittaa päälle asteminuuttisäädöillä.

Käytännössä siis kolmea kontaktoria voi napsia SMO40:llä päälle jotenkin itse määriteltävällä tavalla, tuo '7 porrasta' vaatisi sen, että lisälämmönlähteessä on joku ohjain tulkitsemassa 3 bitin muodostamia numeroita 0-7. Eli jos läpivirtauslämmittimessä on kolme vastusta niin kontaktorit vetelevät lisää vastuksia päälle vaihe kerrallaan, toki jotain 230V/400V tehonsäätöjäkin noilla lähdöillä voi tehdä parin vaiheen ja nollan kanssa.
 
Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Espejot sanoi:
SMO40 on sähkövastuksen porrasohjausmahdollisuus

"Ulkoista porrasohjattua lisälämmönlähdettä voidaan ohjata enintään 3 potentiaalivapaalla releellä ohjausyksikössä (3 lineaarista porrasta tai 7 binääristä porrasta). Vaihtoehtoisesti kahta relettä (2-portainen lineaarinen tai 3-portainen binäärinen) voidaan käyttää porrasohjatun lisälämmönlähteen ohjaamiseen, jolloin kolmatta relettä voidaan käyttää lämminvesivaraajan/varaajasäiliön sähkövastuksen ohjaamiseen."

Mitenkäs toi porrasohjaus nyt käytännös merkitsee tai mitkä on vaatimukset? Esimerkkiä läpivirtauslämmitimestä mitä voisi ohjata portaissa. Tosta ei olisi varaajan hukkalämpö ollenkaan... Tarkoittaako "3 lineaarista porrasta" että säätö on portaatonta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös se kaikkein simppelein tuossa ole tavanomaisella 3-vaiheisella patruunalla varustettu putkilämmitin, josta tähtikytkettynä vedetään 1-3 vaihetta päälle. Säätötarkkuus on todennäköisesti täysin riittävä. Tuota tarkoittanee lineaarinen, säätöportaita on kolme tasakokoista. Tuo binäärinen viitannee esim. Ovaliin tms. varaajaan jossa on kolme erikokoista vastusta. Ei siinäkään muuta logiikkaa tarvita. Meillä varaajan alavastukset on 2 - 4.5 - 9.75

Näistä tehdään vaihtoehdot
0-0-0:0kW
1-0-0:2kW
0-1-0:4.5kW
1-1-0:6.5kW
0-0-1:9.75kW
1-0-1:11.75kW
0-1-1:14.25kW
1-1-1:16.25kW

Eli 7-portainen säätö kolmella vastuksella joita ohjataan kolmella kontaktorilla.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom