PILP:in käyttökokemuksia

Kopioin tännekin PILPeihin liittyvän kirjoitukseni tuolta rakentaja.fi -keskustelusta. Samalla päivitin juttua, onhan meillä nyt 1,5 vuoden asumiskokemus talossamme.

Omalla kohdallani olin lämmitys/ilmanvaihtoa miettimässä noin kolmisen vuotta sitten. Talomme on yksikerroksinen, asuinpinta-alaa 153 m2 (kuutioita vähän yli 430 m3). Tällä hetkellä meillä on viisihenkinen perhe, joka saunoo pari kertaa viikossa.

1. Ensiksikin, PILP ei ole lämmityslaite vaan lämmön talteenottolaite, ja erittäin hyvä sellainen. Monet myyjät - kehtaisin väittää jopa tietoisesti - markkinoivat sitä talon lämmityslaitteena. Se tuottaa itsessään lisää lämpöä vain siinä tilanteessa kun ulospuhallettava ilman lämpötila on alhaisempi kuin sisääntulevan ilman lämpötila. Talvikaudella pääsääntöisesti suurin osa talteenotetusta energiasta kuluu tuloilman lämmitykseen. Eli talon lämmitys hoidetaan silloin sähköllä - käytännössä suorasähkönä.

2. PILP on erinomainen ratkaisu talossa, jonka asukas harrastaa aktiivisesti takan lämmittämistä. Takasta ilmaan siirtyvä lämpö saadaan kerättyä poistoilmasta talteen ja jaettua uudestaan huoneisiin. Parhaiten tämä toimii kojeissa, joissa on myös tuloilman käsittely. Samahan tapahtuu tietysti niissä kojeissa, joihin on yhdistetty lattialämmityspiiri, silloin lämpö jaetaan lattiaveden kautta. Huom, nytkin jaetaan siis talteenotettua lämpöä, joka on tuotettu puulla vrt kohta 1. Muista, että puullakin ja takalla on hintansa !!

3. PILP:ien vaikea säädettävyys. Tuli ainakin minulle yllätyksenä. Vielä vuosi sitten monet kojeet pyörivät ilmapuolella vakionopeudella. Tähän on kuluneen vuoden aikana tullut parannusta, mutta muista kysyä hankintavaiheessa !! Oikea säätötapa ei todellakaan ole se, että käyttäjä sormeilee muuntajan johtoja.

4. Tuloilman käsittely on akilleen kantapää. Itse kysyin kolmelta ruotsalaisen laitteen käyttäjältä kokemuksia. KAIKKI mainitsivat miinuksena sen, että tuloilmaventtiilit ovat suoraan ulkoseinässä. Kylmää ja vedontunnetta riittää. Myyjät osaavat tätäkin vähätellä vetoamalla ruotsalaiskokemuksiin. HUOMAA : Ruotsalaisista 90 % asuu Helsingin eteläpuolella. Hyvässä pilpissä on sekä tulo- että poistoilman käsittely, jolloin tuloilma saadaan hallitusti esilämmitettynä huoneisiin. Kyllä tiedän, se lisää kanava ja eriste kustannuksia.

5. Jäähdytysmahdollisuus, toisissa on ja toissa ei. Itse pidin tätä ehdottomana ja tärkeänä kriteerinä. Luettavissa mukavuuspuolelle.

6. Tekniikka tuntuu olevan monille melkoinen mörkö. Merkillistä on se, että kukaan ei pelkää kompressoriongelmia ostaessaan jääkaappia, mutta kun sama aparaatti laitetaan IV-kojeeseen, se muuttuu joka vuosi hajoavaksi !! Vastuullinen valmistaja antaa laitteelle takuun, yleisesti 2-5 vuoteen.

7. Oma ratkaisuni : Nilan VP18C, Uponorin muovikanavat, eristys kauttaaltaan 80/50 mm villalla + alumiinipaperilla. Näin tein siitäkin huolimatta, että IV-putket jäävät yläpohjassa puhallusvillan (400 mm) sisään. Koje tulee KHH:seen, asennetaan kumimaton päälle ja alla on lattiakaivo. PILP:it tuottavat kohtuu paljon kondenssivettä, ja määräykset taitavat nykyään vaatia kaivon varaajan alle. Talon lämmitys tehdään erikseen vesikiert. lattialämmityksellä, Pikku-Watti lämmönlähteenä. Ja OH:ssa reilun kokoinen muurattu takka.

JK. Kanava-asennukseen vinkkini : kanavosat eristin etukäteen 'pöydällä', ja nostelimme ne ylös kattotuolien päälle alhaalta ennen höyrynsulun asentamista. Ei tarvitse päiväkausia kontata yläpohjassa ja liitoskohdat on helppo eristää työtasolta H=1400.

8. Sähkönkulutuksesta. Sähköä kulutettiin kesä-04 kesä-05 jaksolla 22.500 kWh. Kokonaipinta-alaa autotallin kanssa meillä on 217 m2.

Meillä lämpiää takka hyvinkin säännöllisesti, talviaikaan käytännössä joka ilta. Samalla saa sekä lämpöä että tunnelmaa. Tänä syksynä on pitänyt kyllä jarrutella, tämän marraskuun lämpöaallon aikana olen polttanut vain kolmasosa-pesällisen joka toinen ilta, ettei tuo tiilimassa vallan kylmety.

Viime talvena kului halkoja jotakuinkin 2,5 pino-m3. Jos lasketaan optimistisesti energiasisällöksi 1700 kWh/m3, tulee tuosta 4300 kWh lisää. Silloin yhteensä 4300 + 22.500 = 26.800 kWh kokonaiskulutus. Joka edelleen on 124 kWh/brm2/vuosi.

9. Ja ne tärkeät kysymykset.
Lämmin käyttövesi: Ei ole loppunut, vaikka on saunottu 2x viiden hengen perheitten voimin. Mutta suunnitellun ammeen jätin hankkimatta, se olisi selvästi liikaa tuolle varaaja-koolle.
Äänitaso : Ei ole mitenkään häiritsevä, mutta en silti sijoittaisi laitetta makuuhuoneen seinän viereen. Kompressorin käyntiääni on kuitenkin kovempi kuin jääkaapissa.
Suodattimet : Nilanin huono puoli (ainoa??) on ulkoiset suodattimet. Itse sijoitin ne heti koneen päälle, eli suodattimet pystyn vaihtamaan kodinhoitohuoneessa, valoisassa ja lämpimässä tilassa. Kannattaa harkita, onko se ullakko helppopääsyinen paikka vai ei. Suodattimet pitää kuitenkin vaihtaa 3-4 kertaa vuodessa !!

"JIS"

Kiitos asiallisesta ja kattavasta käyttökokemus kirjoituksesta. Itseäni jäi vielä askarruttamaan seuraava kommenttisi "Se oistoilmalämpöpumppu) tuottaa itsessään lisää lämpöä vain siinä tilanteessa kun ulospuhallettava ilman lämpötila on alhaisempi kuin sisääntulevan ilman lämpötila". Voitko valaista lisää ?

Kiitos kysymästä, mukava että joku jaksoi tuonkin lukea.

Ajatellaan ensin, että talo on ihan tiivis, hyvin eristetty pussi, joka ei vuoda edes lämpöä ulkoilmaan. Imet sisään kuutiometrin ilmaa, esim tänä aamuna -2 astetta. Samaan aikaan puhallat ulos pussista kuution ilmaa, lämpötila vaikkapa +2 astetta. On helppo ymmärtää, että tässä prosessissa on vaikea saada lämpöä lisättyä talon sisällä, vaikka laitteet toimisivat täysin ilman lisäenergiaa. Eli halusin korostaa sitä, että PILP:llä et voi pitää taloa lämpimänä, muulloin kun ulkoilman ollessa lämpimämpää kun ulospuhallusilma.

Mistä sitä talteenotettavaa lämpöä sitten syntyy ?? Sisällä olevat ihmiset(tuottavat sekä lämpöä että kosteutta), muut kodinkoneet, sähkölaitteet, mahdollinen takka, jopa pilpin oma kompura 500 W. Ja tietysti sitten viimekädessä lämmitys, olkoon järjestelmä mikä tahansa.

PILP:in sähkönsäästö verrattuna esim suoraan sähkölämmitykseen syntyy siis erittäin hyvästä lämmöntalteenotto kyvystä. Silloin kun kone käy lämmitys-moodissa, saadaan 500 W:n sähköteholla kerätyksi talteen 1000-1500 W:n teho. Joka teho siis käytetään tuloilman(=talon) ja käyttöveden lämmitykseen.

Karkeasti sanoisin että LTO-koneessa levylämmönvaihtimella saadaan vuositasolla hyötysuhteeksi ehkä 30-40 %. PILP:llä tuo saattaa lähennellä 100 %.

JIS sanoi:

Karkeasti sanoisin että LTO-koneessa levylämmönvaihtimella saadaan vuositasolla hyötysuhteeksi ehkä 30-40 %. PILP:llä tuo saattaa lähennellä 100 %.

Klikkaa laajentaaksesi..

Kaivatko sen verran rautalankaa esiin että selviäis allekirjoittaneelle vielä tuo vuositasolla saatava hyötysuhde. Itse olen kuvitellut sen olevan PILP:eillä yli 100 prosentin?

Katselin tuossa uudemman kerran Nilanin esitteestä noita lämmöntuottokäyriä. Valmistaja on mitannut, että lämmöntuotto veteen on 3,2...3,5 kertaa kompressorin teho. Ilmaan vastaavasti saadaan tehoa lähes 4x kompressorin teho. Tästä voisi äkkiseltään tietysti sanoa, että jos kompressori kävisi KOKO AJAN, saataisiin hyötysuhteeksi yli 3,5.

Käyttöasetuksista riippuen, kompressori ei kuitenkaan ole koko ajan käytössä. Ja eniten 'vuositasetta' heikentää kesäajan viilennyksen käyttö, silloinhan tavallaan laitetta käytetään turhaan. No, toisaalta vesi lämpiää siinä samalla erittäin tehokkaasti.

Kirjoitin tuon lämmön talteenoton hyötysuhteen kyllä erinomaisen huonosti, suorastaan väärin . Minun olisi pitänyt 100 % sijasta sanoa 200%, eli siis hyötysuhde olisi 2. Ja veikkaan, että tuo on pikemminkin alaraja, todellisuus lienee 2-3 välissä.

Olipa mielenkiintoinen kirjoitus PILP:n toiminnasta. Kiitoksia, kun toit sen tännekin.

Hyötysuhdeasiasta hieman paapattaisin. Vaikka yleisesti käytetään hyötysuhde termiä, niin PILP:nkin osalta oikeampi olisi hyötykerroin, suorituskerroin tms. Hyötysuhdehan ei voi ylittää yhtä (100%). Ja tällä koko laitteiston hyötykertoimella ei ole tekemistä kompressorin hyötysuhteen kanssa. Hyötykerroin kertoo (pelkistettynä), että millä kertoimella laite siirtää lämpöä poistoilmasta tuloilmaan tai veteen, suhteessa kulutettuun sähköön (tulipa vaikeasti sanottua). Eli jos kerroin on kaksi, niin kilowatilla sähköä saadaan siirrettyä kaksi kilowattia lämpöä.

Meni hieman pilkunviilaukseksi, mutta menköön tällä kertaa.

Katselin tuossa SULPUN (www.sulpu.fi) sivuja. Siellä käytetty - ja luultavasti oikea - termi on lämpökerroin. Kertoo nimenomaan sen, kuinka monta kWh energiaa saadaan hyödyksi, kun käytät yhden kWh energiaa lämpöpumpun pyörittämiseen. Tämä on sikälikin hyvä suhdeluku, ettei tarvitse erikseen pähkiä, tuleeko esim kompressorin energia hyödyksi vai ei. Panet sisään yhden kWh, saat lämpöä 3 kWh >> Lk = 3.

Tuolla sivulla PILP:lle veikataan vuositasolla lämpökerrointa 1,5 - 2,2 !! Viitaten aikaisempaan omaan arviooni, saattaa olla hieman konservatiivinen luku.

Tuo termin 'hyötysuhde' käyttö on tosiaan harhaanjohtavaa tässä yhteydessä. Ja olen samaa mieltä kanssasi siitäkin, että se ei voi yli 1 (tai 100%) olla , muuten tulisi taas kerran keksittyä ikiliikkuja.

Lasketaan siis lämmittäjän näkökulmasta

Lk = Wanto / Wotto

Tämä on ainakin yksiselitteisen helppo tapa, ja oma näkemykseni siis PILP:stä vuositasolla on Lk = 2...3.

" Ensiksikin, PILP ei ole lämmityslaite vaan lämmön talteenottolaite, ja erittäin hyvä sellainen. Monet myyjät - kehtaisin väittää jopa tietoisesti - markkinoivat sitä talon lämmityslaitteena. Se tuottaa itsessään lisää lämpöä vain siinä tilanteessa kun ulospuhallettava ilman lämpötila on alhaisempi kuin sisääntulevan ilman lämpötila. Talvikaudella pääsääntöisesti suurin osa talteenotetusta energiasta kuluu tuloilman lämmitykseen. Eli talon lämmitys hoidetaan silloin sähköllä - käytännössä suorasähkönä. "


"Tämä on ainakin yksiselitteisen helppo tapa, ja oma näkemykseni siis PILP:stä vuositasolla on Lk = 2...3.[/quote]"

- Eikö tämä lämpöpumpun prosessi siis tuota lisälämpöä eli näin ollen PILP on myös lämmityslaite, lämmön talteenottolaitteen lisäksi?

- Itse olen vakavasti harkinnut yhdistelmälämpöpumppua (TWIN), jolloin poistoilmasta + lyhyen maapiirin keräämästä energiasta tuotettua lämpöä käytetään talon lämmittämiseen (vesikiertoinen lattialämmitys) että lämpimään käyttöveteen. Tarvittaessa käyttöveden lämmittämistä jatketaan sähkövastuksella. Millaisia käytökokemuksia näistä mahtaa maastamme löytyä ???

http://www.ivtlampopumput.fi/pdf/495Twinesite.pdf

oonakonna sanoi:

" Ensiksikin, PILP ei ole lämmityslaite vaan lämmön talteenottolaite, ja erittäin hyvä sellainen. Monet myyjät - kehtaisin väittää jopa tietoisesti - markkinoivat sitä talon lämmityslaitteena. Se tuottaa itsessään lisää lämpöä vain siinä tilanteessa kun ulospuhallettava ilman lämpötila on alhaisempi kuin sisääntulevan ilman lämpötila. Talvikaudella pääsääntöisesti suurin osa talteenotetusta energiasta kuluu tuloilman lämmitykseen. Eli talon lämmitys hoidetaan silloin sähköllä - käytännössä suorasähkönä. "

Klikkaa laajentaaksesi..

Meillä ei ainakaan lämmitetä taloa muulla kuin PILPillä. Minä siis luonnehtisin laitteen aika tiukasti lämmityslaitteeksi. Jos joku minulle tulisi sanomaan että minulla on lämmön talteenottolaite, niin taitaisi jäädä kahvit saamatta. Takka meillä kyllä on, mutta ei se päälämmönlähde ole.

Kyllä suomi24.fi:ssä voi jokainen käydä lukemassa noita "asiantuntijoiden" lausuntoja, miten PILP sitä ja PILP tätä ja "suorasähkölämmitin" ja "pilipalilaite". Kokemukseni (toinen talvi menossa) perusteella laite säästää energiaa. Yksinkertaisesti siten, että vaikkapa taloa joudutaankin talvella lämmittämään ostoenergialla (kuten jokaista taloa Suomessa jossa ei ole täysteho-maalämpöpumppu tai oman metsän puulämmitys), niin ostoenergian osuus on pienempi kuin suorasähkötaloissa. Miksi? Siksi, että 500w "sijoituksella" saat 1500w takaisin. Myös talvella. Suurimman hyödyn vehkeestä saa kuitenkin kevät-kesä-syksy aikana, kun ulkolämpö on yli nollan. Pieni vinkki: Käsi ylos PILP-lämmittäjät, joilla on yhä pesukone ja astianpesukone liitetty kylmään veteen? Onko käynyt mielessä että lämmin vesi on 8kk vuodesta ilmaista?

Hyvä r2,

Oonakonnan nimiin laitettu lainauksesi oli alunperin minun näppiksestäni lähtöisin. Halusin kertoa käyttökokemuksiani PILPin hankintaa harkitseville sekä myös jo hankkineille. Ole hyvä, ja tutustu tämän threadin ihan ensimmäiseen kirjoitukseen.

PILP:illä lämmittämisestä: kytke pois päältä laitteesi lisävastus, ja jätäpä takkakin vähäksi aikaa rauhaan. Jatka kuitenkin peseytymistä ja muuta lämpimän veden käyttöä entiseen malliin. Kirjaa ylös ne päivät marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jolloin talo tuntui asumiseen viileähköltä. Ainakin meidän Nilanissa kompressoriteho on 500 W, jolloin tuolla 3:sen lämpökertoimella saadaan 1500 W lämmitystehoa. Mikä on sitten jaettava veden lämmittämiseen ja talon lämmittämiseen.

"Asiantuntija ?" Itseäni en voi itse sellaiseksi nimittää. Kuitenkin väitän tietäväni PILPien ja varsinkin Nilanin sielunelämästä keskimääräistä enemmän. Jostain syystä asenteesi on kovin kriittisen tuntuinen PILPistä kirjoittajia kohtaan. Julistettakoon nyt selkeästi, että minä olen ainakin laitteeseemme ERITTÄIN TYYTYVÄINEN. Mutta silti pystyn näkemään siinä myös kritisoitavaa ja parannettavaakin - ei se silti muutu pilipalilaitteeksi.

Säästöstä omakohtainen kokemukseni. Sattuipa niin hyvin, että talomme valmistui tismalleen samaan aikaan kuin siskonikin talo. Samankokoiset, yksikerroksiset, meillä perhettä 1 henkilö enemmän. Kummassakin taloudessa nuukasti elellään, ja takka joka ilta käytössä. Siskolla iso vesivaraaja yösähköllä, meillä PILP + läpivirtauskattila. Viime kalenterivuonna meidän sähkönkulutuksemme oli 3000 kWh (lue 240 euroa) pienempi. Eli kyllä tuota takaisinmaksu-aikaa vähän kriittisesti katselee.

Samaa mieltä olen kanssasi kevät-kesä-syksy ajasta. Mitä nyt sitten kesällä tulee kiusaus käyttää viilennystä, ja sitä myöten vähän syödään säästöjä.

Minulla molemmat kädet pystyssä. Miksi ? Pesukoneemme pyörii enimmäkseen 40-asteista pesuohjelmaa, enkä viitsinyt toista sunttia sen syöttöä varten rakentaa. Ja normaali tapa lienee huuhdella pyykit viileässä vedessä. Tiskariin tuo soveltuisi paremmin, tosin siinäkin meillä useinmiten käytössä 45-asteinen pesuohjelma.

Pahoittelen sekaannusta. Lainasin edellistä kirjoittajaa joka oli lainannut sinua JIS.
Toki sähkö kuuluu PILPpeihin osana lämmitysjärjestelmää, ei myyntimies minulle ole väittänytkään että ilman sähkölämmitystä pärjäisi talvisaikaan. Enkä tietääkseni minäkään sellaista väittänyt. Eihän PILP edes toimi ilman sähkövirtaa. Eikä LTO (varsinkaan pyöriväkennoinen). Eikä MLP. Muuttuuko PILP lämmityslaitteeksi huhtikuussa ja LTO:ksi lokakuussa?
Jos PILP määritellään lämmöntalteenottolaitteeksi sillä perusteella että se ottaa lämpöä talteen ympäri vuoden, niin mikäs LTO sitten on? LTO ottaa lämpöä talteen vain lämmityskaudella. Muun ajan LTO puhaltelee talon sisään samanlämpöistä kuin ilma on ulkona, kenno on samanlämpöinen molemmilla puolilla. Siis PILP = lämmöntalteenottolaite, LTO = osavuosilämmöntalteenottolaite? (saivar saivar )

Näistä ns. "asiantuntijoista":
Tarkoitukseni oli suomia esim. suomi24.fi:n lämmitysfoorumissa heiluvia "guruja", joille mikään muu kuin oma puu/mlp/pelletti/hake/ydinvoimalämpö on maaliman paras systeemi ja muilla ei tee ei sitten mitään. Uskallan väittää, että suurimmat räksyttäjät siellä eivät ole edes käyneet talossa jossa on PILP. Tuijotetaan vaan yksisilmäisesti lukuja tyyliin: "-2 sisään, +2 ulos, ihan romu laite". Kuinka moni LTO pystyy lukuihin +19 sisään, +2 ulos?? Omin voimin suurimman osan vuodesta? Kritiikkiä voi ja pitääkin esittää, kunhan se on perusteltua eikä hatusta vedettyä ns. "varmaa tietoa". Nibessä on paljonkin parannettavaa, tuloilman termarisäädöstä voi vaikka aloittaa.

Kun meille taloa tupakkiaskin kanteen piirrettiin, niin kyllä monta vaihtoehtoa oli lämmitysmuodoksi. Jos olisi ollut liikaa rahaa, niin olisi laitettu mlp. Jos taas rajattomasti polttopuuta, niin joku yhdistelmäkattila puu/sähkö. Valinta osui PILPpiin, enkä ole katunut. Sen jälkeen kun näin sen vaivan että säädin virtaamat lattiassa kohdalleen ja lämpökäyrän loivemmaksi niin sähkönkulutuskin on ollut kurissa. (130m² lämmintä + puolilämmin varasto, iso n. 3000kg takka)

Mihin tarvitset toisen suntin? Vai onko sinulla pesukoneelle oma hana jossa vain yksi tulojohto? Meillä on tiskikoneelle meno niin kuuma kuin letkusta tulee ja pyykkikoneelle sekoitettu 50/50 eli haalea. Normihanoissa (ainakin Oras) on mahdollisuus vaihtaa tai sekoittaa pesukoneliitäntään menevä kylmä tai kuuma vesi. Pelkkä kuumavesi pyykkikoneelle on toki huonohko vaihtoehto, 40 asteen ohjelma ei oikein onnistu...

Terve, r2 !!

Tosi hyvä tuo saivar saivar :lol: :lol: !!! Iloinen olen siitä, että olet ostaessasi ymmärtänyt kuitenkin täysin, mitä olet ostamassa. Ja myyjäkin on ilmiselvästi osannut asian kertoa - se on hienoa. Voin sanoa että ihan kaikki tapaamani m-tykit ei tuohon suinkaan pyri.

'Asiantuntijoista' olen kanssasi ihan sata samaa mieltä, säälittävän tietämätöntä ja yksisilmäistä porukkaa. Oikein nauratti lukea, kun iso ruikutus käynnistyi tuossa pikkupakkasilla tyyliin 'Missä on PILPPI-miehet?'. Jouduin minäkin tuonne kertomaan, että ihan hyvin pelitti Nilan pakkasillakin. No, me sen tiedämme.

Saman laskelman tein minäkin. Maalämpö oli ja on suosikki, mutta kun rahallisesti se ei (vielä !!) tämmöisessä pikkutalossa (180 m2) mitenkään tule investointina maksettua. Meillä olisi vielä tullut extrakustannuksena putkitettavaa porareikää sen verran paljon, että homma kaatui. Me myös PILPpiin erittäin tyytyväisiä.

Kiitos tuosta hanaan liittyvästä vinkistä. Tuon vaihtomahdollisuuden tiesin, mutta sekoitus oli minulle uutta, pitääpä kysyä putkimieheltä mitä voidaan tehdä. Meillä on tiskarista sikäli huonoja kokemuksia, että oli edellisessä ASO-kämpässämme kytketty kuumaan veteen >> maito ja joku muukin ruoka-aine 'paloi' aina laseihin kiinni niin, että niistä ei koskaan tullut puhtaita.

Ja myyjäkin on ilmiselvästi osannut asian kertoa - se on hienoa. Voin sanoa että ihan kaikki tapaamani m-tykit ei tuohon suinkaan pyri.

Klikkaa laajentaaksesi..

Uskomattominta asiassa oli että pumpun myyjä oli paikallinen lattialämmitysjärjestelmien toimittaja täällä Jyväskylässä. Ei siis edes mikään lämpöpumppuihin erikoistunut firma. En mainosta, mutta suosittelen. Kysykää, jos kiinnostaa.

Kiitos tuosta hanaan liittyvästä vinkistä. Tuon vaihtomahdollisuuden tiesin, mutta sekoitus oli minulle uutta, pitääpä kysyä putkimieheltä mitä voidaan tehdä. Meillä on tiskarista sikäli huonoja kokemuksia, että oli edellisessä ASO-kämpässämme kytketty kuumaan veteen >> maito ja joku muukin ruoka-aine 'paloi' aina laseihin kiinni niin, että niistä ei koskaan tullut puhtaita.

Klikkaa laajentaaksesi..

Edellisessä kämpässäsi tuli varmaan hanasta niin kuumaa vettä (yli 65 asteista) että maidon ja kananmunan sisältämä proteiini paloi kiinni? Meillä kun tiskikoneeseen menee kuuma linja, niin esipesuun menee max 50 asteinen vesi, koska lämmintä vettä ei kierrätetä putkistoissa omalla pumpulla. Aluksi tulee aina kylmää/haaleaa ehkä noin puoli minuuttia.
Pyykkikoneeseen taas menee hieman liian lämmintä jos käyttää pelkkää kuumaa. Kone on khh:ssa, lämpöpumpun lähellä. Kuumaa vettä tulee lähes heti.

Oraksen tuotteita käytettäessä voi tietääkseni ainakin hanoissa Oras Vega/Oras Safira/Oras Safira Natura/Oras Safira Classica/Oras Vienda käyttää pesukoneliitännässä kylmää, kuumaa tai haaleaa vettä. Siis sillä ehdolla että pesukoneliitäntä löytyy. Allaolevassa linkissä majailevan pdf:n pitäisi valaista asiaa. Tulolinjan muuttaminen on helppo homma, ei siihen putkaria tarvita. (heh, kuuluisat viimeiset sanat...) Minä tein itse.
Varoituksen sananen: Jollet aio pestä samalla lattioita ja keittiön pöytää, niin sulje vedentulo sekoittimelle ennen toimenpiteitä.
http://webapi.oras.com/BRW30/portalapi/document/getFile?type=PDF&id=16009

Vs: PILP:in käyttökokemuksia

Tekniikaltaan Ruotsalainen ei mielestäni häpeä muille laitteille.

4. Kohtaan
Et kysynyt Ruotsalaislaiteeseen mukaan tuloilmalaitetta.
- tuloilmalaite (sis. vesipatterin), kanavalämmitin, tuloilmakanavat ja –venttiilit, raitisilmakanava ja sen tekniset eristeet.
Otaa esilämmityksen pilpistä. Vastus kytkeytyy päälle tarpeen vaatiessa.

Vs: PILP:in käyttökokemuksia

JIS,

kirjoitit aiemmin seuraavaa;

JIS sanoi:

...
Samaa mieltä olen kanssasi kevät-kesä-syksy ajasta. Mitä nyt sitten kesällä tulee kiusaus käyttää viilennystä, ja sitä myöten vähän syödään säästöjä.
...

Klikkaa laajentaaksesi..

Eikö tuloilman jäähdytyksessä "irrotettua" lämpöä Nilanissa siirretäkään veteen? Meneekö se sitten jäteilman mukana pihalle, vai mihin?
- Nilanin kaaviokuvien perusteella olin antanut itseni ymmärtää, että jäähdytettäessä käyttövesi lämpiää tuolla tuloilmasta poistetulla lämmöllä. Näin jäähdytys ei hukkaisi/tuhlaisi mitään vaan lämmittäisi tuota käyttövettä. Jossain esitteessä jopa mainittiin, että veden lämpötila saattaa jäähdytystoiminnolla nousta huomattavan korkealle ja että jäähdytystoiminnon teho kärsii, mikäli kuumaa vettä ei käytetä tai käytetään erittäin vähän.

Voisitko tarkentaa, mihin tuo "säästöjen syöminen" perustuu?

terv. nimimerkki "Nilan harkinnassa - edelleenkin "

Vs: PILP:in käyttökokemuksia

Mukava kuulla, että PILP:n käyttökokemukset on sellaisia että sopii myös lämmityslaitteeksi, ei ainoastaan lämmontalteenottolaitteeksi. Mites muuten kovat pakkaset, esim. Nilan VP18 TÜV-testissä ulkolämpötila-asteikot on -15 ... +20 ... mitäs kun ulkona on -25 ? Jaksaako kone toimia itsenäisesti ainoana lämmönlähteenä ~150 neliöisessä, yksikerroksisessa talossa missä myös onneton "avotakka takkasydämmellä".
Itsellä tilanne, että talo on suorasähkölämmitteinen ja lisänä LTO. Sähkölaskut huimaa mutta silti pirtissä "vilposta", jotain tarvis tehdä. Kanavistojen eristystä täytyy vielä katsoo mitä vois tehdä (jälkiasennettu kylmään tilaan eristeiden yläpuolelle), ulkoseinien lämmöneristystä en ole vielä miettinyt. RV 1980.
Esim. Nilanilla on malleja jotka sopivat myös sähkölämmitteiseen taloon, mutta onko heittää mitään kommenttia lämmityksen muuttamiseksi vesikiertoisilla pattereilla toimivaksi. Takaisinmaksua ajatellen tuskin kannattaa, myyntiä ajatellen ehkä, asumismukavuutta ajatellen ???