Nordenberedaren - vedenlämmitin

V

ValiantMan

Vieras
Joskus aikaisemmin jo yritin herättää keskustelua Ruotsissa kaupan olevasta ivlp-tyyppisestä käyttövedenlämmittimestä, johon saa liitettyä puhallinkenvektorin.

Paketin noin-hinta (ilman asennusta) on 29.995 kr (sis. verot), takuu 5 vuotta
Paketissa varaaja 250 litraa ( vastus 2 kW)
Ulkoyksikön lämpöteho max 6 kW, ottoteho 1,7 kW, Kompressori Matsuhita, kylmäaineena R407
Puhallinkonvektorin lämpöteho 3,4 kW (50´C vedelle)

Esite ja manuaali:
http://www.nordenberedaren.se/data/norden/files/file_element/11ff102fa5ee1fd40cfe1a0c62a56fdb/produktblad_20080211.pdf
http://www.nordenberedaren.se/data/norden/files/file_element/46cf373ded2fcea72a4af6e7e4892fc7/Manual_20080215.pdf

Toivoisin asiallisia kommentteja, olisiko tästä laitteesta korvaamaan suorasähkövaraaja ja apuja lämmitykseen (konvektorin avulla). Mitä mieltä olette, pystyisikö järjestelmään kuuluvan aurinkolämmityskierukan kautta (tai muulla keinolla) ottamaan lattialämmityskiertoon vettä (n. 20 m2 kosteita tiloja).

Kalliimmilla laitteilla (esim. Sanyo CO2) investointi on eri luokkaa ja takaisinmaksuajat muodostuvat pitkiksi. Onko järkeä edes harkita tällaista "Nordenberedaren"-vedenlämmitintä. Jos ja jos ei, miksi?

Onko kukaan törmännyt ko. laitteeseen?
 

VesA

In Memoriam
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

ValiantMan sanoi:
Joskus aikaisemmin jo yritin herättää keskustelua Ruotsissa kaupan olevasta ivlp-tyyppisestä käyttövedenlämmittimestä, johon saa liitettyä puhallinkenvektorin.

Paketin noin-hinta (ilman asennusta) on 29.995 kr (sis. verot), takuu 5 vuotta
Paketissa varaaja 250 litraa ( vastus 2 kW)
Ulkoyksikön lämpöteho max 6 kW, ottoteho 1,7 kW, Kompressori Matsuhita, kylmäaineena R407
Puhallinkonvektorin lämpöteho 3,4 kW (50´C vedelle)

Esite ja manuaali:
http://www.nordenberedaren.se/data/norden/files/file_element/11ff102fa5ee1fd40cfe1a0c62a56fdb/produktblad_20080211.pdf
http://www.nordenberedaren.se/data/norden/files/file_element/46cf373ded2fcea72a4af6e7e4892fc7/Manual_20080215.pdf

Toivoisin asiallisia kommentteja, olisiko tästä laitteesta korvaamaan suorasähkövaraaja ja apuja lämmitykseen (konvektorin avulla). Mitä mieltä olette, pystyisikö järjestelmään kuuluvan aurinkolämmityskierukan kautta (tai muulla keinolla) ottamaan lattialämmityskiertoon vettä (n. 20 m2 kosteita tiloja).

Kalliimmilla laitteilla (esim. Sanyo CO2) investointi on eri luokkaa ja takaisinmaksuajat muodostuvat pitkiksi. Onko järkeä edes harkita tällaista "Nordenberedaren"-vedenlämmitintä. Jos ja jos ei, miksi?

Onko kukaan törmännyt ko. laitteeseen?

Eikös tuo ole suunnilleen sitä, mitä täällä on toivottu. Tee-itse kerrointa on hiukan enemmän. Ja maksaa vähemmän kuin vastaava Ultimate.

Aika hauska paketti konvektoreineen. Pitäisköhän ostaa yksi.. tuolla saisin pidettyä saunani/kylppärin ja käyttöveden lämpöisenä. Nyt siihen menee aika tavalla energiaa.
 
K

Kylmäkäsi

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Ei kun kaupoille. Tuo on juuri sitä mitä olen etsinyt ;D. Rahdin kanssa varmaan vähän alle 4000 €. Voisi olla kesämökille juuri passeli. Saakohan ne aurinkopaneelit ja konvektorin samaan hintaan ?

Näyttäisi ihan toimivalta konseptilta. Pitäisiköhän se lattialämmitys kuitenkin ottaa siitä konvektorin liittymästä? Se aurinkopaneeli on varmaan ajateltu lisäämään lämmitystehoa kesäaikaan, jolloin ei välttämättä tarvitsisi pyörittää ulkoyksikköä.

Tosi mielenkiintoinen laite.
 
R

Rassaaja

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

No milloin lähdetään hakemaan?
Ruotsin foorumin mukaan noita olisi nyt ihan oikeasti olemassa, ei enää pelkästään esitteessä.
Tuolla saisin saunatilojen lattiat lämpöiseksi + pari tuulikaappia ja lämmintä vettä lisäksi. Loppu menee ilpeillä. Ja tuohon saisi sen aurinkokerääjänkin.
 
J

Joppe112

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Hmmm, valmistaja kertoileepi taktiikastaan talousveden legionaalaista vastaan näin...

Fabriksinställningarna kan användas utan justering. Funktionen för vattentemperatur
inställning där värmepump (parameter 0) och elvärmaren (parameter 2) är inställda
på 55°C och med parameter 1 inställd på 5°C kommer värmepumpen att starta strax
innan IN temperaturen sjunker till 50°C i displayen och elvärmaren startar strax innan
OUT temperaturen i displayen sjunker till 52°C för att sedan arbeta upp OUT
temperaturen till 55°C.

Legionellaskyddet säkerställer att inga bakterier överlever och arbetar oavsett om
elvärmaren är manuellt aktiverad eller ej. Om en fläktkonvektor är ansluten och
inställd för att ge hög stödvärme kan det inträffa att elvärmaren får gå konstant om
70°C (fabriks inställning) ej kan uppnås i tanken. Vid 70°C tar det c.a. 1 minut för
legionella bakterier att dö, vid 60°C tar det c.a. 10 minuter och vid temperaturer över
50°C dör alla legionella bakterier efter några timmar.
Så om man håller en konstant
temperatur i tanken runt 55°C så ska det inte finnas någon risk för legionella
bakterier. Legionellaskydd temperatur, parameter 4, kan ställas in till 60°C.

Ts ovat suosittelemassa, että sähköpatruunan termostaatilla varmennetaan veden pysyvä lämpötila rajoihin 50 - 55 C tässä systeemissä joka jatkuvasti ylläpidettynä estää pöpöjen kasvualustat / tappaa ne muutamassa tunnissa.

Tässä systeemissä on paljon enemmän järkeä kuin monissa R4xxx -virityksissä: kuluttamalla haaleampikin lämpö varaajasta ilmalämmitykseen saadaan kompuralle parempi lämpökerroin COP. Se 80% ILPon tuottamasta lämmöstä on semmoista, joka ei riitä kuitenkaan talousveden ylläpitoon. Hyötysuhde aina paranee mitä enemmän löytää kodistaan "pysyvästi kylmää", jonka haluaa lämmittää tuolla ilmavektorilla. :cool:
 

VesA

In Memoriam
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Joppe112 sanoi:
Hmmm, valmistaja kertoileepi taktiikastaan talousveden legionaalaista vastaan näin...

Fabriksinställningarna kan användas utan justering. Funktionen för vattentemperatur
inställning där värmepump (parameter 0) och elvärmaren (parameter 2) är inställda
på 55°C och med parameter 1 inställd på 5°C kommer värmepumpen att starta strax
innan IN temperaturen sjunker till 50°C i displayen och elvärmaren startar strax innan
OUT temperaturen i displayen sjunker till 52°C för att sedan arbeta upp OUT
temperaturen till 55°C.

Legionellaskyddet säkerställer att inga bakterier överlever och arbetar oavsett om
elvärmaren är manuellt aktiverad eller ej. Om en fläktkonvektor är ansluten och
inställd för att ge hög stödvärme kan det inträffa att elvärmaren får gå konstant om
70°C (fabriks inställning) ej kan uppnås i tanken. Vid 70°C tar det c.a. 1 minut för
legionella bakterier att dö, vid 60°C tar det c.a. 10 minuter och vid temperaturer över
50°C dör alla legionella bakterier efter några timmar.
Så om man håller en konstant
temperatur i tanken runt 55°C så ska det inte finnas någon risk för legionella
bakterier. Legionellaskydd temperatur, parameter 4, kan ställas in till 60°C.

Ts ovat suosittelemassa, että sähköpatruunan termostaatilla varmennetaan veden pysyvä lämpötila rajoihin 50 - 55 C tässä systeemissä joka jatkuvasti ylläpidettynä estää pöpöjen kasvualustat / tappaa ne muutamassa tunnissa. :cool:

Legioonalaisesta ei kannata olla kovin huolissaan.. jos ei vaikka puolikuollut mummo ole samassa asumuksessa ja käy suihkussa seisomassa. Legioonalainen kun on pysyvä asukki 20-30% kerrostalojen lämminvesisysteemeistä. Täällä on jossain pointteri tutkimukseen.
 
K

Kylmäkäsi

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Kyllä siellä manuaalissa jossain kohtaa sanottiin, että vehkeen voi liittää patteri- ja lattialämmitysverkkoon. Eli tommoisen pienemmän saunamökin lämmönlähteeksi varmasti oikein sopiva ratkaisu.

Jos ymmärsin oikein siellä neuvottiin vielä tuomaan ilmanvaihdon poistosta putki ulkoyksikön taakse, jotta lämmin poistoilma saadaan hyödynnettyä ulkoyksiköllä. Ei pöllömpää ruåtsalaista insinööriajattelua.

Legioonalaisista oli harmia jo Asterixin ja Obelixin aikaan. Daikin Althermassa on vastaava systeemi, jossa vesivaraajan lämpötila nostetaan kerran viikossa +70 asteeseen. Varovaisuus näissä hygienia asioissa ei liene kuitenkaan huono asia.

Olen vakaasti sitä mieltä, että kun mennään muutama vuosi eteenpäin niin vastaavia systeemejä alkaa putkahdella markkinoille kohtuullisilla hinnoilla. Varsinkin tuon auringon lämmön hyödyntäminen kesäaikaan on ihan järkevää ja jos se tehdään laitteiden puolesta helpoksi ja kohtuuhintaiseksi, en näe mitään estettä sen yleistymiselle.
 
J

Joppe112

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin


Noniin.

Pitipä taas vähän askarrella PhotoShopissa ja irrottaa tuolta huoltomanuaalista ne keskeiset kuvat tänne foorumille selventämään systeemiä. Ekasta näet systeemirakenteen karkeasti ja tokasta joukon viriteltäviä ja muunneltavia parametreja systeemin normaalille käynnille.

Mitäpäs tästä systeemistä voisi todeta? Ainakin sen näkee, että varaajassa on yritetty parantaa kuuman veden kerrostumista yläosaan välipohjan avulla vähän kuten Sanyo CO2:ssa (4,5 kw). Jos rakenne on todellakin tommoinen, niin voipi olla lämmönvaihtimen tehokkuus taas haastavaa: varaajan yläosan lämmönvaihtimeen tuleva ja lähtevä vesiputket ovat kovin lähellä toisiaan mistä voi seurata ettei putkien lämpötilaa saada maksimaalisen kauas toisistaan. Jos ei tuloputkeen saada viileintä mahdollista massaa, niin lämpöä siirtyy aina kehnommin. Tuo virtaus kun nyt väistämättä on jonkunmoinen alapesän omassa onkalossaan.

Koska käytössä on vaan yksi lämmönvaihdin varaajassa, niin on sen mitoituksessa varmaan pääpaino vain korkean tulistuslämmön poiminnassa (=pienempi kenno). Tällä on sitten varjopuolensa, koskapa ulkoyksikköön ajetaan takaisin osin kaasua / kuplia nesteessä. Varmaan juuri tästä syystä on päädytty halvimpaan mahdolliseen kapillaariputkistoon paisuntaventtiiliksi. Joka onkin se luontevin pari ON/OFF-kompuralle.

Vapaasti viriteltävin parametrien kirjo on aika monipuolinen ja saattaapi olla haastava juttu perustalon isännälle löytää "oikea" setti asetuksia parhaaseen mahdolliseen toimintaan. Kommentoin tonne sinisellä mielestäni järkeviä merkityksiä pääpiirteittäin - näissä voipi sitten olla tulkintavirheitä... :p
 
V

ValiantMan

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Kiitos kaikille tähän mennessä laitetta kommentoinneille. Jopelle erikoiskiitos analysoinnista. "Nordenberedaren" -ivlp:ltä ei varmasti voi odottaa ihmeitä. Toisaalta sen hintakaan ei ole paha. Ultin ilpistä on tähän mennessä hyvät kokemukset. Jotain karkeita laskelmia olen tehnyt energiainvestoinnin ja nykyhintoihin perustuvan käytön jakautumisesta 10 vuoden jaksolle (yhtenä yönä kun en saanut unta :D) Samassa 3500-4000 euron luokassa / vuosi pyörivät karkeilla laskuilla niin maalämmöt, ilppi/vilppi-ratkaisut kuin pelletitkin. Koska remppa/uudisrakentamistarvetta on samalla paljon muutakin, houkuttaa kohtuuhalvat investoinnit.
 
J

Joppe112

Vieras
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Semmonen lisäys tähän vielä, että tuo tässä(kin) IVLPissä käytetty R407C sopii kyllä paremmin kuin R410A talousveden tuottamiseen (+55 C): lauhduttimen lämpötila voidaan puristaa sinne +70 C ilman että paineet moottorille muuttuvat järjettömiksi joka mahdollistaa tuon valmistajan ilmoittaman +60 C:n tuottolämpötilan veteen, joka kuulostaa realismilta.

R407C tuottaa siis sekä tulistus- että latenttilämpönä (=olomuodon muutos) talousveteen kuumennusta seoksen perusfyysisten ominaisuuksiensa takia. (http://en.wikipedia.org/wiki/Latent_heat).

R410A sopinee paremmin kaveriksi esim +35 C:n lattialämmityspiirin tuottoon ja riittävän tehokkaasta moottorista saadaan se hitunen (20%) tulislämpönä talousveden tuottoon erillisen tulistuslämmönvaihtimen avulla (kts kWSmart). Latenttilämpö valuu sitten aina enemmänkin lattialämmityspiirin hyväksi / talousveden esilämmitykseen.

Joka tapauksessa kaikissa Rxxx -aineissa alin käyttöraja asettuu sinne -10 C:n tienoille, jonka alapuolella on pakko käyttää aina sähkövastuksia tukena koska homman lämpökerroin heikkenee < 1 (IVLP=sähkövastus).

Kuten IVLPpien mallistolistastamme jo näkyy suurin osa isompitehoisista IVLPeistä on päätynyt juuri R407C:n soveltamiseen mainituista syistä. Komponentteja tarvitaan astetta vähemmän näissä systeemeissä (=halvempi valmistaa). :p

ps: takaiskuna R407C:tä vastaan näyttäisi olevan totaalinen puute invertterityypin kompuroista, ainakin toistaiseksi.
 

Utelias

Aktiivinen jäsen
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Tämä Nordenberedaren vaikuttaa edelleen pienen miettimistauon jälkeenkin mielenkiintoiselta tuotteelta. Onkohan odotettavissa, että joku alkaisi näitä Suomeen maahantuomaan?

Jos hinta pysyisi tuossa 29995kr:n luokissa Euroiksi muutettuna, niin tämä voisi olla ihan harkinnan arvoinen peli jo ihan pelkästään tuottamaan lämmintä käyttövettä kuuden hengen taloudessa (vettä siis kuluu jonkin verran :D )
 
V

ValiantMan

Vieras
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Ruotsissa keskustellaan nimimerkki Gonzon Nordenberedaren-hankinnasta http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=18142.80. Vaikuttaisi, että ongelmia tulee, jos tarvitaan paljon vettä esim. kylpyammeen täyttämiseen talvisaikaan. Varaajan vastuksen teho on vain 2 kW, millä ei nopeasti lämmitetä 150-200 litraa kylpyvettä. Pohdiskelen itsekin vielä Nordenberedarenin hankintaa. Vastus kyllä pitäisi korvata isommalla, vaiheittain kytkeytyvällä 2-4-6 kW vastuksella. Miten se vaikuttaa ohjausautomatiikkaan on minulle mysteeri.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Tässäpä mitä tuo aiemmin mainittu hinta pitää sisällään:

Pumpun 6 kW, Tankin 250l ja konvektorin 3,4 kW.

"Cirkapris från 29.995:-** ink. moms inklusive 5 års garanti.
** Priset ovan inkluderar GJOU-18, GJBT-250 samt GJFC-6 med cirkulationspump.
Be din lokala ÅF om offert på installationen, priset varierar beroende på rördragning,
eldragning samt håltagning."
 

Utelias

Aktiivinen jäsen
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

ValiantMan sanoi:
Ruotsissa keskustellaan nimimerkki Gonzon Nordenberedaren-hankinnasta http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=18142.80. Vaikuttaisi, että ongelmia tulee, jos tarvitaan paljon vettä esim. kylpyammeen täyttämiseen talvisaikaan. Varaajan vastuksen teho on vain 2 kW, millä ei nopeasti lämmitetä 150-200 litraa kylpyvettä. Pohdiskelen itsekin vielä Nordenberedarenin hankintaa. Vastus kyllä pitäisi korvata isommalla, vaiheittain kytkeytyvällä 2-4-6 kW vastuksella. Miten se vaikuttaa ohjausautomatiikkaan on minulle mysteeri.
Mutta jos minun ruotsintaitoni pitää paikkansa, niin Gonzolla ei vielä ole pumppua kytketty vesivaraajaan, vaan hän käyttää ainoastaan noita vastuksia veden lämmittämiseen. Odottelee ilmeisesti parempia kelejä asennushommiin :cool:

Eli oletettavasti kompuran avustuksella veden pitäisi lämmetä vähän paremmin ???
 
V

ValiantMan

Vieras
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Utelias sanoi:
Mutta jos minun ruotsintaitoni pitää paikkansa, niin Gonzolla ei vielä ole pumppua kytketty vesivaraajaan, vaan hän käyttää ainoastaan noita vastuksia veden lämmittämiseen. Odottelee ilmeisesti parempia kelejä asennushommiin :cool:

Eli oletettavasti kompuran avustuksella veden pitäisi lämmetä vähän paremmin ???

Kyllä. Mutta pakkasilla ollaan käytännössä pelkästään vastusten varassa. Oma käyttöni pitäisi sisällään käyttöveden lämmityksen (amme 150 l), konvektorin ja 20 m2 lattialämmitystä. Arvelen kompuran pystyvän yksinään tuottamaan lämmön jonnekin -5 asteen tietämille, jonka jälkeen tarvitaan vastuksen apua. Muistaakseni Nordenberedarenin kompuran ilmoitetaan kyllä antavan tehoa -10 asteeseen ja allekin, mutta suhtaudun näihin esitetietoihin hiukan varauksella. Toivottavasti olen väärässä. :)
 

Utelias

Aktiivinen jäsen
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

ValiantMan sanoi:
Utelias sanoi:
Mutta jos minun ruotsintaitoni pitää paikkansa, niin Gonzolla ei vielä ole pumppua kytketty vesivaraajaan, vaan hän käyttää ainoastaan noita vastuksia veden lämmittämiseen. Odottelee ilmeisesti parempia kelejä asennushommiin :cool:

Eli oletettavasti kompuran avustuksella veden pitäisi lämmetä vähän paremmin ???

Kyllä. Mutta pakkasilla ollaan käytännössä pelkästään vastusten varassa. Oma käyttöni pitäisi sisällään käyttöveden lämmityksen (amme 150 l), konvektorin ja 20 m2 lattialämmitystä. Arvelen kompuran pystyvän yksinään tuottamaan lämmön jonnekin -5 asteen tietämille, jonka jälkeen tarvitaan vastuksen apua. Muistaakseni Nordenberedarenin kompuran ilmoitetaan kyllä antavan tehoa -10 asteeseen ja allekin, mutta suhtaudun näihin esitetietoihin hiukan varauksella. Toivottavasti olen väärässä. :)
Meillä taas käyttönä olisi pelkästään lämpimän käyttöveden tuotanto, ja ehkä yhden vesikiertoisen pyyhekuivaimen/"rättipatterin" lämpimänä pitäminen tuosta konvektoriliitännästä. Laite pääsisi siis vähän "helpommalla" kuin teillä, vaikka uudessa talossa on kyllä ammekin.

Ihmettelen vähän, ettei tuo 2kW tuota paremmin riitä. Eihän nykytalommekaan käyttövesivaraaja Jäspi VLM-300 pidä sisällään kuitenkaan kuin 3kW vastukset, ja ne riittävät taas oikeinkin hyvin ???
 
T

teukka

Vieras
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Meillä on 80 watin sähkökäyttöinen pyyhepatteri, joka on nyt kytketty sellaisen muutaman euron kellokytkimen perään ja on päällä aamulla tunnin ja samoin illalla. Riittää hyvin ja kulutus on siis vuodessa noin 50 kWh. Ennen se oli päällä jatkuvasti ja kulutus oli 600 kWh/v. ;)
 

VesA

In Memoriam
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

Utelias sanoi:
ValiantMan sanoi:
Utelias sanoi:
Mutta jos minun ruotsintaitoni pitää paikkansa, niin Gonzolla ei vielä ole pumppua kytketty vesivaraajaan, vaan hän käyttää ainoastaan noita vastuksia veden lämmittämiseen. Odottelee ilmeisesti parempia kelejä asennushommiin :cool:

Eli oletettavasti kompuran avustuksella veden pitäisi lämmetä vähän paremmin ???

Kyllä. Mutta pakkasilla ollaan käytännössä pelkästään vastusten varassa. Oma käyttöni pitäisi sisällään käyttöveden lämmityksen (amme 150 l), konvektorin ja 20 m2 lattialämmitystä. Arvelen kompuran pystyvän yksinään tuottamaan lämmön jonnekin -5 asteen tietämille, jonka jälkeen tarvitaan vastuksen apua. Muistaakseni Nordenberedarenin kompuran ilmoitetaan kyllä antavan tehoa -10 asteeseen ja allekin, mutta suhtaudun näihin esitetietoihin hiukan varauksella. Toivottavasti olen väärässä. :)
Meillä taas käyttönä olisi pelkästään lämpimän käyttöveden tuotanto, ja ehkä yhden vesikiertoisen pyyhekuivaimen/"rättipatterin" lämpimänä pitäminen tuosta konvektoriliitännästä. Laite pääsisi siis vähän "helpommalla" kuin teillä, vaikka uudessa talossa on kyllä ammekin.

Ihmettelen vähän, ettei tuo 2kW tuota paremmin riitä. Eihän nykytalommekaan käyttövesivaraaja Jäspi VLM-300 pidä sisällään kuitenkaan kuin 3kW vastukset, ja ne riittävät taas oikeinkin hyvin ???

1kW on 14 astelitraa minuutissa. Eli jos varaajasta otetaan suihkutellessa vaikka 55 asteista vettä 5l/min ja se korvataan 5 -asteisella, otetaab 250 astelitraa minuutissa. Eli 18kW. Niinpä 3kW vastus tarvitsee moiseen suihkussakäyntiin nähden kuusinkertaisen ajan lämmittääkseen veden takaisin 55 -asteiseksi.

Jos seisot 0.5 tuntia suihkussa, vettä menisi siis 150l ja sen lämmitykseen takaisin 3kW vastuksella 3 tuntia.
Vastuksen riittävyys on kiinni ihan vaan aikatauluista, harvoin noissa varaajissa niin paljoin vastuksia on että vesi lämpenee lennossa. Minulla on kyllä 21kW ;-)
 

Utelias

Aktiivinen jäsen
Vs: Nordenberedaren - vedenlämmitin

VesA sanoi:
1kW on 14 astelitraa minuutissa. Eli jos varaajasta otetaan suihkutellessa vaikka 55 asteista vettä 5l/min ja se korvataan 5 -asteisella, otetaab 250 astelitraa minuutissa. Eli 18kW. Niinpä 3kW vastus tarvitsee moiseen suihkussakäyntiin nähden kuusinkertaisen ajan lämmittääkseen veden takaisin 55 -asteiseksi.

Jos seisot 0.5 tuntia suihkussa, vettä menisi siis 150l ja sen lämmitykseen takaisin 3kW vastuksella 3 tuntia.
Vastuksen riittävyys on kiinni ihan vaan aikatauluista, harvoin noissa varaajissa niin paljoin vastuksia on että vesi lämpenee lennossa. Minulla on kyllä 21kW ;-)

Toki toki. Tarkemmin tarkasteltuna Nordenberedarenissa taitaakin olla ongelma.

Ajattelin ensin, että lähtötilanteessa minulla on Jäspissä 290L 65-asteista vettä ja Nordenberedarenissa 250L 65-asteista vettä, jolloin luulisi sitä vettä vielä vähän olevan jäljelläkin ammeen käytön jälkeen, ja vastukset tuottavat vielä hitaasti lisää. Jäspissä näin onkin, koska vastukset ovat alhaalla. Nordenberedarenissa vastukset eivät näytä olevankaan alhaalla, joten jo lähtötilanne on väärä (alaosa säiliöstä kylmempää). Tällöin lämmin vesi tietty loppuu aiemmin ja vastuksien olisi tosiaan pystyttävä tuottamaan lämmintä "lennossa".

Tähän käyttöön 2kW on tosiaan vähän tehoa.
 

hermanni2

Jäsen
Näyttää olevan nordenberedaren sivusto mykkä eli lienee kuopattu. Tietääkö joku onko tänäpäivänä jollakin valmistajalla olemassa vastaavaa pakettia? Eli pieni VILP lämmittämään käyttövettä ja mahdollisesti varaajassa lisälähtojä?
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom