Mitsubishi FA25 Etelä-Euroopan malli atomeiksi

[pahhi]

Innolla odottelen millaisia lämmitysjaksoja tulee.

Minulla ei ole mitään dataloggeria seuraamassa sulatuksia, mutta milestäni sulatukset tulevat 50 minuutin lämmityksen jälkeen pakkasella. Kovalla pakkasella sulatustiheys nousee puoleen tuntiin.

[abel garcia]

Tuli sopivan lauhaa, joten tein samat jutut kuin Janti, eli anturin siirto "nelos" putken kylkeen. Jäätä oli täälläkin ja eriste oli sieltä anturin suunnalta jäätynyt kiinni ja piti sulatella föönillä irti. Pahus kun turasin kameran kanssa ja kuva epäonnistui, mutta yritän selittää, eli mikä on se musta pienempi "pytty" siinä kompuran oikealla puolella edestä katsottuna? Joka tapauksesssa tämä oli puoliväliin saakka paksun jään peitossa. Sulattelin joutessani senkin puhtaaksi. Miksiköhän tuo oli noin päässy jäähän? Nyt on operaatiosta kulunut pari tuntia ja sulatusjaksoja kyttäillään. Startin jälkeen oli tasan tunti tehokasta toimintaa, sitten 5. min. sulatusjakso. Tässä meni ainakin reilun viikon yli 10 asteen pakkasissa ja silloin tahti oli 40 min. töitä ja 5-6 min sulattelua. Vettä kertyy Sarviksen ahkio täyteen n. viikossa, joten täällä Saaristomeren lähettyvillä on suht kosteat pakkaset.

[janti]

Pahus kun turasin kameran kanssa ja kuva epäonnistui, mutta yritän selittää, eli mikä on se musta pienempi "pytty" siinä kompuran oikealla puolella edestä katsottuna? Joka tapauksesssa tämä oli puoliväliin saakka paksun jään peitossa. Sulattelin joutessani senkin puhtaaksi. Miksiköhän tuo oli noin päässy jäähän?

Se kompurassa kiinni oleva josta menee putki kompuran pohjalle on käsittääkseni imuvaimennin "Suction muffler" = öljyn/pisaran erotin. Itse en tuota katsonut ollenkaan, kun se mulla on syvemmällä eristeiden alla. Olen laittanut tuohon kompuran ympärille hiukan lisäeristettä, jotta pysyisi lämpimänä myös kovemmilla pakkasilla.

Itselläni sulatusvälit sulatuksen lopusta siihen kun uusi sulatus alkaa (= tehokas lämmitysjaksot) ovat olleet tunnin mittaisia kun olen niitä seurannut. Tärkeämpää on se että kenno on ollut aina kuurassa kun sulatus on alakanut ja kaikki on kerta sulatuksella lähtenyt. Kelit ovat olleet hiukan huonot pitemmille väleille kun ollut kosteaa (lunta satannut ja -6 - -10 C. Katsotaan nyt sitten illalla miten sulatusvälien käy, nyt ulkona paistaa aurinko ja on pakkasta -5 C.

Eipä tullut muutosta, tunnin lämmityksen jälkeen alkaa sulattelemaan kennoa. Kenno kylläkin aina kuurassa ennen sulatusta.

[abel garcia]

Otin  ylös tätä rytmiä ja menee näin;
start klo 11.20
stop klo 12.25
start klo 12.32
stop klo 13.35
start klo 13.42
stop klo 14.43
start klo 14.50
stop klo 15.52
start klo 15.59
stop klo 17.03
start klo 17.10
Viisarikellolla seurailin, eli ei mitään sekuntikelloa käytössä ja ensimmäinen luku on siitä kun alkoi lämmittämään muutoksen jälkeen ja stop kun siiveke kääntyy vaaka-asentoon jne. Työjaksot pitenivät näillä keleillä n. 20 minuutilla ja pakkasta -5. Toistaiseks olen tyytyväinen näihin ja mielenkiinnolla odotan miltä näyttää kun mennään yli -10 keleihin.

[abel garcia]

Nyt menty operaation jälkeen vajaat pari vkoa ja pakkasta enimmillään -20. Jaksot pysyneet samoissa, eli hiukan reilun tunnin tekee töitä ja sitten sulattelu. Lämpötilan vaihtelu ei ole vaikuttanut mitään ja edelleen olen tyytyväinen tähän pieneen "ropailuun".

[janti]

Lämmitysjaksot ovat mullakin olleet koko ajan tunnin mittaisia. Itse mittaan tuon ajan siitä kun sisäyksikkö alkaa sulatuksen jälkeen puhaltamaan taas III-nopeudella ja lopetan siihen kun puhallus loppuu ennen uuta sulatusta.

Kenno on ollut jokaisen sulatuksen alussa tukevasti huurussa. Puhdasta kennoa ei ole sulatettu kertaakaan.

[abel garcia]

Edellisinä leutoina talvina olen pitänyt pyyntinä 21-23 astetta, mutta nyt tänä "oikeana" talvena pyynti on ollut lähes koko ajan 26. Minkä verran arvioit ottotehon lisääntyvän kun pyyntiä on tähän malliin lisätty?

[janti]

Edellisinä leutoina talvina olen pitänyt pyyntinä 21-23 astetta, mutta nyt tänä "oikeana" talvena pyynti on ollut lähes koko ajan 26. Minkä verran arvioit ottotehon lisääntyvän kun pyyntiä on tähän malliin lisätty?

Tähän kysymykseen ei ole (yhtä) oikeata vastausta. Totuus paljastuu vasta mittarin lukemasta.

Laitteen ottotehohan perustuu lähes täysin imuilman ja pyynnin erotukseen, ja jos tuo ero on yli 2 C, niin laite käy täysillä.
Itselläni esim pyynti on nyt 22 C ja imu on noin 23 C ja laite käy täysillä. Jos imu nousee ~23,5-24 C niin laite alkaa tiputtamaan ottotehoja.

Hihasta heitettynä tälle mallille ja aikaisempien vuosien kokemuksella, voisi arvioida ottoteho/energian kulutuksen nouseen edellisestä talvesta kuukausitasolla noin 20%. (tämä siis jos laite on yksin aiemminkin hoitanut tilan lämmityksen ja nyt sillä on apuja)

[abel garcia]

Taidan itse pitää anturin uudessa paikassa kun lämmityjakso pieni n. 45 minuutista reiluun tuntiin eikä mitään muutosta tähän ole tullut viimisten viikkojen aikana vaikka pakkaset ovat täällä vaihdelleet -4 ja -20 välillä. Saas nähdä millaiset tulee olemaan v. 2010 kokonaiskulutukset kun tammi-helmikuussa menee varmasti yli 5000 KWh. vuositasolla on menty näin; v. 2005 meni 18300, v. 2006 16300, sitten tuli ilpo 9.1.2007 ja lukemat oli 12900. v. 2008 oli 11500 ja 2009 meni 14300 ja tässä näkyy kylmän syksyn vaikutusta. En silloin syksyllä ollut tyytyväinen laitteen toimintaan kun teki tätä 45 min. jaksotusta ja ainakin kuvittelen että tulos olis ollut parempi nykyisellä toiminnalla.

[janti]

Nyt on Etelä-Euroopan malli puoliksi ainakin Nordic VAH-malli. 
Sulanapitovastuksen ja termostaatin sponsoroi Gadsat. Kiitoksia paljon!

Sulanapitovastus on tyyppiä Mitsu FD-malli. Vastus käy ihan hyvin tuonne vanhemma FA-mallin pohjalle. Sulatusvastuksen kanssa sarjassa on sulanapitovastukseen kiinnitetty termostaatti joka rajoittaa vastuksen pinta lämpötilan ~45 C.

- Defrost heater (H) 230 V 130 W
- Heater protector (26H) Open 45°C

Koska mulla on Etelä-Euroopan mallin, niin ei tuolla Power P.C. boardilla ole noita ohjaukseen tarvittavia rekkuloita (rele). Rele X66 ja liitin puuttuvat. Todennäköisesti tuota X66 liikutteleva logiikkakin puutuu.
=> termostaatti, rele tai itsesäätyvä kaapeli ovat ainota jälkiasennettavat laitteet joilla sulatuskaapelin kulutusta voi rajoittaa

Termostaatti on tyyppiä Klixon 1NT 15L-10, luovuttajana toimi ilmeisesti Fujitsu.



Pieni modaus tuli tuohon termostaatin paikkaan tehtyä, kun nyt siihen oli mahdollisuus. Tästä modauksesta on enemmän tietoa jo tuossa toisessa ketjussa. 
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2802.msg112863#msg112863

Modauksen aikana siirsin defrost thermistos (=kennoanturi) alkuperäiselle paikalleen. Sulatuksen lopetuslämpötilan tiputin takaisin +5 C. Siirto oli hyvinkin tarpeellinen, koska eilen laitteen kenno oli 30 minuutin lämmityksen jälkeen aivan tukossa. Tuntuisi että tuo sulatusjaksojen pidennys ja lyhennys toimii tuosta alkuperäisestä paikasta paremmin. Katsotaan tilanne uudestaan pakkasilla.

[janti]

Sateisen kevätpäivän kunniaksi Mitsu joutui riisuuntumaan ja pääsi kevät pesulle.
Ohessa kuvia talven pölyistä.

Ensin imuroin kennoston ja puhallinsiivet noilla mitsun harjasuullakkeilla. Tämän jälkeen kaadoin muutaman litran vettä kennoston päälle.

Löytyypä Mitsusta jotain jossa on "Made in Japan" -leimalla. Mitsun mukana tuleva puhdistussetti (= imurin suulakkeet ja harjat) on tehty Japanissa.