F
Freeze
Vieras
Tässä innokkaille Ultimate KFRS-9/Na-M ulkoyksikön omistajille kompressorin tehotiedot.
Tässä innokkaille Ultimate KFRS-9/Na-M ulkoyksikön omistajille kompressorin tehotiedot.
J
jule-
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #3
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Onkos nyt kyseessä Ultimaten vai Gree:n merkin kompura?
Ultimatella näyttää esitteissä lukevan Copeland/Matushitan kompressori. Enkä löytänyt tuota KRFS-9/Na-M mallia Ultilta?
???
Onkos nyt kyseessä Ultimaten vai Gree:n merkin kompura?
Ultimatella näyttää esitteissä lukevan Copeland/Matushitan kompressori. Enkä löytänyt tuota KRFS-9/Na-M mallia Ultilta?
???
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Ultimatella lukee noin, koska niillä on kaikenlaista. Matsushita taisi olla mallissa 5500. Ultin GREE ja Gree - GREE eroavat esitetietojen mukaan hiukan toisistaan... ja Copelandilla kompuramalleja rittää. Eli kukahan kurkistaisi Green konehuoneeseen.
jule- sanoi:
Ultimatella lukee noin, koska niillä on kaikenlaista. Matsushita taisi olla mallissa 5500. Ultin GREE ja Gree - GREE eroavat esitetietojen mukaan hiukan toisistaan... ja Copelandilla kompuramalleja rittää. Eli kukahan kurkistaisi Green konehuoneeseen.
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Ultimaten 9000E mallissa (VILP+varaaja) on kompurana Copelandin scroll ZP41K3E-TFD
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4296.msg51330#msg51330
Mistä Freeze tuli tieto että Ultimate 9000E olisi Gree KFRS-9/Na-M ?
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3795.msg51155#msg51155
Esim. kylmäainemäärät ovat eri Greellä (3,2 kg) ja Ultimatella (2,9 kg). COP -15 asteessa on huonompi Ultissa, muissa lämpötiloissa samat kuin Greellä. Voivat olla lähes samoja laitteita.
http://www.ultimatemarket.com/files/innoros/html/vilpo_evaraaja.pdf
Se vanhempi sisäyksiköllinen Ultimate 9000 (jota ei enään myydä) oli Gree HLR8WZ-NaM. Tässä laitteessa oli Sanyon C-SBN303H kompressori.
Suomessa tämä on edelleenkin myynnissä Artic 90 merkkillä "Arctic 9 kw-500-9-3 Vesi-ilmalämpöpumppu. + Ecoheater latauskat".
http://www.ecoman.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=10&category_id=3&manufacturer_id=0&option=com_virtuemart&Itemid=5
http://www.ecoman.fi/images/ecoman/teknisettiedot/90_t.pdf
http://www.ultimatemarket.com/files/innoros/html/Vesi-Ilphje.pdf
Arctic 9 kw Platt -merkillä myydään myöskin tätä uutta Gree KFRS-9/Na-M mallia.
http://www.ecoman.fi/images/ecoman/teknisettiedot/90_t.htm
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2124.msg47875#msg47875
Ultimaten 9000E mallissa (VILP+varaaja) on kompurana Copelandin scroll ZP41K3E-TFD
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4296.msg51330#msg51330
Mistä Freeze tuli tieto että Ultimate 9000E olisi Gree KFRS-9/Na-M ?
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3795.msg51155#msg51155
Esim. kylmäainemäärät ovat eri Greellä (3,2 kg) ja Ultimatella (2,9 kg). COP -15 asteessa on huonompi Ultissa, muissa lämpötiloissa samat kuin Greellä. Voivat olla lähes samoja laitteita.
http://www.ultimatemarket.com/files/innoros/html/vilpo_evaraaja.pdf
Se vanhempi sisäyksiköllinen Ultimate 9000 (jota ei enään myydä) oli Gree HLR8WZ-NaM. Tässä laitteessa oli Sanyon C-SBN303H
kompressori.Suomessa tämä on edelleenkin myynnissä Artic 90 merkkillä "Arctic 9 kw-500-9-3 Vesi-ilmalämpöpumppu. + Ecoheater latauskat".
http://www.ecoman.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=10&category_id=3&manufacturer_id=0&option=com_virtuemart&Itemid=5
http://www.ecoman.fi/images/ecoman/teknisettiedot/90_t.pdf
http://www.ultimatemarket.com/files/innoros/html/Vesi-Ilp
hje.pdfArctic 9 kw Platt -merkillä myydään myöskin tätä uutta Gree KFRS-9/Na-M mallia.
http://www.ecoman.fi/images/ecoman/teknisettiedot/90_t.htm
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2124.msg47875#msg47875
D
Dippa
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #6
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Oma uskomukseni on, että Ulti on tilannut laitteen tuolla kyltillä jotta jääkaappimiehet saa asentaa....
Oma uskomukseni on, että Ulti on tilannut laitteen tuolla kyltillä jotta jääkaappimiehet saa asentaa....
J
Joppe112
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #8
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Siis pelkästään kyltillä & kylmäaineen määrä olisikin oikeasti 3,3 kg vai? Eikös tämä ole laitonta: tuotteen sisältö ei vastaa sen kuvausta.
Entäs jos kylmäainetta on se 2,9 kg ja komponentit muuten ovat aivan samat kuin Gree:n vastaavalla vehkeellä? Jos laitteen mitoitus oli laskettu tehtaalla 3,3 kg:n kylmäaineelle, niin tämähän on sitten alitäytös josta taas seuraa yhtä sun toista tehotonta toimintaa systeemille. Freeze varmaankin voisi selventää miten asian näkee ja voiko sen todeta jotenkin käynnistä...
Yritän vaan liputtaa, että oletuksella Gree:n ja Ultin raudan olevan tasan samoja on jotain kompromisseja tehty tehon suhteen jommassa kummassa mallissa jos kylmäkkeen määrä on kerran erilainen.
Dippa sanoi:
Siis pelkästään kyltillä & kylmäaineen määrä olisikin oikeasti 3,3 kg vai? Eikös tämä ole laitonta: tuotteen sisältö ei vastaa sen kuvausta.
Entäs jos kylmäainetta on se 2,9 kg ja komponentit muuten ovat aivan samat kuin Gree:n vastaavalla vehkeellä? Jos laitteen mitoitus oli laskettu tehtaalla 3,3 kg:n kylmäaineelle, niin tämähän on sitten alitäytös josta taas seuraa yhtä sun toista tehotonta toimintaa systeemille. Freeze varmaankin voisi selventää miten asian näkee ja voiko sen todeta jotenkin käynnistä...
Yritän vaan liputtaa, että oletuksella Gree:n ja Ultin raudan olevan tasan samoja on jotain kompromisseja tehty tehon suhteen jommassa kummassa mallissa jos kylmäkkeen määrä on kerran erilainen.
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #10
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Tuota noin. Kävin piruuttani asentamassa kesällä yhden Ultimatelta ostetun VesiILPin.
Käyn sitten mittailemassa syksyn aikana mitä kone ottaa ja antaa.
No se nyt sattui olemaan tuon merkkinen.
Ja siinä oli tuon tyyppinen kompressori sisällä.
Tuosta kylmäainetäytöksen määrästä en osaa sanoa muuta kuin, että kyllä siinäkin kyltissä luki tuo sama 3,3 kg.
Täytös määrä ei selviä millään muulla kuin imemällä ne kojeesta talteenottolaitteen läpi ja punnitsemalla.
Tätä en viitsinyt tehdä.
Tässä kohtaa tullaankin mielenkiintoiseen asiaan.
Mikä on oikea täytösmäärä?
Mille putkipituudelle tuo kojeessa itsessään oleva täytösmäärä riittää? (Ultimaten pitää tietää tämä)
Paljonko kylmäainetta per/metri tulisi lisätä? (Ultimatella pitää olla myös tämä tieto)
Missä kohtaa kojetta vajaatäytös näkyy ensimmäisenä?
Lämmitysvesi varaajalta tulevassa kylmäaineen nestepaluulinjassa tulisi olla nestelasi.
Siitä näkisi onko nestelinjassa kaasukuplia vai onko linja täynnä nestettä.
Jos nestelinjassa on kaasukuplia ne menevät kylmäaineen säätöventtiilille, joka on suunniteltu toimimaan nesteenruiskutukseen, ei kaasun.
Kaasukuplat saavat aina aikaan tehohäviöitä sekä epävakaan säädön järjestelmässä.
Ei taida monessa VesiILPIssä kyseistä komponenttia olla. Vaikka se on jo iät päivät kylmäpuolella ollut käytössä.
Tuota noin. Kävin piruuttani asentamassa kesällä yhden Ultimatelta ostetun VesiILPin.
Käyn sitten mittailemassa syksyn aikana mitä kone ottaa ja antaa.
No se nyt sattui olemaan tuon merkkinen.
Ja siinä oli tuon tyyppinen kompressori sisällä.
Tuosta kylmäainetäytöksen määrästä en osaa sanoa muuta kuin, että kyllä siinäkin kyltissä luki tuo sama 3,3 kg.
Täytös määrä ei selviä millään muulla kuin imemällä ne kojeesta talteenottolaitteen läpi ja punnitsemalla.
Tätä en viitsinyt tehdä.
Tässä kohtaa tullaankin mielenkiintoiseen asiaan.
Mikä on oikea täytösmäärä?
Mille putkipituudelle tuo kojeessa itsessään oleva täytösmäärä riittää? (Ultimaten pitää tietää tämä)
Paljonko kylmäainetta per/metri tulisi lisätä? (Ultimatella pitää olla myös tämä tieto)
Missä kohtaa kojetta vajaatäytös näkyy ensimmäisenä?
Lämmitysvesi varaajalta tulevassa kylmäaineen nestepaluulinjassa tulisi olla nestelasi.
Siitä näkisi onko nestelinjassa kaasukuplia vai onko linja täynnä nestettä.
Jos nestelinjassa on kaasukuplia ne menevät kylmäaineen säätöventtiilille, joka on suunniteltu toimimaan nesteenruiskutukseen, ei kaasun.
Kaasukuplat saavat aina aikaan tehohäviöitä sekä epävakaan säädön järjestelmässä.
Ei taida monessa VesiILPIssä kyseistä komponenttia olla. Vaikka se on jo iät päivät kylmäpuolella ollut käytössä.
J
Joppe112
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #11
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Tässähän tuli oiva uusi perustelu sille, että miksi tietyillä valmistajilla on vaatimus putkituksen minimipituudesta jotta ILPo/VILPpi toimisi oikein: on olemassa se tarve varmistaa riittävä lauhtuminen & nesteen määrä ulkoyksikköön lämmityskäytössä.
Seuraavaksi tulee myös helposti mieleen, että putkien liian suuri pituus ei ole lainkaan haitallista tälle ominaisuudelle vrt lyhyyteen. Ennättääpä kylmäke ainakin lauhtua kunnolla ennen sitä EEV:tä.
Ottaen huomioon myyntimäärien voimakas kasvu viime vuosina on tosiaankin erikoista, että nestelasiin yms kriittiseen mekaaniseen diagnostiikkaan käyvän systeemin kunnosta ei ole haluttu panostaa. Näyttää siltä, että valmistajat vaan vannovat elektroniikan kaikkivoipaisuuteen ja LEDien vilkutteluun. Toinen juttu, jota jossain ketjussa kummastelin oli paineantureiden totaalinen puute prosessinhallinnasta: ne eivät enää ole edes kalliita massatuotannossa ja varmasti pakkasolosuhteissa tarkkuus olisi vähän toista luokkaa kuin epäsuora lämpötilojen mittaus ulkoyksikön putkistoista nykymallin mukaan. Paljon riittää parannettavaa tuleville vuosille jos kylmäalan miehiä kuultaisiin.
Tässähän tuli oiva uusi perustelu sille, että miksi tietyillä valmistajilla on vaatimus putkituksen minimipituudesta jotta ILPo/VILPpi toimisi oikein: on olemassa se tarve varmistaa riittävä lauhtuminen & nesteen määrä ulkoyksikköön lämmityskäytössä.
Seuraavaksi tulee myös helposti mieleen, että putkien liian suuri pituus ei ole lainkaan haitallista tälle ominaisuudelle vrt lyhyyteen. Ennättääpä kylmäke ainakin lauhtua kunnolla ennen sitä EEV:tä.
Ottaen huomioon myyntimäärien voimakas kasvu viime vuosina on tosiaankin erikoista, että nestelasiin yms kriittiseen mekaaniseen diagnostiikkaan käyvän systeemin kunnosta ei ole haluttu panostaa. Näyttää siltä, että valmistajat vaan vannovat elektroniikan kaikkivoipaisuuteen ja LEDien vilkutteluun. Toinen juttu, jota jossain ketjussa kummastelin oli paineantureiden totaalinen puute prosessinhallinnasta: ne eivät enää ole edes kalliita massatuotannossa ja varmasti pakkasolosuhteissa tarkkuus olisi vähän toista luokkaa kuin epäsuora lämpötilojen mittaus ulkoyksikön putkistoista nykymallin mukaan. Paljon riittää parannettavaa tuleville vuosille jos kylmäalan miehiä kuultaisiin.
S
Seba
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #12
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Freeze sanoi:
Tuota noin. Kävin piruuttani asentamassa kesällä yhden Ultimatelta ostetun VesiILPin.
Käyn sitten mittailemassa syksyn aikana mitä kone ottaa ja antaa.
No se nyt sattui olemaan tuon merkkinen.
Ja siinä oli tuon tyyppinen kompressori sisällä.
Tuosta kylmäainetäytöksen määrästä en osaa sanoa muuta kuin, että kyllä siinäkin kyltissä luki tuo sama 3,3 kg.
Täytös määrä ei selviä millään muulla kuin imemällä ne kojeesta talteenottolaitteen läpi ja punnitsemalla.
Tätä en viitsinyt tehdä.
Tässä kohtaa tullaankin mielenkiintoiseen asiaan.
Mikä on oikea täytösmäärä?
Mille putkipituudelle tuo kojeessa itsessään oleva täytösmäärä riittää? (Ultimaten pitää tietää tämä)
Paljonko kylmäainetta per/metri tulisi lisätä? (Ultimatella pitää olla myös tämä tieto)
Missä kohtaa kojetta vajaatäytös näkyy ensimmäisenä?
Lämmitysvesi varaajalta tulevassa kylmäaineen nestepaluulinjassa tulisi olla nestelasi.
Siitä näkisi onko nestelinjassa kaasukuplia vai onko linja täynnä nestettä.
Jos nestelinjassa on kaasukuplia ne menevät kylmäaineen säätöventtiilille, joka on suunniteltu toimimaan nesteenruiskutukseen, ei kaasun.
Kaasukuplat saavat aina aikaan tehohäviöitä sekä epävakaan säädön järjestelmässä.
Ei taida monessa VesiILPIssä kyseistä komponenttia olla. Vaikka se on jo iät päivät kylmäpuolella ollut käytössä.
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #13
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Kyllä olet aivan oikeassa.
Ruuvit ovatkin sitten oma maailmansa.
Tarkoitin lähinnä ihan tavallisia kompr.lauhdutin paketteja.
Kyllä olet aivan oikeassa.
Ruuvit ovatkin sitten oma maailmansa.
Tarkoitin lähinnä ihan tavallisia kompr.lauhdutin paketteja.
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Tässä vähän mittaustuloksia oman laitoksen
toiminnasta. Tiedä sitten mitä nuo arvot Oikealle ammattimiehelle kertoo? Omasta mielestäni hyötysuhde parani kun asennuksen yhteydessä lisätty kylmäainemäärä poistettiin. Kuumakaasun lämpötila nousi n. 10-15 astetta ja ottoteho laski 450W mikä on tietysti normaalia ainetta vähennettäessä. Täytyy katsoa miten ulkolämpötilan lasku vaikuttaa tuohon ottotehoon ja kaasun lämpötilaan niin osaa arvioida täytöstä vähän paremmin.
Freeze sanoi:
Tässä innokkaille Ultimate KFRS-9/Na-M ulkoyksikön omistajille kompressorin tehotiedot.
Tässä vähän mittaustuloksia oman laitoksen
toiminnasta. Tiedä sitten mitä nuo arvot Oikealle ammattimiehelle kertoo? Omasta mielestäni hyötysuhde parani kun asennuksen yhteydessä lisätty kylmäainemäärä poistettiin. Kuumakaasun lämpötila nousi n. 10-15 astetta ja ottoteho laski 450W mikä on tietysti normaalia ainetta vähennettäessä. Täytyy katsoa miten ulkolämpötilan lasku vaikuttaa tuohon ottotehoon ja kaasun lämpötilaan niin osaa arvioida täytöstä vähän paremmin.Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Mikäli kuumakaasun lämpötila nousee, olet vähentänyt ainetta todennäköisesti liikaa, sillä kaasun tulistus on nyt päässyt lisääntymään, eli paisuntaventtiili / kapilaari ei syötä nyt tarpeeksi ainetta höyrystimelle ( ELI todennäköisesti nesteen mukana on nyt kuplia).
Ei tuota ainetta voi päästää summan mutikassa pihalle Onko koneessa nestevaraajaa ? ja jos on niin täytöksen määrä ei ole kovinkaan tarkka... kunhan sitä on tarpeeksi.
Mikäli nyt välttämättä haluaa itse tarkastella tuota täytöstä, se vaatii kaksi lämpömittaria (kohtuu hyvää sellaista). Toinen asetetaan paisuntaventtiilin jälkeen ennen höyrystintä ja toinen heti höyrystimen jälkeen. Nyt näiden mittareiden lämpötila ero pitäisi olla n 5 astetta. Mikäli lämpötila ero on vähemmän on ainetta EHKÄ liikaa ja mikäli ero on suurempi kuin tuo 5 astetta on ainetta liian vähän.
Niin ja niitä aineita ei saa sitten päästää taivaan tuuliin...
Amigo sanoi:Tässä vähän mittaustuloksia oman laitoksen
Mikäli kuumakaasun lämpötila nousee, olet vähentänyt ainetta todennäköisesti liikaa, sillä kaasun tulistus on nyt päässyt lisääntymään, eli paisuntaventtiili / kapilaari ei syötä nyt tarpeeksi ainetta höyrystimelle ( ELI todennäköisesti nesteen mukana on nyt kuplia).
Ei tuota ainetta voi päästää summan mutikassa pihalle
Onko koneessa nestevaraajaa ? ja jos on niin täytöksen määrä ei ole kovinkaan tarkka... kunhan sitä on tarpeeksi.Mikäli nyt välttämättä haluaa itse tarkastella tuota täytöstä, se vaatii kaksi lämpömittaria (kohtuu hyvää sellaista). Toinen asetetaan paisuntaventtiilin jälkeen ennen höyrystintä ja toinen heti höyrystimen jälkeen. Nyt näiden mittareiden lämpötila ero pitäisi olla n 5 astetta. Mikäli lämpötila ero on vähemmän on ainetta EHKÄ liikaa ja mikäli ero on suurempi kuin tuo 5 astetta on ainetta liian vähän.
Niin ja niitä aineita ei saa sitten päästää taivaan tuuliin...
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #16
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
zadahille tiedoksi.
Tätä juttua on pohdittu yksityisviestien kautta aiemmin.
Ongelma lyhyesti.
Ultin asennuksen yhteydessä on kylmämies lisännyt järjestelmään 1,3 kg kylmäainetta.
Putkimatka reilut 16 m.
Mikä olisi oikea täytös?
16 m matkalle 18 mm kuumakaasu ja 15 nestepaluuputkeen mahtuu kylmäainetta noin 2 kg.
Mille putkimatkalle Ultin perustäytös riittää?
Tätä kukaan ei tunnu tietävän ei ilmeisesti edes Ulti (voi mikä yllätys)
Täytöksen jälkeen kojeessa on ilmennyt lieviä ylitäytöksen merkkejä.
Ottoteho ja käyntipaineet korkealla sekä huono COP.
Tämän jälkeen kylmämies on vähentänyt täytöstä vähitellen ja lopulta on päädytty alkuperäiseen täytökseen....
Tässä siis ollaan nyt...
Seuraavaksi voitaisiinkin keskustella näiden ilma/vesi ilppien varustetasosta sekä asennustaidosta.
Jos näitä vehkeitä ruimii seinälle ILP asentajat, siis ei kylmälaiteasentajat, niin saattaa tulla ongelmia.
ILP asentajat eivät välttämättä ymmärrä mitään kylmälaitteiden putkivarusteista esim. kylmäainevaraaja, kuivaaja, nestelasi ym. Kylmälaiteasentaja taas on perillä miksi näitä käytetään ja milloin ne olisi hyvä asentaa.
Monessako vesi/ilpissä mahtaa olla kylmäainevaraaja? Tätä en tiedä, mutta veikkaampa, että kaikissa ei ole.
Jonkunlaisena varaajana voisi luonnollisesti käyttää tätä lauhdutin kierrukkaa siellä vesisäiliössä. Mutta jos sitä ei ole tarkoituksella hieman ylimitoitettu se on lauhduttimen hyötysuhteesta pois.
Miksi varaaja (nestesäiliö)
"Kun jäähdytys/lauhdutus tehontarpeet ja ympäristöolosuhteet vaihtelevat laitoksen eri osien välillä, kylmäainetäytöksen vaihteluita tasataan nestesäiliöllä." (Kylmälaitoksen suunnittelu Pertti Hakala ja Esko Kaappola)
Nestevaraajahan on pohjoisen kylmissä olosuhteissa kylmäpuolella aika normaali varuste.
Etelän lämpimissä maissa se ei ole välttämätön.
Kuivaajia ja nestelaseja taitaa harva käyttää asennuksen yhteydessä.
Kuitenkin jo pelkästään nestelasin asennus nestepaluulinjaan riittäisi esim. tässäkin tapauksessa kertomaan sen onko täytös oikea.
Ps. ILP asennuksessa tämä nestelasi on turhake ja tarpeeton.
zadahille tiedoksi.
Tätä juttua on pohdittu yksityisviestien kautta aiemmin.
Ongelma lyhyesti.
Ultin asennuksen yhteydessä on kylmämies lisännyt järjestelmään 1,3 kg kylmäainetta.
Putkimatka reilut 16 m.
Mikä olisi oikea täytös?
16 m matkalle 18 mm kuumakaasu ja 15 nestepaluuputkeen mahtuu kylmäainetta noin 2 kg.
Mille putkimatkalle Ultin perustäytös riittää?
Tätä kukaan ei tunnu tietävän ei ilmeisesti edes Ulti (voi mikä yllätys
)Täytöksen jälkeen kojeessa on ilmennyt lieviä ylitäytöksen merkkejä.
Ottoteho ja käyntipaineet korkealla sekä huono COP.
Tämän jälkeen kylmämies on vähentänyt täytöstä vähitellen ja lopulta on päädytty alkuperäiseen täytökseen....
Tässä siis ollaan nyt...
Seuraavaksi voitaisiinkin keskustella näiden ilma/vesi ilppien varustetasosta sekä asennustaidosta.
Jos näitä vehkeitä ruimii seinälle ILP asentajat, siis ei kylmälaiteasentajat, niin saattaa tulla ongelmia.
ILP asentajat eivät välttämättä ymmärrä mitään kylmälaitteiden putkivarusteista esim. kylmäainevaraaja, kuivaaja, nestelasi ym. Kylmälaiteasentaja taas on perillä miksi näitä käytetään ja milloin ne olisi hyvä asentaa.
Monessako vesi/ilpissä mahtaa olla kylmäainevaraaja? Tätä en tiedä, mutta veikkaampa, että kaikissa ei ole.
Jonkunlaisena varaajana voisi luonnollisesti käyttää tätä lauhdutin kierrukkaa siellä vesisäiliössä. Mutta jos sitä ei ole tarkoituksella hieman ylimitoitettu se on lauhduttimen hyötysuhteesta pois.
Miksi varaaja (nestesäiliö)
"Kun jäähdytys/lauhdutus tehontarpeet ja ympäristöolosuhteet vaihtelevat laitoksen eri osien välillä, kylmäainetäytöksen vaihteluita tasataan nestesäiliöllä." (Kylmälaitoksen suunnittelu Pertti Hakala ja Esko Kaappola)
Nestevaraajahan on pohjoisen kylmissä olosuhteissa kylmäpuolella aika normaali varuste.
Etelän lämpimissä maissa se ei ole välttämätön.
Kuivaajia ja nestelaseja taitaa harva käyttää asennuksen yhteydessä.
Kuitenkin jo pelkästään nestelasin asennus nestepaluulinjaan riittäisi esim. tässäkin tapauksessa kertomaan sen onko täytös oikea.
Ps. ILP asennuksessa tämä nestelasi on turhake ja tarpeeton.
T
teukka
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #17
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Minun vesi-ilppini, joka perustuu Carrierin pieneen ON/OFF-laitteeseen ja omatekoiseen lauhdutin osaan kierovesipumppuineen varaajan vieressa, on kärsinyt aineen puutteesta. Puute syntyi siten, että vuosi sitten asentaessani kv-pumppua tulin väännelleksi huolimattomasti putkia ja syntyi pieni vuoto. Huomasin vuodon ja imaisutin aineet ulkoyksikköön. Yksi tuntematon mies Esson baarista sitten juotti putken kuntoon ja tyhjiöi. Päästettiin aineet putkiin ja sitten käynnistettiin.
Laitteen käyttäytyminen muuttui. En ollut varma, joihtuiko se siitä pumpusta ja tehostuneesta lauhdutuksesta vaiko kylmäaineen karkaamisesta. Joka tapauksessa lämpötila kohosi lauhduttimelletulevassa höyryputkessa loppuvaiheessa helposti 80 asteeseen ja samalla ottoteho pysyi noin 1000 watissa. Huurtumista näkyi kennossa helposti.
Nyt tarkistettiin tilanne ja huomattin, että kylmäainetta oli jäljellä säädetysta 840 grammasta vain 350 grammaa. Laitettiin uusi aine 840 g ja käyttäytyminen muuttui. Nyt höyryn lämpötila ei nouse juuri 63 astetta ylemmäksi ja ottoteho on suurempi. Noin 1250 watin kohdalla painekytkin pysäyttää tuulettimen ja teho ja paine laskevat. COP näyttää selkeästi huonommalta.
Näyttää siltä, että ehkä ainetta voisi olla vähemmän. Tuo ilmoitettu 840 g tarkoittaa, että siinä olisi oikea sisäyksikkö. Sen putkitilavuus saattaa olla suurempi, kuin minun tekemäni lauhduttimen. Aion testailla vielä kunhan varaaja on alemmassa lämpötilassa.
Zadah mainitsi tuosta höyrystimen lämpötilojen mittaamisesta. Minä käytän näissä jutuissa sitä Ohlssonilta ostamaani infrapunamittaria. Se näyttää toimivan hyvin, kunhan laitan palasen maalarin teippiä metallin päälle mitattavaan paikkaa. Koska mittaus vie vain sekunnin verran, niin sillä voi mitata monesta paikasta ja lukemat ovat vertailukelpoisia eli lämpötilaeroista saa luotettavan tiedon.
Minun vesi-ilppini, joka perustuu Carrierin pieneen ON/OFF-laitteeseen ja omatekoiseen lauhdutin osaan kierovesipumppuineen varaajan vieressa, on kärsinyt aineen puutteesta. Puute syntyi siten, että vuosi sitten asentaessani kv-pumppua tulin väännelleksi huolimattomasti putkia ja syntyi pieni vuoto. Huomasin vuodon ja imaisutin aineet ulkoyksikköön. Yksi tuntematon mies Esson baarista sitten juotti putken kuntoon ja tyhjiöi. Päästettiin aineet putkiin ja sitten käynnistettiin.
Laitteen käyttäytyminen muuttui. En ollut varma, joihtuiko se siitä pumpusta ja tehostuneesta lauhdutuksesta vaiko kylmäaineen karkaamisesta. Joka tapauksessa lämpötila kohosi lauhduttimelletulevassa höyryputkessa loppuvaiheessa helposti 80 asteeseen ja samalla ottoteho pysyi noin 1000 watissa. Huurtumista näkyi kennossa helposti.
Nyt tarkistettiin tilanne ja huomattin, että kylmäainetta oli jäljellä säädetysta 840 grammasta vain 350 grammaa. Laitettiin uusi aine 840 g ja käyttäytyminen muuttui. Nyt höyryn lämpötila ei nouse juuri 63 astetta ylemmäksi ja ottoteho on suurempi. Noin 1250 watin kohdalla painekytkin pysäyttää tuulettimen ja teho ja paine laskevat. COP näyttää selkeästi huonommalta.
Näyttää siltä, että ehkä ainetta voisi olla vähemmän. Tuo ilmoitettu 840 g tarkoittaa, että siinä olisi oikea sisäyksikkö. Sen putkitilavuus saattaa olla suurempi, kuin minun tekemäni lauhduttimen. Aion testailla vielä kunhan varaaja on alemmassa lämpötilassa.
Zadah mainitsi tuosta höyrystimen lämpötilojen mittaamisesta. Minä käytän näissä jutuissa sitä Ohlssonilta ostamaani infrapunamittaria. Se näyttää toimivan hyvin, kunhan laitan palasen maalarin teippiä metallin päälle mitattavaan paikkaa. Koska mittaus vie vain sekunnin verran, niin sillä voi mitata monesta paikasta ja lukemat ovat vertailukelpoisia eli lämpötilaeroista saa luotettavan tiedon.
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Voineisi olla pitemmän päälle näppärää laskea höyrystimen materiaalin emissiokerroin. Voisi mittailla ihan mistä lystää teippaamatta koko häkkyrää.... Itse asiassa kalliilla saa (200€) Bebekistä inframittarin jossa on suoraan nuppi emissiokertoimelle, mutta yhtä hyvin sen kertoimen voi kyllä laittaa taulukkolaskimeensa.
teukka sanoi:Zadah mainitsi tuosta höyrystimen lämpötilojen mittaamisesta. Minä käytän näissä jutuissa sitä Ohlssonilta ostamaani infrapunamittaria. Se näyttää toimivan hyvin, kunhan laitan palasen maalarin teippiä metallin päälle mitattavaan paikkaa. Koska mittaus vie vain sekunnin verran, niin sillä voi mitata monesta paikasta ja lukemat ovat vertailukelpoisia eli lämpötilaeroista saa luotettavan tiedon.
Voineisi olla pitemmän päälle näppärää laskea höyrystimen materiaalin emissiokerroin. Voisi mittailla ihan mistä lystää teippaamatta koko häkkyrää.... Itse asiassa kalliilla saa (200€) Bebekistä inframittarin jossa on suoraan nuppi emissiokertoimelle, mutta yhtä hyvin sen kertoimen voi kyllä laittaa taulukkolaskimeensa.
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Jep niinhän se on... Ihme ettei VesiIlpeissä tuota nestelasia ole, sillä kaikissa näkemissäni maalämpöpumpuissa lasi on...
Nestelasin kanssakin tuo täyttäminen on oma taiteenlajinsa, mikäli laitteessa sitä varaajaa ei ole, sillä lämpimissä keleleissä "hyväksi" täytetty laitos on kylmemmillä keleillä helposti tukossa... Pitäisi siis löytää hyvä täyttökeli, mielestäni se voisi olla tuossa 0 asteen seutuvilla...
Törmäsin itse yllämainittuun ongelmaan asentaessani tuon extra puhallinhöyrystimen maalampöpumppuuni, sillä tämmöisessä +12 asteisessa ulkoilmassa tuosta höyrystimestä irtoaa helposti n 7 kw:n tehot, jonka seurauksena kylmäaine kulkee aika haipakkaa ja sitä tarvitaan paljon... Mutta vaihtessa taas maapiirille tehot luontaisesti tippuvat ja kylmäainevirtaus hidastuu, mikä pakkaa nestepuolelle taas enemmän tavaraa.. Tyydyin itse kompromissiin jossa sallin hieman kuplia nestelasissa koneen ollessa Ilma-Vesi asennossa...
Teukkalla on tosiaankin vaara myös tuosta ylitäytöstä, mikäli olet sen lauhduttimen vaihtanut. Itse lähtisin täyttämään tuollaista laitosta perstunnolla ja ajan kanssa, sekä oikeassa lämpötilassa. Ei noista vaaka hommista mitään tule, jos ei systeemin speksit ole tarkkaan tiedossa Laita teukka vähän paksumpaa kupariputkea "varaajaksi" siihen nestelinjaan, niin että tulo ylhäältä ja lähtö alhaalta... juotatutat vaikka tuollaista 28mm putkea esim 40 cm pystyasentoon, niin siinä sinulla on köyhän miehen varaaja, joka sallii hieman huojuntaa ja epätarkkuuksia kylmäainetäytöksissä....
Freeze sanoi:
Jep niinhän se on... Ihme ettei VesiIlpeissä tuota nestelasia ole, sillä kaikissa näkemissäni maalämpöpumpuissa lasi on...
Nestelasin kanssakin tuo täyttäminen on oma taiteenlajinsa, mikäli laitteessa sitä varaajaa ei ole, sillä lämpimissä keleleissä "hyväksi" täytetty laitos on kylmemmillä keleillä helposti tukossa...
Pitäisi siis löytää hyvä täyttökeli, mielestäni se voisi olla tuossa 0 asteen seutuvilla...Törmäsin itse yllämainittuun ongelmaan asentaessani tuon extra puhallinhöyrystimen maalampöpumppuuni, sillä tämmöisessä +12 asteisessa ulkoilmassa tuosta höyrystimestä irtoaa helposti n 7 kw:n tehot, jonka seurauksena kylmäaine kulkee aika haipakkaa ja sitä tarvitaan paljon... Mutta vaihtessa taas maapiirille tehot luontaisesti tippuvat ja kylmäainevirtaus hidastuu, mikä pakkaa nestepuolelle taas enemmän tavaraa.. Tyydyin itse kompromissiin jossa sallin hieman kuplia nestelasissa koneen ollessa Ilma-Vesi asennossa...
Teukkalla on tosiaankin vaara myös tuosta ylitäytöstä, mikäli olet sen lauhduttimen vaihtanut. Itse lähtisin täyttämään tuollaista laitosta perstunnolla ja ajan kanssa, sekä oikeassa lämpötilassa. Ei noista vaaka hommista mitään tule, jos ei systeemin speksit ole tarkkaan tiedossa
Laita teukka vähän paksumpaa kupariputkea "varaajaksi" siihen nestelinjaan, niin että tulo ylhäältä ja lähtö alhaalta... juotatutat vaikka tuollaista 28mm putkea esim 40 cm pystyasentoon, niin siinä sinulla on köyhän miehen varaaja, joka sallii hieman huojuntaa ja epätarkkuuksia kylmäainetäytöksissä....
J
Joppe112
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #20
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Mielenkiintoista tarinaa. Kylmemmässä tulee siis vastaan ylitäytön olosuhteet samalla kun höyrystimen kapasiteetti alkaa ulkoilman vaikutuksesta alentua, eikös? Ja tästä sitten voisi aiheutua - ehkä - tuo huonompi höyrystimen jälkeinen säätötilanne kompuralle.
Kaikille Teukan projektia tuntemattomille uusille jäsenille kannattaa varmaan muistuttaa, että myös hänen VILPinsä on perustyyppiä, jossa halpa passiivinen pitkä kapillaariputki säätelee kylmäaineen oikeaa annostelua höyrystimelle. Tilanne on helposti hyvin erilainen jos sen tilalla onkin ohjelmoitu EEV kylmäpiirissä.
Minusta ydinkysymys on se, että aiheutuuko tämmöiset höyrystystehon isot heilahtelut huonosti suunnitellusta raudasta (=yksittäisestä mallista) vai siitä, että ihan oikeasti prosessissa optimitäytön määrät muuttuvat ulko-olosuhteiden mukaan ja raudan pitäisi tähän reagoida sopivasti komponenteilla, joita nyt ei ole yhdessäkään toteutuksessa mukana (= se nestelasi + kuivainvaraaja).
ps: "Esson baari" ei herätä kovin laajaa luottamusta nykyään kun firma on pois bisneksistä maastamme - kannattaa korvata se vaikka "ABC:n baarilla" Teukka...
Mielenkiintoista tarinaa. Kylmemmässä tulee siis vastaan ylitäytön olosuhteet samalla kun höyrystimen kapasiteetti alkaa ulkoilman vaikutuksesta alentua, eikös? Ja tästä sitten voisi aiheutua - ehkä - tuo huonompi höyrystimen jälkeinen säätötilanne kompuralle.
Kaikille Teukan projektia tuntemattomille uusille jäsenille kannattaa varmaan muistuttaa, että myös hänen VILPinsä on perustyyppiä, jossa halpa passiivinen pitkä kapillaariputki säätelee kylmäaineen oikeaa annostelua höyrystimelle. Tilanne on helposti hyvin erilainen jos sen tilalla onkin ohjelmoitu EEV kylmäpiirissä.
Minusta ydinkysymys on se, että aiheutuuko tämmöiset höyrystystehon isot heilahtelut huonosti suunnitellusta raudasta (=yksittäisestä mallista) vai siitä, että ihan oikeasti prosessissa optimitäytön määrät muuttuvat ulko-olosuhteiden mukaan ja raudan pitäisi tähän reagoida sopivasti komponenteilla, joita nyt ei ole yhdessäkään toteutuksessa mukana (= se nestelasi + kuivainvaraaja).
ps: "Esson baari" ei herätä kovin laajaa luottamusta nykyään kun firma on pois bisneksistä maastamme - kannattaa korvata se vaikka "ABC:n baarilla" Teukka...
T
teukka
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #21
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Voineisi olla pitemmän päälle näppärää laskea höyrystimen materiaalin emissiokerroin.
Sen emissiokertoimen saa helposti siten, että mittaa ensin teipin kanssa ja sitten ilman teippiä. Kuitenkin metalliputkien pinnan laatu vaihtelee samassakin putkessa niin paljon, että pidän teippiä parempana.
Tuon täytöksen optimointi saattaa olla meitin laitoksessa sellainen juttu, että se trimmaa vain sitä viimeistä olosuhdetta. Jos tyytyy kohtuulliseen alempaan, niin voi olla turhaa. Aion kuitenkin trimmailla - elämä tuntuu mukavammalta...
Voineisi olla pitemmän päälle näppärää laskea höyrystimen materiaalin emissiokerroin.
Sen emissiokertoimen saa helposti siten, että mittaa ensin teipin kanssa ja sitten ilman teippiä. Kuitenkin metalliputkien pinnan laatu vaihtelee samassakin putkessa niin paljon, että pidän teippiä parempana.
Tuon täytöksen optimointi saattaa olla meitin laitoksessa sellainen juttu, että se trimmaa vain sitä viimeistä olosuhdetta. Jos tyytyy kohtuulliseen alempaan, niin voi olla turhaa. Aion kuitenkin trimmailla - elämä tuntuu mukavammalta...
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Löysin Copelandin ZR/ ZP mallien kompuroista tiedon että 16 tunnin "sisäänajon" jälkeen ottoteho saattaapi hieman laskea. Johtuu ilmeisesti kompuran tiivistyspintojen hioutumisesta ja kiillottumisesta tiiviimmiksi. Täytyy seurata tilannetta, saattaa olla jotain perää jos valmistaja kerran noin ilmoittaa. Huolenihan alunperin oli juuri tuo melkein 4 KW ottoteho. Eihän tuo laite käy kuin 2- 3 kertaa vuorokaudessa.
Löysin Copelandin ZR/ ZP mallien kompuroista tiedon että 16 tunnin "sisäänajon" jälkeen ottoteho saattaapi hieman laskea. Johtuu ilmeisesti kompuran tiivistyspintojen hioutumisesta ja kiillottumisesta tiiviimmiksi.
Täytyy seurata tilannetta, saattaa olla jotain perää jos valmistaja kerran noin ilmoittaa. Huolenihan alunperin oli juuri tuo melkein 4 KW ottoteho. Eihän tuo laite käy kuin 2- 3 kertaa vuorokaudessa.
D
Dippa
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #24
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Joko Freeze on jatkanut mittailuja? Ainakin nollakelin lukuja voisi jo saada..
Joko Freeze on jatkanut mittailuja? Ainakin nollakelin lukuja voisi jo saada..
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #25
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Älkääs pojat painostako
Kyllä +0 kelin tiedot tulee.
Älkääs pojat painostako
Kyllä +0 kelin tiedot tulee.
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #26
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
No niin se on tehty
Kävin mittailemassa kesällä asentamani VESIILPON tehot.
+0/-1 C ulkolämpötilalla kompressorin ottoteho oli 3,4 kW ja lämpöteho oli 8,5 kW Eli COP oli 2,5
Ei kovin huikea tulos!
Tosin muistakaa se, ettei tämä ole mikään abzoluutti totuus.
Se oli sen hetken tilanne.
En räntä sateessa kovin kauaa viitsinyt seisoa.
Tässä muita mittaustuloksia ja havaintoja
Ulkoyksikkö on aika äänekäs, olisi ollut varmaan hyvä laittaa tähänkin se äänenvaimennin.
Ääni kuului reiluna murinana myös lämminvesivaraajalla.
Ulkoyksikkö oli kyllä jo reilusti jäässä ja huurteessa. Tämä vaikutti varmasti huonoon COP arvoon.
Samoin lämminvesivaraajan lämpötila oli aika korkea, koska varaajalta poistuvan kylmäaineen lämpötila oli +46 C.
Tämäkin osaltaan vaikuttanee huonoon tulokseen.
Kompressorin käyntivirta oli 6,2 A
Korkeapaine 34,5 bar (lauhtumislämpötila +56 C)
Kuumakaasunlämpötila +85
Nestepaluulämpötila +44 C (alijäähtyy +10 K)
Imukaasunlämpötila kompressorilla -1,5 C
Palaan asiaan -10 keleillä.
No niin se on tehty
Kävin mittailemassa kesällä asentamani VESIILPON tehot.
+0/-1 C ulkolämpötilalla kompressorin ottoteho oli 3,4 kW ja lämpöteho oli 8,5 kW Eli COP oli 2,5
Ei kovin huikea tulos!
Tosin muistakaa se, ettei tämä ole mikään abzoluutti totuus.
Se oli sen hetken tilanne.
En räntä sateessa kovin kauaa viitsinyt seisoa.
Tässä muita mittaustuloksia ja havaintoja
Ulkoyksikkö on aika äänekäs, olisi ollut varmaan hyvä laittaa tähänkin se äänenvaimennin.
Ääni kuului reiluna murinana myös lämminvesivaraajalla.
Ulkoyksikkö oli kyllä jo reilusti jäässä ja huurteessa. Tämä vaikutti varmasti huonoon COP arvoon.
Samoin lämminvesivaraajan lämpötila oli aika korkea, koska varaajalta poistuvan kylmäaineen lämpötila oli +46 C.
Tämäkin osaltaan vaikuttanee huonoon tulokseen.
Kompressorin käyntivirta oli 6,2 A
Korkeapaine 34,5 bar (lauhtumislämpötila +56 C)
Kuumakaasunlämpötila +85
Nestepaluulämpötila +44 C (alijäähtyy +10 K)
Imukaasunlämpötila kompressorilla -1,5 C
Palaan asiaan -10 keleillä.
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Hyvä Freeze!
Saa jotain vertailukohteita noihin omiin mittauksiin. Hieman on eroja, epäilen että johtuu siitä että itsellä on vähän "reilu" täytös.
Varaajalta poistuvan kylmäaineen lämpötila ihan sama +46, COP samaa luokkaa, kuumakaasu vähän kylmempää mistä ilmeisesti seuraa vähän matalampi paine ja kompuran pienempi ottoteho. Koko hoidon ottoteho on vähän vajaa 3,4 kW ja kompressorin ottama virta +44 pyynnillä max 5,8A.
Kuvassa kuumakaasu on mitattu pyttyyn menevästä putken natsasta ja paluuneste samoin. Kuvan aikana ulkona oli jotain -3,-4
Hyvä Freeze!
Saa jotain vertailukohteita noihin omiin mittauksiin. Hieman on eroja, epäilen että johtuu siitä että itsellä on vähän "reilu" täytös.
Varaajalta poistuvan kylmäaineen lämpötila ihan sama +46, COP samaa luokkaa, kuumakaasu vähän kylmempää mistä ilmeisesti seuraa vähän matalampi paine ja kompuran pienempi ottoteho. Koko hoidon ottoteho on vähän vajaa 3,4 kW ja kompressorin ottama virta +44 pyynnillä max 5,8A.
Kuvassa kuumakaasu on mitattu pyttyyn menevästä putken natsasta ja paluuneste samoin. Kuvan aikana ulkona oli jotain -3,-4
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #28
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Jatkoa tehomittauksiin.
Kuumakaasulinjan laippamutteri (3/4") vuoti kylmäainetta pihalle.
Tyhjensin kylmäaineesta ja tein uuden laipan.
Samalla kertaa kun oli tyhjänä kylmäaineesta, juotin nestelasin nestelinjaan, sekä neulaventtiilin imulinjaan.
Nyt saan mitattua myös imupaineen, jolloinka tehomittauksesta tulee tarkempi.
Täytös kokonaisuudessaan 3,8 kg tällä hetkellä.
Ulkoyksikön ja lämminvesivarrajan etäysyys noin 7-8 m.
Tässä tehomittaus
-7 C ulkolämpötilalla kompressorin ottoteho oli noin 2,78 kW ja lämpöteho oli 7,9 kW Eli COP oli 2,8.
Kompressorin käyntivirta oli 5,1 A
Korkeapaine 28 bar (lauhtumislämpötila +46 C)
Kuumakaasunlämpötila +77 C
Nestepaluulämpötila +38 C (alijäähtyy +8 K)
Imupaine 4,5 bar imukaasunlämpötila kompressorilla -5 C
Nämä olivat siis käyntiinajo arvot.
Ulkoyksikön kenno oli jäästä puhdas.
En viitsinyt siellä pakkasessa seisoa pidempää.
Jatkoa tehomittauksiin.
Kuumakaasulinjan laippamutteri (3/4") vuoti kylmäainetta pihalle.
Tyhjensin kylmäaineesta ja tein uuden laipan.
Samalla kertaa kun oli tyhjänä kylmäaineesta, juotin nestelasin nestelinjaan, sekä neulaventtiilin imulinjaan.
Nyt saan mitattua myös imupaineen, jolloinka tehomittauksesta tulee tarkempi.
Täytös kokonaisuudessaan 3,8 kg tällä hetkellä.
Ulkoyksikön ja lämminvesivarrajan etäysyys noin 7-8 m.
Tässä tehomittaus
-7 C ulkolämpötilalla kompressorin ottoteho oli noin 2,78 kW ja lämpöteho oli 7,9 kW Eli COP oli 2,8.
Kompressorin käyntivirta oli 5,1 A
Korkeapaine 28 bar (lauhtumislämpötila +46 C)
Kuumakaasunlämpötila +77 C
Nestepaluulämpötila +38 C (alijäähtyy +8 K)
Imupaine 4,5 bar imukaasunlämpötila kompressorilla -5 C
Nämä olivat siis käyntiinajo arvot.
Ulkoyksikön kenno oli jäästä puhdas.
En viitsinyt siellä pakkasessa seisoa pidempää.
D
Dippa
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #29
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Ei ollenkaan hassumpi tulos tuollaiselta hinnat alkaen laitteelta. Pääseeköhän se Sanyon hiilari samaan?
Ei ollenkaan hassumpi tulos tuollaiselta hinnat alkaen laitteelta. Pääseeköhän se Sanyon hiilari samaan?
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #30
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Ennenkuin alkaa se juupas eipäs minun on parempikuin tuo toinen väittely, niin haluan edelleen korostaa mittauksen kertaluonteisuutta.
Eli se ei ole mikään vrk/keskiarvo vaan koneen käydessä mitattu arvo.
Tämä arvo voi muuttua ja muuttuukin koko ajan hieman.
Esim. kun ulkoyksikön kenno huurtuu, niin se COP luonnollisesti pienenee, samoin sulatusjaksot pienentävät tätä kokonais COP arvoa.
Ennenkuin alkaa se juupas eipäs minun on parempikuin tuo toinen väittely, niin haluan edelleen korostaa mittauksen kertaluonteisuutta.
Eli se ei ole mikään vrk/keskiarvo vaan koneen käydessä mitattu arvo.
Tämä arvo voi muuttua ja muuttuukin koko ajan hieman.
Esim. kun ulkoyksikön kenno huurtuu, niin se COP luonnollisesti pienenee, samoin sulatusjaksot pienentävät tätä kokonais COP arvoa.
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #32
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Tehot saatu laittamalla mitatut arvot suoraan DWM ohjelmaan.
Tehot saatu laittamalla mitatut arvot suoraan DWM ohjelmaan.
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Itse aikanaan mittailin samalla tyylillä, mutta hieman optimistisia olivat DWM:n arviot... Kaukolämmön energiamittari antoi 20-30% pienempiä arvoja kuin tuo DWM. Ilmeisesti johtuu siitä, että se ei huomioi painehäviöitä.
Freeze sanoi:
Tehot saatu laittamalla mitatut arvot suoraan DWM ohjelmaan.
Itse aikanaan mittailin samalla tyylillä, mutta hieman optimistisia olivat DWM:n arviot... Kaukolämmön energiamittari antoi 20-30% pienempiä arvoja kuin tuo DWM. Ilmeisesti johtuu siitä, että se ei huomioi painehäviöitä.
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #34
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Juu kyllähän jokainen valmistaja varmaan mielellään yläkanttiin omansa ilmoittaa.
Nämä eivät olekaan mitään absoluuttisia totuuksia.
Haluan vain saada selville miten tuon COP:n käy kun mennään -15 ja -20 lämpötiloihin.
Vertailuasteikko on sama joten kyllä siitä suuntaa antavan mittauksen saa.
Talon isäntähän sen sitten tietää, riittääkö lämpö vai ei.
Samoin sen kuluiko sähköä vähemmän kuin viime lämmityskaudella.
Juu kyllähän jokainen valmistaja varmaan mielellään yläkanttiin omansa ilmoittaa.
Nämä eivät olekaan mitään absoluuttisia totuuksia.
Haluan vain saada selville miten tuon COP:n käy kun mennään -15 ja -20 lämpötiloihin.
Vertailuasteikko on sama joten kyllä siitä suuntaa antavan mittauksen saa.
Talon isäntähän sen sitten tietää, riittääkö lämpö vai ei.
Samoin sen kuluiko sähköä vähemmän kuin viime lämmityskaudella.
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #35
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Mittauksiin tuli pieni tauko.
Ultin mukana tullut vesivaraaja ja siinä ollut lämmönvaihdin vuotaa!!!
Omistaja hoitaa Ultin kanssa vaihdon.
Eipä tosiaan kauaa kestänyt ongelmien alkaminen (puoli vuotta).
Varoittelikin onneksi kojeen asennus vaiheessa omistajaa, että ongelmia voi tämän vehkeen kanssa tulla.
Toivottavasti vettä ei päässyt kylmäjärjestelmään.
Jos pääsi, niin tämä kone ei toimi koskaan ongelmitta.
Palaan asiaan kun laitteisto toimii.
Mittauksiin tuli pieni tauko.
Ultin mukana tullut vesivaraaja ja siinä ollut lämmönvaihdin vuotaa!!!
Omistaja hoitaa Ultin kanssa vaihdon.
Eipä tosiaan kauaa kestänyt ongelmien alkaminen (puoli vuotta).
Varoittelikin onneksi kojeen asennus vaiheessa omistajaa, että ongelmia voi tämän vehkeen kanssa tulla.
Toivottavasti vettä ei päässyt kylmäjärjestelmään.
Jos pääsi, niin tämä kone ei toimi koskaan ongelmitta.
Palaan asiaan kun laitteisto toimii.
D
Dippa
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #36
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Jos kuulanttia oli vielä jäljellä painetason pitämiseksi yli baarissa niin ei kai se vesi matalampaan paineeseen mene?
Jos kuulanttia oli vielä jäljellä painetason pitämiseksi yli baarissa niin ei kai se vesi matalampaan paineeseen mene?
F
Freeze
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #37
Vs: DWM Copeland ZP41K3E-TFD tehotiedot
Ikävä kyllä kylmäainepuoli oli täysin tyhjä kylmäaineesta.
Ikävä kyllä kylmäainepuoli oli täysin tyhjä kylmäaineesta.