Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja dyyd
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
D

dyyd

Vieras
Hei!

Tuli tässä mieleen että onko mahdollista siirtää lämpötila-anturia kauemmaksi yksiköstä?

Talossamme tila johon pumppu on laitettu on kohtuullisen pieni eteinen mataline ovikulkuineen, harmi että oli ainoa looginen paikka asennukselle. Lämpötila siis jää joskus kiertämään tähän tilaan katkaisten pumpun lämmöt, vaikka ihan hiukan enemmän saisi vielä puhaltaa. Ajattelin että jos anturin siirtäisi ihan kiinteällä kaapelilla toisen huoneen puolelle saataisiin hieman tarkempi ilmankierto. Toinen vieläkin parempi vaihtoehto olisi tehdä anturista langaton versio mutta se menee jo ehkä vähän turhankin vaikeaksi. Yksi vaihtoehto olisi tietysti laittaa ovien yläpuolelle venttiilit ilmankierrolle koska oviaukoissa ei edes ole ovia, ei äänien kulkeutuminenkaan ole haitta. Niin, laite oli FD-35 jos sillä on mitään merkitystä. ;)
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Kokeile aluksi manuaalista puhallusta kovempaa (2 tai 3 pykälä). Pystysuuntaus pykälän verran alas vaakatasosta.  ;)
Ideana olisi saada puhallettua se ilma oviaukosta sinne aukon (karmin) toiselle puolelle siten ettei lämmin ilma virtaisi taikaisin kattoa pitkin imupuolle.

Isovanhemmilla tuo tuntuisi toimivan ihan hyvin. Lämmin ilma nousee katon rajaan vasta tuon takkahuoneen oviaukon jälkeen eteisessä (siinä on oviaukko vaikka pohjapiirustuksessa se einäykkään).
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4095.0
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4095.msg51301#msg51301
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Itse siirrin sanyon (sisäyksikko autotallissa) kiinteän lämpötila-anturin sisälle, kun tuo autotallin lämpötila ei oikein vastannut sisälämpötilan muutoksia kummallakaan (kapulan/sisä) anturilla kokeiltuna. Lämpöpumppu on lämmönvaihtimella paluuputkessa ja sisäyksikkö autotallissa varalla jos sattuu tarttemaan jäähdytystä ja ohjaamassa pumppua. Kaapeloin anturin puhelinkaapelilla, matkaa tuli varmaan 15 m. Lämpötila on hyvä kattoa mittarista ja säätää kapulasta sopivaksi.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Tämä pohdinta oli toistaiseksi teoria tasolla vielä. Puhallus on nyt säädetty siten että kun oviaukossa jonne tuuletus puskee seisoo, niin ilmavirta lämmittelee sopivasti vatsan seutuvaa. Puhallus on toistaiseksi vielä automaatilla. Nyt puhutaan noin puolen asteen lisäämisestä, yksikin taitaa olla jo liikaa. Rintamamiestalosta kun puhutaan niin talon mallia on tosiaan noppa eli neljä huonetta keskusmuurin ympärillä. Viereiset huoneet on aina todella sopivat, mutta se perimmäinen kammari tipahtaa lattiatasossa mitattuna nyt puolentoista asteen verran. Jos hieman saisi pitkitettyä tuota puhalluksen työntöä, katkolla kun mennään, niin sellaisen 10 sekunttia.

Tosin, luulen että tähän asiaan tulee varmasti parannusta kun avaan tässä lähiviikkoina samassa tilassa olevan seinän josta menee rappuset yläkertaan. Toistaiseksi kun käynti on ollut kuistin puolella. Tällöin ylimääräinen lämpö varmaan karkaa sinne. Sen näkee sitten. Puhallus käy silloin portaiden ohi olohuoneeseen.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

DyyD sanoi:
Puhallus on nyt säädetty siten että kun oviaukossa jonne tuuletus puskee seisoo, niin ilmavirta lämmittelee sopivasti vatsan seutuvaa. Puhallus on toistaiseksi vielä automaatilla.

Kokeileppa viikon verran ajella siten että puhallus osuu tuossa oviaukossa kasvoihin ja puhallus on manuaalilla 2-asennossa.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

janti sanoi:
Kokeileppa viikon verran ajella siten että puhallus osuu tuossa oviaukossa kasvoihin ja puhallus on manuaalilla 2-asennossa.

Selväse, kokeillaan sitä. Siltikin se virittely kiinnostaa, ihan vaan harrasteen vuoksi. ;)
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

DyyD sanoi:
Tuli tässä mieleen että onko mahdollista siirtää lämpötila-anturia kauemmaksi yksiköstä?

Talossamme tila johon pumppu on laitettu on kohtuullisen pieni eteinen mataline ovikulkuineen, harmi että oli ainoa looginen paikka asennukselle. Lämpötila siis jää joskus kiertämään tähän tilaan katkaisten pumpun lämmöt, vaikka ihan hiukan enemmän saisi vielä puhaltaa. Ajattelin että jos anturin siirtäisi ihan kiinteällä kaapelilla toisen huoneen puolelle saataisiin hieman tarkempi ilmankierto.

Lopputuloshan olisi, että tila jossa pumppu on lämpenisi kuumemmaksi. Samaan pääset kun pistät pyyntilämpötilaa korkeammaksi. Meillä tila jossa pumppu on, pysyy 0,5asteen tarkkuudella pyyntilämmössä ja kaikki huoneet jotka ovat yhden oviaukon takana ovat n.asteen vilpoisempia. Tämä siis nolla kelillä, kovemmilla pakkasilla erot varmasti suurenee. Onneksi kaikki lämmitettävät huoneet ovat yhden oven takana, oletettavasti kahden oven takana olevat huoneet olisi 2astetta kylmempiä...
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Itse kysymykseen: anturi on helposti irrotettavissa (ja siirrettävissä), löytyy sieltä putkiliitosten puolelta.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Tämä olisi mielenkiintoista testata, eikös tuo "periaatteessa" voisi rauhoittaa katkokäyntiä jos lämmönanturoinnin siirtäisi esim viereiseen huoneeseen ja "periaatteessa" pitäisi myös vähentää tarvetta säädellä pyyntiä ulkolämmön mukaan kun tuo huomioisi todelliset lämmöt toisesta tilasta. Asiaa liipaten taisi olla siinä erillisessä PAR-21MAA viikkokellossa lämmönmittaus ja sai valita kumpaa kone käyttää anturointiin.

Jotenkin jäänyt tuosta omasta mitsusta tunne että kone reagoi suht herkästi imuilman lämmönnousuun katkokäynnin lämmitysjaksossa ja ajautuu suotta tiheään sykliin pumppaamaan itseään päälle/pois kuten toki loogisesti softa sanoo  :D
Ja aina pyyntiä saa sovittaa/suhteuttaa ulkolämpötilaankin mutta olisiko tämän pakko mennä näin...

Tarviikohan nämä imuilmavehkeet oikeasti tarkan imulämmön johonkin tehonsäätöön vs. höyrystimen olosuhteisiin jne liittyviin asioihin vai olisiko tuo anturi oikeasti vain lämpötilapyyntiä varten?
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Ei ainakaan Sanyo aja katkokäyntiä niin että se käyttäisi lämpötilanmittausta termostaattina, ja katkoisi käyntiä sen mukaan. Sensijaan Sanyo etsii katkokäyntirytmin, jolla lämpötila ei keskimäärin muutu.

Eli se pätkii tasaisesti vaikkei lämpötila näkyvästi muuttuisikaan (juu, olen seurannut kaken lämpötilamittausarvoja). Jos lämpötila alkaa laskea tai nousta, rytmiä varovasti tihennetään tai harvennetaan.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Selväse, kaippa tämä on pakko testata sitten. Toistaiseksi ei ole lämmön kanssa ollut ongelmia, mutta jos katkokäntiä saadaan vähennettyä niin mikä jottei. ;)
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Irrottelin tänään lämpötila-anturin Mitsubishi FD25:stä ja siirsin sen olohuoneeseen, mittauskorkeus nyt noin 40 cm (voi vielä helposti siirtää). Ilppi on eteisaulassa muutaman metrin päässä kulman takana. Ehkä ainoa haaste hommassa oli sisäyksikön kuoren irrotus, kun en ihan tarkasti tiennyt mihin suuntaan tulisi vetää / nostaa.

Anturi oli hätäkäynnistyspainikkeen alla. Siitä sitten harmaa 5x5x5 cm laatikko irti ja anturin 2-napainen johto poikki sivuleikkureilla ja jatkoksi puhelinpiuhaa väliin, liitokset juottamalla. Valkoinen siisti pyöreä johto oli helppo naamioida kattolistan rakoon.

Päätin myös selvittää, vaikuttaisiko jatkojohto lämpötilamittaukseen jotakin. Vaikutustahan olisi, jos tämän resistiivisen lämpötila-anturin resistanssi vaihtelisi muutamassa ohmissa. Muutamankin metrin ohut johdin voisi tuoda pienen muutoksen.

Mittaustulos, kuinka anturin resistanssi vaihteli eri lämpötiloissa:
+5C => 25 kilo-ohmia
+19C => 12,5 kilo-ohmia

Ei siis vaikuta lämpötilan mittaukseen mitään, vaikka olisi kymmeniä metrejä johtoa välissä.

Ekassa kuvassa on lähikuva anturista ennen irrotusta ja toisessa kuvassa näkyy liitetty jatkojohto (punainen eristysnauha).
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Tuosta tulikin idea ilpin etäkäyttöön lämpötilamittaus resistanssia etänä muutaen.
GSM ja esim 4kpl ulostuloreleitä saadaan jo 2^4-1 portainen etäojaus.
Lämpötilantiputus ja nosto suoraa GSM:llä resistanssia rukkaamalla.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Lande sanoi:
Irrottelin tänään lämpötila-anturin Mitsubishi FD25:stä ja siirsin sen olohuoneeseen, mittauskorkeus nyt noin 40 cm (voi vielä helposti siirtää). Ilppi on eteisaulassa muutaman metrin päässä kulman takana. Ehkä ainoa haaste hommassa oli sisäyksikön kuoren irrotus, kun en ihan tarkasti tiennyt mihin suuntaan tulisi vetää / nostaa.

Loistavia kuvia, kiitos! Onko vielä vinkkiä tuohon mihin suuntaan pitää nostaa / vetää osioon?

Mietin myös itse tuota etänä säädettävää resistanssia, lähinnä one wire verkon kautta ja käyttöliittymä PHP:n läpi, mutta tulin siihen tulokseen ettei pelkkä lämmön muuntaminen riitä. Pitäähän sitä muitakin asetuksia päästä rukaan. ;)
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

DyyD sanoi:
Lande sanoi:
Irrottelin tänään lämpötila-anturin Mitsubishi FD25:stä ja siirsin sen olohuoneeseen, mittauskorkeus nyt noin 40 cm (voi vielä helposti siirtää). Ilppi on eteisaulassa muutaman metrin päässä kulman takana. Ehkä ainoa haaste hommassa oli sisäyksikön kuoren irrotus, kun en ihan tarkasti tiennyt mihin suuntaan tulisi vetää / nostaa.

Loistavia kuvia, kiitos! Onko vielä vinkkiä tuohon mihin suuntaan pitää nostaa / vetää osioon?

Mietin myös itse tuota etänä säädettävää resistanssia, lähinnä one wire verkon kautta ja käyttöliittymä PHP:n läpi, mutta tulin siihen tulokseen ettei pelkkä lämmön muuntaminen riitä. Pitäähän sitä muitakin asetuksia päästä rukaan. ;)

Ajattelin kokeilla Mitsun Fd25:lla ja laatikossa lojuvalla Telic STD35:llä GSM palikalla sisältää 4-tuloa ja lähtöä...
AInakin saa nopeasti rakennettua lämpötilan noston jne...etäkäyttöön. MYÖS ns. ylläpitolämpötila onnistuisi tuolla resistanssi huijauksella ja tarpeentullen vaikka ulkoisilla antureilla..
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

DyyD sanoi:
Onko vielä vinkkiä tuohon mihin suuntaan pitää nostaa / vetää osioon?

Ensin pitää irrottaa 2 kpl ruuveja, joissa ristipääkanta. Ruuvit ovat puhallusaukon alareunassa muovisten kansien alla. Myös ilmanohjaimet kannattaa irrottaa (valkoiset). Sitten vedetään alareunan etuosasta ulospäin ja kun vähän tulee rakoa, niin aletaankin vetää yläviistoon. Rohkeutta vaan, siitä se irtoaa kun varovasti mutta päättäväisesti nytkyttelee. I-see anturin ym. sisältävä harmaa muovinen ehkä 40 cm leveä ja 5 cm korkea muovilevy tipahtaa helposti samalla kun sisäyksikön kuori irtoaa. Harmaaseen muovilevyyn tulee nippu ohuita johtoja, joten siihen se jää roikkumaan. Ennen kuoren takaisinlaittoa pitää tämä harmaa osa asentaa pidikkeisiinsä kennoston alle.

Kun lämpötila-anturin johdot katkaisee eri mittaisiksi, ei tule liitoskohtaan oikosulun vaaraa (toinen johdin pari senttiä pidemmäksi kuin toinen).
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Lande sanoi:
Kun lämpötila-anturin johdot katkaisee eri mittaisiksi, ei tule liitoskohtaan oikosulun vaaraa (toinen johdin pari senttiä pidemmäksi kuin toinen).

Kiitti vinkeistä. Tänään päivällä jo homman teinkin, se todella vaati hiukan rohkeutta mutta nyt on kaikki suoritettu. Anturia en sitten loppupeleissä siirtänytkään kun sain haluamani tuloksen tuolla pystysuuntataisten lätkyttimien muttamisella manuaalisiksi. :)
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

PauliG sanoi:
Ajattelin kokeilla Mitsun Fd25:lla ja laatikossa lojuvalla Telic STD35:llä GSM palikalla sisältää 4-tuloa ja lähtöä...
AInakin saa nopeasti rakennettua lämpötilan noston jne...etäkäyttöön. MYÖS ns. ylläpitolämpötila onnistuisi tuolla resistanssi huijauksella ja tarpeentullen vaikka ulkoisilla antureilla..

Eikö tuossa ylläpitolämpötilassa ole ainakin se vaara ettei pumpulle riitäkkään tarpeeksi lämpöä sulatukseen kun sen aika tulee, vaikka pumppu luulee sisällä olevan vaikka kuinka lämmintä?
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Niin ja sitten vielä hieman käyttökokemuksia, onhan anturi ollut irrotettuna jo yhden päivän 8)

Tässä aiemmin puhuttiin resistanssihuijauksesta, eli "syötetään" anturin johtojen päähän jotakin muuta resistanssia kuin anturin itsensä antamaa. Tämän ajatuksen soveltaminen saattaa olla tarpeen ainakin FD25-mallissa, kun lämpötila-anturi on siirretty toisaalle.

Parin testin jälkeen olen vienyt anturin olohuoneen perimmäiseen nurkkaan (johtoa toistaiseksi varmaan 20 m, niin saa testattua parhaan paikan). Tämä nurkka vastaa lämpötilaltaan perimmäisen makuuhuoneen lämpötilaa, joten sieltä pitäisi saada kämpän viilein lämpötila. Anturin siirtämisen tarkoitus oli tapauksessani:

1) vähentää tarvetta lämpötilasäädön muuttamiseen ulkolämpötilan vaihdellessa ja
2) vähentää katkokäyntiä (ollut tosin vähäistä muutenkin)

Näiden tavoitteiden toteutumista en vielä pysty arvioimaan, mutta kunhan muutama pakkaspäivä on takana, niin sitten saadaan lisätietoa.

Tässä vaiheessa jo näyttää siltä, ettei lämpötilasäätö enää riitä. Säädetty lämpötila on 16 astetta eli alimmassa tapissa, jolloin kämpässä on noin 19 astetta. Nähtävästi tehdas on laskenut siihen tapaan, että imuilman lämpötilan ollessa noin 3 astetta yli pyyntilämmön, saadaan aikaiseksi suunnilleen pyyntiä vastaava lämpötila. Laitehan on yleensä asennettu lähelle katonrajaa, jolloin imuilma on selvästi lämpimämpää kuin oleskelukorkeuden lämpötila on.

No, seuraan tilannetta vielä ja luultavasti lisään anturin kanssa sarjakytkentään lisävastuksen, resistanssi muutamia kilo-ohmeja. Tällä konstilla pitäisi saada lämpötilan säätö vastaamaan todellisuutta ja pelivaraa myös alaspäin.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Lande sanoi:
Tässä vaiheessa jo näyttää siltä, ettei lämpötilasäätö enää riitä. Säädetty lämpötila on 16 astetta eli alimmassa tapissa, jolloin kämpässä on noin 19 astetta. Nähtävästi tehdas on laskenut siihen tapaan, että imuilman lämpötilan ollessa noin 3 astetta yli pyyntilämmön, saadaan aikaiseksi suunnilleen pyyntiä vastaava lämpötila. Laitehan on yleensä asennettu lähelle katonrajaa, jolloin imuilma on selvästi lämpimämpää kuin oleskelukorkeuden lämpötila on.

Juuri näin se on laskettu, tai tähän päätelmään olen itse tullut kun pumppu jatkuvalla käynnillä puhaltaa sen verran lämmintä ilmaa, että imuilma katonrajassa pysyy tasan 24 asteessa 21 asteen pyynnillä.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Lande sanoi:
No, seuraan tilannetta vielä ja luultavasti lisään anturin kanssa sarjakytkentään lisävastuksen, resistanssi muutamia kilo-ohmeja. Tällä konstilla pitäisi saada lämpötilan säätö vastaamaan todellisuutta ja pelivaraa myös alaspäin.

Lainaanpa tässä itseäni, kun ei homma ihan tuohon tapaan menekään. Aiheesta innostuneena lisäsin anturin kanssa sarjaan 3 kilon vastuksen ja säädin lämpötilan 20 asteeseen. Ihmettelin sitten hetken aikaa, kun sisäyksikkö puhalsi varsin kuumaa ilmaa ja ulkoyksikkö tuntui tekevän töitä täysillä. Tiputin pyynnin 16 asteeseen ja sama meno senkuin jatkui.

No eikun anturia taas irti ja yleismittarin kanssa mittaamaan, missä vika. Ensin epäilin, olisiko yksittäinen johtimen säie saattanut anturin oikosulkuun. Eipä ollut. Sattumalta mittasin vastusmittarilla, mitä johtojen päästä löytyy ilman anturia. Yllätykseksi resistanssi oli 10,9 kilo-ohmia. Annoin laitteen jäähtyä puolisen tuntia eikä lukema muuttunut.

Sisäyksikössä on siis resistanssia, joka on anturin kanssa kytkettynä RINNAN. Mittailin irrallisen anturin resistanssia eri lämpötiloissa ja laskeskelin Excelissä (liitteenä), millainen kokonaisresistanssi olisi (eli kun anturi on kytkettynä). Tein muutaman kokonaisresistanssin koemittauksen varmistaakseni, että laskenta toimii ilman hämminkiä (siis mittasin resistanssin anturin navoista, kun se oli kiinni kytkettynä).

Summa summarum, mitä opin: Lisävastus on kytkettävä rinnan anturin kanssa, lisäinfoa Excel-taulukossa. Anturin resistanssi ei muutu lineaarisesti lämpötilan muuttuessa, joten staattinen lisävastus tuonee lämpötilan säätöön käytännössä lisää epätarkkuutta.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

DyyD sanoi:
Juuri näin se on laskettu, tai tähän päätelmään olen itse tullut kun pumppu jatkuvalla käynnillä puhaltaa sen verran lämmintä ilmaa, että imuilma katonrajassa pysyy tasan 24 asteessa 21 asteen pyynnillä.

Meillä imuilma on 24 astetta kun pyynti on 22asteessa...
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Lande sanoi:
Summa summarum, mitä opin: Lisävastus on kytkettävä rinnan anturin kanssa, lisäinfoa Excel-taulukossa. Anturin resistanssi ei muutu lineaarisesti lämpötilan muuttuessa, joten staattinen lisävastus tuonee lämpötilan säätöön käytännössä lisää epätarkkuutta.

Otin siis ylimääräisen vastuksen pois ja nyt on pelkkä anturi johtimien päässä jälleen. Tähän astisen tuntuman perusteella lämpötila-anturin siirtohomma ei vaikuta vastaavan tarkoitustaan. Tuntuu siltä, ettei lämpötilan mittaus ohjaa koneen käyntiä kovinkaan tarkasti. Mikäli lämpötila nousee äkisti, esimerkiksi lämmittää anturia kädellä, niin lämmitys lakkaa nopsaan.

Mutta mikäli sisälämpötila nousee pikkuhiljaa (ulkolämpötilan noustessa, esim. viimeisen vrk aikana -5:stä +3:een asteeseen), laite ei selvästikään osaa jarruttaa lämmitystään riittävästi, vaan sisälämpö nousee helposti. Tämä lämmön vaeltelu näyttää mielestäni olevan aikalailla vastaavaa, oli anturi koneen sisällä tai sitten talon perimmässä nurkassa.

Onko muilla millaisia kokemuksia tästä lämpötilan mittauksen haasteesta?
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Lande sanoi:
Onko muilla millaisia kokemuksia tästä lämpötilan mittauksen haasteesta?

Tulin samaisentapaiseen tulokseen itse kun yksikkö oli osina. Eristin anturia lisää saadakseni suuremman liikkumatilan lämpötilalle, lämmitin sitä myös kädellä. Heittelyä oli kovastikkin, lopputulos melkeinpä sama oli anturi missä vain. Jäi sitten omalta kohdalta siirtämättä kokonaan.

Sanotaanhan ohjekirjassakin että ohjaus tapahtuu kolmen portaan kautta, I-Seen lämmönhaistelu seiniltä ja lattiasta 43,7%, ilman lämpötila 30.9% ja ilmankosteus 20.7%. Enpä osaa sanoa miten nuo jakautuu silloin kun I-See on poissa päältä. Suurimman hyödyn sain itse tuon pystysuuntaisen tuuletuksen moottorin poistamisella käytöstä. Totesin tuolla toisaallakin jo, että sillä sain ilman liikkumaan tyhjäkäynnin aikana myös juuri siihen suuntaan mihin haluan ja kämpän lämpö pysyy huomattavasti tasaisempana kun ilma kiertää paremmin. Katkokäynti myös väheni kun tyhjäkäynnillä kuumaa ilmaa työnnetään nyt puolittain alas oviaukosta toiseen huoneeseen, jolloin katonrajaan eksyy viileämpää korvausilmaa toisaalta.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Aihepiirin tutkinta jatkuu, nyt on anturi "eristetty" omaan koteloonsa, jolloin satunnaisten erilämpöisten ilmavirtausten ei pitäisi juuri vaikuttaa. Kotelo on elektroniikkakaupasta ostettu parin euron hintainen 70x48x27 mm muoviloota, johon porailin muutaman pikkureiän sivuille ja alas. I-see on pois päältä. Kirjoitan tänne kokemuksia, kunhan niitä kertyy pakkasilla ja leudommallakin säällä.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Kerro toki tuloksista, aihe kiinnostaa edelleenkin. Eihän sitä koskaan ole sanottu ettenkö alkaisi moiseen jos tulokset on rohkaisevia. ;)
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Tuntuu että ilppi mittaa sisälämpötilaa vain sulatuksen tai katkokäynnin katkojen aikaan. Oltiin muutama päivä reissussa ja laskin pyynnin 23-->20 asteeseen. Kun tultiin kotiin nostin pyynnin takaisin 23:een asteeseen. ILP:n toiminta ei muuttunut miksikään, edelleen puhalteli ykkösnopeudella ja ei kovin lämmintä ilmaa. Noh, purin matkatavaroita ja noin puolen tunnin kuluttua mitsu alkoi itsestään puhallella 2-3nopeudella suhteellisen lämmintä ilmaa. En nyt hoksannut että tekikö sulatuksen tuossa välissä, mutta aiemmin olen ollut huomaavinani että lämmitystehoissa ja puhallusnopeudessa ei lämmitysjakson aikana juurikaan tapahdu muutoksia.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Olen ihmetellyt foorumissa "mitsujen" toimintojen kehittämiskeskusteluja, siksi kysynkin. Miksi ostaa laitteen jonka toiminnot ovat "puolivalmiita" käyntikatkoineen, eikä sen sisäyksikön ulkonäkökään paljon positiivisesti yllätä? Markkinoilla on monia muita (valmiiksi ajateltuja) merkkejä jotka toimivat moitteettomasti "vuosi vuoden jälkeen" ilman minkäänlaista puuttumista sen toimintaan. Niille riittää yleensä vain syksyllä käynnistys ja keväällä sammutus. Eikö se näin pitäisi olla?
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Expert sanoi:
Olen ihmetellyt foorumissa "mitsujen" toimintojen kehittämiskeskusteluja, siksi kysynkin. Miksi ostaa laitteen jonka toiminnot ovat "puolivalmiita" käyntikatkoineen, eikä sen sisäyksikön ulkonäkökään paljon positiivisesti yllätä? Markkinoilla on monia muita (valmiiksi ajateltuja) merkkejä jotka toimivat moitteettomasti "vuosi vuoden jälkeen" ilman minkäänlaista puuttumista sen toimintaan. Niille riittää yleensä vain syksyllä käynnistys ja keväällä sammutus. Eikö se näin pitäisi olla?
Eiköhän tässä ole kyse hifistelystä/harrastuksesta. ;)
Kyllä moni musiikin kuuntelijakin vaihtaa piuhoja,jakosuotimia yms. Vaikka koneet toimii kuin junanvessa.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Expert sanoi:
Niille riittää yleensä vain syksyllä käynnistys ja keväällä sammutus. Eikö se näin pitäisi olla?

Näinhän se toimii tuo mitsukin. Tulee vain seurailtua laitteen toimintaa ja aikansa kuluksi kirjoiteltua siitä nettiin, niin antaa vaikutelman että siinä on jotain vikaa. Yleisempi käytäntö lienee, että kirjoitus kättä alkaa pakottaan vasta kun laitteet ei toimi, jos sittenkään? Voishan sitä tietenki maata sohvalla ja kahtua salkkareita ::)
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Hifistelystä tässä varmaankin on kyse. Toimihan tuo vekotin loistavasti ennenkin, mutta jokin sisäinen ääni antaa käskyn että pitäähän sitä nyt koettaa kun kerran voi. Ihan sama vaikka seinällä olisi joku muukin vehje, sitä pitää päästä ropaamaan. :P
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Expert sanoi:
Olen ihmetellyt foorumissa "mitsujen" toimintojen kehittämiskeskusteluja, siksi kysynkin. Miksi ostaa laitteen jonka toiminnot ovat "puolivalmiita" käyntikatkoineen, eikä sen sisäyksikön ulkonäkökään paljon positiivisesti yllätä? Markkinoilla on monia muita (valmiiksi ajateltuja) merkkejä jotka toimivat moitteettomasti "vuosi vuoden jälkeen" ilman minkäänlaista puuttumista sen toimintaan. Niille riittää yleensä vain syksyllä käynnistys ja keväällä sammutus. Eikö se näin pitäisi olla?

Mitsun tarvitsee vain tuon yhden käynnistyksen sekä kesällä ja syksyllä toimitatapa muutokset 'mode' ;)
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

jviirret sanoi:
Tuntuu että ilppi mittaa sisälämpötilaa vain sulatuksen tai katkokäynnin katkojen aikaan.

Perun puheeni, mittaa koko ajan. Pistin puhalluksen automaatille ja kokeilin pitää lihapakastetta lämpötila-anturin mittausaukon edessä. Noin minuutin kuluttua ulkoyksikön ääni alkoi voimistua ja pian perään sisäyksikkö puhaltaan kovempaa. Jonkun minuutin odottelun jälkeen puhallusnopeus nousi kolmoseen asti ja lopetin "rääkin". Meni ainakin 5min ennen kuin puhallusnopeus laski koetta edeltävälle tasolle, eli järkevän hitaita on muutokset toiminnassa äkillisten lämpötilavaihteluiden aikana.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

DyyD sanoi:
Kerro toki tuloksista, aihe kiinnostaa edelleenkin. Eihän sitä koskaan ole sanottu ettenkö alkaisi moiseen jos tulokset on rohkaisevia. ;)

Nyt on takana käyttökokemusta ulkolämpötiloista -10 minimi ja +5 maksimi. Puhallus on ollut manuaalilla 2- tai 3-nopeudella ja lämpötilasäätö koko ajan +18 astetta. I-see on pois päältä. Sisälämpö on vaihdellut perimmässä huoneessa välillä 19,5 - 20,0 astetta eli 0,5 asteen vaihteluväli. Olen tähän varsin tyytyväinen.

Lämpötila-anturi on nyt rei'itetyssä muovikotelossa, joka on kiinnitetty ulkoseinään olohuoneen nurkassa. Koska kyseessä on kiviseinä, jonkin verran ulkopuolista kylmää johtuu materiaalia myöten myös sisään. Tämä jäähdyttää sisäilmaa. Koska lämpötila-anturi on tämän viileän pinnan vaikutuspiirissä, olen järkeillyt tämän edesauttavan fiksua lämpötilan säätöä.

Mielenkiinnolla seuraan, pysyykö säätö kohdillaan vielä tätä kylmemmässä tai lämpimämmässä kelissä.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Lande sanoi:
Nyt on takana käyttökokemusta ulkolämpötiloista -10 minimi ja +5 maksimi. Puhallus on ollut manuaalilla 2- tai 3-nopeudella ja lämpötilasäätö koko ajan +18 astetta. I-see on pois päältä. Sisälämpö on vaihdellut perimmässä huoneessa välillä 19,5 - 20,0 astetta eli 0,5 asteen vaihteluväli. Olen tähän varsin tyytyväinen.

Paljonko siinä tilassa, jossa pumppu on, on ollut lämpötilan vaihtelu?
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

jviirret sanoi:
Paljonko siinä tilassa, jossa pumppu on, on ollut lämpötilan vaihtelu?

Sitä en ole mitannut, mutta varmaan vaihtelee enemmän. Sisäyksikkö on alle 10 neliön aulatilassa, josta ilma lähtee kiertoon pariin eri suuntaan. Mutta mielestäni aulatilan lämpötilavaihtelu on luonnollista, onhan pienessä tilassa pistemäinen lämmönlähde. Lämmön tulo lakkaa sulatusjakson ajaksi, jolloin lämpötila sisäyksikön lähellä laskee, ja nousee taas pumpun käynnistyessä. Pienessä tilassa tämä korostuu, mutta tila on tosiaan vain aula, josta lämpö tuntuu varsin tasaisesti jakautuvan muualle taloon.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Ok, mielenkiintoinen kokeilu joka tapauksessa. Voipi olla että takuuajan jälkeen tulee itsekkin anturin siirtoa kokeiltua. Hyvä paikka ja helposti johdotettavissa voisi olla tuo huone pumpun "selän takana". Se kun tuntuu olevan talon viilein, mutta samalla tasalämpöisin huone. Mutta kannet pysyy kuitenkin kiinni ainakin niin kauan kuin takuu on voimassa...
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Ideassa voi olla perää, jos valmistajakin jotain vastaavaa väkästelee;)

http://www.bdt.co.nz/comfortmaster/product.asp?item=PAC-SE41TS-E
""Remote Sensor. This is fitted in place of the existing Return Air Sensor to provide Room Sensing. Flush mounted sensor housing.""

Itsellä kone kanssa tilassa jonka seurauksena pyynnin hienosäätäminen käynyt tutuksi.
Kun tuosta pääsisi eroon niin voisi sanoa että putsaa suodattimet joskus ja jouluna.
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Vieläkö anturi on siirrettynä?Jos on niin mitenkä on toiminut talven ja näin keväällä?
 
Vs: Onko kukaan siirtänyt lämpotila-anturia?

Joku kyseli yksityisviestillä, onko homma toiminut vielä tämän talven kireimmillä pakkasilla. Siispä vastausta vaikka keskustelunaihe onkin jo iäkkäänpuoleinen.

Käytännössä lämpötilasäätö on ollut joko 19 tai 20 astetta ja huonelämmön vaihtelu on pysynyt 0,5-1 asteen sisällä. Eli ei ole tarvinnut juurikaan koskea lämpötilasäätöön.

Kun puusaunasta tuleva jälkilämpö saa sisälämmön nousemaan, ilppi jatkaa lämmön antoa entiseen tapaan jonkin aikaa. Silloin sisälämpö nousee. Lämpötila-anturi on sen verran etäällä saunasta, että luonnollistahan tuo on. Mutta mikäli anturi olisi koneen sisällä katonrajassa, jonne lämpö nousee, niin konehan sammuisi tai siirtyisi sille typerälle lehmän henkäys -puhallukselle. Silloin ei myöskään saunan lämpö sekoittuisi ilmamassaan kunnolla.

Eli vielä yli vuoden tämän lämpötila-anturin siirtoprojektin jälkeen olen sitä mieltä, että homma ehdottomasti kannatti.
 
Takaisin
Ylös Bottom