UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja extin
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

extin

Jäsen
Nyt on vaihdettu Ultin 5500E:n kapillaarin tilalle Danfossin TUAE paisuntaventtiili. Suutin teholtaan 4,5kW. Samalla laitettiin kuivain tuohon nestelinjaan. Kaikki meni koneen sisälle vallan mainiosti.
Jos tuo toimii tuolla suuttimella hyvin, voinee tulevat muutokset tehdä käyttäen TUBE-sarjan paisareita joissa on kiinteä suutin. On ~30€ halvempi

Kestää tosin jonkun aikaa ennen kuin mittaustietoa saa tuo toimivuudesta kun ei ole talo vielä lämmityskunnossa. Mihinkäs kaikkialle noita antureita kannattaisi laittaa?

Tässäpä kuvat ennen ja jälkeen:
100_5038.jpg


100_5039.jpg


100_5043.jpg


100_5047.jpg


100_5049.jpg


100_5050.jpg


100_5051.jpg


100_5052.jpg


100_5053.jpg
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Jos ei tuolla pelaa, niin ei sitten millään.... :) Nyt se näyttää jo lämpöpumpulta, eikä jääkaapilta.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

zadah sanoi:
Jos ei tuolla pelaa, niin ei sitten millään.... :) Nyt se näyttää jo lämpöpumpulta, eikä jääkaapilta.
Tässähän on tosin vielä se mahdollisuus että laite ei alkuunkaan pelannu ::)

Tilator sanoi:
Ultiko tuon remontin maksoi?
Ihan omasta pussista. Ulti lupasi tosin takuun säilyvän ainakin piirikorttien osalta.

Unohtui tuossa mainita että samalla tarkistettiin täytös kun kone piti tyhjentää. Hieman oli vajaa, ~1050-1100g.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Tuossa tuo nestepaluulinja on reititetty tuolla laitteen pohjassa. Mulla ainakin näyttää olevan
vettä siellä koko ajan, vaikka kone on kallellaan vasemmalle. Onko tuossa vaara, että tuo
putki lilluisi koko ajan vedessä? Kannattaa tarkistaa. Minunkin pitänee porata muuta ylimääräinen
reikä tuohon pohjapeltiin, jotta vesi pääsee pois.

Kysymys: Mikä on tuon punaisen kuivaimen tehtävä?

Kysymys toinen: Onko tuo pienempi musta pönttö tuon kompuran kyljessä se "pisaraneroitin"?
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

tnurmine sanoi:
Tuossa tuo nestepaluulinja on reititetty tuolla laitteen pohjassa. Mulla ainakin näyttää olevan
vettä siellä koko ajan, vaikka kone on kallellaan vasemmalle. Onko tuossa vaara, että tuo
putki lilluisi koko ajan vedessä? Kannattaa tarkistaa. Minunkin pitänee porata muuta ylimääräinen
reikä tuohon pohjapeltiin, jotta vesi pääsee pois.

Kysymys: Mikä on tuon punaisen kuivaimen tehtävä?

Kysymys toinen: Onko tuo pienempi musta pönttö tuon kompuran kyljessä se "pisaraneroitin"?
Kuivain/suodin erottaa mahdollisen kosteuden/epäpuhtaudet kylmäaineesta. Joku paremmin tietävä voi korjata jos olen väärässä. Luin tuolta ruotsin keskustelusta jotta laitteessa olisi jokin erittäin helposti tukkeutuva paikka joten tuo laitettiin ihan varmuuden vuoksi. Ja on laippaliitoksin niin senhän saa siitä pois jos ongelmia tulee.

Pienempi musta on tosiaan se pisaranerotin.

Pitänee tarkkailla tuota vesiasiaa. Jos näyttää ongelmalliselta niin putkissa näyttäisi olevan varaa hieman nostaa.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio


Kyseessä lienee siis TEV eli termostaattiohjattu paisari, jonka voi liittää ilman ohjauskorttia kylmäpiiriin:

* http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2327.0

Mielenkiintoinen virityskokeilu kaiken kaikkiaan. 8)
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Moi !

Kerroppa tuon kuivaimen tyyppi (valmistaja ja malli)... jos vaikka hommaisin samanlaisen, kun käyn itse tekemään muutosta.

Minäkin sain sen luvan Ultilta samoilla ehdoilla, mutta koneen kuntoonlaitto on vielä vaiheessa.
Niin mulle tulee se TUA, eli siinä on sisäinenpaineentasaus (jää toi paineentasauksen putkenveto pois, toivottavasti toimii myös sillä).

koska luulet, että saat koneen tulille, ois kiva tietää miten toimii.... ja sitten vertailla, kunhan saan oman taas toimimaan ja muutettua.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

L424 sanoi:
Kerroppa tuon kuivaimen tyyppi (valmistaja ja malli)... jos vaikka hommaisin samanlaisen, kun käyn itse tekemään muutosta.

koska luulet, että saat koneen tulille, ois kiva tietää miten toimii.... ja sitten vertailla, kunhan saan oman taas toimimaan ja muutettua.
Kuivain on suoraan hyllystä, en katsonut tarkemmin mallia. Voin vilkaista samalla kun virittelen noita lämpöantureita koneen sisälle.

Koneen saa tulille kuukauden sisään, toivottavasti.. ;D
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

En saanut kuvasta varmuutta, mutta olikohan tuossakin alkuperäinen pilipali-kuivain suoraan tuon ulkokennon alapään ja
kapillaarin välissä? Muutamissa halpispumpuissa olen sen siinä nähnyt. Jäähdytyskäytöllä paikka on ihan jees, MUTTA
LÄMMITYKSELLÄ tapahtuukin kylmäaineen "flash evaporation" kuivaajan sisällä, mikä ravistelee kuivaajan silikaattipallot
jauhoksi, mikä sitten tukkii paikat. Ja hioo kompuran väljäksi.

Kaikkien, jotka löytävät kysyisen rakenneratkaisun pumpustaan, kannattaisi ehkä harkita muutostyötä kuivaajan paikan osalta samoin kuin tässä on tehty. Vaikkei vaihtaisikaan kapillaaria pois.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

jussi sanoi:
En saanut kuvasta varmuutta, mutta olikohan tuossakin alkuperäinen pilipali-kuivain suoraan tuon ulkokennon alapään ja
kapillaarin välissä? Muutamissa halpispumpuissa olen sen siinä nähnyt. Jäähdytyskäytöllä paikka on ihan jees, MUTTA
LÄMMITYKSELLÄ tapahtuukin kylmäaineen "flash evaporation" kuivaajan sisällä, mikä ravistelee kuivaajan silikaattipallot
jauhoksi, mikä sitten tukkii paikat. Ja hioo kompuran väljäksi.

Kaikkien, jotka löytävät kysyisen rakenneratkaisun pumpustaan, kannattaisi ehkä harkita muutostyötä kuivaajan paikan osalta samoin kuin tässä on tehty. Vaikkei vaihtaisikaan kapillaaria pois.
Ei käsittääkseni ollut kuivaajaa. Tuossa kolmannessa kuvassa näkyy tuo kapillaariviritys aika täydellisenä. Tuossa osassa (suuntaventtiili?) mihin kapillaarit on juotettu on joku tarra jossa on nuoli olikohan se alaspäin, tarkistan kun pääsen kotiin. Tai laitan kuvan, josko joku saisi niistä kiinankielisistä teksteistä selvän :D
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Otatko samalla kuvan tuosta Matsushitan kompuran etiketista, siitä ei kai vielä
ole juurikaan tietoa ollut täällä?
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Tuosta kuivaimesta vielä onko se myös bi-flow malli (vai pitääkö olla ?)
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

L424 sanoi:
Tuosta kuivaimesta vielä onko se myös bi-flow malli (vai pitääkö olla ?)
Itse muuten mietin samaa :) Kyllähän sen pitäisi olla että sulatus pelaa, pitänee varmistaa.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Uskaltaako joku etukäteen ottaa asiantuntevasti kantaa siihen, onko tällaisella paisuntaventtiilillä potentiaalia
oikeasti lisätä laitteen lämmöntuottotehoa verrattuna tuohon kapillaariin?

Varmaankin höyrystin saadaan toimimaan optimaalisemmin erilaisissa olosuhteissa (jolloin ei esim. 0-keleillä
kuuraudu niin helposti)?

Kuitenkin luulisi kapillaarin jossain olosuhteissa toimivan "hyvin", mutta omissa havainnoissani en ole missään olosuhteissa
havainnut laitteen tuottavan juurikaan paljoa 2kW enempää keskimääräistä lämpöä (sulatukset huomioiden).
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

tnurmine sanoi:
Uskaltaako joku etukäteen ottaa asiantuntevasti kantaa siihen, onko tällaisella paisuntaventtiilillä potentiaalia
oikeasti lisätä laitteen lämmöntuottotehoa verrattuna tuohon kapillaariin?

Varmaankin höyrystin saadaan toimimaan optimaalisemmin erilaisissa olosuhteissa (jolloin ei esim. 0-keleillä
kuuraudu niin helposti)?

Kyllä saadaan merkittävä tehon lisäys ja kuten itsekkin sanoit höyrystin saadaan optimaaliseen käyttöön. Paisuntaventtiilin tehtävänä on syöttää maksimimäärä kylmäainetta höyrystimeen kaikissa olosuhteissa.

Lämpötehon määrää ainoastaan kylmäaine virtauksen määrä, eli mitä enemmän sitä parempi. Paisuntaventtiilillä saadaan aina maksimimäärää kylmäainetta virtaamaan.

Kapilaari arpoo virtauksen lauhtumispaineen ja höyrystymispaineen suhteesta. Eli se ei sovi missään nimessä tällaiseen laitteeseen, jossa molemmat paineet heittelevät todella paljon. (vrt ulkolämpötila vs varaajan lämpötila)

Kapilaari tässä vehkeessä on aivan selvä suunnittelu VIRHE.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

zadah sanoi:
tnurmine sanoi:
Uskaltaako joku etukäteen ottaa asiantuntevasti kantaa siihen, onko tällaisella paisuntaventtiilillä potentiaalia
oikeasti lisätä laitteen lämmöntuottotehoa verrattuna tuohon kapillaariin?

Varmaankin höyrystin saadaan toimimaan optimaalisemmin erilaisissa olosuhteissa (jolloin ei esim. 0-keleillä
kuuraudu niin helposti)?

Kyllä saadaan merkittävä tehon lisäys ja kuten itsekkin sanoit höyrystin saadaan optimaaliseen käyttöön. Paisuntaventtiilin tehtävänä on syöttää maksimimäärä kylmäainetta höyrystimeen kaikissa olosuhteissa.

Lämpötehon määrää ainoastaan kylmäaine virtauksen määrä, eli mitä enemmän sitä parempi. Paisuntaventtiilillä saadaan aina maksimimäärää kylmäainetta virtaamaan.

Eli suomenkielellä sanoen paisuntaventtiilillä saadaan kompressorista optimaalinen teho irti höyrystyvän aineen määrää säätämällä.

Kapillaarilla käy helposti niin, että kapillaarista menee liian vähän tavaraa läpi liian pienen paine-eron takia ja tällöin kompressori pumppaa 'tyhjää' imupaineen laskiessa. Samalla toki ottotehokin laskee, mutta antoteho suorastaan romahtaa, jolloin lopputulos on varsin kehno, kuten Zadah on moneen kertaan eri yhteyksissä kuvannut.

Kompuralle täytyisi kaikissa tilanteissa saada niin paljon tavaraa pumpattavaksi, mitä se vaan suinkin pystyy ottamaan sisäänsä. Tällöin saadaan paras teho ja hyötysuhde tältä osin.

Tästä syystä vielä yksinkertaistaen voi sanoa, että kapillaarikoneessa täytyy siis lauhtumislämpötila pitää niin korkeana, että virtausta kapillaarin läpi riittää.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Tilator sanoi:
Tästä syystä vielä yksinkertaistaen voi sanoa, että kapillaarikoneessa täytyy siis lauhtumislämpötila pitää niin korkeana, että virtausta kapillaarin läpi riittää.

... tai käytettävä riittävän suurta kylmäainetäytöstä (mikä vaatii riittävän suuren akkumulaattori, ettei kompressori hajoa), jotta lauhdutin täyttyy kylmäaineella, tämän efektiivinen koko pienee ja tuloputken tulistunut kaasu lykkää lopulta nestevirran tasapainoon.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Kun laitteiden teho heikkenee vuosien saatossa melkein olemattomiin, kuinka moni ammattilainen on kiinnostunut tarkistamaan esim. kylmäaineiden oikean ja riittävän määrän huoltojen yhetydessa?

En ole koskaan nähnyt kellään "ammattilaisellakaan" talteenottopumppuja ja vaakoja mukanaan keikalla ?
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

8)
No montakos oikeaa ammattilaista olet nähnyt?
Itse tuntemillani on kyllä kaikilla vaat ja talteenottopumput käytössä.
Ne hehän ovatkin kyllä kaikki ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita ammattilaisia. ;)
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

kuinka moni ammattilainen on kiinnostunut tarkistamaan esim. kylmäaineiden oikean ja riittävän määrän huoltojen yhetydessa

Minkä ihmeen huoltojen? Tarkoitat kai korjausten.

Valitettava tosiasia on, että suuri osa ILPPI (ei siis kylmä) asentajista ei oikeastaan tunne tuon laitteen toimintaa. Tältä pohjalta se laitteen korjaaminenkan ei ihan helposti onnistu.

Kaikilla huoltajilla pitäisi olla mahdollisuus kytkeytyä laitteen kontrollerille tutkimaan prosessin reaaliaikaista toimintaa, näin joku vika voisi löytyäkin.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

kotte sanoi:
Tilator sanoi:
Tästä syystä vielä yksinkertaistaen voi sanoa, että kapillaarikoneessa täytyy siis lauhtumislämpötila pitää niin korkeana, että virtausta kapillaarin läpi riittää.

... tai käytettävä riittävän suurta kylmäainetäytöstä (mikä vaatii riittävän suuren akkumulaattori, ettei kompressori hajoa), jotta lauhdutin täyttyy kylmäaineella, tämän efektiivinen koko pienee ja tuloputken tulistunut kaasu lykkää lopulta nestevirran tasapainoon.

... ja pudottaa laitteen COPit kolisten alamaihin runsaan tulistumisen myötä ;-)
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

zadah sanoi:
tnurmine sanoi:
Uskaltaako joku etukäteen ottaa asiantuntevasti kantaa siihen, onko tällaisella paisuntaventtiilillä potentiaalia
oikeasti lisätä laitteen lämmöntuottotehoa verrattuna tuohon kapillaariin?

Varmaankin höyrystin saadaan toimimaan optimaalisemmin erilaisissa olosuhteissa (jolloin ei esim. 0-keleillä
kuuraudu niin helposti)?

Kyllä saadaan merkittävä tehon lisäys ja kuten itsekkin sanoit höyrystin saadaan optimaaliseen käyttöön. Paisuntaventtiilin tehtävänä on syöttää maksimimäärä kylmäainetta höyrystimeen kaikissa olosuhteissa.

Lämpötehon määrää ainoastaan kylmäaine virtauksen määrä, eli mitä enemmän sitä parempi. Paisuntaventtiilillä saadaan aina maksimimäärää kylmäainetta virtaamaan.

Kapilaari arpoo virtauksen lauhtumispaineen ja höyrystymispaineen suhteesta. Eli se ei sovi missään nimessä tällaiseen laitteeseen, jossa molemmat paineet heittelevät todella paljon. (vrt ulkolämpötila vs varaajan lämpötila)

Kapilaari tässä vehkeessä on aivan selvä suunnittelu VIRHE.
termostaattinen paisuntaventtiili on tälläisessä laitteessa kauhea suunnittelu virhe .yrittää pitää ulkoyksikön lauhdutinta
määrätyn kylmänä ei siis tuo tehoja lisää vaan vähentää niitä.tuskin toimii sulatuksella hyvin pitäisi asentaa rinnalle takaiskuventtiili.kuivain ainakin pitäisi poistaa koska virtaussuunta vaihtuu nestelinjassa
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

peruspumppu sanoi:
termostaattinen paisuntaventtiili on tälläisessä laitteessa kauhea suunnittelu virhe .yrittää pitää ulkoyksikön lauhdutinta
määrätyn kylmänä ei siis tuo tehoja lisää vaan vähentää niitä.tuskin toimii sulatuksella hyvin pitäisi asentaa rinnalle takaiskuventtiili.kuivain ainakin pitäisi poistaa koska virtaussuunta vaihtuu nestelinjassa

Et varmaan ollut tosissasi ? ;D ;D
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Tilator sanoi:
Siinä, missä tulistuminen tapahtuu.
Tässähän (tapauksessa) tulistuminen ei taida lisääntyä yhtään (tässä kohtaa) "normaalitilanteeseen" nähden, hieman tosin siihen nähden mitä voisi. Tulistuminenhan johtuu kompressorin häviöistä ja kaasun ominaisuuksista ja hiemanhan nämä lisääntyvät, kun paine on suurempi, kuin mitä ympäristölämpötila edellyttää. Voipi jopa vetää vertoja sille, että joku käyttää ILPtä minimipuhalluksella vähän kovemmallakin teholla (vaikkapa vain melun vähentämiseksi).
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

8)
En ihan kaikkea tuosta ymmärtänyt, mutta väittääkö joku täällä, että kapillaari kylmäaineen syötössä olisi norm. eks-venttiiliä parempi? ;D
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

En tule omaan diy on/off R407c kapillaari vilppiini vaihtamaan teviä,vaikka suunnitelmat ovat olleet jo kauan paperilla.Vilppiini kuuluu levari ja kv-pumppu,lämmitän systeemillä isoa varaajaa.Löysin kv-pumpun nopeutta säätämällä kapillaarikoneeseeni valtavasti joustavuutta.Pakkasella kv-pumppu on oltava täysillä(pienempi veden lämpenemä/vähemmän tavaraa höyrystimelle)Lämpimällä säällä kv-pumppu minimille(suurempi veden lämpenemä/enemmän tavaraa höyrystimelle)Lämmitettävä vesi ei saa olla alle 30 astetta.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Freeze sanoi:
8)
En ihan kaikkea tuosta ymmärtänyt, mutta väittääkö joku täällä, että kapillaari kylmäaineen syötössä olisi norm. eks-venttiiliä parempi? ;D

Älä nyt tule sotkemaan hyvää suossa rämmintää, pokerissa lyödän omat kortit pöytään vasta sitten kun vastustaja on kahmimassa pottia itselleen ;D
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

apa sanoi:
En tule omaan diy on/off R407c kapillaari vilppiini vaihtamaan teviä,vaikka suunnitelmat ovat olleet jo kauan paperilla.Vilppiini kuuluu levari ja kv-pumppu,lämmitän systeemillä isoa varaajaa.Löysin kv-pumpun nopeutta säätämällä kapillaarikoneeseeni valtavasti joustavuutta.Pakkasella kv-pumppu on oltava täysillä(pienempi veden lämpenemä/vähemmän tavaraa höyrystimelle)Lämpimällä säällä kv-pumppu minimille(suurempi veden lämpenemä/enemmän tavaraa höyrystimelle)Lämmitettävä vesi ei saa olla alle 30 astetta.

Niin voihan tuo tavallaan olla joustavaa... Mutta kun miettii sitä, että voisit sillä paisuntaventtiili systeemillä jättää sen kiertopumpun täysille, eikä siitä tarvitsisi enempää huolehtia.

Lisäksi pienentämällä kiertovesipumpun kierroksia lasket myös samalla COPpia, sillä lauhtumislämpötila kasvaa...

Asia ei tosiaan ole niin yksinkertainen mitä monet täällä luulevat. Eli kapilaarin kanssa systeemin ylitäyttäminen ei ratkaise ongelmaa, eikä lauhtumislämpötilan väkisin nostaminen.

Jos puhutaan lämpöpumpuista yleensä, niin niillä pitäsi saada maksimi lämpötuotto minimi sähkömäärällä. Tämä tarkoittaa sitä, että:

a) täytös on oikea, ei yhtään liikaa, eikä liian vähän
b) lauhtumislämpötila on mahdollisimman matala
c) höyrystymislämpötila on mahdollisimman korkea
d) kompura on ehjä

miten näihin päästään:

a) nestelasi tai tarkka vaaka
b) iso lämmönvaihdin / kiertovesipumpun kierrokset täysillä.
c) termosttaattinen paisuntaventtiili tai elektroninen vastaava.
d) tämä toteutuu kun yllämainut asiat pysyvät kunnossa.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

apa sanoi:
Pakkasella kv-pumppu on oltava täysillä(pienempi veden lämpenemä/vähemmän tavaraa höyrystimelle)Lämpimällä säällä kv-pumppu minimille(suurempi veden lämpenemä/enemmän tavaraa höyrystimelle)Lämmitettävä vesi ei saa olla alle 30 astetta.

KV-pumpun ohjaaminen näin (talvella kova teho, kesällä hiljemmin) voisi olla viisasta, vaikka laitteistossa olisi TEV tms. -- ihan muista syistä ... Pienen kuorman aikaan vesi on lämpimämpää ja lämpö pakkaa siis varautumaan (vesi-)putkiston alkupäähän. Tällä voi saavuttaa pitempiä ON/OFF-jaksoja (mutta tietenkin laatan lämmönluovutuksen itsesäätely heikkenee samallla kun ohjatun säätelyn mahdollisuudet paranevat).

Toisekseen, pumpun huudattaminen turhan kovaa vähäisen lämmityskuorman aikana kuluttaa suotta energiaa.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio


Tämä on erittäin pätevä kiteytys tilanteesta VILPeille ihan yleensäkin ottaen zadah:lta. ILPeissä ei tuo kohta c) ole ihan niin kriittinen, koskapa tehoa otetaan ulos pienemmällä painesuhteella ja ulkoyksikön kuurautuminen on selvästi hitaampaa nollan kieppeillä. 8)
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

zadah sanoi:
a) täytös on oikea, ei yhtään liikaa, eikä liian vähän
b) lauhtumislämpötila on mahdollisimman matala
c) höyrystymislämpötila on mahdollisimman korkea
d) kompura on ehjä

miten näihin päästään:

a) nestelasi tai tarkka vaaka
b) iso lämmönvaihdin / kiertovesipumpun kierrokset täysillä.
c) termosttaattinen paisuntaventtiili tai elektroninen vastaava.
d) tämä toteutuu kun yllämainut asiat pysyvät kunnossa.

En ole asiasta sinänsä eri mieltä, jos puhutaan ns. "Best Practice"-käytännöstä, mutta jos jostakin tingitään, niin muita ei siten välttämättä voikaan soveltaa suoraan "Best Practice"-käytännön mukaan. Mm. termostaattista paisuntaventtiiliä ja kapillaaria paisuntaan käyttävät järjestelmät poikkeavat rakenteeltaankin toisistaan: termostaattiventtiili hyötyy yleensä kohtuukokoisesta painepuolen keräimestä, kapillaarijärjestelmästä tällainen voi romuttaa järjestelmän toimivuuden tyystin. TEV ei yleensä tarvitse suurta akkumulaattoria imupuolelle, kun taas kapillaarisysteemi tarvitsee sellaisen useasta eri syystä.

Kapillaarisysteemissä muita, ts. säädettävissä olevia komponentteja on pakko säätää tarkemmin prosessin pitämiseksi järkevällä alueella. TEV-venttiili säätää höyrystimessä olevan kylmäainemäärän hyvin tarkasti ja lauhdutin pidetään mieluiten lähes kuivana, eli on melko yksinkertaiset kriteerit riittävälle ja parhaan COPin tuottavalle kylmäainetäytökselle. Kapillaarisysteemin kohdalla näin ei ole, vaan lauhduttimessa on tyypillisesti oltava ylimäärä nestemäistä kylmäainetta, jotta itsesäätely toimisi (ollenkaan) ja höyrystimenkin on oltava piripintanaan, jolloin mekaaninen roiskuminen itse asiassa säätää kylmäainemäärää. Viimemainittu ei välttämättä sitten vastaakaan parhaan COPin täytöstä, vaan kylmäainetta on tässä mielessä liikaa. Jos tulistuminen jää liian pieneksi (tuskin ongelma pienissä laitteissa, eikä ainakaan mäntäkompressoreilla), ovatkin eväät melko vähissä! No, COPin kannaltahan minimitulistus on toivottavaa, kunhan kompressori kestää, mutta eihän halpana tunnettua autoakaan yleensä hankita kestävyyden perusteella.

Lievä ylitäyttö on kuitenkin tietoisesti tehty valinta, jolla pyritään varmistamaan kapillaariprosessin sopeutuminen vaihteleviin käyttöoloihin, mutta vastapainona COP toki laskee hieman standardioloissa (vaikka voi vastaavasti nousta ratkaisevasti joissakin poikkeuksellisemmissa oloissa).
 
UM5500:n kompuran tiedot

Tätä tietoa on muutama kysellyt. Eli kompura on Matsushita 5RS102XAB. Liitteenä se mitä pikaisella googlauksella löysin.
 
Vs: UM5500:n kompuran tiedot

extin sanoi:
Tätä tietoa on muutama kysellyt. Eli kompura on Matsushita 5RS102XAB. Liitteenä se mitä pikaisella googlauksella löysin.

Tässäpä tietoa kuinka paljon Airwellin 12-sarjalaisessa ILPissä irtoaa tehoja tuolla kompressorilla 850 g R410A täytöksellä ja EEV:llä.
http://www.graysonline.com.au/content/lot/3131001_1.pdf

Tässä ILP 1,0 kg R410 täytöksellä sama kompressori (DCR 35, tässäkin EEV)
http://www.vidicon.pl/klimatyzacja/index.php?co=download&getfile1=../baza/upload/files/KLIMATYZACJA/Service%20Manual%20Delta%20DCI.pdf

Tässä onkin sitten jo 1,2 kg R410A täytös
http://www.aclari.com/cat/index.asp?sid=450515329&code=AC0002

=> Realistinen odotusarvo noiden tietojen perusteella olisi VILP käytössä noin 2-2,5 kW lämpötehoa -10 C pakkasella
 
Vs: UM5500:n kompuran tiedot

janti sanoi:
=> Realistinen odotusarvo noiden tietojen perusteella olisi VILP käytössä noin 2-2,5 kW lämpötehoa -10 C pakkasella

Ihan "hyvä" lattialämmitystalouksille, mutta patteritaloudet (kuten meillä) ovat lirissä tämän kompuran ja laitteen (5500/5500e) kanssa lämmityskaudella. Lukemat vastaavat hyvin omia havaintoja.

Loistavaa, että löytyi näitäkin taulukoita. Kiitos!

Joku ahkera (siis en mä ;D) voisi poimia tuolta esim. tuon Delta 35 DCI lämmitystaulukon ja lisäillä siihen sarakkeita, jotka kattavat lattialämmöt (30...35C) ja patterilämmöt (40...50C) ja lisätä sinne vielä COP:it. Aika lineaarisestihan nuo teholukemat mennee? Sitten vielä postaa koko komeuden tuonne Ultin VILP foorumille kaikkien pällisteltäväksi?
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Moro !

vaihtohomma lähenee... (TUA ja suodatin tulee mulle toivottavasti loppuviikosta ... suutin tuli jo :) )

Tänään mulle tuli myös uusi ulkoyksikkö ja sen tyyppikilven tiedot ovat vähän eri kuin vanhassa eli..
Jäähdytyksessä ottoteho 495-1650 W (vanhassa 410-1750 W)
Lämmityksessä ottoteho 500-1600 W (vanhassa 400-1550 w)
Jäähdytysteho 1000-4600 W (vanhassa 1300-4400 W)
lämmitysteho 1400- 5270 W (vanhassa 1400-5300 w)
kylmäainetta 1340 g (vanhassa 1180 g)
max COP 3,7 W/W (vanhassa 3.9 W/W)

Sitten seuraava virittely, jonka tulen todennäköisesti toteuttamaan on lämpötilapyynnin säätäminen (automaattisesti) ulkolämpötilan mukaan seuraavsti:
ulkolämpötila yli +5 astetta pyynti 25
ulkolämpötila +5 - 0 astetta pyynti 30
ulkolämpötila 0 - -5 astetta pyynti 35
ulkolämpötila -5 - -10 astetta pyynti 40
ulkolämpötila alle -10 astetta pyynti 45
 
Vs: UM5500:n kompuran tiedot

tnurmine sanoi:
janti sanoi:
=> Realistinen odotusarvo noiden tietojen perusteella olisi VILP käytössä noin 2-2,5 kW lämpötehoa -10 C pakkasella

Ihan "hyvä" lattialämmitystalouksille, mutta patteritaloudet (kuten meillä) ovat lirissä tämän kompuran ja laitteen (5500/5500e) kanssa lämmityskaudella. Lukemat vastaavat hyvin omia havaintoja.

Loistavaa, että löytyi näitäkin taulukoita. Kiitos!

Joku ahkera (siis en mä ;D) voisi poimia tuolta esim. tuon Delta 35 DCI lämmitystaulukon ja lisäillä siihen sarakkeita, jotka kattavat lattialämmöt (30...35C) ja patterilämmöt (40...50C) ja lisätä sinne vielä COP:it. Aika lineaarisestihan nuo teholukemat mennee? Sitten vielä postaa koko komeuden tuonne Ultin VILP foorumille kaikkien pällisteltäväksi?
ja täysin saman havainnon tein minäkin, testailin nyt pari viikkoa tuolla uudella ohjelmistolla varustetulla kortilla 0 -8 asteen lämpötiloissa ja eipä siitä lämmittäjäksi patteritaloudessa ole. muuten laite rupesi toimimaan hyvin tuolla uudella ohjelmistolla.
 
Vs: UM5500:n kapillaarin vaihto-operaatio

Olen pahoillani, mutta pakko taas alkaa epäröimään paisuntaventtiilin hyötyä tässä koneessa ;D

Kun noi EEV koneiden lukemat vastaavat niin hyvin täällä viikkojen ja kuukausien aikana tehtyjä havaintoja ja arvoja
,sekä lisäksi mm:
- tehot romahtaa jyrkästi lämpötilan laskiessa tuonne -10C ja siitä eteenpäin
- lattialämmitystalot tuntuvat saavan paljon enemmän tehoa laitteesta ulos 10C-15C pienempien lauhdelämpöjen ansiosta

Mielenkiintoista tuossa on tuo COPin jyrkkä "romahdus" tuossa +5C tienoilla. Onko tämä tyypillistä?
EDIT: Tässä lieneekin otettu sulatus huomioon, eikö vaan?

Kovinkaan paljon meillä ei kuitenkaan ole mittaustietoa ollut laitteen toiminnasta +7C ja sitä lämpimämmässä. Hetken aikaa tuossa oli tuo melkein +6C joku päivä sitten, mutta ei tullut oikein havaintoja tehtyä.

Tämä paisuntaventtiili on ollut tässä ehkä sellainen "viimeinen oljenkorsi", josta toivottaisiin laitteeseen lisää tehoa, mutta näiden jantin linkeistä löytyvien taulukoiden perusteella ei ainakaan suurempaan ihmeeseen ole syytä uskoa.

L424: Tarkistitko jo, ettei siinä uudessa koneessa ole EEV:tä valmiina ;)
 
Takaisin
Ylös Bottom