Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Lämpöpumpun hankintaa lämmitykseen harkitsevalle neuvoksi ja varoitukseksi.

Ennen laitteen hankintaa kannattaa ehdottomasti selvittää todellinen lämmitysenergian tarve omassa lämmityskohteessa. Nykyisin sähkölaitteita ja niiden tuottamaa hukkalämpöä on yllättävän paljon.
Kesäaikanakaan, kun lämmitys on pois päältä, energiantarve ei mene lähellekään nollaa. Se energiakäyttö on peruskäyttöä, joka on käytössä koko vuoden.
Lämmityskaudella mukaan tulee pimeyden ja käytöstapojen muutoksen takia lisää sähkönkäyttöä. Valoja poltetaan enemmän ja pidempään, kun kesäkaudella, sisällä ollaan enemmän, eli tv ja tietokoneet ovat pidempään käytössä, ulko grillauksetkin on vähissä.

Omalta kohdaltani laskin asian valitettavasti vasta nyt jälkikäteen (ILP ollut 1,5 kk), kun ihmettelin ja mittailin kulutuksia ja laitteiden tehoja tarkemmin.
Laskelma näyttää, että todellinen keskimääräinen lämmitystarve talvikaudella on meillä n. 400W . Näin pientä lämmitystarvetta varten ei lämpöpumppua, taloudellisia säästöjä ajatellen, missään nimessä kannata hankkia. Jos sen hankkii, niin jollakin muilla perusteilla sen hankinta on perusteltava. Noin pienillä tehoilla lämpöpumppu toimii termostaatin katkomana ja aiheuttaa vaihteluillaan häiriötä. Kesän viilennys saattaa olla monellekin se tärkeämpi peruste.

Meillä sähkölämmitetty talo, mutta sama asia pätee myös öljylämmittäjilläkin, ehkä energiankäyttö on vähän hankalammin selvitettävissä, kun öljynkulutukselle ei yleensä ole mittausta.

Liitteenä excel-taulukko laskelmastani. Tässä muutama pääkohta siitä.

Kesäaikana kulutus 30 kWh/vrk
Talviaikana kulutus 70 kWh/vrk
Talviaikana kulutus siis 40 kWh/vrk suurempi, kun kesällä
Talviaikana normaali kulutus kasvaa 10 kWh/vrk valot, tv, tietokoneet
Muita lämmityksiä, jotka tarvitaan 20 kWh/vrk varastot, lattiat, antura
Eli lämpöpumpulle jää lämmitettävää10 kWh/vrk, eli 400W jatkuva teho!

Tämän se nyt myös hoitaa, ottaa n. 9,5 kWh/vrk, antaa n. 24 kWh/vrk, eli laskelmaan nähden 14 kWh/vrk liikaa. Tuo "liika" nostanut asunnon lämpötilaa n. 2 astetta.

Tämä on keskikulutus, tilanne muuttuu jonkin verran, jos tulee pitkiä pakkasjaksoja tai asunto on pidempään asumattomana. Asumisen aiheuttaman lämmityksen huomaa ainakin meillä selvänä lämpötilan laskuna, jos asunto on tyhjänä talvella esim. viikonlopun ajan. Vaikka kaikki lämmitykset on ennallaan, niin sunnuntai-iltana ”kämppä on kun hollitalli” kun sinne palaa.

Tarkoitus ei ole teilata lämpöpumpun hankintaa järjettömänä, mutta myyntimiesten kauniit puheet säästöistä ja COPeista kannattaa jättää omaan arvoonsa ja selvittää oma todellinen lämmitystarve. Säästöä ei synny, jos ei ole lämmitystarvetta, tai tarve on kovin pieni.
Tilat ja lämpöhukat tietysti kovasti erilaisia. Lämmöntarve suurempi, jos harva, suuri talo ja vähän sähkölaitteita.

Positiivisena asiana: Lämpö jakaantuu tasaisemmin, pyykit kuivuu nopeammin, mielenkiintoinen laite ( isännän lelu ), josta kertoo tämänkin foorumin tuhannet puheenvuorot.

Negatiivisena asiana: Hiljaisenkin laitteen puhallus pitää melkoista ääntä pienimmälläkin nopeudella. Häiriötä lisää se, että ääni vaihtelee. Sulatusjaksot (meillä alle tunnin välein) aiheuttaa ääntä ja äänettömyyttä. Ulkoyksikköön jäätyy vettä, joka sieltä sulatellaan pois. Vesi valuu maahan, jossa se jäätyy tai johonkin astiaan, jossa se jäätyy ja joka pitää tyhjentää. Vettä kertyy ainakin meidän laitteesta monta litraa joka päivä. Laitteissa ilmeisesti tässä asiassa suuria eroja.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Teillä on hyvät eristeet, täällä seinissä 10cm purua, ennen öljyä 3-3,5tn/vuosi ja nyt ehkäpä noin 600 litraa. Suhteellista tuo säästö. Jos lisäisin eristettä että pääsisi samaan niin tuollainen 30k€ investointi niihin ei tuntuisi missään...

Ullakolla täällä on hyvät nykymääräyksien eristeet niin näillä keleillä siellä on tuon elektroniikan määrän johdosta jo patterit päivisin nollilla, joka puoltaa aatoksiasi.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Meillä näyttää kilowatteja säästyvän "ihan kivasti", mutta kun säästyneet kilowatit on niitä halvimpia(halkoja ja yösähköä) ja kalliimmat jopa lisääntyy(päiväsähkö) niin rahallinen säästö ei ole ihan sitä mitä odotin. Riippuen siitä minkä hinnan halkojen polttamiselle ja niiden säästymiselle laskee, niin takaisinmaksuajaksi näyttää tulevan 6-9vuotta. Odotukset oli tuossa 5v tai jopa alle.
Mutta onneksi rahallinen säästö ei ollut ensisijainen syy pumpun hankinnalle, vaan yhtä tärkeänä pidettiin viilennystä. Ekstrana on tullut "järkevä" lämmön jakautuminen. Oleskelutilat on astetta paria lämpimämmät kuin muut huoneet, aiemmalla lämmitysjärjestelmällä(kiertoilmalämmitys) tämä ei onnistunut.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Edellisessä kaksi varsin tyypillistä esimerkkiä.

Valitettavasti IsoHeikki ei selvittänyt ennen lämpöpumpunpun hakintaa lähtötilannettaan eli energian todellista kulutusta ja jakaumaa vuositasolla ja mitä säästöjä aiottu ratkaisu tuottaa mutta hänen onnekseen suoritettu investointi ei ole euroissa kuitenkaan kovin suuri. Täytyy nostaa Isoheikille hattua että kertoo lukijoille todellisen kokemansa tilanteen, eikä lähde puolustelemaan hankintaansa virheellisin perustein.

Tuuman tapaus on varmaankin erilainen. En ole lukenut hänen kirjoituksiaan ja kokemuksiaan mutta ilmoitettujen lukujen perusteella vajaa 3000 litraa pölttoöljyä on korvattu jollain muulla energialla, ilmeisesti sähköllä. Lukujen perusteella on ollut olemassa myös todellista säästöpotentiaalia, todennäköisesti vanhentuneen ja uusimisen tarpeessa olevan öljylämmityksen lisäksi.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Toi 10 kWh/d kasvu talvella tuntuu aika kovalta... keskimäärin .... kun muitetaan että ollaan töissä, nukutaan saadaan keskimääräisksi kulutukseksi huimia lukuja... ja poltellaankohan takkaa kuinka paljon?

EDIT: tuollahan noi ekselissä oli kaikki mainittu.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

En menisi ottamaan keskikulutusta arvioinnin pohjaksi. Kun lämpöä oikeasti tarvitaan, ollaan paljon suuremmissa tehoissa ja hyvillä myllyillä saadaan iso energiahyöty lyhyessä ajassa.

Minulla näyttää tulevan 800 euron säästö vuositasolla MD25VAH:lla. Talo on iso ja ILP kykenee vain osittain lämmittämään enkä yritäkään koko taloa lämmittää sillä. Parin vuoden takaisinmaksuaika kuitenkin tarkoittaa monena vuonna silkkaa tuloa. Myös kulutuksen lasku 30000:sta 22000:een tarkoittaa, että takan polttamisellakin on jo iso merkitys. Takalla saa 3000...4000 kWh lämpöä vuositasolla. Nyt en ole poltellut takkaa kun pumppu toi noin isoa säästöä ja haluan nähdä myös mitä se vaikuttaa pelkkään sähkölämmitykseen. Tuossa 30000 kulutuksessa puuttuu takan vaikutus kun sitä tuli aiemmin paljon poltelluksi. Onko lämpölaskun pudotus siis oikeasti 34000:sta 22000:een. Tätä pitää vielä pohdiskella.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Yösähkön kulutus vaikuttaa todella isolta. Meillä 115,5 neliön talo ja yösähköä menee 8-19kWh/vrk. Koko talon vrk kulutus n. 35kWh/vrk josta lämpöpumpun osuus n. 5-10kWh/vrk. Laattalattioissa aina lämmöt päällä.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Mittarilukemien perusteella näyttäisi siltä, että vuosikulutus pyörii 18 000 kWh kahta puolta. Kesäkulutuksen perusteella muu sähkö ja veden lämmitys vie siitä n. 10 000 kWh. Nämä lukemat ovat varsin yleisiä tuon kokoluokan talossa, ehkä peruskulutus hieman korkeahko. Joka tapauksessa lämmitykselle menee tuo 8000 kWh, joka on varsin otollinen hoitaa ILP:llä.

En oikein usko tuota, että talo lämpiäisi keskim 400 W tehoilla. Muutenkin nuo laskelmat on hieman ns. hatusta vedettyjä, eivätkä perustu mitattuun arvoon. Itselläni on aika samanlainen tilanne, talo on hieman pienempi mutta ilmasto karumpi. Vuosikulutukset ovat samanlaisia ilman ILP:ä, mutta pumpun avulla lukemista on sulanut 5000 kWh pois.

IsoHeikin taulukon ILP-mittausjakso (49 pv) sijoittuu talven kylmimpään aikaan, eikä se ole verrattavissa koko lämmityskauteen. Esim. aikana 30.10.07-2.4.08 kokonaiskulutus on ollut sama (64 kWh/pv) kuin pahin pakkasjakso tänä talvena. Noin lyhyen kokemuksen perusteella ei vielä kannattaisi tehdä johtopäätöksiä. Jospa nyt ajelisit sitä pumppua ensin koko vuoden ja sitten raportoisit todelliset tulokset. Suurin tili tehdään kuitenkin lämmityskauden alku- ja loppupäässä kun COP:t ovat korkealla.

Mielestäni tuo asennuspaikka ei ole oikein hyvä. Siinä kapeahkosta käytävästä yritetään puhaltaa sokkeloiseen taloon aika hankalasti. Lisäksi vieressä on kylppäri/sauna, jonne menee pääosa poistoilmasta. Oikeaoppista koko talon kiertävää hevosenkenkää ei saa mitenkään aikaiseksi. Sekin ihmetyttää, että jos asunnon lämpö on noussut 2 C, miksi pyyntöjä ei ole laskettu???

Myös tuo anturan lämmittäminen on outo juttu, miksi semmoista pitää harrastaa? Tuskin 2 kWh päivässä anturan lämpötiloja paljonkaan heilauttaa. Jatkuva teho alle 100 W ja massaa tonnitolkulla?

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Ohessa hiukan pienempi pohjakuva.

Taloussähkön lisääntynyt kulutus talvi vs. kesä, näkyy lähinnä päiväsähkön käytön lisääntymisessä.
Karkea arvio voisi olla että puolet päiväsähkön kulutuksen lisääntymisestä olisi taloussähkön lisääntynyttä kulutusta ja loput lämmitystä, jos kyseessä on suorasähkölämmitys, onko? Vai oliko varaava lattialämmitys yösähköllä?

=> Taloussähkön kulutus lisääntyisi näin ~5 kWh/vrk talvisaikana.

Lisäkulutukseen kommentteja:

- 6 kWh/vrk lisää valaistusta talvisaikaan perustui paljolti pimeän ajan lisääntymiseen.
=> ~500 W valotehoa pitäisi olla lisää tuohon jos 12 h olisi valojen päälläolo aika.
Ulkona olevat jouluvalot kannattaisi varmaan vaihtaa lediversioihin. http://www.tts.fi/kodinenergiaopas/valaistus/index.html
- Oliko TV:n ja tietsikoiden lisäenergiantarve arvio vaiko mittauksiin perustuva? 3 h lisää TV:n katselua ja 4 h tietsikan päällä oloa kesäaikaan nähden?
- Oliko kiuas 6 kW ja yksi lisä lämmityskerta 2 tunnin mittainen? 1 kwh/vrk voisi olla lähempänä jos saunomiskertoja tulee lisää 1 kerta viikkoon. http://www.tts.fi/kodinenergiaopas/lammitys/sauna.htm

Lattialämmityksen kulutukseksi arvioisin 5-6 kWh/vrk (lämmitettävä ala ~20 m2). Jos lattialämmitykset on yösähköllä, niin ne kannattaisi laittaa jatkuvasti muhimaan. Varsinkin jos yösähkö ei ole paljoa edullisempaa.

5 kWh LTO:n jälkilämmityspatterille on kyllä liikaa. Tuo tarkoittaisi että 500 W vastus olisi jatkuvasti talvella puolet ajasta päällä. Ilmanvaihto on pienimmällä nopeudella joten päällä oloaika on huomattavasti pienempi, riippuu tietenkin termostaatin säätöasennosta.
Noin 2-3 kWh/vrk voisi kovimmilla pakkasilla mennä I nopeudella jos termari olisi esim. 18 C asennossa.

LTO:n jälkilämmityksen laittaisin pois päältä taikka termostaatin säätäisin mahdollisimman alas, niin että tuloilma suuttimessa on ~15C.
=> ILPillä on kannattavampaa tuottaa tämä lämmitys 15 C => 22 C kuin suoralla sähköllä jälkilämmityspatterilla.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

tuuma sanoi:

Suhteellista tuo säästö. Jos lisäisin eristettä että pääsisi samaan niin tuollainen 30k€ investointi niihin ei tuntuisi missään...

Klikkaa laajentaaksesi...

Kunhan ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Oras Tynkkynen saa tahtonsa läpi, niin joudut tuon
investoinnin tekemään. Oras kertoo aina samaa tarinaa: matalaenergiatalo selviää lähes
ilman energiaa. Sellaiseen päätelmään on helppo päästä, kun itse asuu kerrostalossa kaukolämmön varassa.
En vaan ymmärrä täällä kinosten keskellä, kun pari viikkoa on pakkasta 14astetta, mistä se
ilmainen energia tulee, kun talon sisälämpötila ja ulkolämpötila pyrkivät lähestymään toisiaan.
Ja pohjoisemmassa on vielä pahemmat pakkaset, mutta siellä asti Oras on tuskin käynyt

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Ehkä IsoHeikki halusi ensisijaisesti viestittää lukijoille siitä että ennen lämpöpumpun hankintaa on tarpeellista selvittää tarkoin lähtötilanne ja mahdolliset säästötoimenpiteet ja niiden taloudelliset vaikutukset.

Toissijaisesti, on totta, kun katsoo lähtöaineistoa tarkemmin, ilman lämpöpumpun hankintaakin ja sen jälkeen IsoHeikki voisi jotain asioita muuttaa energiataloudellisempaan suuntaan ja joihin lukijat ovat esittäneetkin kommentteja mutta se onkin jo toinen juttu.

Esimerkiksi lainaus
"Suurin tili tehdään kuitenkin lämmityskauden alku- ja loppupäässä kun COP:t ovat korkealla."
Tähän kommenttin pitää suhtautua suurella varauksella. Esimerkiksi syys- tai toukokuun lämmöntarve on vain noin 25 % talvikuukauden lämmöntarpeesta.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

SON sanoi:

Ehkä IsoHeikki halusi ensisijaisesti viestittää lukijoille siitä että ennen lämpöpumpun hankintaa on tarpeellista selvittää tarkoin lähtötilanne ja mahdolliset säästötoimenpiteet ja niiden taloudelliset vaikutukset. .

Esimerkiksi lainaus
"Suurin tili tehdään kuitenkin lämmityskauden alku- ja loppupäässä kun COP:t ovat korkealla."
Tähän kommenttin pitää suhtautua suurella varauksella. Esimerkiksi syys- tai toukokuun lämmöntarve on vain noin 25 % talvikuukauden lämmöntarpeesta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tottakai pitää ensin tiedostaa energiankulutus ennen minkään laitteen hankintaa. Jos lukemat tuon kokoisessa tasossa on esitettyjä, pumppu on sinne mitä parhain. Nyt sitä vaan pitää käyttää oikein. Varmasti käyttö ei ole nyt optimaallinen, meneehän siihen helposti pari lämmityskautta, että oppii kujeet ja metkut. Väitän että IsoHeikki saisi/saa kulutuksen alle 14000 kWh/v, kunhan harjoittelee ja malttaa odotella.

Kun puhutaan lämmityskauden alku- ja loppupäästä, en suinkaan ihan tarkoita syys- tai toukokuuta. Silloin varmaan kulut on muutenkin pieniä, mutta kun otetaan syyskuun alku -> marraskuun alku + maaliskuun puoliväli -> toukokuu, niin kyllä silloin lämmintä tarvitaan ja ne saa helposti lähelle COP 3. Silloin tehdään tiliä tosissaan, vaikka tarve onkin pienentynyt, mutta aika tekee tehtävänsä, tätä halpaa jaksoa on kuitenkin 4 - 5 kk. Pakkasjaksoillahan se on jo tehotonkin, vaikka säästöä silloinkin tulee. Tämän vuoksi tuollainen lyhyt mittausjakso pahimpaan lämmityskauteen ei anna oikeaa kuvaa. Kyllä ne säästöt tehdään vuositasolla. Ei minullakaan tammi-helmikuussa kovin paljon pumpun vaikutus näy, mutta sitten kulutukset romahtaa kun tulee kevät. Luultavasti kuitenkin syksy on kovinta säästöaikaa.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

nen sanoi:

tuuma sanoi:

Suhteellista tuo säästö. Jos lisäisin eristettä että pääsisi samaan niin tuollainen 30k€ investointi niihin ei tuntuisi missään...

Klikkaa laajentaaksesi...

Kunhan ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Oras Tynkkynen saa tahtonsa läpi, niin joudut tuon
investoinnin tekemään. Oras kertoo aina samaa tarinaa: matalaenergiatalo selviää lähes
ilman energiaa. Sellaiseen päätelmään on helppo päästä, kun itse asuu kerrostalossa kaukolämmön varassa.
En vaan ymmärrä täällä kinosten keskellä, kun pari viikkoa on pakkasta 14astetta, mistä se
ilmainen energia tulee, kun talon sisälämpötila ja ulkolämpötila pyrkivät lähestymään toisiaan.
Ja pohjoisemmassa on vielä pahemmat pakkaset, mutta siellä asti Oras on tuskin käynyt

Klikkaa laajentaaksesi...

Noo sitten saa ko. Hana Tynkkynen muuttaa tähän ja etsin sopivamman maan, jossa saa asua joka nurkasta hengittävässä terveessä talossa

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

tuuma sanoi:

nen sanoi:

tuuma sanoi:

Suhteellista tuo säästö. Jos lisäisin eristettä että pääsisi samaan niin tuollainen 30k€ investointi niihin ei tuntuisi missään...

Klikkaa laajentaaksesi...

Kunhan ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Oras Tynkkynen saa tahtonsa läpi, niin joudut tuon
investoinnin tekemään. Oras kertoo aina samaa tarinaa: matalaenergiatalo selviää lähes
ilman energiaa. Sellaiseen päätelmään on helppo päästä, kun itse asuu kerrostalossa kaukolämmön varassa.
En vaan ymmärrä täällä kinosten keskellä, kun pari viikkoa on pakkasta 14astetta, mistä se
ilmainen energia tulee, kun talon sisälämpötila ja ulkolämpötila pyrkivät lähestymään toisiaan.
Ja pohjoisemmassa on vielä pahemmat pakkaset, mutta siellä asti Oras on tuskin käynyt

Klikkaa laajentaaksesi...

Noo sitten saa ko. Hana Tynkkynen muuttaa tähän ja etsin sopivamman maan, jossa saa asua joka nurkasta hengittävässä terveessä talossa

Klikkaa laajentaaksesi...

http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=18&thrdid=6481

Näin hengittävä ratkaisu on Hanalla kyseessä:
"Tynkkynen on hallituksen energiapoliittinen asiantuntija, joten hänen kotinsa Tampereen keskustassa satavuotiaassa talossa herättää tietenkin uteliaisuutta. Ulkoseinää ja ikkunoita on kolmeen suuntaan. Kylmä on aina vieraana. Ulko-ovikin on niin hatara, että päivä paistaa karmin ja oven välistä. Talvipakkasilla Oras joutuu vetäytymään täysissä tamineissa kahden peiton alle, kun asunnon lämpötila laskee 15 asteeseen."

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

"En vaan ymmärrä täällä kinosten keskellä, kun pari viikkoa on pakkasta 14astetta, mistä se
ilmainen energia tulee, kun talon sisälämpötila ja ulkolämpötila pyrkivät lähestymään toisiaan."

Tuohon kiteytyy fanaatikkojen tietämättömyys, joka kumpuaa heidän isosta voimavarastaan eli suhteellisuudentajun puutteesta.

Tuuliropelifanaatikko voi julistaa jotta ydinvoimalaitokset ovat turhia, koska tuulivoimalaitokset toimivat ja tuottavat sähköä. Pieneen aivokoneistoon ei mahdu monen suuruusluokan virhe tehoissa ja sen pysyvyydessä.

Samanlainen ajatteluharha taitaa olla Raana "Hana" Tynkkysen maailmassa. Koska ihmiset ja koneet tuottavat lämpöä taloihin sisälle, ei tarvita muuta lämmitystä. Jos tarvitaan on kyse ihmisten osaamattomuudesta ja siihen pitää tarjota keppiä ja porkkanaa. Siten että kepillä huiskitaan ja porkkanaa ei voi koskaan saavuttaa.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

jarip sanoi:

Kun puhutaan lämmityskauden alku- ja loppupäästä, en suinkaan ihan tarkoita syys- tai toukokuuta. Silloin varmaan kulut on muutenkin pieniä, mutta kun otetaan syyskuun alku -> marraskuun alku + maaliskuun puoliväli -> toukokuu, niin kyllä silloin lämmintä tarvitaan ja ne saa helposti lähelle COP 3. Silloin tehdään tiliä tosissaan, vaikka tarve onkin pienentynyt, mutta aika tekee tehtävänsä, tätä halpaa jaksoa on kuitenkin 4 - 5 kk. Pakkasjaksoillahan se on jo tehotonkin, vaikka säästöä silloinkin tulee. Tämän vuoksi tuollainen lyhyt mittausjakso pahimpaan lämmityskauteen ei anna oikeaa kuvaa. Kyllä ne säästöt tehdään vuositasolla. Ei minullakaan tammi-helmikuussa kovin paljon pumpun vaikutus näy, mutta sitten kulutukset romahtaa kun tulee kevät. Luultavasti kuitenkin syksy on kovinta säästöaikaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

No tätä lämmitystarpeen jakautumista on foorumilla tutkailtu aikaisemminkin ja Joppe112 on asiasta kirjoitellut hyvinkin kattavasti:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1375.msg13611#msg13611

Toki oman lämmöntarpeen arvioiminen (talon tiiveys ja takanlämmitys yms.) ja pumpun oikea mitoitus on ensiarvoisen tärkeitä asioita. Ja kuten Joppe112:n taulukoista voi todeta, niin suurimmat säästöt ihan absoluuttisissa kilowateissa ja euroissa kyllä tehdään todellisellä lämmityskaudella marras-maaliskuun välillä, koska tuohon haarukkaan osuu 70-75% koko vuoden lämmitystarpeesta.
Sillä ei juurikaan ole kokonaisuuden kannalta merkitystä, kuinka alhaisilla osatehoilla pumppu pyörii kevätauringon porottaessa kun lämmöntarve on lähes olematon.

Esimerkki aiheestaä:
Syys-loka & huhti-touko kuukausien osuus lämmityksen kokonaistarpeesta on ~28%, eli jos tuon ajan pumppu A lämmittää 30% tehokkaammin kuin pumppu B, niin vaikutus kokonaisuuteen on ~8,5%

Jos taas pumppu B lämmittääkin tuon muun ajan (kun lämmöntarve on suurempi) vaikka vain 20% tehokkaammin kuin pumppu A, niin sillä onkin jo ~14,5% vaikutus kokonaisuuteen. Näillä oletuksilla pumppu B olisikin siis 6% enegiatehokkaampi.

Pumppujen valmistajathan ovat päätyneet hieman erilaisiin ratkaisuihin riippuen siitä mitä halutaan painottaa. Suuri maksimiteho pääsääntöisesti kyllä tarkoittaa sitä, että alhainen minimiteho täytyy uhrata. Käytännössähän tämän näkee siitä, että useakin valmistaja tekee yhdestä pumpusta eri teholuokan vehkeistä muuttamalla ottotehoja.

Mutta kuten sanottua, oikeasta mitoituksestahan tässä on kysymys.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Teiz Co sanoi:

jarip sanoi:

Kun puhutaan lämmityskauden alku- ja loppupäästä, en suinkaan ihan tarkoita syys- tai toukokuuta. Silloin varmaan kulut on muutenkin pieniä, mutta kun otetaan syyskuun alku -> marraskuun alku + maaliskuun puoliväli -> toukokuu, niin kyllä silloin lämmintä tarvitaan ja ne saa helposti lähelle COP 3. Silloin tehdään tiliä tosissaan, vaikka tarve onkin pienentynyt, mutta aika tekee tehtävänsä, tätä halpaa jaksoa on kuitenkin 4 - 5 kk. Pakkasjaksoillahan se on jo tehotonkin, vaikka säästöä silloinkin tulee. Tämän vuoksi tuollainen lyhyt mittausjakso pahimpaan lämmityskauteen ei anna oikeaa kuvaa. Kyllä ne säästöt tehdään vuositasolla. Ei minullakaan tammi-helmikuussa kovin paljon pumpun vaikutus näy, mutta sitten kulutukset romahtaa kun tulee kevät. Luultavasti kuitenkin syksy on kovinta säästöaikaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

No tätä lämmitystarpeen jakautumista on foorumilla tutkailtu aikaisemminkin ja Joppe112 on asiasta kirjoitellut hyvinkin kattavasti:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1375.msg13611#msg13611

Toki oman lämmöntarpeen arvioiminen (talon tiiveys ja takanlämmitys yms.) ja pumpun oikea mitoitus on ensiarvoisen tärkeitä asioita. Ja kuten Joppe112:n taulukoista voi todeta, niin suurimmat säästöt ihan absoluuttisissa kilowateissa ja euroissa kyllä tehdään todellisellä lämmityskaudella marras-maaliskuun välillä, koska tuohon haarukkaan osuu 70-75% koko vuoden lämmitystarpeesta.
Sillä ei juurikaan ole kokonaisuuden kannalta merkitystä, kuinka alhaisilla osatehoilla pumppu pyörii kevätauringon porottaessa kun lämmöntarve on lähes olematon.

Esimerkki aiheestaä:
Syys-loka & huhti-touko kuukausien osuus lämmityksen kokonaistarpeesta on ~28%, eli jos tuon ajan pumppu A lämmittää 30% tehokkaammin kuin pumppu B, niin vaikutus kokonaisuuteen on ~8,5%

Jos taas pumppu B lämmittääkin tuon muun ajan (kun lämmöntarve on suurempi) vaikka vain 20% tehokkaammin kuin pumppu A, niin sillä onkin jo ~14,5% vaikutus kokonaisuuteen. Näillä oletuksilla pumppu B olisikin siis 6% enegiatehokkaampi.
Pumppujen valmistajathan ovat päätyneet hieman erilaisiin ratkaisuihin riippuen siitä mitä halutaan painottaa. Suuri maksimiteho pääsääntöisesti kyllä tarkoittaa sitä, että alhainen minimiteho täytyy uhrata. Käytännössähän tämän näkee siitä, että useakin valmistaja tekee yhdestä pumpusta eri teholuokan vehkeistä muuttamalla ottotehoja.

Mutta kuten sanottua, oikeasta mitoituksestahan tässä on kysymys.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo johtopäätöksesi on täysin teoreettinen. Laitteiden todellinen toiminta esim. sulatustiheydet ja sopivuus tarvittavien lisälämpölähteiden kanssa (esim. takka) ovat erittäin tärkeitä seikkoja kun tuota energiatehokuutta lasketaan. Minusta energiatehokuudessa ei ole yksinomaan kyse vain laitteen tehosta vaan myöskin siitä kuinka laite toimii kaikissa olosuhteissa läpi lämmityskauden. Niinkuin olemme foorumissa huomioineet että erimerkkien toiminnoissa on ratkaisevia eroavaisuuksia myös energiatehokkuutta ajatellen.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

Omien pitkäaikaisten kulutusmittausten (1998-2006 ja 2006-2009=>ILP) perusteella syksyn (syys-marraskuu) lämmitysjaksolla tehdään suurin tili. Sitten toinen merkittävä jakso on kevättalvi. Keskitalvellakin säästöä syntyy, mutta silloin nämä valaistus yms muut tekijät tulevat korostetummin esille, puhumattakaan takan poltosta joka lisääntyy merkittävästi ja vie kuormaa pumpulta. Kovilla pakkasilla sitten lämmityskin saattaa olla hetkittäin päällä ja mittari juoksee.

Teoriassahan voi tehdä vaikka minkälaisia laskelmia, mutta itse luotan enemmän mitattuihin arvoihin. Toki eri talouksissa (elintavat, pumpun käyttö) ja tapauksissa (rakennus, pumppu, asennus) tilanne saattaa olla hyvinkin erilainen. Meillä se näyttää menevän näin.

Nuo sulatusasiat pitää myös ottaa huomioon. Syksyllä varsinaisia sulatuksia on aika vähän, vaikka vettä muodostuukin paljon jos ollaan plussan puolella. Keväällä taas (esim viime viikolla) sulatuksia on tosi harvassa, jos ollenkaan. Paukkupakkasilla näitä sulatuksia (ilman vedenmuodostusta) tulee sitten aika tiheään.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

jarip sanoi:

Teoriassahan voi tehdä vaikka minkälaisia laskelmia, mutta itse luotan enemmän mitattuihin arvoihin. Toki eri talouksissa (elintavat, pumpun käyttö) ja tapauksissa (rakennus, pumppu, asennus) tilanne saattaa olla hyvinkin erilainen. Meillä se näyttää menevän näin.

Klikkaa laajentaaksesi...

No niinhän se on että omia silmiään (ja mittauksiaan) sitä pitää jokaisen uskoa eikä suinkaan kaikkea teoriaa, faktaa ja "faktaa" jota täälläkin esitetään

Tosin tässä kyseisessä tapauksessa mittauksesi ja teoria ovat ihan saman suuntaisia. Nimittäin VTT:n testien mukaan tuo Panan XE9EKE näyttäisi juurikin olevan sen tyyppinen pumppu, joka on optimoitu korkeisiin COPeihin ja hyvään osatehoon (ja alhaiseen ottotehoon) korkeammissa lämpötiloissa. Mutta kun ilma kylmenee niin COP ja kokonaisteho laskevat aika jyrkästi. Eli noidenkin mittausten pohjalta arvioiden sillä saadaan juuri paras säästö vähän korkeammista lämpötiloissa.
Tulostahan voipi tutkailla vaikka täällä:
http://www.huoltojarvi.fi/esitteet/testit/VTT-S-10468-06e.pdf

Panallahan on myös tuo XE12EKE malli, joka lienee periaatteessa sama pumppu, mutta se on viritelty kovemmille maksimitehoille (ja samalla korkeammille minimiottotehoille). VTT testituloksia sille ei ole, mutta todennäköisesti sen COP käyrä lähtee vähän matalammalta mutta laskee loivemmin (eli korkeiden lämpötilojen COPista on uhrattu osa koville huipputehoille).
En väitä, että sillä välttämättä saisit suuremmat vuosisäästöt, mutta säästöjen kohdentuminen siirtyisi todennäköisesti enemmän kylmemmälle periodille. Pointtina tässä on lähinnä selventää eri pumppujen (saman merkkistenkin) erilaista luonnetta ja virittäminen erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Ja kuten sanottua, se oikea mitoitus on kaiken A ja O.

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

jarip sanoi:

Toki eri talouksissa (elintavat, pumpun käyttö) ja tapauksissa (rakennus, pumppu, asennus) tilanne saattaa olla hyvinkin erilainen.

Klikkaa laajentaaksesi...

siinäpä se... meillä ei esim. takan käyttö lissäänny, kun ei ole takkaa
(jne)

Vs: Varoituksen sana ennen hankintapäätöstä

jos on 2 10kW takkaa ja ilmaset puut,ni ei sitä muuta tarviikkaa.