TMR05E/2009 Ilppitesti

V

VesA

In Memoriam
Lehti tuli.

Mittaukset näyttävän tehdyn edellistä kertaa tolkullisemmin:

COP-arvot on mitattu

-20 -7 täysillä
-2 3000W
+2 2500W
+7 2000W

Antotehoilla, joten pumppuja pystyy paremmin vertailemaan.
Mukaanotetut Kiinanihmeet ovat jo ottoteholtaan selvästi pienempiä, joten ne eivät tässä mallissa pärjää...

Mikä siis antaa niiden lämmityskyvyistä todellisen kuvan.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

TM RK testin esittely ja testissä olleet laitteet löytyivät täältä:
http://www.rakennusmaailma.fi/artikkelit/9-sarjan-ilmalampopumput-vertailussa

"Ilmalämpöpumput vertailussa
Daikin FTXL 20G
Electrolux EXH09HX1
Haier HSU-09
Hitachi Premium 18SX8
Midea Castle 09-HRDN1
Zibro S1825S"

"Hyvä, oikein asennettu lämpöpumppu voi vähentää lämmitysenergian käyttöä selvästi yli puolella. Nykyisillä energian hinnoilla ilmalämpöpumppu säästää hankintahintansa jopa alle kolmessa vuodessa."

Tässä pitää muistaa että kyllä se asennuskin jotain maksaa. :)

Onko nuo valitut antotehotasot sopivia "keskikokoiseen omakotitaloon" ~120-140 m2 omakotitaloon josta ILPin vaikutusalueella on noin 80 m2?
Milestäni nuo pluslämpötilojen alueen tehottasot ovat liian kovia alla oma näkemykseni. Tällä tavalla laitteet olisi saatu testattua myös ehkä katkokäyntialueellakin. :cool:
  • +7 C 1000-1500 W
  • +2 C 1500-2000 W
 

Liitteet

  • RET-talon lämpötehon pysyvyyskäyrä.jpg
    RET-talon lämpötehon pysyvyyskäyrä.jpg
    87,1 KB · Katsottu: 896
Urtful

Urtful

Aktiivinen jäsen
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Joo aika hurjia antotehoja on...
Meillä lämmitysalueena -70 talossa noin 70neliötä ja Ulti ottaa tehoa luokkaa 300w kun ulkona +7 astetta...

Pitää olla paljon tilaa ja kuutioita että tarttee 2000W +7 asteessa...
 
V

VesA

In Memoriam
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Urtful sanoi:
Joo aika hurjia antotehoja on...
Meillä lämmitysalueena -70 talossa noin 70neliötä ja Ulti ottaa tehoa luokkaa 300w kun ulkona +7 astetta...

Pitää olla paljon tilaa ja kuutioita että tarttee 2000W +7 asteessa...
Klikkaa laajentaaksesi..

Juu.. vetoavat talon käyttöön mallina, joten kunhan tässä kerkiää niin pitää vähän ruotia kaikenmoista...
 
Z

zadah

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Pitihän se lehti taas ostaa.... Mutta ylltätyksekseni tuo testi oli tehty ihan hyvin. Ovat ilmeisesti ottaneet oppia saamistaan palautteista. Eli pitää vetää sanat takaisin "amatööri" professorista :)

Pumppujen sovittaminen tuohon tyyppitalon käyrään olisi voinut olla tosiaan vähän tarkempi, mutta verrattuna aikaisempiin testeihin, tämäkin suoritus oli jo loistava...

Lisäksi säästölaskelmat oli tehty niinkuin pitikin eli plussaa siitä ! Tosin olisihan noita päivätilastojakin ollut monelta vuodelta käytössä ,niin ei olisi tarvinut kuukauden keskilämpötiloja käyttää.

Jos olisivat vielä jaksaneet selittää miksi nuo "ei merkkipumput" eivät pärjänneet testissä olisi testi ollut lähes erinomainen... (Eli syynähän on yksinkertaisesti kapilaarin käyttö paisuntaelimenä, mikä ei missään nimessä sovi invertteri lämpöpumppuun)
 
V

vayne

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Jos olisivat vielä jaksaneet selittää miksi nuo "ei merkkipumput" eivät pärjänneet testissä olisi testi ollut lähes erinomainen... (Eli syynähän on yksinkertaisesti kapilaarin käyttö paisuntaelimenä, mikä ei missään nimessä sovi invertteri lämpöpumppuun)
Klikkaa laajentaaksesi..

Eiköhän nuo pienet ottotehot vaikuttaneet myös mutta yksiasia ihmetyttää (myös oma topic aiheelle löytyy) eli olkoon vaikka kapilaarivehkeitä mutta miksi niillä tulee samat vuosicopit kun "paremmilla" vehkeillä ? Näin nimittäin tapahtuu laajalti eteläsuomessa.

Siis suoraan vuosikulutuksesta laskettu coppi eli reaalisäästö.
 
J

jarip

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Olisiko lopulta niin, että hyvä vuosi-COP tuleekin silloin, kun lämpötiloissa -15 - 0 C ollaan edes tyydyttävällä tasolla, kunhan pumpusta löytyy tarpeeksi pieni alavääntö. Siis pumppu saa olla töissä ja COP-käyrällä suurimman osan aikaa, myös suojakeleillä.

Jos kyse on isommasta pumpusta, tilaa ja kuormaa on oltava tarpeeksi, ettei mennä katkolle kovin usein. Silloin puhutaankin pumpun mitoituksesta, ei niinkään merkistä tai mallista?

Yli - 20 pakkasilla ei ole juurikaan väliä vaikka olisi miinuksella tai jopa sammutettuna sen muutaman päivän vuodessa.
 
V

vayne

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Paljonko muuten ottotehot laitteilla tarkalleen oli eli paljon niissä oli eroa ? Vielä kun testissä kerrotaan cop:n olevan parempi jos pääsee osateholla paukuttamaan, eikä kone huuda täysiä niin aika eri kastiin laitteet joutuu. Toisille vaaditut antotehot menee vissiin osarilla ja toiset huutaa jopa täysiä ?

Lämmöntuotto pitää arvioida, jos kerran asuntoon hankkii pumppua, joka jaksaisi lämmittää yksinään. Silloin on turha ostaa sokkona sitä 9 sarjan pumppua, josta selviäisi esim teknisistä tiedoista olevan pieni otto/antoteho (ilmeisesti testin tekijät täten ajattelevat ostamisen tehtävän, kerran ottavat testiin eritehoisia pumppuja), vaan se missä tehoa piisaa. Se ei tarkoita sitä, että tämä pienempi tehoinen olisi huono vaihtoehto sille sopivassa tilassa.

Muista pumppujen ominaisuuksista sitten varmaan löytyy laatueroja keskenään vertailukelpoisin tuloksin eli taas jonkun mielestä hyvä testi ja toiset lyttää :D

Haluaisin nähdä sellaisen testin, missä laitteet valitaan mahdollisimman saman lämpötehon mukaan, oli ne sitten minkä numerosarjan pumppuja tahansa. Sitten siihen vielä osatehopainoitteinen (ei mikään laskettu oletettu osateho, vaan todellinen) pitkähkö mittausjakso, niin alkaa tulemaan vertailukelpopisia tuloksia todellisen lämmityksen kanssa ;)
 
V

VesA

In Memoriam
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

vayne sanoi:
Haluaisin nähdä sellaisen testin, missä laitteet valitaan mahdollisimman saman lämpötehon mukaan, oli ne sitten minkä numerosarjan pumppuja tahansa. Sitten siihen vielä osatehopainoitteinen (ei mikään laskettu oletettu osateho, vaan todellinen) pitkähkö mittausjakso, niin alkaa tulemaan vertailukelpopisia tuloksia todellisen lämmityksen kanssa ;)
Klikkaa laajentaaksesi..

No se '9' takoittaa juurikin pumpun tehoa.. 9000BTU/h eli siinä 2700W. Älä kysy missä oloissa ja onko ehkä kyse jäähdytyksestä.

Niinpä testi oli hyvä: siellä oli kaksi oikeasti 9-sarjan jäähdytyslaitetta ( Midea ja Zibro ), outolintu Haier ja sitten hyvin lajityypillisesti käyttäytyneet, mitä ilmeisimmin 12-mallista kesytellyt merkkipumput joiden teho oli pikemmin 12-luokkaa.
 
V

vayne

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

VesA sanoi:
vayne sanoi:
Haluaisin nähdä sellaisen testin, missä laitteet valitaan mahdollisimman saman lämpötehon mukaan, oli ne sitten minkä numerosarjan pumppuja tahansa. Sitten siihen vielä osatehopainoitteinen (ei mikään laskettu oletettu osateho, vaan todellinen) pitkähkö mittausjakso, niin alkaa tulemaan vertailukelpopisia tuloksia todellisen lämmityksen kanssa ;)
Klikkaa laajentaaksesi..

No se '9' takoittaa juurikin pumpun tehoa.. 9000BTU/h eli siinä 2700W. Älä kysy missä oloissa ja onko ehkä kyse jäähdytyksestä.

Niinpä testi oli hyvä: siellä oli kaksi oikeasti 9-sarjan jäähdytyslaitetta ( Midea ja Zibro ), outolintu Haier ja sitten hyvin lajityypillisesti käyttäytyneet, mitä ilmeisimmin 12-mallista kesytellyt merkkipumput joiden teho oli pikemmin 12-luokkaa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Juu tuo 9 tarkoittaa tehoa mutta ei siinä kukaan pysy. Ottoteho pakolliseksi ilmoituksiin niin voi kukin laskea tarvitsemansa lämmön. Kovilla pakkasilla kun se on alle cop 2. Muuten menee mainoksien mukaan persiilleen koko mitoitus.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

VesA sanoi:
No se '9' takoittaa juurikin pumpun tehoa.. 9000BTU/h eli siinä 2700W. Älä kysy missä oloissa ja onko ehkä kyse jäähdytyksestä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kyllä nyt on kyse juuri laitteen nimellisestä jäähdytystehosta. Tässä mielessä kaikille laitteille on annettu sama nimellisteho jäähdytyksellä.
=> Laitteet kuuluvat samaan kokoluokkaan!

Esim. Panan E9DKEW nimellisteho jäähdytyksellä on 8870 BTU/h eli 2,6 kW, saman laitteen nimellisteho lämmityksellä on 12300 BTU/h eli 3,6 kW.
Jäähdytysteho annetaan ulkolämpötilalla +35 C ja sisälämpötila +27 C. Lämmitysteho annetaan tutulla ulkolämpötila +7 C ja sisälämpötila +20 C.

Olisiko laitteet pitänyt valita sittenkin nimelliseltä lämmitysteholtaan saman kokoisiksi esim. 12500-13000 BTU/h ? :cool:
Tällöin edullisemman luokan laitteista olisi pitänyt valita pykälää isompi laite ns. 12 sarjalainen.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Tässä oli kerrottu kärkikolmikon yleisarvosanat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8254689#comment-38606084

Aiempi "jumbosijoilla" ollut merkki Hitachi oli tällä kertaa voittaja ja oli aika selvästi parempi aimpaa testivoittaja merkkiä Daikinia. :eek:
 
T

Tilator

Vieras
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Heh, enpä tiedä, tekeekö tämä meikäläisestä 'kanssarikollisen':

http://www.dimeks.fi/16

Saanen epäillä, että eivät ole paljon lupia kyselleet ;-)

Mahtaako olla vapaasti julkaistavissa, vaikka onkin vuoden takainen juttu.
 
J

jarip

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

janti sanoi:
Tässä oli kerrottu kärkikolmikon yleisarvosanat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8254689#comment-38606084

Aiempi "jumbosijoilla" ollut merkki Hitachi oli tällä kertaa voittaja ja oli aika selvästi parempi aimpaa testivoittaja merkkiä Daikinia. :eek:
Klikkaa laajentaaksesi..
Mitä tästä opimme? Kun aikansa testailee ja jatkuvasti muuttelee testiolosuhteita ja -menetelmiä, niin aina löytyy uusi voittaja. Tai ainakin sijat muuttuu. Tämähän tulee hyvin esille esim. TM:n rengas- ja autotesteissä.

Täsmälleen samat renkaat saattavat vaihtaa sijoituksia eri vuosina ja testivoittaja saattaa tippua paljonkin. Yleensä joku uusi malli voittaa, joka on sinänsä erikoista, koska tuskin renkaat niin huomattavasti kehittyvät että edellinen voittaja putoaisi vanhalla mallilla keskikastiin. Sama koskee autoja, joissa samat autot vaihtavat sijaa eri testeissä (tosin volkkari voittaa aina). Tulee siis mieleen, että ei oikein tiedetä mikä on olennaista tuotteen ominaisuuksissa. Periaatteessa mikä tahansa tuote voittaa testin, kun painotetaan niitä asioita joissa se on vahvoilla (halutaan voittavan).

Ainoa luotettava testimenetelmä vaikkapa näille pumpuille olisi rakentaa semmoinen järjestely, jossa simuloidaan koko lämmityskauden olosuhteet. Homma voitaisiin sitten ajaa läpi "syksystä kevääseen" vaikkapa 3 - 5 päivässä. Myös kosteusolosuhteet pitäisi huomioida ja antaa pumpun itse hoitaa tehonsäätö. Siis sisäyksikkö olisi tilassa, jota se pyrkii pitämään tasalämpöisenä kuten normaalisti asuntokin on. Sitten lopuksi katsottaisiin, paljonko sähköä kului eri pumpuilla tämän testin aikana -> vuosi-COP (vrt. auton keskikulutus).

Mitään pistemäisiä COP-lukuja ei tarvittaisi, oikeastaan voitaisiin unohtaa koko COP? Samalla näkisi, kuinka hyvin pumppu pitää lämmöt pyynnissä ja mihin asti tehot riittää = milloin pumppu alkaa huutamaan täysillä, eikä kykene pitämään pyyntiä. Yli -20 pakkasia ei saisi silti kovin paljon painottaa. Melu taas voitaisiin mitata pykälissä +7, 0, -7, -15, täysillä.

Sitten pitäisi tehdä myös käänteinen testi, onko pakkasella tehokas pumppu sittenkään hyvä katkokäyntialueella ja mihin se sijoittuu. Nimittäin se tehottomin värkki voi olla parempi tässä suhteessa ja tuottaa hyvän vuosi-COP:n. Tämä pumppu voisi olla jopa parempi pieniin tiloihin tai eteläsuomeen.
 
V

ValiantMan

Vieras
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

janti sanoi:
Olisiko laitteet pitänyt valita sittenkin nimelliseltä lämmitysteholtaan saman kokoisiksi esim. 12500-13000 BTU/h ? :cool:
Tällöin edullisemman luokan laitteista olisi pitänyt valita pykälää isompi laite ns. 12 sarjalainen.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tavis kuluttaja valitsee pumpun ilmoitetun kokoluokan mukaan, joten siinä mielessä on paikallaan vertailla aina saman esim. 9- tai 12-kokoluokan pumppuja. Jos valmistaja/maahantuoja sijoittaa pumpun väärään kokoluokkaan lämmöntuotton nähden, se on hänen häpeänsä ja kuluttajan harmi.
 
T

Tilator

Vieras
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

ValiantMan sanoi:
janti sanoi:
Olisiko laitteet pitänyt valita sittenkin nimelliseltä lämmitysteholtaan saman kokoisiksi esim. 12500-13000 BTU/h ? :cool:
Tällöin edullisemman luokan laitteista olisi pitänyt valita pykälää isompi laite ns. 12 sarjalainen.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tavis kuluttaja valitsee pumpun ilmoitetun kokoluokan mukaan, joten siinä mielessä on paikallaan vertailla aina saman esim. 9- tai 12-kokoluokan pumppuja. Jos valmistaja/maahantuoja sijoittaa pumpun väärään kokoluokkaan lämmöntuotton nähden, se on hänen häpeänsä ja kuluttajan harmi.
Klikkaa laajentaaksesi..

Juu juu, mutta Jantin oleellisin pointti olikin se, että luokittelu tehdään jäähdytystehon perusteella ja suomalaiset taas ostavat pumpun ensisijaisesti lämmitykseen ja tämä testikin on tehty lämmitystä painottaen.
 
V

vayne

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Juuri näin eli jos tehdään lämmitystesti niin valitaan siihen lämmityspuolen mukaan sopivat laitteet eikä jäähdytystehon puolesta.

Nyt tosiaan noin 12 luokan lämmityslaitteet pesi 9 luokan vastaavat.

Pitäisi vaikka Sulpun omien kehujensa sijaan tai jonkun muun tehdä työtä asian parissa, että myytävien pumppujen luokat ja tiedot saisi jonkun lämmitysstandardin, jonka mukaan pumppujen tiedot pitäisi suomessa ilmoittaa ja helpottaisi ostajan valintaa. Nyt kun laitteet myydään mielikuvitustiedoilla ja kirjavien testien voittajia alkaa olemaan tusina mainoksia koristamaan.
 
J

jarip

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Tilator sanoi:
ValiantMan sanoi:
janti sanoi:
Olisiko laitteet pitänyt valita sittenkin nimelliseltä lämmitysteholtaan saman kokoisiksi esim. 12500-13000 BTU/h ? :cool:
Tällöin edullisemman luokan laitteista olisi pitänyt valita pykälää isompi laite ns. 12 sarjalainen.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tavis kuluttaja valitsee pumpun ilmoitetun kokoluokan mukaan, joten siinä mielessä on paikallaan vertailla aina saman esim. 9- tai 12-kokoluokan pumppuja. Jos valmistaja/maahantuoja sijoittaa pumpun väärään kokoluokkaan lämmöntuotton nähden, se on hänen häpeänsä ja kuluttajan harmi.
Klikkaa laajentaaksesi..

Juu juu, mutta Jantin oleellisin pointti olikin se, että luokittelu tehdään jäähdytystehon perusteella ja suomalaiset taas ostavat pumpun ensisijaisesti lämmitykseen ja tämä testikin on tehty lämmitystä painottaen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Näin justiinsa. Eihän näillä luvuilla 9 tai 12 ole merkitystä kun ne meinaa jäähdytystehoja, vaan pumpun lämmitysteholla. Talon energiankulutus pitää tiedostaa ja valita pumppu sen mukaan. Vaikka vaihtoehtoina olisi kaksi 9-sarjalaista, valitaan tehokkaampi isoon tarpeeseen ja vähemmän tehokas pieneen. Sama koskee näitä testejä, samantehoiset pumput samaan testiin, oli sitten mallimerkintä 7, 9, 12 tai 15.

Olen aika varma, että perustaapertajalle 9 tai 12 ei kerro paljoakaan, mutta esim 4500 W tai 6000 W kertoo jo vähän jotakin. Onhan 2-litraisia autojakin, joissa tehot saattavat vaihdella tosi rajusti. Silti ne on kakslitraisia. Jos tarvitsee tehoja vaikka 200 hv, valinnanvaraa löytyy 1,6 - 6 litraisista. Näin on myös pumpuissa.
 
V

vayne

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Aippi sanoi:
Daikinin FTXL on paremminkin 7 sarjalainen oikeampi koko 9 sarjaan olisi ollut FTXL25
Klikkaa laajentaaksesi..

Joo tuo Daikini väänsi kyllä hyvin, jos pienet ottotehot taulukossa pitää kutinsa. Siinä tosiaan jo pari luokkaa eroa lämmitysluokissa isompiin verrattuna.
 
T

tet

Hyperaktiivi
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

janti sanoi:
Kyllä nyt on kyse juuri laitteen nimellisestä jäähdytystehosta. Tässä mielessä kaikille laitteille on annettu sama nimellisteho jäähdytyksellä.
=> Laitteet kuuluvat samaan kokoluokkaan!
Klikkaa laajentaaksesi..

Lueskelin testin pikapikaa läpi työpaikalla, ja kiinnitin huomiota juuri tähän seikkaan - artikkelissa väitettiin että kokoluokka tarkoittaa 9000 Btu/h lämmitystehoa, vaikka oikeasti se tarkoittaakin jäähdytystehoa. Mahtoikohan olla niin, että testaajat oikeasti luulivat sen tarkoittavan lämmitystehoa ja sen takia valitsivat kaikki laitteet samasta 9-luokasta mukamas saman lämmitystehon omaavina. :eek:

Muutoin testi vaikutti tosiaan aika asialliselta tällä kertaa, isoin miinus siinä lienee testiin valikoitunut laitekanta - kuusi "marginaalimerkkiä" (marginaali ei ole haukkumasana vaan tarkoittaa tässä vain sitä että kyseiset merkit eivät käsittääkseni ole myyntivolyymeiltaan kärkipäässä Suomessa vaan pikemminkin päinvastoin).
 
L

Lämpö

Vieras
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Noiden merkkien osalta meidän myyntiosuus reilusti alle 0,1% ;D
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Aippi sanoi:
Daikinin FTXL on paremminkin 7 sarjalainen oikeampi koko 9 sarjaan olisi ollut FTXL25
Klikkaa laajentaaksesi..

Samalla perusteella myös Hitachilla olisi pitänyt olla pykälää isompi laite RAS-25SX8/RAC-25SX8.
Tämän 25-sarjalaisen Hitachin tehoaluehan on lämmityksellä 0,6-5,8 kw ja nimellisteho 3,2 kW
Daikinin FTXL25G mallin tehoalue lämmityksellä olisi ollut 1,7-6 kW ja nimellisteho 3,4 kW

=> Tuskimpa tämä 25-sarjalaisten mukaantulo olisi siis lopputuloksiin vaikuttanut. :cool:

Tässäpä testissä olleiden laitteiden nimellistehot:
(poimin nämä esitteistä taikka service manuaaleista)
lämmitysteho jäähdytysteho
Daikin FTXL 20G 2,7 kW 2,0 kW
Electrolux EXH09HX1 ?? (3,2 kW) ?? (2,5 kW) (ei ilmoitettu, suluissa Sharp XP9GHR)
Haier HSU-09 3,2 kW 2,6 kW
Hitachi Premium 18SX8 2,3 kW 1,8 kW
Midea Castle 09-HRDN1 2,6 kW (9000 Btu/h) 2,5 kW (8500 Btu/h)
Zibro S1825S 3,0 kW 2,6 kW
 
Jumary

Jumary

Aktiivinen jäsen
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

tet sanoi:
Muutoin testi vaikutti tosiaan aika asialliselta tällä kertaa, isoin miinus siinä lienee testiin valikoitunut laitekanta - kuusi "marginaalimerkkiä" (marginaali ei ole haukkumasana vaan tarkoittaa tässä vain sitä että kyseiset merkit eivät käsittääkseni ole myyntivolyymeiltaan kärkipäässä Suomessa vaan pikemminkin päinvastoin).
Klikkaa laajentaaksesi..

No kyllä oli outo testiin valittu laitekanta !!! Itse testi vaikutti ihan asialliselta, mutta olisin kyllä odottanut että myös laitteiden muutkin ominaisuudet kuin vain teho ja COP jne. olisi otettu testissä huomioon.
Ne lienee ne tärkeimmät, mutta kyllä minusta ilmavirran suuntaus mahdollisuudet on kanssa aika tärkeä ominaisuus. Haierissa lienee testin ainoana pumppuna kosteudenpoisto toiminnossa prosentti säätö !?

Vähän tyhjä maku jäi tuosta testistä huononlaitekannan vuoksi. Tässäkö oli tämän vuoden testit ? ja ens vuonna taas 6 pumppua...Kyllä pumppuja pitäisi olla samassa testissä paljon useammalta merkiltä.
 
T

tuuma

Vieras
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Jumary sanoi:
Vähän tyhjä maku jäi tuosta testistä huononlaitekannan vuoksi. Tässäkö oli tämän vuoden testit ? ja ens vuonna taas 6 pumppua...Kyllä pumppuja pitäisi olla samassa testissä paljon useammalta merkiltä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Jäi myös luettuani ihan yhtä tyhjän kanssa oleva fiilis. Kummia vimpaimia, ajattelin lukiessani ::)
 
T

tet

Hyperaktiivi
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Jumary sanoi:
Haierissa lienee testin ainoana pumppuna kosteudenpoisto toiminnossa prosentti säätö !?
Klikkaa laajentaaksesi..

Hitachissa näyttää olevan myös. Samoin sen kuivaustoiminto on fiksu, sekä jäähdyttää että lämmittää samanaikaisesti, ei mene torppa kylmäksi kuivauksella.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Onko kukaan huomannut seuraavaa: TM RK 8/2008 ja TM RK 5E/2009 testien säästölaskelmat on tehty samalle normitalolle (~140 m2).

Testin säätöpotentiaali pylväitä tutkiessa voi tulla siihen päätelmään että Etelä- ja Keski-Suomessa ei ole merkittystä valitseeko normaali kokoiseen omakotitaloon sitten 9- tai 12-sarjalaisen, koska parhailla pumpuilla säätöpotentiaali on lähes sama laitteen koosta riippumatta.

=> Tosielämässä sijoituspaikka ja käyttötottumukset ratkaisevat enemmän kuin oikean ILP kokoluokan valinta.

Pohjoisessa (Sodankylä) erot 9- ja 12-sarjalaisten säästöpontentiaaleissa kasvavat, mutta kummankin testin parhaimmiston välillä ei silloinkaan ole säätöpotentiaaleissa merkittäviä eroja.
Sama on tilanne Etelä-Suomessa huonoimpien ja parhaimpien testissä olleiden laitteiden säätöpotentiaalien välillä, kun lämmitysenergian tarve on noin 10 MWh/a (erot ovat marginaalisia).

=> Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tärkemmäksi tulevat laitteen suorituskykyarvot. Etelä-Suomessa laitteen muut ominaisuudet voivat laitevalinnassa olla painoarvoltaan merkittävämmät (melu, ulkonäkö, pohjansulanpitoratkaisut etc.), kuin varsinaiset suorituskykyarvot.
 
V

ValiantMan

Vieras
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

jarip sanoi:
Näin justiinsa. Eihän näillä luvuilla 9 tai 12 ole merkitystä kun ne meinaa jäähdytystehoja, vaan pumpun lämmitysteholla. Talon energiankulutus pitää tiedostaa ja valita pumppu sen mukaan. Vaikka vaihtoehtoina olisi kaksi 9-sarjalaista, valitaan tehokkaampi isoon tarpeeseen ja vähemmän tehokas pieneen. Sama koskee näitä testejä, samantehoiset pumput samaan testiin, oli sitten mallimerkintä 7, 9, 12 tai 15.

Olen aika varma, että perustaapertajalle 9 tai 12 ei kerro paljoakaan, mutta esim 4500 W tai 6000 W kertoo jo vähän jotakin. Onhan 2-litraisia autojakin, joissa tehot saattavat vaihdella tosi rajusti. Silti ne on kakslitraisia. Jos tarvitsee tehoja vaikka 200 hv, valinnanvaraa löytyy 1,6 - 6 litraisista. Näin on myös pumpuissa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tavis autonostaja valitsee myös autonsa kokoluokan, ei teholuokan mukaan. Huolimatta siitä, että numeroluokitus on tehty jäähdytyskäyttöä silmällä pitäen, on se edelleen (yksi) pätevä peruste vertailla laitteita. Toki autopuolellakin tehdään vertailuja (muistissa esim. Corolla 1,6 vs. Neon 2,0 aut). Tehon lisäksi voisi yhtä hyvin laittaa vertailuperusteeksi hinnan. Mutta ihan miten vaan, pääasia että vertaillaan. :)
 
V

vayne

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

janti sanoi:
Onko kukaan huomannut seuraavaa: TM RK 8/2008 ja TM RK 5E/2009 testien säästölaskelmat on tehty samalle normitalolle (~140 m2).

Testin säätöpotentiaali pylväitä tutkiessa voi tulla siihen päätelmään että Etelä- ja Keski-Suomessa ei ole merkittystä valitseeko normaali kokoiseen omakotitaloon sitten 9- tai 12-sarjalaisen, koska parhailla pumpuilla säätöpotentiaali on lähes sama laitteen koosta riippumatta.

=> Tosielämässä sijoituspaikka ja käyttötottumukset ratkaisevat enemmän kuin oikean ILP kokoluokan valinta.

Pohjoisessa (Sodankylä) erot 9- ja 12-sarjalaisten säästöpontentiaaleissa kasvavat, mutta kummankin testin parhaimmiston välillä ei silloinkaan ole säätöpotentiaaleissa merkittäviä eroja.
Sama on tilanne Etelä-Suomessa huonoimpien ja parhaimpien testissä olleiden laitteiden säätöpotentiaalien välillä, kun lämmitysenergian tarve on noin 10 MWh/a (erot ovat marginaalisia).

=> Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tärkemmäksi tulevat laitteen suorituskykyarvot. Etelä-Suomessa laitteen muut ominaisuudet voivat laitevalinnassa olla painoarvoltaan merkittävämmät (melu, ulkonäkö, pohjansulanpitoratkaisut etc.), kuin varsinaiset suorituskykyarvot.
Klikkaa laajentaaksesi..

Vähän samaa säästöpotentiaalia tukee noi mun vuosicop ihmettelyt eteläsuomessa eli aivan sama mikä laite on seinällä.
 
S

SON

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Tulipahan luettua tämä artikkeli läpi.

Muutamia kysymyksiä, seikkoja pisti silmään. Ensiksi voiko esimerkiksi kuvasta 6 (sivu 20) päätellä että kolme huonointa ovat kapillaari koneita ja muut ovat elektronisia paisuntaventtiilikoneita. Toiseksi, jos näin on, samasta kuvasta voisi päätellä että näiden kahden paisuntaventtiillityypin energiansäästäero/ vuosi n. 7...10%. Tätä viimemainittua taustaa vasten olisi mielenkiintoista tietää kunkin ILP:n takaisinmaksuaika esimerkiksi suoraan sähkölämmitykseen verrattessa. Kunkin ILP:n hintahan oli tutkimuksessa ilmoitettu. Tämän kokonaistaloudellisuustarkastelun poisjäänti tämänkaltaisessa tutkimuksessa heikentää mielestäni tutkimuksen arvoa oleellisesti.

Käsittääkseni pääosa ihmisistä ostaa ILP:n, tavoitteenaan hyötyä sen avulla taloudellisesti. ;D

Ps.
Jos tähän tutkimukseen "ymppäisi" tämän viimeisimmän Ultimatemarketin sisäpiiritarjouksen pumppujen suoritusarvot "oikaistuna" ja hinnat, saattaisi takaisinmaksuaikataulukko olla mielenkiintoinen. ;D
 
S

simppa

Vieras
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Olis myös kiva tietää oliko kaikissa pumpuissa oikea määrä kylmäainetta vai oliko joukossa tehtaalta tullessa vajaa täyttöisiä ? Myöskin kennojen pinta alat kiinnostais,ainakin panasonikin käyttöohjeesta löytyi.
 
Z

zadah

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

SON sanoi:
Tulipahan luettua tämä artikkeli läpi.

Muutamia kysymyksiä, seikkoja pisti silmään. Ensiksi voiko esimerkiksi kuvasta 6 (sivu 20) päätellä että kolme huonointa ovat kapillaari koneita ja muut ovat elektronisia paisuntaventtiilikoneita. Toiseksi, jos näin on, samasta kuvasta voisi päätellä että näiden kahden paisuntaventtiillityypin energiansäästäero/ vuosi n. 7...10%. Tätä viimemainittua taustaa vasten olisi mielenkiintoista tietää kunkin ILP:n takaisinmaksuaika esimerkiksi suoraan sähkölämmitykseen verrattessa. Kunkin ILP:n hintahan oli tutkimuksessa ilmoitettu. Tämän kokonaistaloudellisuustarkastelun poisjäänti tämänkaltaisessa tutkimuksessa heikentää mielestäni tutkimuksen arvoa oleellisesti.
Klikkaa laajentaaksesi..

Niin, mutta kun asiaa tarkastelee vähän tarkemmin, niin kapilaari koneella tippuu sekä antoteho, että cop (ja lisäksi käyttöikä, mikäli kone saa paljon nestettä)

Esimerkiksi jos cop on n 0,8 eev koneen copista ja antoteho samoin 0,8 eev koneen tehosta, niin kerrannaisvaikutuksena kapilaari koneen hyöty on 0,64 eev koneesta. Noin rukkasella...
 
S

SON

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Aivan oikein.
Elikkä jos otetaan noita testin lukuja niin tuottopuolella kuvasta 6 ( Säävyöhyke 1, eli eteläinen suomi) saataisiin näiden oletettujen EEV/ kapillarikoneiden suhdeluvuksi 0.6/0.67 ja COPn osalta kuvasta 1 ei kyllä saa vuotuista COP arvoa mutta noin suuruusluokkana kait voisi sanoa että 2/2.5 suhteessa liikutaan, joten jos hieman tarkennetaan, saataisiin 0.9* 0.8= 0.72.

Voisipa tätä tarkastella toisinkin:

1 EEV kone:
Suora sähkölämmitys 12.000kWh/a * 0.33 = 4.000kWh/a
ILP sähkö (12.000-4.000)kWh/a /2.5 = 3.200 "
Yhteensä ostettava sähköenergia = 7.200 "
Ja säästö 12.000 kWh/a- 7.200 kWh/a = 4.800 kWh/a


2 kapillaarikone:
Suora sähkölämmitys 12.000kWh/a * 0.4 = 4.800kWh/a
ILP sähkö (12.000-4.800)kWh/a /2.0 = 3.600 "
Yhteensä ostettava sähköenergia = 8.400 "
Ja säästö 12.000 kWh/a- 8.400 kwh/a = 3.600 kWh/a

Eli näin laskien ero tässä tapauksessa olisi = 1.200 kWh/a ja jos käytetään
sähköenergian yksikköhintana 0.1 €/kWh saadaan vuotuiseksi eroksi 120 € ja ..........

Meniköhän oikein? ;D
 
Z

zadah

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Kokeilin itsekkin laskea tuolla omalla ILP säästölaskurilla, joka käyttää vuoden 2008 päivittäisiä säätilastoja painottaen vuorokauden kylmintä lämpötilaa 2/3:aa ja lämpimintä 1/3. Tässä käytetään noita TM:stä saatuja pumppukohtaisia COPpeja ja tehoja... Eli tuloksen pitäisi olla jopa tarkempi kuin TM:n kuukausi keskilämpötiloilla laskettuna... :)


Tulokset ovat hiukan erilaisia:

EDIT : toisaalta SONnilla oli tarkastelussa tuo etelä suomen säävyöhyke, jossa eroa ei hirveästi kerkeä tulemaan...
 

Liitteet

  • Pumppuvertailu.jpg
    Pumppuvertailu.jpg
    111 KB · Katsottu: 452
  • säästötvsulkoläm.JPG
    säästötvsulkoläm.JPG
    36,8 KB · Katsottu: 446
S

SON

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Jantille toivomus jos satut lukemaan tämän.

Olisko helposti saatavissa varmistus siitä mitkä testissä olleet ILP:t ovat EEV- ja mitkä kapillaari p- venttiilisiä.

Kiitoksia etukäteen.
 
Z

zadah

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Itselle on ainoastaa epäselvä tuo HAIER, sillä se on kohtuu hintava kapilaari koneeksi.... Suorituskyky on ainakin kapilaari luokkaa.

Tuosta voi päätellä missä on kapilaari ja missä EEV ;) :
 

Liitteet

  • pumpputesti09.JPG
    pumpputesti09.JPG
    41,5 KB · Katsottu: 498
T

teukka

Vieras
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Näyttäisi siltä, että se on tuo RET sellainen EEV-kapine? ;D

Mitä tarkoittaa tuo säästö kW/h vs. ulkolämpötila?
 
Z

zadah

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

teukka sanoi:
Näyttäisi siltä, että se on tuo RET sellainen EEV-kapine? ;D

Mitä tarkoittaa tuo säästö kW/h vs. ulkolämpötila?
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuosta näkyy vuorokauden kw/h säästöt kyseisessä ulkolämpötilassa RET- tyyppitalossa.
 
T

teukka

Vieras
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Onkohan tuossa yksikössä joku vika. Ymmärtäisin, että 40 kW/h voisi tarkoittaa 40 kW:n tehoa jokaista tuntia kohti eli noin 1000 kWh/vrk?

En ole tutustunut ollenkaan tuohon testiin, joten en ehkä ymmärrä mistä on kyse. Onko tuo joku testiin liittyvä käsite? :cool:
 
S

SON

Vakionaama
Vs: TMR05E/2009 Ilppitesti

Jos hieman jatketaan tätä taloudellissuustarkastelua tuon aiemman laskelman perusteella ja pidetään esimerkkitalona taloa joka kuluttaa lämpöenergiaa 12.000 kWh/a, lisätään siihen lammin käyttövesi (lkv) 3.000...4.000 kWh/a ja taloussähköä 5.000 kWh/a, ollaan aika lähellä uudehkoa keskiverto pientaloa jonka sähkön kokonaiskulutus olisi 20.000...21.000 kWh/a luokkaa. Talo vaikuttaa I vyöhykkeellä eteläisessä Suomessa.

Taloon harkitaan lämpöpumppua testin teknisten suoritusarvojen ja -hankintahintojen perusteella joihin lisätään asennushinta 600€.

Tällöin saadaan suurinpiirtein seuraava vertailutilanne suoraan sähkölämmitykseen:

EEV pumput: hankintahinta 2.100 €, säästö 480 €/a ja takaisinmaksuaika 2.100 €/480€/a = 4.4 vuotta
Kap.pumput: " 1.350 €, " 360 €/a " 1.350 €/360€/a = 3.8 vuotta


ja kun verrataan pumppuja keskenään saadaan:

(2.100-1.350)€/ (480-360) €/a = 6.3 vuotta joka tarkoittaa sitä että tuon ajan jälkeen EEV
pumppu alkaisi tuottamaan taloudellista hyötyä 120 € vuosivauhdilla kapillaaripumppuun verrattuna.

Kommentteja.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom