V
vantaalainen
Vieras
Reilu kuukausi on kulunut asennuksesta ja syyskuun kulutuslukemat tiedossa. Vanha järjestelmä oli noin 5-6 kuution lämminvesivaraaja, joka lämpesi yösähköllä. Kulutuslukemia on vuosien varrella saatu painettua alas sen jälkeen kun opin ymmärtämään edes jotakin vanhasta systeemistä, varaaja lämpötilaa laskettiin 80 asteesta noin 60 asteeseen, vastuksia ei tarvinnutkaan pitää kaikkia päällä jne. Hankimme ajan saatossa myös varaavan takan (Nunnauuni Kaisa) joka auttoi sähkön säästössä.
Vanhat kulutuslukemat olen kaivanut Vantaan Energialta, lukemat ovat tallessa vuodesta 2004. Enimmillään sähköä on mennyt syyskuussa reilut 1800 kWh. Viime vuonna oltiin minimissä, 1500 kWh. Tuosta päiväsähkön osuus on ollut noin 300 kWh. Koko vuoden kulutus on ollut huonoimmillaan 32000 kWh, viime vuonna 27000 kWh.
Viime syyskuussa sähköä kului aika tarkasti 920 kWh, josta 480 kWh yösähköä. En osaa laskea tästä lämpöpumpun tai lämmityksen osuutta, koska koko lämmitysjärjestelmä uusittiin. Pelkällä sähkökattilan uusimisellaikin oltaisiin varmasti päästy säästöihin. Voisi kuvitella että nytkin sekalaista sähköä olisi kulunut sellaiset 300 kWh, joten lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuotantoon voisi kai laskea kuluneen reilut 600 kWh. Lämmintähän toki oli, mutta kun vanhassa pidettiin sitä 5 kuutiota kuumana siksi että saimme lämmintä käyttövettä, niin hurjaltahan se tuntuu.
Nyt vastuksia ei Elomaxissa ole tarvittu lainkaan paitsi legioonalaissyklissä, josta vehje itse huolehtii.
Kylmimillään täällä on ollut jotakin 0 - +1 astetta parina aamuna, ja ulkoyksikköä on tullut käytyä katselemassa aika tiuhaan. Sulatuksen kanssa ei ole ollut mitään ihmettelemistä; sulatusvedet meillä ohjataan putkea pitkin sisään lattiakaivoon, huurua tai jäätä ei Carrierin päällä ole näkynyt. Yllätyin vehkeen hiljaisuudesta, olin kuullut kehuja äänen tasosta muilta Stingerin omistajilta mutta silti tämä on hiljaisempi kuin kuvittelin. Invertteripumppu pyörittelee kuitenkin sen verran kuin tarvitsee, täysillä ei vielä ole menty. Mutta odotellaan, kyllä se keli tästä kovenee!
Sitten vähän ympäristöstä missä uusi järjestelmä pyörii: Vanhempi lapsi on muuttanut kotoa, nyt meitä on täällä kaksi aikuista ja poika. Saunomme aika tiuhaan, 3-4 kertaa viikossa. Talo on osin tiilivuorattu puurakenteinen, yksikerroksinen 120 neliöinen ratkaisu. Kylppärissä on lattialämmitys sähköllä, muutoin meillä on patterilämmitys. Taloa lämmittää 8 lämpöpatteria, putket kulkevat eristämättömänä katon rajassa. Lisäksi meillä on jalasmökki, noin 20 neliötä. Talvisin siellä on pidetty reilua 10 astetta, eristys on ihan olematon. Eipä tässä asunnon eristyksissäkään ole kehumista, rakennettu 1970-luvun puolivälissä, lattian ja seinän välit ovat hohkavat kylmää pakkasilla. Talo on suoraan kallion päällä, kallion päällä hiekka ja 10 cm styrox, sen päällä betoni. Katon eristys kohtalainen, puhallusvillat voisi vielä asentaa. Olohuoneessa miltei koko seinän kokoinen ikkuna. 4 ulko-ovea, joista kolme semmoisia parvekeovityyppisiä.
Lämmitysjärjestelmässä mennään asennuksen aikaisilla asetuksilla. Elomaxiin asetettua lämpökäyrää 1 ei ole tarvinnut muuttaa, lämpötila on ollut tasaiset +20 astetta. Suunnitelmana on että -15 asteessa vastukset tulevat lämmityksen avuksi, edellyttäen että valitsemamme lämpökäyrä tuottaa tarpeeksi lämpöä taloon. Emme asentaneet sisälämpötila-anturia, katsotaan tarvitaanko sitä lainkaan. Stingeriin ei otettu lämpökäyrää käyttöön, sillä tuotetaan tasalämpöistä vettä. Lämmin vesi ei ole suihkusta loppunut kesken, vastuksia ei siis vielä käytetä lainkaan.
Koitan panna jossakin vaiheessa kuvia systeemistä.
Vanhat kulutuslukemat olen kaivanut Vantaan Energialta, lukemat ovat tallessa vuodesta 2004. Enimmillään sähköä on mennyt syyskuussa reilut 1800 kWh. Viime vuonna oltiin minimissä, 1500 kWh. Tuosta päiväsähkön osuus on ollut noin 300 kWh. Koko vuoden kulutus on ollut huonoimmillaan 32000 kWh, viime vuonna 27000 kWh.
Viime syyskuussa sähköä kului aika tarkasti 920 kWh, josta 480 kWh yösähköä. En osaa laskea tästä lämpöpumpun tai lämmityksen osuutta, koska koko lämmitysjärjestelmä uusittiin. Pelkällä sähkökattilan uusimisellaikin oltaisiin varmasti päästy säästöihin. Voisi kuvitella että nytkin sekalaista sähköä olisi kulunut sellaiset 300 kWh, joten lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuotantoon voisi kai laskea kuluneen reilut 600 kWh. Lämmintähän toki oli, mutta kun vanhassa pidettiin sitä 5 kuutiota kuumana siksi että saimme lämmintä käyttövettä, niin hurjaltahan se tuntuu.
Nyt vastuksia ei Elomaxissa ole tarvittu lainkaan paitsi legioonalaissyklissä, josta vehje itse huolehtii.
Kylmimillään täällä on ollut jotakin 0 - +1 astetta parina aamuna, ja ulkoyksikköä on tullut käytyä katselemassa aika tiuhaan. Sulatuksen kanssa ei ole ollut mitään ihmettelemistä; sulatusvedet meillä ohjataan putkea pitkin sisään lattiakaivoon, huurua tai jäätä ei Carrierin päällä ole näkynyt. Yllätyin vehkeen hiljaisuudesta, olin kuullut kehuja äänen tasosta muilta Stingerin omistajilta mutta silti tämä on hiljaisempi kuin kuvittelin. Invertteripumppu pyörittelee kuitenkin sen verran kuin tarvitsee, täysillä ei vielä ole menty. Mutta odotellaan, kyllä se keli tästä kovenee!
Sitten vähän ympäristöstä missä uusi järjestelmä pyörii: Vanhempi lapsi on muuttanut kotoa, nyt meitä on täällä kaksi aikuista ja poika. Saunomme aika tiuhaan, 3-4 kertaa viikossa. Talo on osin tiilivuorattu puurakenteinen, yksikerroksinen 120 neliöinen ratkaisu. Kylppärissä on lattialämmitys sähköllä, muutoin meillä on patterilämmitys. Taloa lämmittää 8 lämpöpatteria, putket kulkevat eristämättömänä katon rajassa. Lisäksi meillä on jalasmökki, noin 20 neliötä. Talvisin siellä on pidetty reilua 10 astetta, eristys on ihan olematon. Eipä tässä asunnon eristyksissäkään ole kehumista, rakennettu 1970-luvun puolivälissä, lattian ja seinän välit ovat hohkavat kylmää pakkasilla. Talo on suoraan kallion päällä, kallion päällä hiekka ja 10 cm styrox, sen päällä betoni. Katon eristys kohtalainen, puhallusvillat voisi vielä asentaa. Olohuoneessa miltei koko seinän kokoinen ikkuna. 4 ulko-ovea, joista kolme semmoisia parvekeovityyppisiä.
Lämmitysjärjestelmässä mennään asennuksen aikaisilla asetuksilla. Elomaxiin asetettua lämpökäyrää 1 ei ole tarvinnut muuttaa, lämpötila on ollut tasaiset +20 astetta. Suunnitelmana on että -15 asteessa vastukset tulevat lämmityksen avuksi, edellyttäen että valitsemamme lämpökäyrä tuottaa tarpeeksi lämpöä taloon. Emme asentaneet sisälämpötila-anturia, katsotaan tarvitaanko sitä lainkaan. Stingeriin ei otettu lämpökäyrää käyttöön, sillä tuotetaan tasalämpöistä vettä. Lämmin vesi ei ole suihkusta loppunut kesken, vastuksia ei siis vielä käytetä lainkaan.
Koitan panna jossakin vaiheessa kuvia systeemistä.
