|
ArtoM
|
 |
« Vastaus #75 : 15.03.10 - klo:09:49 » |
|
Tekaisin yhdestä ilpin sisäyksiköstä kellarin portaikkoon puhallinkonvektorin. Pistin sen sarjaan eteisen patterin ja vessan lattiapiirin kanssa,
noista kun kovilla pakkasilla paluukin on tahtonut nousta korkeaksi (Tekovirhe, joo. Niillä kun on omat piirit talon yksiputkisysteemin rinnalla.)
Kokonaisuuteen vaikuttaa kuitenkin niin paljon, että nyt vilppi pysyy avittamassa näissä Siperiakeleissäkin. Vaikka se koppi nyt ei ole kuin vajaa
kaksi, niin mielenkiinnolla odotan vähän lämpöisempää keliä. Näyttää nimittäin siltä, että kaikki mitä saa pois paluuveden lämmöstä johonkin hyötyyn,
on liki ilmaista. Nyt sitten kellarin portaikko onkin talon lämpimin paikka...
Jouduitko modaamaan yhtään sisäyksikön putkikiertoja? Kylmäaineelle tehty putkitus kun on lähtökohtaisesti vedelle aika tiukka, eli painehäviötä pitäisi tulla ja mahdollisesti ääntä sen myötä. Laitoitko jonkunlaisen säätöventtiilin myös? Mittaatko sulatuksessa myös verkostosta napatun sulatusenergian vai vähennätkö sen laskennallisesti COPpia laskiessasi? Muuten projektistasi, tuloksethan saavat meidät tehdasvalmisteisia kauppaavat häpeämään. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
jussi
|
|
« Vastaus #76 : 15.03.10 - klo:12:02 » |
|
Kyllä sitä sisäyksikköä piti modata, diffusori ja ohuet putket pois. Ne kaikki neljännestuuman kennolenkit on juotettu yhden 15millisen sivuun.
Isompi pää sai olla omillaan, eli ne kolme ~8millistä yhteen (tässä kennossa kuhunkin tulee kaksi neljännestuumaista).
Säätöventtiiliä ei ole, mutta tein pienellä hystereesillä olevan kaksoistermostaatin siihen. Toinen osa mittaa veden lämpöä ja käynnistää
puhaltimen, kun veden lämpö on riittävän korkea, toinen taas ei anna puhaltimen käydä, jos ilma ympärillä on turhan lämmintä.
Sulatukset on mukana sähkön kulutuksessa. Sulatuksen toiminnasta juttua aikaisemmin tässä tarinassa...
Tehdasvalmistajilla on riesanaan paljon sellaisia juttuja, mistä minun ei tarvinnut välittää. Helppo asennettavuus, sopivuus moneen kohteeseen,
osien hinta ja saatavuusvarmuus, rakenteen yksinkertaisuuteen pyrkiminen, kylmäaineen ja materiaalin määrä yleensä jne.
Toisaalta taas, ohan siellä suunnittelu ja toteutusresursseja ihan eri lailla. Siihen nähden pidän itsekin teostani onnistuneena.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 15.03.10 - klo:13:21 kirjoittanut jussi »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
ArtoM
|
|
« Vastaus #77 : 15.03.10 - klo:19:10 » |
|
Sulatukset on mukana sähkön kulutuksessa. Sulatuksen toiminnasta juttua aikaisemmin tässä tarinassa...
Sen olinkin huomannut, että sähkön osuus on mukana, mutta kiinnosti miten muu sulatuksessa kuluva energia on huomioitu COP-laskennassa. Pollucomhan ei mittaa kahteen suuntaan samanaikaisesti, joten onko toinen pollucom valjastettu sulatusmittaukseen, tai onko lämmitysverkosta otettava, sulatukseen kuluva energia huomioitu jotenkin muuten laskennallisesti COP-laskennassa? |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
jussi
|
|
« Vastaus #78 : 15.03.10 - klo:22:01 » |
|
Sulatuksen lämpöenergia otetaan pelkästään tulistuslämmöllä lämpiävästä varaajasta. Varsinainen lauhdutin kokonsa takia lämmittää sulatuksen
ajan. Eli lauhduttimen lähtö on lämpimämpi, kuin tulo, vaikkei se varsinaisesti tietenkään "lämmitä". Lisäksi normaalitilanteessa sulatus kestää
noin minuutin, siinä ajassa ei kulu paljon kumpaakaan. (sähkö ja lämpö)
Sulatuksen toiminta on raju kompuralle, katsotaan kauanko kestää. (toimii valmistajan tarkoittamalla tavalla, ei minun tekosia)
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
ArtoM
|
|
« Vastaus #79 : 16.03.10 - klo:17:16 » |
|
Sulatuksen lämpöenergia otetaan pelkästään tulistuslämmöllä lämpiävästä varaajasta. Varsinainen lauhdutin kokonsa takia lämmittää sulatuksen
ajan. Eli lauhduttimen lähtö on lämpimämpi, kuin tulo, vaikkei se varsinaisesti tietenkään "lämmitä". Lisäksi normaalitilanteessa sulatus kestää
noin minuutin, siinä ajassa ei kulu paljon kumpaakaan. (sähkö ja lämpö)
Sulatuksen toiminta on raju kompuralle, katsotaan kauanko kestää. (toimii valmistajan tarkoittamalla tavalla, ei minun tekosia)
Sulatuksen kuluttaman (muun kuin sähköenergian) energian mittaaminen on ehkä enempi periaatteellinen kysymys, vaikutus coppiin lienee 1-2 desimaalin luokkaa. Valtaosa kulutusta seuraavista ei varmasti edes mittaa sitä, muutama ilmeisesti kuitenkin? En ole tutkaillut jussin kytkentää, mutta normaali VILPissä, jos sulatus vie yhden yksikön sähköä, niin se imaisee lisäksi vähintään 4-5 yksikköä lämpöä lämmityspiiristä, joten ei se ihan marginaalinen asia ole. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
jussi
|
|
« Vastaus #80 : 16.03.10 - klo:18:24 » |
|
Kuten sanoin, minuutissa ei saa kulumaan noilla tehoilla "paljon mitään". Hetkellinen teho pitäisi olla aivan mahdoton.
Ja minulla sekin teho otetaan varaajan yläosasta, minkä lämmitys ei edes ole coppilaskussa mukana.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
jussi
|
|
« Vastaus #81 : 23.03.10 - klo:01:38 » |
|
Näillä kevätkeleillä on näkynyt jo selvästi yli 7kW:n tehoja Pollussa. Sarjakytketyt suntit on molemmat "off" asennossa, eli öljykattila ei osallistu
lainkaan ja patterikierto lähtee varaajan alareunasta. Vilppi puskee varaajan puoliväliin, kunnes paluukierto saavuttaa asetusarvon.
Coppi ei silti nouse juuri yli 2,5, ilmeisesti kun varaajaan päästään puskemaan kuumempaa.
Hauska lisuke tuli vahingossa häiriön muodossa, kun polttimen venttiilin päälle laitetun kelan signaalipiuha poimii myös aurinkopumpun käynnin.
Auringosta saatu energia viimeiseltä viikolta 26kWh, mistä kuluneen päivän tuotto 10kWh. Ei kuitenkaan ihan marginaalista, kun vilppi on viikossa
imenyt 260kWh sähköä.
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
jussi
|
|
« Vastaus #82 : 08.04.10 - klo:13:45 » |
|
Hetkellisessä lämpötehossa havaittu toistaiseksi korkein lukema, 7650W. Ottoteho noin 2500W. Hetkellistä tehoa ei, harmi kyllä, pääse loggaamaan, joten voihan se olla ollut parempikin. Kun ei ehdi asumaan pannuhuoneessa.  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
zadah
|
|
« Vastaus #83 : 08.04.10 - klo:20:21 » |
|
Hetkellisessä lämpötehossa havaittu toistaiseksi korkein lukema, 7650W. Ottoteho noin 2500W. Hetkellistä tehoa ei, harmi kyllä, pääse loggaamaan, joten voihan se olla ollut parempikin. Kun ei ehdi asumaan pannuhuoneessa. Voipi olla että sinulla rupeaa tuo lauhdutin ahdistamaan pikkuhiljaa kun tuota tehoa alkaa kertymään enemmän. Pitäisi tietää lauhtumispaineet ja lähtevän veden lämpötila... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
jussi
|
|
« Vastaus #84 : 08.04.10 - klo:20:51 » |
|
Enpäs nyt tänään niitä katsonut, mutta näissä oloissa siinä 20bar ja lähtevä vesi 45-46C. Taitaa mennä 21:een ennen tavoitelämpöä...
Siinä on ihan kiinteäasenteiset mittarit, joten helppo katsoa. Kiinalainen valmistajan lukematarkkuusvaraus.
Kesää ajatellen vesipiiriin olisi hyvä saada lisää virtausta jollain ohituskanavalla... Pumppu tosin vielä kakkosella.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
jussi
|
|
« Vastaus #85 : 09.04.10 - klo:13:03 » |
|
Katsoin tuossa yhden hetken tilanteen:
Lp 21bar, ip 3,1bar, kuumakaasu 66, ulkolämpö +6
tuleva vesi 29,8 ja lähtevä vesi 47,7
Pollun ilmoittama lämpöteho 6,623kW
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
nf-50
|
|
« Vastaus #86 : 15.04.10 - klo:08:23 » |
|
Juu, kaikki. Joku nelisen metriä ylimääräistä putkea meni, mutta ei ainakaan näin talvikelillä ole ollut liiallista ahistusta. Eiköhän sen virtaama
riitä aika pitkälle, vaikka kyllähän pituus ohuessa vaikuttaa. Etunahan on sitten varma alijäähtyminen ennen paisaria.
Semmonen käytännön kysymys vielä, että minkä vahvuisilla putkilla toteutit tuon häyrystimen ja muun koneikon väliset vedot? Menikö ihan normi 1/4" & 1/2" ? Olen oman projektini kanssa arvuutellut noita putkipaksuuksia, kun kiinalaiset on alunperin tehneet aika järeästä putkesta tuon laitteen sisäiset putkitukset.... |
|
|
|
|
tallennettu
|
Teoriassa käytäntö ja teoria on sama asia, mutta käytännössä ei.
OK talo -71, ~250 m², Mitsubishi FD25 + öljy/puu + Kiinan VILP.
|
|
|
|
jussi
|
|
« Vastaus #87 : 15.04.10 - klo:10:15 » |
|
Höyrystinkenno on jo 3/8 putkesta ja siitä putkien yhtymäpisteestä imulinja tulee koneelle 5/8 putkella. Kompuran kuumakaasulähtö tais olla
3/8, mutta 4-tievenalta laitoin 1/2sta kakkoslauharille asti. Kakkoslauharilta paisarille ja ulos on sitten 3/8a. Neljännestuumasta ei ole kuin pätkä
sulatuskapillaarin jatkona.
Nyt kun voi jo lämmöstä tinkiä, niin laitoin kiertoveden pumpun isommalle tehostaakseni lauhtumista. Kyllähän sillä vaikutusta oli, hetkellisiä
tehoja lähtee päälle 9kW ja coppikin selvästi yli 3,5.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
jussi
|
|
« Vastaus #88 : 10.05.10 - klo:00:59 » |
|
Olen pikkuhiljaa tarkoituksella päästänyt taas kuumakaasun nousemaan vähän korkeampaan lämpöön, kun näyttää kaikkiaan tulevan parempi
saanto sitä kautta. Näillä keleillä pumppu ajaa kaiken varaajaan ja kierto lähtee varaajan alareunasta. Paluuvesi sitten suoraan lauhduttamaan.
Varaajan yläpää pysyy siinä 52-56C.
Tämmöstä käppyrää pukkaa nyt:
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
jussi
|
|
« Vastaus #89 : 12.05.10 - klo:00:43 » |
|
10kW anto saavutettu. Eli nelosen coppia pukkaa.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
