PILP Nibe 410P, 2krs yht ~200m2, Hämeenkyrö, Rv2008

[SamiT]

Morjensta vaan!
Talven raju pakkaskausi sai kiinnostumaan todella talon lämmitysjärjestelmästä ja täältä foorumilta ajattelin löytää vinkkejä jatkoa ajatellen. Rakennus on harkkoalakerralla ja 202mmm lamellihirsi yläkerta. Molemmissa kerroksissa vesikiertää lattiassa Uponorin putkissa ja molemmissa kerroksissa varavaavat Tiilerin tulisijat päivittäisessä käytössä talvikautena. Sauna lämpiää myös puilla. Puun kulutus on vuositasolla 10-12m3. Perheessä 2 aikuista ja 2 lapsukaista. Kokonaissähkönkulutus vuonna 2008 17400kWh ja 2009 17500kWh. Kesäkuukaudet kuluttavat keskimäärin 700kWh, leudot syys/kevät kuukaudet 1200-1400Kwh, talvikuukaudet n.2000kWh paitsi nyt joulukuu 2900kWh. Nibeä ajetaan kesät/talvet 3/0 käyrällä ja syksy/kevät 3/+1. Tuloilmapatteri kesäisin lähes kiinni ja talvet täysin auki. Suurimpana ongelmana lähinnä on tuo tuloilman jäähtyminen kovilla pakkasilla, joka luonnollisesti syö energiaa reippaasti, vaikka talo muuten lämpiäisikin pienemmällä energialla. Jäteilma +1-+2 astetta ja höyristin pakkasenpuolella 2-3 astetta. Sulatustoiminto ei ole ollut käytössä normaalisti, mutta jos ilmanvaihtoa yrittää rauhoitella, niin jäähän vetää. Jatkossa olen miettinyt ILP:n tai VILP:n lisäämistä, jotta säästyisi nuilta puutöilta edes vähäisen. Kireille pakkasilmoillehan noista ei ole apua, mutta normaalissa talvikelissä (0-15 astetta) niistä voisi olla hyötyä. Suurin osa talosta on lattia-antureilla tai käsisäädöillä, joten äkkisilteen VILP tuntuisi järkevämmältä (?). Nibessä vikoina on ollut nuo puhaltimen laakerit, kompuran resonointi ja tehtaalla jäänyt kylmäaineet laittamatta ja nämähän menivät takuisiin. Kuten foorumilla Nibestä on kerrottukin useaan otteeseen, että kysessä on varmatoiminen tuote, josta puuttuu automatiikkaa esim tuloilman termostaattiohjaus.
Sami Tarikka
*edit* unohtui Haato 300L käyttövesivaraaja, joka yhdistetty Niben kanssa

[JM80]

Onko kaikki neliöt ilmanvaihdon piirissä - meinaan, että isoon taloon on Nibe laitettu, ilmeisesti ilmamäärät on kuitenkin saatu riittämään. Suosittelen ILPiä, 1-2 kpl Niben kaveriksi. Hinnaltaan edullisempia kuin VILP ja ehkä kuitenkin lähes samat hyödyt saavutettavissa.

[repomies]

Onko kaikki neliöt ilmanvaihdon piirissä - meinaan, että isoon taloon on Nibe laitettu, ilmeisesti ilmamäärät on kuitenkin saatu riittämään. Suosittelen ILPiä, 1-2 kpl Niben kaveriksi. Hinnaltaan edullisempia kuin VILP ja ehkä kuitenkin lähes samat hyödyt saavutettavissa.

Noin minäkin olen järkeillyt, että helpoin ja kustannustehokkain ratkaisu olisi ILPpien lisääminen. Itse vaan haluaisi lämmön tulevan lattiasta, muuten pitää nostaa sisälämpöä tai ottaa sähköshokkihoitoa reinot jalassa. Reinoista pitäisi tehdä anti-static mallit..

Lähes kaikki VILPpiratkaisut menevät enemmän tai vähemmän säätämiseksi, mutta kai noita jotkut ovat saaneet toimimaan niben rinnalla. Jos ja kun saa, lämpö tulee sitten lattiasta.

[SamiT]

Kaikki neliöt ovat ilmanvaihdon piirissä. Lämmin varasto (12m2), jossa ei ole ilmanvaihtoa ja lämpiää sähköpatterilla ei ole näissä neliöissä/kuutioissa. Kovasti haluaisi lattian kautta tulevan lämmön, vaikka eihän näillä takoillakaan lattiaan se lämpö juuri kulkeudu. Ilmanvaihto on perheellemme hyvin riittänyt ja olenkin yrittänyt ilmanpainemittarilla (...siis sellaisella LVI-asentajien) säädättää konetta pienemmälle, mutta aika nopeasti tulee tämä höyrystimen jäätyminen eteen. Täytyy vielä perehtyä tuohon ilmanvaihtoon. Suurin ongelma minusta on tuo tuloilmapatteri ja täytyy keskustella vielä ajan kanssa  LVI vastaavan kanssa ratkaisuista.
Samppa

[repomies]

Täytyy vielä perehtyä tuohon ilmanvaihtoon. Suurin ongelma minusta on tuo tuloilmapatteri ja täytyy keskustella vielä ajan kanssa  LVI vastaavan kanssa ratkaisuista.
Samppa

ILPpien ja takkojen yhteinen ongelma on siinä että Nibe lämmittää silti tuloilmaa käytännössä sähköllä. Tuloilman lämpöä voi tietysti laskea, mutta vain tiettyyn rajaan asti, eikä viileä tuloilma ole miellyttävä sekään.

ILPit sentään sitten hoitavat suhteellisen vaivattomasti ja kohtuullisella COPilla lämmityksen sekä tarjoavat kesällä jäähdytyksen.

VILPillä et saa jäähdytystä järkevästi Niben kanssa, mutta saisit tuloilman lämmityksen pumpun piiriin. Ideaalisesti Niben kaverina olisi ILPpi jolla jäähdytettäisiin kesäisin ja lämmitettäisiin talvisin, sekä VILPpi jolla lämmitettäisiin talvisin.

Asiasta toiseen, puuttuiko sinulla tosiaan kaikki kylmäaineet? Pumppu antoi varmaan heti käynnistyksen jälkeen virheilmoitusta paineista? Noita puhaltimia on mennyt monilla, on tainnut olla sekundaerä valmistuksessa.

[SamiT]

Meillä oli 4kk käytössä vain sähkövastus ilmanvaihdon vielä puuttuessa. Sitten ihmeteltiin kun ei kompura herää ja lvi-asentaja teki töitä pari tuntia, jolloin Nibeltä pyydettiin keskeyttämään homma kunnes Niben valtuuttama huolto kerkiää paikalle. Tämä kesti tunnin eli palvelu pelasi. Kavereilla oli heti tiedossa, että tehtaalta olisi aikaisemminkin päässyt tapahtumaan näin ja vika oli korjattu nopeasti. Mitään vikaa ei ilmoittanut muistaakseni. Puhaltimet meni vajaassa vuodessa, kuten kaikilla tutuilla, joilla on ko. masiina pörisemässä teknisessä tilassa. Resonointi ongelma hoitui myös takuuhuollon kautta. Tuloilman lämmitykseen haluaisin lisää potkua ja soittelen huomenna LVI-vastaavalle.
Samppa

[repomies]

Tuloilman lämmitykseen haluaisin lisää potkua ja soittelen huomenna LVI-vastaavalle.

Mitäpäs tuo LVI-vastaava tiesi?

Itse en keksi tuloilman lisälämmitykseen kuin nämä:

1) vähentää ilmanvaihtoa, jolloin tuloilmapatterin tehot riittävät paremmin
2) nostaa menoveden lämpöä (jyrkempi käyrä tai isompi käyrän muutos)

Kolmas vaihtoehto olisi sitten joku lisälämmitin tuloilmakanavaan (sähkö, kanava-ILPpi, tms).

[SamiT]

Anteeksi kun vastaus kesti, mutta tämä foorumi ei jstk syystä näytä Mozillalla uusia viestejä, enkä hokannut aiheeni etenemistä. Käyrän nostaminen on helpoin ja edullisin juttu, mutta vielä on selvityksessä Vilp tai tuloilman esilämmitys kanava ilp:llä. Vilp:stä ilmeisesti KwSmart on selvityksen alla, mutta saapas nähdä eteneekö asia. Juuri kävikin huoltomies taasen takuu hommissa vaihtamassa sähkövastuksien kontaktorit, jotka olivat vialliset ja pärisivät julmetusti ja pätkivät kun kojetaulua koputteli. Tuloilma on ollut näillä pakkasilla 12 astetta 3/-1 käyrällä, patterin säätö täysin auki. Tuloilman lämpö ei ole mitenkään haitannut, mutta tuota sähköä on palanut mallikkaasti 2900kWh 24.1 asti tässä kuussa. Takkoja olen poltellut päivittäin kertaalleen, joka on osoittautunut näillä säädöillä pakollisiksi. Mikäli pakkaset jatkuu, niin koulutan perheenjäsenet totutteleen kylmään suihkuun .  Kovasti tuo tuloilma haukkaa lattiakiertoon menevästä vetestä energiaa, kuten esim 31 asteinen pyynti, muuttuukin jakotukille päästyään 24 asteiseksi. Paluu pääsääntöisesti asteen tai kaksi pienempi. Jotenkin pidän tätä Niben tuloilmapatteri hässäkkää aneemisena, mutta olen kyllä teknisiltä tiedoiltani todella vajavainen sitä arvioimaan. Puhaltimia säätelin tuossa B asennossa siten, että höyrystin on -4 ja jäte 0/+1. Sulattelua en edelleenkään ole havainnut. Olisiko tuo höyrystimenkin arvo olla + puolella?
Samppa

[John_T]

Puhaltimia säätelin tuossa B asennossa siten, että höyrystin on -4 ja jäte 0/+1. Sulattelua en edelleenkään ole havainnut. Olisiko tuo höyrystimenkin arvo olla + puolella?

Meillä on höyrystin ainakin jatkuvasti pakkasella. Sulattelujakin on erittäin harvoin, mutta ajoittain kuitenkin. Yleensä huomaan tuon sulattelujakson siitä, että lattialle on tullut vesilammikko. Paisuntasaäiliöstä ei yleensä tule niin suurta määrää, että se kerkiäisi lattialle saakka. Keli vaikuttaa kovasti tuohon höyrystimen sulattelutarpeeseen. Niin päivinä kun muodostui kovasti tuota kuuraa, niin samoina päivinä oli myös useita sulattelukertojakin. Jäteilman lämpötila pyörii meillä välillä -1...+1C.

[repomies]

Kovasti tuo tuloilma haukkaa lattiakiertoon menevästä vetestä energiaa, kuten esim 31 asteinen pyynti, muuttuukin jakotukille päästyään 24 asteiseksi. Paluu pääsääntöisesti asteen tai kaksi pienempi. Jotenkin pidän tätä Niben tuloilmapatteri hässäkkää aneemisena, mutta olen kyllä teknisiltä tiedoiltani todella vajavainen sitä arvioimaan. Puhaltimia säätelin tuossa B asennossa siten, että höyrystin on -4 ja jäte 0/+1. Sulattelua en edelleenkään ole havainnut. Olisiko tuo höyrystimenkin arvo olla + puolella?
Samppa

Jos se ei sulattele ja poisto on liki nollassa, niin se on hyvä, älä koske siihen.

Mutta tuosta tuloilmapatterista.. ei se ole sarjaankytketty, tietenkään, sen lattiakierron kanssa. Sehän on ihan hituputkea, ja jos ruuvaat venttiilin 81 kiinni niin sarjaankytkettynä sehän katkaisisi koko vesikierron, mikä aiheuttaisi grundfossin pumpun laukeamisen hyvin nopeasti, kämpän lattiat jäähtyisi jne. Ehei, ei se noin ole kytketty.

Se tuloilmapatteri haarautuu menovedestä siinä kiertopumpun jälkeen, ja paluu löytyy seuraamalla venttiiliä 81 eteenpäin, siihen lattiakierron paluuseen se yhdistyy.

Jos sinulla on menoveden pyynnillä 31 jakotukin menoputken pinnasta mitattavissa 24 astetta niin epäilen mittausta virheelliseksi tai sitten jossain on jotain vikaa. Itse kun mittaan infrapunamittarilla jakotukille tulevan paksun muoviputken pinnasta, niin mittari näyttää asteen pari vähemmän kuin menoveden lämpötila Niben mielestä. Mittari ei ole hirmu tarkka, ja toki lämpöä jää vähän matkallekin.

[SamiT]

Sehän on rinnankytketty ja kun noita putkia seurailin, niin näinhän se on kuin sanoitkin. Ostin Ahlselilta pintalämpömittarit, jotka asensin näihin metalliputkiin jakotukille. Tokkopa tuo putki metrin matkalla vielä tuota vetta noin kovin jäähdyttääkään. Täytyy vielä ihmetellä mikä mättää vai mittaaja.
Samppa

[SamiT]

Nyt kun kelit lämpeni, niin alkoi ajatukset taas kulkea. Tekniseen tilaan (kellariin) vedettiin valmiiksi putket maalämpöä varten ja nyt tuli mieleen jos vaikka rakentaisi maapiirin esilämmittämään tuloilmaa eli piiri johdettaisiin tuloilmakanavaan asennettavaan patteriin/kennoon, jolloin pakkasilla saisi helpoitettua Niben työmäärää. Maapiiri sijaitsisi etelä rinteessä kosteassa savimaassa. Piirille saisi helposti pituutta 200m, mutta tuossa kun tiluksia ihmettelin kaivuriurakoitsijan kanssa, niin 400m on myös mahdollista. Tiedä sitten, mitä maalämpö vaatisi pituutta piirille ja paljonko maalämpöpumppu halvimmillaan maksaisi (... ja miten sen saisi Pilp:n kanssa toimimaan järkevästi yhteen). Tuo tuloilman esilämmittäminen tuli ajatuksissa mieleen ILP hankintaa miettiessä, sillä vaikka vetäisin sähköt ILP:lle naapurista, niin luulempa ettei säästöä saisi juurikaan aikaiseksi 2krs talossa. ILP:lle laskin käyttökuukausia 5kk (marras-maaliskuu), sillä takoilla (joka toinen päivä) ja PILP:llä kämppä pysyy lämpöisenä -5 asteessa pienellä vastuksen käytöllä ja tuloilmakin on 17-18 astetta. Tällöin päiväkulutus 50-60 kWh, jota uskon ILP:n vain nostavan. Tuo ILP:n hankinta on aika mielenkiintoista ja sekavaa touhua. Asennettuna hinnat ei juuri muutu, vaikka itse esivalmistelisi reiät/sähköt ja perusteluja eri laite hankinnoille löytyy laidasta laitaan. Kilpailijan haukkuminen tuntuu kuuluvan kaupan tekoon ja jälleen tuulesta temmottuja perusteluja korkeammalle hinnalle/eri merkin tuotteelle Onko kenelläkään kokemuksia maapiirillä tuloilman esilämmittämisestä? Netistä en löytänyt sopivaa laitetta tuon asian toteuttamiselle, mutta kiireisellä LVI vastaavallamme oli joku tuote mielessä tosin kiireiltään ei tahdo ehtiä asiaa nyt hoitamaan. Syksyllähän tämä on viimeistään ajankohtaista ja olisi kiva löytää tarvikkeet valmiiksi.
Samppa

[kotte]

Valloxilla ainakin on tarkoitukseen erityisesti suunniteltuja vastavirta-LTO.laitteita, mutta tällaista et liene hakemassa (PILPin yhteyteen)? Eiköhän ns. maakylmäkenno, jollaisia saa eri valmistajilta, asennettuna tuloputkeen toimisi täysin tätäkin tarkoitusta varten.

[SamiT]

Juuri näin eli pakkasella saisi tuloilman lähelle nollaa, josta PILP:n tuloilmapatterilla sitten lämmitetään normaalisti. Kesällä toimisi jäähdytyksenä, mutta siihen ei ole vielä ainakaan ollut tarvetta. Olisiko linkkiä ko. tuotteesta?
Samppa

[kotte]

Juuri näin eli pakkasella saisi tuloilman lähelle nollaa, josta PILP:n tuloilmapatterilla sitten lämmitetään normaalisti. Kesällä toimisi jäähdytyksenä, mutta siihen ei ole vielä ainakaan ollut tarvetta. Olisiko linkkiä ko. tuotteesta?
Samppa

Tässä joitakin esimerkkejä:

Valloxin tuotteita: maalämpö-viilennyspatteri (jolla siis voi talvisin lämmittää ilmaa lähelle nollaa tai ylikin, pakkasesta ja maapiirin lämpötilasta riippuen): http://www.vallox.com/tp_maalampo__viilennyspatteri. Mainittu vastavirta-LTO-laite maapiiri-etuilmalämmityksellä: http://www.vallox.com/tp_vallox_150_effect_se, malli Vallox 150 Effect MLV.

Swegon-Meptekin maalämpö-viilennyspatteri: http://www.ilto.fi/viilennyslaite.

Tällainen viilennyspatteri on siinä mielessä turvallisempi kuin puhdas lämmityskenno, että mahdollisen kondenssiveden poisto (kesäisin) on valmiina ja mukana on suodatus tai ainakin ohjeet suodatusjärjestelyistä tuloilmalle (ennen laitetta tarvitaan jonkinlainen karkeasuodatus aivan välttämättä).