PILP kokonaiscop laskuri
- Keskustelun aloittaja zadah
- Aloitettu
Z
zorro
Vieras
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
arvon zadah - mikä on lopputulema kaavakkeelle ? mikä kone ja onko se kannattavaa ?
arvon zadah - mikä on lopputulema kaavakkeelle ? mikä kone ja onko se kannattavaa ?
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Ei toimi PILP-osiokaan... COP senkun huononee mitä pienempi lämmitystarve
Tuo vuosihyötysuhde olisi hyvä vertailu... siinäkin lienee se ongelma että eikös LTO hyötysuhde on 0 kesällä ja sitä ei huomioida koska lämmitystarvetta ei ole.
ekis sanoi:zadah sanoi:
Ei toi oikeen toimi normi LTO tuotto näyttää aina samaa vaikka vaihtaa tehontarvetta.
Pyöriväkennoinen olis hyvä vertailukohde
Ei toimi PILP-osiokaan... COP senkun huononee mitä pienempi lämmitystarve
Tuo vuosihyötysuhde olisi hyvä vertailu... siinäkin lienee se ongelma että eikös LTO hyötysuhde on 0 kesällä ja sitä ei huomioida koska lämmitystarvetta ei ole.
- Keskustelun aloittaja
- #6
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Sehän toimii ihan oikein. PILPin tuotto tulee nimenomaan keleillä, jolloin poistoilman lämpötila on ulkoilmaa kylmempää, eli, kevät kesä syksy. Kun talolla ei ole ko. keleissä energiantarvetta, ei sitä energiaa voi oikein mihinkään varastoidakkaan (käyttöveden valmistuksen jälkeen), joten kokonaiscop huononee...
LTO:n 0 hyötyshde on huomioitu kesällä, senhän näkee niistä graafeistakin, eli vertaa tuottoa + keleillä normi lto vs PILP.
Espejot sanoi:Ei toimi PILP-osiokaan... COP senkun huononee mitä pienempi lämmitystarve
Tuo vuosihyötysuhde olisi hyvä vertailu... siinäkin lienee se ongelma että eikös LTO hyötysuhde on 0 kesällä ja sitä ei huomioida koska lämmitystarvetta ei ole.
Sehän toimii ihan oikein. PILPin tuotto tulee nimenomaan keleillä, jolloin poistoilman lämpötila on ulkoilmaa kylmempää, eli, kevät kesä syksy. Kun talolla ei ole ko. keleissä energiantarvetta, ei sitä energiaa voi oikein mihinkään varastoidakkaan (käyttöveden valmistuksen jälkeen), joten kokonaiscop huononee...
LTO:n 0 hyötyshde on huomioitu kesällä, senhän näkee niistä graafeistakin, eli vertaa tuottoa + keleillä normi lto vs PILP.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Eihän se kokonais COP voi huonontua jos kaikki energia tuotetaan PILP:llä... edellenkin olen sitä mieltä että LTO/PILP vertailussa COP on huono mittari. Vuosihyötysuhde olisi parempi... toki tuosta näkee säästön mikä ajaa saman asian.
zadah sanoi:
Eihän se kokonais COP voi huonontua jos kaikki energia tuotetaan PILP:llä... edellenkin olen sitä mieltä että LTO/PILP vertailussa COP on huono mittari. Vuosihyötysuhde olisi parempi... toki tuosta näkee säästön mikä ajaa saman asian.
Y
Yoman
Vieras
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Tuli mieleen pieni juttu laskurista ja sen oikeellisuudesta ILTON kohdalla...
Meillä ainakin Ilto eCONO 400 pätkii tuloilmapuhallusta kovin mielellään jo nollakeleillä, sekä pakkasella. Tuloilmapuolella on myös lämpötilariippuvainen ilmamääränsäätö (jousisysteemi). Tämän vuoksi poistoilmapuolelta karkaa lämmintä ilmaa kohtuullisen paljon ulkoilmaan.
Em. syistä johtuen lämmön talteenotto esim. varaajaan olisi perusteltavaa lämpöpumpulla, esim. omalla virityksellä
Tuli mieleen pieni juttu laskurista ja sen oikeellisuudesta ILTON kohdalla...
Meillä ainakin Ilto eCONO 400 pätkii tuloilmapuhallusta kovin mielellään jo nollakeleillä, sekä pakkasella. Tuloilmapuolella on myös lämpötilariippuvainen ilmamääränsäätö (jousisysteemi). Tämän vuoksi poistoilmapuolelta karkaa lämmintä ilmaa kohtuullisen paljon ulkoilmaan.
Em. syistä johtuen lämmön talteenotto esim. varaajaan olisi perusteltavaa lämpöpumpulla, esim. omalla virityksellä
M
max vaktor
Vieras
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Kiitti zadah hyvästä laskurista. Tämä on jo pitkälle oikeaan suuntaan ja lähellä totuutta.
Tuo "lämpöpumppu" COP on mielestäni hieman harhaanjohtava termi. Kyllähän tuosta saa laskettua, että COP on noilla vakioarvoilla 3,88. Sen sijaan termi "laskennallinen lämmöntalteenoton hyötysuhde" olisi parempi ja yksiköksi prosentti, koska LTO laitteilla se on yleisesti käytetty. Vakioarvoilla siis 136%.
Tämä nyt näistä termeistä. Kiinnostava pointti oli, että ilman lämmittäminen nollaan on vain n. 10% koko ilmanvaihdon tarvitsemasta energiasta mikäli laskin oikein noista arvoistasi. Tuloilman esilämmityksestä ei siis kovin paljon hyötyisi. Ja toisinpäin: ei se pilp joudu epäedullisissa olosuhteissa kovin suurta osaa vuodesta toimimaan edes Suomessa.
Onko tuo lämpötilojen jakautuminen todellinen?
Kiitti zadah hyvästä laskurista. Tämä on jo pitkälle oikeaan suuntaan ja lähellä totuutta.
Tuo "lämpöpumppu" COP on mielestäni hieman harhaanjohtava termi. Kyllähän tuosta saa laskettua, että COP on noilla vakioarvoilla 3,88. Sen sijaan termi "laskennallinen lämmöntalteenoton hyötysuhde" olisi parempi ja yksiköksi prosentti, koska LTO laitteilla se on yleisesti käytetty. Vakioarvoilla siis 136%.
Tämä nyt näistä termeistä. Kiinnostava pointti oli, että ilman lämmittäminen nollaan on vain n. 10% koko ilmanvaihdon tarvitsemasta energiasta mikäli laskin oikein noista arvoistasi. Tuloilman esilämmityksestä ei siis kovin paljon hyötyisi. Ja toisinpäin: ei se pilp joudu epäedullisissa olosuhteissa kovin suurta osaa vuodesta toimimaan edes Suomessa.
Onko tuo lämpötilojen jakautuminen todellinen?
H
Holodnaja
Vieras
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Isoilla XLS-ohjelmilla leikkiminen on hm, vakavaa. Ei ole hyvä laittaa sellaisesta harrastelijaversioita verkkoon.
Sitäpaitsi ILP poistoilmaputkeen ... ? ... miten tämä nyt meneekään niin solmuun.
Isoilla XLS-ohjelmilla leikkiminen on hm, vakavaa. Ei ole hyvä laittaa sellaisesta harrastelijaversioita verkkoon.
Sitäpaitsi ILP poistoilmaputkeen ... ? ... miten tämä nyt meneekään niin solmuun.
P
P3trik
Vieras
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Zadah, mistä päin suomea nuo lämpötilan pysyvyysosuudet on mitattu/annettu ?
Zadah, mistä päin suomea nuo lämpötilan pysyvyysosuudet on mitattu/annettu ?
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Minultahan tätä ei kysytty, mutta vastaan silti. Mitä tuota exceliä alustavasti tutkailin, niin arvot lasketaan kaavalla annetun vuoden keskilämpötilan mukaan:
=1/((A2-G$2)*(A2-G$2)/F$2+1,*E$2
Tuosta tulee siis tulokseksi kuinka monta päivää esiintyy annetun ulkolämpötilan mukaisia päiviä vuodessa. Esimerkiksi ulkolämpötila -25 C ja vuoden keskilämpötila +3 C:
A2: Ulkolämpötila -25 C
G$2: Vuoden keskilämpötila +3 C
F$2: Vakioparametri 30 (todennäköisesti kiinteä luku. Tai ainakaan en vielä toistaiseksi löytänyt, että olisi muusta johdettu)
E$2: Vakioparametri 35,5 (todennäköisesti myös kiinteä luku kuten edellinen)
= ( 1 / ( ( (-25 - +3)^2 / 30 ) + 1,8 ) ) * 35,5
= n. 1,2709 päivää
Sitähän sää kysyit.
Minultahan tätä ei kysytty, mutta vastaan silti. Mitä tuota exceliä alustavasti tutkailin, niin arvot lasketaan kaavalla annetun vuoden keskilämpötilan mukaan:
=1/((A2-G$2)*(A2-G$2)/F$2+1,
*E$2Tuosta tulee siis tulokseksi kuinka monta päivää esiintyy annetun ulkolämpötilan mukaisia päiviä vuodessa. Esimerkiksi ulkolämpötila -25 C ja vuoden keskilämpötila +3 C:
A2: Ulkolämpötila -25 C
G$2: Vuoden keskilämpötila +3 C
F$2: Vakioparametri 30 (todennäköisesti kiinteä luku. Tai ainakaan en vielä toistaiseksi löytänyt, että olisi muusta johdettu)
E$2: Vakioparametri 35,5 (todennäköisesti myös kiinteä luku kuten edellinen)
= ( 1 / ( ( (-25 - +3)^2 / 30 ) + 1,8 ) ) * 35,5
= n. 1,2709 päivää
Sitähän sää kysyit.
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Tulipa sitten väsättyä vähän insinöörimäisempi PILP-laskuri zadahin ulkolämpötilan pysyvyyskaavan pohjalta. Oikeastaan laskuri on tarkoitettu omaksi iloksi Nilanin E-mallin "simulointiin", eli ei välttämättä sovellu muille PILPeille. Mahdollisesti tulee jossain vaiheessa hankittua Nilanin kaveriksi jokin muu päälämpöpumppujärjestelmä (näillä näkymin VILP tai MLP), eli silläpä ajattelin hieman kuutioida säästöpotentiaalia ja tulevaa kulutusta. Lisäsin huvikseni laskelmiin myös pyörivä- ja vastavirtakennoiset LTO-laitteet, niin voi arvioida kulutuseroja eri kombinaatioiden välillä. Saattaahan tuosta olla muillekin hyötyä, eli siitäpä vain kokeilemaan jos kiinnostaa.
Jatkoin zadahin hyväksi havaittua perinnettä, eli jokainen voi muodostaa asiasta oman totuutensa syöttämällä vihertäviin kenttiin oikeiksi katsomansa arvot (huomaa myös Input-alkuiset välilehdet graafien jälkeen). Nilanin jäteilman lämpötiloihin yms. heittelin arvoja omien havaintojen pohjalta ja puuttuvat kohdat sitten "sivistyneillä arvauksilla". VILP:n otto- ja antotehot nappasin lattialämmityksen osalta jotain VTT:n tutkimusta mukaillen (taisi olla Waterstage) ja käyttöveteen sitten zadahin COP-laskurin avulla arvaamalla. En tiedä kuinka lähellä todellisuutta arvot ovat ja ehdotuksia otetaan vastaan. Maalämmön arvot vielä enemmän hihasta ravistamalla, eli jos jollakin on tiedossa kattavaa tutkittua dataa lattialämmitystalosta (jossa huomioidaan kiertovesipumput sun muut), niin mielellään voisi päivitellä todenmukaisemmat arvot. Passiivisten LTO-laitteiden lämpötilahyötysuhteet ja jäteilman lämpötilarajat eri valmistajien opuksista ja taisipa jokin VTT:n myöntämämä sertifikaattikin olla lukemien pohjana. Vastavirtakennon mahdollista latenttia energiaa en huomioinut, mutta aika merkityksettömästä asiasta taitaa olla kyse mikäli jäteilma on käytännössä rajoitettu +3 C?
Laskurin lukemiin kannattaa tietysti suhtautua tietyllä varauksella, koska tällaisissa laskelmissa on aina kyse jonkin sortin yksinkertaistuksista. Esimerkiksi Nilanin jäteilman lämpötila on kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia, koska esim. käyttövesivaraan alaosan lämpötila, sisäilman suhteellinen kosteus, huonelämpötila, yms. vaikuttavat. Rakennuksen lämmitystarpeen kaava on myös zadahilta apinoitu, mutta pienin muutoksin, eli siinäkin voi olla pientä heittoa kun en tiedä mihin oletukseen alkuperäinen kaava perustuu. Muutenkin tuo lämmitystarvepuoli olisi ehkä järkevämpi toteuttaa jotenkin muuten.
Ja ainahan se on myös inhimillisen virheenkin vaara, koska homma on perinteisesti "not tested but carefully coded".
Tulipa sitten väsättyä vähän insinöörimäisempi PILP-laskuri zadahin ulkolämpötilan pysyvyyskaavan pohjalta. Oikeastaan laskuri on tarkoitettu omaksi iloksi Nilanin E-mallin "simulointiin", eli ei välttämättä sovellu muille PILPeille. Mahdollisesti tulee jossain vaiheessa hankittua Nilanin kaveriksi jokin muu päälämpöpumppujärjestelmä (näillä näkymin VILP tai MLP), eli silläpä ajattelin hieman kuutioida säästöpotentiaalia ja tulevaa kulutusta. Lisäsin huvikseni laskelmiin myös pyörivä- ja vastavirtakennoiset LTO-laitteet, niin voi arvioida kulutuseroja eri kombinaatioiden välillä. Saattaahan tuosta olla muillekin hyötyä, eli siitäpä vain kokeilemaan jos kiinnostaa.
Jatkoin zadahin hyväksi havaittua perinnettä, eli jokainen voi muodostaa asiasta oman totuutensa syöttämällä vihertäviin kenttiin oikeiksi katsomansa arvot (huomaa myös Input-alkuiset välilehdet graafien jälkeen). Nilanin jäteilman lämpötiloihin yms. heittelin arvoja omien havaintojen pohjalta ja puuttuvat kohdat sitten "sivistyneillä arvauksilla". VILP:n otto- ja antotehot nappasin lattialämmityksen osalta jotain VTT:n tutkimusta mukaillen (taisi olla Waterstage) ja käyttöveteen sitten zadahin COP-laskurin avulla arvaamalla. En tiedä kuinka lähellä todellisuutta arvot ovat ja ehdotuksia otetaan vastaan. Maalämmön arvot vielä enemmän hihasta ravistamalla, eli jos jollakin on tiedossa kattavaa tutkittua dataa lattialämmitystalosta (jossa huomioidaan kiertovesipumput sun muut), niin mielellään voisi päivitellä todenmukaisemmat arvot. Passiivisten LTO-laitteiden lämpötilahyötysuhteet ja jäteilman lämpötilarajat eri valmistajien opuksista ja taisipa jokin VTT:n myöntämämä sertifikaattikin olla lukemien pohjana. Vastavirtakennon mahdollista latenttia energiaa en huomioinut, mutta aika merkityksettömästä asiasta taitaa olla kyse mikäli jäteilma on käytännössä rajoitettu +3 C?
Laskurin lukemiin kannattaa tietysti suhtautua tietyllä varauksella, koska tällaisissa laskelmissa on aina kyse jonkin sortin yksinkertaistuksista. Esimerkiksi Nilanin jäteilman lämpötila on kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia, koska esim. käyttövesivaraan alaosan lämpötila, sisäilman suhteellinen kosteus, huonelämpötila, yms. vaikuttavat. Rakennuksen lämmitystarpeen kaava on myös zadahilta apinoitu, mutta pienin muutoksin, eli siinäkin voi olla pientä heittoa kun en tiedä mihin oletukseen alkuperäinen kaava perustuu. Muutenkin tuo lämmitystarvepuoli olisi ehkä järkevämpi toteuttaa jotenkin muuten.
Ja ainahan se on myös inhimillisen virheenkin vaara, koska homma on perinteisesti "not tested but carefully coded".
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Hatunnosto Arvikselle laskurista. /g050
Näyttää näin äkkiä katsottuna oikeita arvoja.
Arvis sanoi:Tulipa sitten väsättyä vähän insinöörimäisempi PILP-laskuri zadahin ulkolämpötilan pysyvyyskaavan pohjalta. Oikeastaan laskuri on tarkoitettu omaksi iloksi Nilanin E-mallin "simulointiin", eli ei välttämättä sovellu muille PILPeille. Mahdollisesti tulee jossain vaiheessa hankittua Nilanin kaveriksi jokin muu päälämpöpumppujärjestelmä (näillä näkymin VILP tai MLP), eli silläpä ajattelin hieman kuutioida säästöpotentiaalia ja tulevaa kulutusta. Lisäsin huvikseni laskelmiin myös pyörivä- ja vastavirtakennoiset LTO-laitteet, niin voi arvioida kulutuseroja eri kombinaatioiden välillä. Saattaahan tuosta olla muillekin hyötyä, eli siitäpä vain kokeilemaan jos kiinnostaa.
Jatkoin zadahin hyväksi havaittua perinnettä, eli jokainen voi muodostaa asiasta oman totuutensa syöttämällä vihertäviin kenttiin oikeiksi katsomansa arvot (huomaa myös Input-alkuiset välilehdet graafien jälkeen). Nilanin jäteilman lämpötiloihin yms. heittelin arvoja omien havaintojen pohjalta ja puuttuvat kohdat sitten "sivistyneillä arvauksilla". VILP:n otto- ja antotehot nappasin lattialämmityksen osalta jotain VTT:n tutkimusta mukaillen (taisi olla Waterstage) ja käyttöveteen sitten zadahin COP-laskurin avulla arvaamalla. En tiedä kuinka lähellä todellisuutta arvot ovat ja ehdotuksia otetaan vastaan. Maalämmön arvot vielä enemmän hihasta ravistamalla, eli jos jollakin on tiedossa kattavaa tutkittua dataa lattialämmitystalosta (jossa huomioidaan kiertovesipumput sun muut), niin mielellään voisi päivitellä todenmukaisemmat arvot. Passiivisten LTO-laitteiden lämpötilahyötysuhteet ja jäteilman lämpötilarajat eri valmistajien opuksista ja taisipa jokin VTT:n myöntämämä sertifikaattikin olla lukemien pohjana. Vastavirtakennon mahdollista latenttia energiaa en huomioinut, mutta aika merkityksettömästä asiasta taitaa olla kyse mikäli jäteilma on käytännössä rajoitettu +3 C?
Laskurin lukemiin kannattaa tietysti suhtautua tietyllä varauksella, koska tällaisissa laskelmissa on aina kyse jonkin sortin yksinkertaistuksista. Esimerkiksi Nilanin jäteilman lämpötila on kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia, koska esim. käyttövesivaraan alaosan lämpötila, sisäilman suhteellinen kosteus, huonelämpötila, yms. vaikuttavat. Rakennuksen lämmitystarpeen kaava on myös zadahilta apinoitu, mutta pienin muutoksin, eli siinäkin voi olla pientä heittoa kun en tiedä mihin oletukseen alkuperäinen kaava perustuu. Muutenkin tuo lämmitystarvepuoli olisi ehkä järkevämpi toteuttaa jotenkin muuten.
Ja ainahan se on myös inhimillisen virheenkin vaara, koska homma on perinteisesti "not tested but carefully coded".
Hatunnosto Arvikselle laskurista. /g050
Näyttää näin äkkiä katsottuna oikeita arvoja.
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Kiitoksia, olihan tuossa oma punomisensa.
Mutta olisihan sitä vielä parannettavaakin. Nyt esimerkiksi PILP:n ilmanvaihtomääriä on hankala lähteä muuttelemaan, koska se tietysti vaikuttaa jäteilman lämpötilaan, sulatustarpeeseen, yms. ja kuka sen osaa sanoa minkälaisia lukemia käyttäjän pitäisi syöttää. Homman voisi ehkä toteuttaa jotenkin niin, että jäteilman lämpötilan laskenta perustuisi ennalta määrättyihin ilmavirtakohtaisiin COP-käppyröihin (esim. jonkin sortin matriisimuodossa). Teknisesti ei välttämättä pahakaan homma, mutta että mistä ne realistiset arvot taikoo? Muuta lähtödataa kun ei ainakaan itselläni ole kuin joitain mittauksia oman koneen jäteilman lämpötiloista eri ulkolämpötiloilla ja ilmavirroilla sekä TUV:n testien parit graafit. Passiivisille LTO-laitteille laskenta on aika suoraviivaista ja lämpötilahyötysuhde ei ilmeisesti juurikaan muutu ilmavirtojen ja lämpötilojen vaikutuksesta (tai ainakaan niin paljoa, että sillä olisi välttämättä merkitystä lopputuloksen kannalta).
Toinen juttu tuli mieleen, että voisi yrittää simuloida huoneilman kosteuspitoisuuksia annettujen lähtötietojen perusteella, eli kun asujien ja ilmanvaihdon määrä olisi annettu, niin huoneilman kosteuspitoisuus olisi laskettavissa ainakin suurinpiirtein (koska tokihan pyykkäys-, suihku- ja saunomistottumukset yms. vaikuttanevat aika paljon). Lisäksi pitäisi tietää ulkoilman keskimääräiset kosteuspitoisuuksien vaihtelut eri paikkakunnille vuoden ajalta ja nuo tiedot varmaankin löytyisivät pienellä netin kaivelulla. Sitten voisi myös yrittää laskea pyöriväkennoisen kosteudenpalautuskykyä huoneilmaan ja näin pääsisi käppyröistä vertailemaan tilannetta eri järjestelmien välillä. Lisäksi olisi hauska arvioida miten ilmanvaihdon rajoittaminen talvella vaikuttaisi huoneilman kosteuspitoisuuteen.
No häätyypä jättää asiat aromipesään hautumaan, että josko sitä jonain aamuna heräisi kelvollista toteutustapaa rikkaampana.
ekis sanoi:
Kiitoksia, olihan tuossa oma punomisensa.
Mutta olisihan sitä vielä parannettavaakin. Nyt esimerkiksi PILP:n ilmanvaihtomääriä on hankala lähteä muuttelemaan, koska se tietysti vaikuttaa jäteilman lämpötilaan, sulatustarpeeseen, yms. ja kuka sen osaa sanoa minkälaisia lukemia käyttäjän pitäisi syöttää. Homman voisi ehkä toteuttaa jotenkin niin, että jäteilman lämpötilan laskenta perustuisi ennalta määrättyihin ilmavirtakohtaisiin COP-käppyröihin (esim. jonkin sortin matriisimuodossa). Teknisesti ei välttämättä pahakaan homma, mutta että mistä ne realistiset arvot taikoo? Muuta lähtödataa kun ei ainakaan itselläni ole kuin joitain mittauksia oman koneen jäteilman lämpötiloista eri ulkolämpötiloilla ja ilmavirroilla sekä TUV:n testien parit graafit. Passiivisille LTO-laitteille laskenta on aika suoraviivaista ja lämpötilahyötysuhde ei ilmeisesti juurikaan muutu ilmavirtojen ja lämpötilojen vaikutuksesta (tai ainakaan niin paljoa, että sillä olisi välttämättä merkitystä lopputuloksen kannalta).
Toinen juttu tuli mieleen, että voisi yrittää simuloida huoneilman kosteuspitoisuuksia annettujen lähtötietojen perusteella, eli kun asujien ja ilmanvaihdon määrä olisi annettu, niin huoneilman kosteuspitoisuus olisi laskettavissa ainakin suurinpiirtein (koska tokihan pyykkäys-, suihku- ja saunomistottumukset yms. vaikuttanevat aika paljon). Lisäksi pitäisi tietää ulkoilman keskimääräiset kosteuspitoisuuksien vaihtelut eri paikkakunnille vuoden ajalta ja nuo tiedot varmaankin löytyisivät pienellä netin kaivelulla. Sitten voisi myös yrittää laskea pyöriväkennoisen kosteudenpalautuskykyä huoneilmaan ja näin pääsisi käppyröistä vertailemaan tilannetta eri järjestelmien välillä. Lisäksi olisi hauska arvioida miten ilmanvaihdon rajoittaminen talvella vaikuttaisi huoneilman kosteuspitoisuuteen.
No häätyypä jättää asiat aromipesään hautumaan, että josko sitä jonain aamuna heräisi kelvollista toteutustapaa rikkaampana.
- Keskustelun aloittaja
- #20
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Ihan mukavan näköisen laskurin olet kasaillut... Itse tosiaankin meinasin jatkaa projektia takaisinmaksu laskurin lisäämisellä, joka ottaisi huomioon kaiken, eli korot, sähkön hinnan korotukset, mahdolliset huoltokulut jne.jne... mutta projekti jäi kesken muiden kiireiden vuoksi
Arvis sanoi:
Ihan mukavan näköisen laskurin olet kasaillut... Itse tosiaankin meinasin jatkaa projektia takaisinmaksu laskurin lisäämisellä, joka ottaisi huomioon kaiken, eli korot, sähkön hinnan korotukset, mahdolliset huoltokulut jne.jne... mutta projekti jäi kesken muiden kiireiden vuoksi
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Laskurin mukaan Maalämpö + pyöriväkennoinen kulutus yhteensä 9506kWh?
Itse sain kulutukseksi 7021kWh
Maalämpö (lämmitys COP 3.8, käyttövesi COP 2.6) + pyöriväkennoinen (75.4%)
Lämmitys 17085kWh -> 4496kWh
Ilmanvaihto 9012kWh -> Loput 2212kWh maalämmöllä -> 582kWh + pyörivän ottoenergia 654kWh
Käyttövesi 3351kWh -> 1289kWh
Yhteensä 29448 kWh -> 7021kWh
Laskurin mukaan Maalämpö + pyöriväkennoinen kulutus yhteensä 9506kWh?
Itse sain kulutukseksi 7021kWh
Maalämpö (lämmitys COP 3.8, käyttövesi COP 2.6) + pyöriväkennoinen (75.4%)
Lämmitys 17085kWh -> 4496kWh
Ilmanvaihto 9012kWh -> Loput 2212kWh maalämmöllä -> 582kWh + pyörivän ottoenergia 654kWh
Käyttövesi 3351kWh -> 1289kWh
Yhteensä 29448 kWh -> 7021kWh
Liitteet
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Maalämmön ja pyörivän kokonaisCOP 4.2
Nilanin kokonaisCOP 1.37
Nilan kuluttaa siis kolme kertaa enemmän sähköä kuin mlp+pyörivä.
Sähkönkulutuseroa tulee 14172kWh -> ~1700€ vuodessa kun sähkönhinta on 12snt/kWh.
Zenin mittauksien perusteella maalämmön COP 3.8 on vähän alakanttiin, joten ero on todellisuudessa vielä vähän suurempi.
ekis sanoi:
Maalämmön ja pyörivän kokonaisCOP 4.2
Nilanin kokonaisCOP 1.37
Nilan kuluttaa siis kolme kertaa enemmän sähköä kuin mlp+pyörivä.
Sähkönkulutuseroa tulee 14172kWh -> ~1700€ vuodessa kun sähkönhinta on 12snt/kWh.
Zenin mittauksien perusteella maalämmön COP 3.8 on vähän alakanttiin, joten ero on todellisuudessa vielä vähän suurempi.
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Sama on käynyt itsellänikin mielessä, eli olisi varmasti hyödyllinen ominaisuus. Pitääpä laittaa tuokin hautumaan ja selvitellä toteutustapaa. Ei tosiaan ihan niin yksinkertainen operaatio kun otetaan kaikki vaikuttavat tekijät huomioon.
Nykyisestä versiosta löytyy COP-arvot eri ulkolämpötiloille Input-välilehdiltä, mutta voisi tosiaan laittaa kokonais-COP:t etusivulle (kunhan kotiudun reissusta).
zadah osaa kommentoida tähän paremmin, mutta siis lämpötilakäyrä luodaan laskennallisesti zadahin luomalla kaavalla annetun vuoden keskilämpötilan mukaisesti.
Laskuri tekee sen näin:
Eli tuossa 7021 kWh taisi vain jäädä tuo käyttösähkön vaikutus lämmitystarpeeseen huomioimatta?
ekis sanoi:
zadah sanoi:Ihan mukavan näköisen laskurin olet kasaillut... Itse tosiaankin meinasin jatkaa projektia takaisinmaksu laskurin lisäämisellä, joka ottaisi huomioon kaiken, eli korot, sähkön hinnan korotukset, mahdolliset huoltokulut jne.jne... mutta projekti jäi kesken muiden kiireiden vuoksi
Sama on käynyt itsellänikin mielessä, eli olisi varmasti hyödyllinen ominaisuus. Pitääpä laittaa tuokin hautumaan ja selvitellä toteutustapaa. Ei tosiaan ihan niin yksinkertainen operaatio kun otetaan kaikki vaikuttavat tekijät huomioon.
ekis sanoi:
Nykyisestä versiosta löytyy COP-arvot eri ulkolämpötiloille Input-välilehdiltä, mutta voisi tosiaan laittaa kokonais-COP:t etusivulle (kunhan kotiudun reissusta).
Zen sanoi:
zadah osaa kommentoida tähän paremmin, mutta siis lämpötilakäyrä luodaan laskennallisesti zadahin luomalla kaavalla annetun vuoden keskilämpötilan mukaisesti.
ekis sanoi:
Laskuri tekee sen näin:
Koodi:
Lämmitystarve 17085+
IV häviöt 9012+
----------------------
Lämmitystarve 26096+
Käyttösähkö 3599-
----------------------
Lämmistystarve 22507+
Pyöriv. tuotto 7451-
----------------------
Lämmitystarve 15055+
MLP COP 3,80
----------------------
MLP otto lämm. 3961+
Käyttövesi 3351+
MLP COP 2,60
----------------------
MLP otto vesi 1289+
MLP otto yht. 5250
IV otto 654
Käyttösähkö 3599
----------------------
9503 (parin kWh heittoa excelin pyöristyksistä)Eli tuossa 7021 kWh taisi vain jäädä tuo käyttösähkön vaikutus lämmitystarpeeseen huomioimatta?
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Tietoteknisesti takaisinmaksuajan laskeminen ei pitäisi olla pahakaan rasti, mutta miten saada tuloksista tai ainakin tulevista säästöistä "ymmärrettäviä"? Esimerkiksi inflaation vaikutuksesta säästöt näyttävät suurenevan ajan mittaan (tällä hetkellä tarkasteltuna), mutta todellisuudessa tilanne pysyy ennallaan, koska rahan arvo heikkenee. Jos nyt saa kahvikupin eurolla, niin 20 vuoden kuluttua sama kahvikuppi voi maksaakin 2 euroa. Mahdollisesti tulokset pitää siis diskontata, joka tarkoittaa tulevan rahavirran nykyarvon laskemista. Lisäksi pitää huomioida ainakin rahoitus- ja huoltokustannukset sekä veikata sähkön reaalihinnan kehitys. Jossain vaiheessa laite pitää myös vaihtaa kokonaan uuteen, jonka vuoksi täytyy arvioida käyttöikä ja hankintahinnan muutos (voisi kuvitella, että esim. maalämpöpumppujen reaalihinnat laskevat tulevaisuudessa). Maalämmön kohdalla keruuputkiston hankinta- ja asennuskustannukset täytyy eritellä omakseen ja laskea vain kertaalleen.
On kai tuossa vähäksi aikaa haastetta - ainakin itselleni.
Tietoteknisesti takaisinmaksuajan laskeminen ei pitäisi olla pahakaan rasti, mutta miten saada tuloksista tai ainakin tulevista säästöistä "ymmärrettäviä"? Esimerkiksi inflaation vaikutuksesta säästöt näyttävät suurenevan ajan mittaan (tällä hetkellä tarkasteltuna), mutta todellisuudessa tilanne pysyy ennallaan, koska rahan arvo heikkenee. Jos nyt saa kahvikupin eurolla, niin 20 vuoden kuluttua sama kahvikuppi voi maksaakin 2 euroa. Mahdollisesti tulokset pitää siis diskontata, joka tarkoittaa tulevan rahavirran nykyarvon laskemista. Lisäksi pitää huomioida ainakin rahoitus- ja huoltokustannukset sekä veikata sähkön reaalihinnan kehitys. Jossain vaiheessa laite pitää myös vaihtaa kokonaan uuteen, jonka vuoksi täytyy arvioida käyttöikä ja hankintahinnan muutos (voisi kuvitella, että esim. maalämpöpumppujen reaalihinnat laskevat tulevaisuudessa). Maalämmön kohdalla keruuputkiston hankinta- ja asennuskustannukset täytyy eritellä omakseen ja laskea vain kertaalleen.
On kai tuossa vähäksi aikaa haastetta - ainakin itselleni.
Vs: PILP kokonaiscop laskuri
Unohda näin alkuun inflaatio ja huoltokustannukset, koska niitä ei voi etukäteen ennustaa. Tai voihan niille kuvitteellisen prosentin antaa esim. inflaatio 3% ja huoltokustannukset 3% tms.
Arvis sanoi:Tietoteknisesti takaisinmaksuajan laskeminen ei pitäisi olla pahakaan rasti, mutta miten saada tuloksista tai ainakin tulevista säästöistä "ymmärrettäviä"? Esimerkiksi inflaation vaikutuksesta säästöt näyttävät suurenevan ajan mittaan (tällä hetkellä tarkasteltuna), mutta todellisuudessa tilanne pysyy ennallaan, koska rahan arvo heikkenee. Jos nyt saa kahvikupin eurolla, niin 20 vuoden kuluttua sama kahvikuppi voi maksaakin 2 euroa. Mahdollisesti tulokset pitää siis diskontata, joka tarkoittaa tulevan rahavirran nykyarvon laskemista. Lisäksi pitää huomioida ainakin rahoitus- ja huoltokustannukset sekä veikata sähkön reaalihinnan kehitys. Jossain vaiheessa laite pitää myös vaihtaa kokonaan uuteen, jonka vuoksi täytyy arvioida käyttöikä ja hankintahinnan muutos (voisi kuvitella, että esim. maalämpöpumppujen reaalihinnat laskevat tulevaisuudessa). Maalämmön kohdalla keruuputkiston hankinta- ja asennuskustannukset täytyy eritellä omakseen ja laskea vain kertaalleen.
On kai tuossa vähäksi aikaa haastetta - ainakin itselleni.
Unohda näin alkuun inflaatio ja huoltokustannukset, koska niitä ei voi etukäteen ennustaa. Tai voihan niille kuvitteellisen prosentin antaa esim. inflaatio 3% ja huoltokustannukset 3% tms.