130 astetta korkealla copilla

Viestejä
1 806
#2
"Calefa Oy:n tiedotteen mukaan yhtiön kehittämällä kuumalämpöpumpulla pystyy 20–90-asteisesta hukkalämmöstä tuottamaan hyvällä hyötysuhteella jopa 130-asteista lämpöä."

Jos 20->130 °C OK, jotain uutta hyvää on mukana mutta 90°C->130 °C ei paljon järkytä. Yleensä jäähdytysvedet ovat jotain 20-35 asteisia ja näille ei ole mitään järkevää käyttöä ollut tarjolla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
6 945
#3
Hyvä, että joku vihdoinkin kehittelee tuollaisia korkean tuottolämpötilan lämpöpumppuja. Jos lämmönlähteen lämpötila on riittävåän korkea, voidaan kylmäaineena käyttää vettä. Matalapaineisen veden höyryä tiivistetään turbokompressorilla (siis tavallaan väärin päin pyöritettävällä moottorin käyttämällä höyryturbiinilla) ja tuloksena on kuumaa korkeapaineista höyryä, jota voidaan käyttää suoraan tai kuumentaa sen avulla nestemäistä vettä suoraan tai epäsuorasti. Tuollainen lämpöpumppu ei tarvitse erillistä höyrystintä eikä lauhdutinta, vaan lämpöä imetään suoraan vesihöyrystä tai alipaineessa höyrystettävästä vedestä sekä luovutetaan kuumempana ja suurempipaineisena höyrynä. Tuo on erinomainen etu tavoitetaessa mahdollisimman hyvää tuottosuhdetta.
 

Scroll

amatitutkintohenkilöinen
Viestejä
2 632
#5
Hyvä, että joku vihdoinkin kehittelee tuollaisia korkean tuottolämpötilan lämpöpumppuja. Jos lämmönlähteen lämpötila on riittävåän korkea, voidaan kylmäaineena käyttää vettä. Matalapaineisen veden höyryä tiivistetään turbokompressorilla (siis tavallaan väärin päin pyöritettävällä moottorin käyttämällä höyryturbiinilla) ja tuloksena on kuumaa korkeapaineista höyryä, jota voidaan käyttää suoraan tai kuumentaa sen avulla nestemäistä vettä suoraan tai epäsuorasti. Tuollainen lämpöpumppu ei tarvitse erillistä höyrystintä eikä lauhdutinta, vaan lämpöä imetään suoraan vesihöyrystä tai alipaineessa höyrystettävästä vedestä sekä luovutetaan kuumempana ja suurempipaineisena höyrynä. Tuo on erinomainen etu tavoitetaessa mahdollisimman hyvää tuottosuhdetta.

No tuo on ihan tavanomaista höyrytekniikkaa ja ajat sitten hyödynnetty.

Ongelmana on, että meillä on tuhottamasti matalamman lämpötlan lämmönlähteitä (-10...40 C) joille ei ole nykyään oikein muuta konstia kuin lauhduttaa ne harakoille. Vesi ei tuohon ratkaisuksi käy, koska ei kiehu normaalipaineessa lähelläkään noita lämpötiloja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
6 945
#6
Ongelmana on, että meillä on tuhottamasti matalamman lämpötlan lämmönlähteitä (-10...40 C) joille ei ole nykyään oikein muuta konstia kuin lauhduttaa ne harakoille. Vesi ei tuohon ratkaisuksi käy, koska ei kiehu normaalipaineessa lähelläkään noita lämpötiloja.
Vesi käy vallan hyvin kylmäaineeksi, kunhan käytetään alipainetta. Onhan jälleen iät ja ajat vettä käytetty ilmastoinnin jäähdytysaineena. Alipaine on tehty höyryejektorilla, mikä ei puheena olleissa sovelluksissa tule tietenkään kyseeseen. Todellinen ongelma onkin matalassa häyrystymispaineessa tarvittavan kompressorin suuri koko ja siitä seuraava kustannus. Kaukolämmön priimaus 80 asteesta (jollaista vettä voidaan tuottaa perinteisellä isolla turbokompressorilla hukkalämpökohteista käyttäen perinteisiä kylmäaineita) alkaa olla jo luokkaa, jolla melko vähäinen alipaine riittää vedenkin höyrystämiseen ja siten suorahöyrystyskompressorin koko ja hinta pysyy siedettävämpänä.
 

Scroll

amatitutkintohenkilöinen
Viestejä
2 632
#7
Vesi käy vallan hyvin kylmäaineeksi, kunhan käytetään alipainetta. Onhan jälleen iät ja ajat vettä käytetty ilmastoinnin jäähdytysaineena. Alipaine on tehty höyryejektorilla, mikä ei puheena olleissa sovelluksissa tule tietenkään kyseeseen. Todellinen ongelma onkin matalassa häyrystymispaineessa tarvittavan kompressorin suuri koko ja siitä seuraava kustannus. Kaukolämmön priimaus 80 asteesta (jollaista vettä voidaan tuottaa perinteisellä isolla turbokompressorilla hukkalämpökohteista käyttäen perinteisiä kylmäaineita) alkaa olla jo luokkaa, jolla melko vähäinen alipaine riittää vedenkin höyrystämiseen ja siten suorahöyrystyskompressorin koko ja hinta pysyy siedettävämpänä.

Vaaditaan alle 2500 pascaliin vedetty alipaine, jotta vesi kiehuisi +21 C:ssä. Siis alle 25 millibaria. Siitä ei ole enää pitkä matka lämpöpumputtelijoiden vakumoinnin tyhjiövaatimuksiin.

En tunne kertomiasi tekniikoita, meinaat että turbokompura taimikåseoli vetaisee tuollaisen tyhjiön sinne alipainepuolelle tuosta vaan?

HUOM! ei puhuta staattisen järjestelmän tyhjiöinnistä vaan systeemistä missä on kierto päällä ja paisari ruikkii lisää kamaa alipainepuolelle koko ajan.

Käsittääkseni alipaineen luonti ei ole ilmainen lounas eli höyrystymiseen tarvittavaa energiaa ei voi huijata siten että vetää vain paineet alas. Höyrystymisenergia toki laskee, mutta työ tehdään paineen alaskiskomisessa.
 
Viestejä
1 806
#8
Tuossa se juuri on kuten Skroll kertoi. Turbolla ei voi tehdä tuollaista alipainetta, varsinkaan vesihöyryyn, joka on jo lähtökohtaisesti molekyylipainolleen melkein puolet ilmaa kevyempää tavaraa. Se on suunnilleen yhtä vaikeaa kuin suihkumoottorin käyttö avaruudessa. Käytännössä kuumasta vedestä voi tehdä kuumempaa tai jopa höyryä tai höyryn painetta voi korottaa. Enkä tarkoita nyt näitä kylmiä höyryjä.

Sähköä kehitettäessä lauhduttimen saaminen kylmäksi on ensiarvoisen tärkeää. Sitten jos siitä lähdetään kelaamaan toisin päin, niin ensin on saatava se suuri kaasuvirta puristettua edes teoriassa paineeseen ja sitten on vielä voitettava systeemin häviöt. Sähköä kuluu todella paljon, mutta toki paljon vähemmän kuin suorassa sähkökattilassa olisi kulunut. Tarvitaan vaan ne kaikki koneet siihen sitten lisäksi.

Parhaimmillaan tämä systeemi on kompressori haihduttimissa. Niitä on maailmassa paljon. Turbolla tehdään lämpötilaeroa kymmenkunta astetta. Näitä ajetaan melko alhaisissakin lämpötilassa esim. elintarviketeollisuudessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
6 945
#9
Vaaditaan alle 2500 pascaliin vedetty alipaine, jotta vesi kiehuisi +21 C:ssä. Siis alle 25 millibaria. Siitä ei ole enää pitkä matka lämpöpumputtelijoiden vakumoinnin tyhjiövaatimuksiin.
Puhuin tuossa tarkentavassa viestissä priimauksesta esim. 80 asteesta 130 asteeseen (jälkimmäinen oli esillä alkuperäsessä uutisessa) ja tuohan esimerkiksi riittäisi siihen, että R134A-käyttöisen turbokompressorin 5...20-asteisesta lämmönlähteestä imemä ja 80-asteessa lauhduttava vesi priimataan elintarviketeollisuuden höyryksi tai maksimilämpöiseksi lähteväksi kaukolämpövedeksi. Nuo n. 80 astetta saavutetaan tuollaisilla suurilla ensimmäisen asteen lämpöpumpuilla. Lämmitettyä vettä sitten päästetään kuristusventtiilin tai vesiturbiinin kautta höyrystysastiaan ja esimerkiksi vesi höyrystyy tuossa lämpötilassa n. 45kPa:n paineessa. Jäähtynyt vesi pumpataan sitten takaisin ensimmäisen vaiheen lämpöpumpun lauhduttimelle.

Itse priimaus siis tapahtuu imemällä höyrystysastiasta vesihöyryä n. 45kPA:n paineessa ja puristamalla se n. 270kPan paineeseen, jolloin se lämmittää paineastiassa olevan veden n. 130 asteeseen (ellei höyryä käytetä hieman tulistuneena sellaisenaan). Puheena olevat paineet ovat käsittääkseni sellaisia, että vaadittava paineen nousu ja alipaine on saavutettavissa esim. muutamalla sarjaan kytketyllä ns. regeneratiivisella turbokompressoriasteella (joka myös sivukanavakompressorina tunnetaan). Tuollainen puolestaan on luultavasti melko siedettävä hinnaltaan.
 
Ylös Bottom