ILP (FH35 + GE25) + sähkö + aurinko. OKT 185m2, Espoo.

dumo

Aktiivinen jäsen
Viestejä
153
#1
Taustat:

Kohteena v. 2003 rakennettu 2-kerroksinen OKT eteläisessä Espoossa, jossa asuttu 2016 lähtien. Vesikiertoinen lämmitys, mieluiten MLP, oli alkujaan "ehdoton vaatimus", mutta lopulta tuli haksahdettua sähkökaapeleilla lämpiävään taloon, kun kaikki muut parametrit olivat kohteessa kohdallaan ja sähkön kulutus ilman ILP:tä suht. maltillinen.

- Kokonaisala 230m2, lämmitettävä huoneistoala n. 185m2 (josta rakennuksen yhteydessä lämmin autotalli/varasto 23,5m2). Kokonaistilavuus 760m2 (korkeaa tilaa n. 30m2).
- Seinät Lammi-valuharkkoa, perustettu sorapatjalle kallion päälle, yläpohjassa puhallusvilla, ikkunat nykyaikaista tasoa (Fenestra superlasi)
- Päälämmitysjärjestelmänä sähkökaapelit lattiassa kaikissa lämpimissä taloissa (myös autotallissa), ohjauksena ME-Platin (alun perin anturit pelkästään laatassa)
- Alkuperäinen IV-kone SunAir 550e. Jäspin 300l lämminvesivaraaja, käyttöveden kierto. Varaava vuolukivitakka (jonka savupellistä puuttui puolikas :)). Sähkösauna.

Näillä eväillä saatu vuonna 2013 energiatodistukseen energialuokka A (137kWh/m2) vuosikulutuksella n. 24000kWh. E-todistuksessa pinta-ala (bruttoala, nykyisin kai käytetään nettoalaa) 178m2 - ei hajuakaan miten tuohon lukuun on päädytty jos autotallia ei lasketa mukaan. Toteutuneet kulutukset joita on tiedossani ovat 21800kWh (v. 2012) ja 22940kWh (v. 2014).

Aiemmat kulutukset olivat mielestäni ihmeenkin pieniä, ottaen huomioon että mitään optimointia ei oltu tehty: LTO:n tuloilma oli säädetty +22 (kesät talvet), käyttöveden kiertovesipumppu lauloi täysillä 24/7, autotallin huippuimuri (myös radonpoisto) huusi täysillä ilman mitään säädintä (moninkertainen ilmamäärä vs. suunniteltu), lämmitystä ohjattiin pelkästään laattojen lämpötilaa seuraamalla, jne.

Hyvin karkea arvio on että sähkönkäyttö oli jakaantunut seuraavasti:
- Kiinteistösähkö (sis. ilmanvaihdon laitteet mutta ei jälkilämmitystä): 6000-7000kWh
- Lämmitys: 12000-13000kWh
- Lämmin käyttövesi: 3500-4000kWh

Nykytila:

Tehdyt toimenpiteet:
- Ilmanvaihto: Vaihdettu LTO-laite (Vallox 145MV) v. 2017 alussa. Puhaltimien kulutuksesta pois n. 2000kWh (laitteiden välinen ero mitattu). Lämmitystarpeesta (tilojen lämmitys + jälkilämmitys) ilmavirroista laskettuna todellisilla hyötysuhteilla pois 2000-2500kWh.
- ILP:t: Olohuoneessa FH35. Pääsee aika hyvin lämmittämään n. 140m2 huonetilaa. Autotallissa halvalla saatu GE25 - ei niinkään sähkönsäästön takia, vaan siksi että auto, fillarit ja itse talli kuivuvat talvella paremmin ja voi pitää korkeampaa lämpötilaa ilman isoa sähkölaskua.
- Aurinkosähkö: 3,1kW edestä paneeleita. Vuosituotanto-arvio vajaa 2500kWh. Ylijäämätuotanto ajetaan lämminvesivaraajaan ja loppu myyntiin.
- Sähkölämmityksen säätö: Kivilattiat pidetään 21-22C lämpötilassa, kosteat tilat 22-26C (ulkolämpötilan mukaan käyrä). Muut ILP vaikutusalueella olevat tilat huonemittauksella (esim. makuuhuoneissa +19C).
- Muu optimointi: Laitettu LKV-kiertovesipumppu ajastimen ja hälytyssysteemin taakse. jotta ei turhaan pyöri kun ollaan pois tai nukkumassa. Myös LTO-laite tiputtaa ilmavirtoja kun hälytys päällä. LVV:tä ajetaan halvimmilla spot-tunneilla, ja ostosähköllä vasta jos aurinkosähkö ei riitä. Otettu käyttöön vakiopaineventtiili. Valaistus pääosin ledeillä.

Lisään tarkempia kulutuksia myöhemmin, mutta vuosikulutukset lyhyellä otannalla vuosikulutukset olleet 11900-12700kWh ostosähköä, eli todellinen kulutus (sis. itse tuotetun) 13700-14800kWh. Puuta on poltettu n. pesällinen päivässä kovemmilla pakkasilla. Kulutukset ovat siis ihan maltillisia, mutta tulevat nousemaan kun jälkikasvun vaikutus mm. käyttöveteen ja sähkönkäyttöön lisääntyy.

(Mahdolliset) suunnitelmat:

- Yläkertaan (omaan makuuhuoneeseen) voisi ehkä laittaa ILP:n. Hellejaksolla alkoi lämpötila nousta, ja ihan fysiikan lakien mukaisesti alkoi alakerta mennä varsin kylmäksi että sai yläkerran pidettyä ei-tukalana (kanavapuhallinsysteemillä sai autettua tilannetta, mutta onhan sellainen viritelmä ruma ja äänekäs). ILP myös vähentäisi pitkillä pakkasjaksoilla tarvetta sähkölämmitykselle, mutta kannattavuutta tai TMA:ta on ihan turha kyllä laskea.
- Lämpimän käyttöveden lämmitykseen voisi keksiä jonkun muun ratkaisun kuin COP1, viimeistään siinä vaiheessa kun varaaja pitää uusia
- Jos/kun joskus pitää tehdä lattiaremppaa, voisi harkita vetävänsä vesikierrot ja kytkeä VILPiin tai MLP:hen, mutta jotta saisi mitenkään järkeväksi, pitäisi ajoittaa niin että kaikki nykyiset laitteet (ILP:t, varaaja) pitäisi muutenkin uusia. Karkeasti laskettuna, jos lämmitys ja käyttöveden valmistus menisi vuosi-COP:lla 3, vähenisi sähkön käyttö nykytilanteessa 4000-5000kWh, maksimissaan ehkä 6000kWh. Näillä sähkön ja laitteiden hinnoilla ei oikein kannata...
 
Ylös Bottom