Kylmiön virittelyä

Viestejä
9
#1
Sain käsiini käytetyn koneikon ja höyrystimen, jonka historiasta ei kummempaa tietoa.
Ongelmana on kun paisarin säätää kohtuulliselle tulistukselle höyrystymislämpö -8 paine ei vielä juuri huoju, mutta tulistus on jo silloin luokkaa 5 astetta ja kompuran kylkeä vetää silti jäähän ja imuputki täysin kuurassa.
Jos paisarin säätää niin pienelle, että imuputki pysyy sulana niin höyrystintä vetää jäähän ja höyrystymislämpö vetäsi luokkaa -20 ja höyrystymisen tulistus kasvaa siis reiluksi..
Eikö kylmäaineen pitäisi kuitenkin olla höyryä kun tulistumista on ylipäätään ennen kompuraa eikä höyrystyä enää kompurassa?
Kylmäaineena on r134a ja nestelasissa ei kuohu, joten mehut pitäis olla tallessa.
Olisikohan kompura liian iso höyrystimen kokoon nähden?
 

ekopentti

Putkimiehenä 40v - LVI-inssinä 30 v - opena 15v
Viestejä
401
#2
Vs: Kylmiön virittelyä

Höyrystimeen ei tule tarpeeksi soppaa.
Jo koneikko on joskus toiminut epäilisin paisarin pulpin täyteaineen vähentyneen.
Toimintaa voi testata irrottamalla pulpin ja puristamalla sitä lämpöisessä kourassa.
Venttiilin pitäisi aueta ja höyrystimen lämpötilan nousta.
Kompura imee tasaista imuvirtaa ja jos kaasuuntuvaa tavaraa ole tarpeeksi niin paine laskee.
 

slpoy

Vakionaama
Viestejä
3 422
#3
Vs: Kylmiön virittelyä

Kyllä se paisari toimii oikein liian iso kone tai liian pieni höyrystin , onko koneikko ollut 134 aineella aikaisemminkin
Kyllä siellä tavaraa riittää jos kompuralle asti imuputki jäässä.
Onko kyseessä staattinen vai puhallinpatteri?
 
Viestejä
9
#4
Vs: Kylmiön virittelyä

Staattinen höyrystin finkoil fk37 ja kompura oli muistaakseni nykyään joku danfossin 10 joka siis joskus vaihettu..
Paisarissa lukee vielä r12 mutta ei ole sillä ollut enää nykyään
 

holotna

Aktiivinen jäsen
Viestejä
601
#5
Vs: Kylmiön virittelyä

Kompressoorin iskutilavuus on 40% ylisuuri suhteessa höyrystimen tehoon.
Myös nestettä on systeemissä liikaa.
 
Viestejä
9
#6
Vs: Kylmiön virittelyä

Paljonkohan tuo höyrystimen teho on kun ei oikein netin syövereistä löytynyt?
Ja kompuran pitäis sitte ilmeisesti olla 6 luokan laite tälle höyrystimelle?
Eli uutta kompuraa sitten vain metsästämään.. ::)
 

Scroll

amatitutkintohenkilöinen
Viestejä
2 632
#7
Vs: Kylmiön virittelyä

ekopentti sanoi:
Höyrystimeen ei tule tarpeeksi soppaa.
Jo koneikko on joskus toiminut epäilisin paisarin pulpin täyteaineen vähentyneen.
Toimintaa voi testata irrottamalla pulpin ja puristamalla sitä lämpöisessä kourassa.
Venttiilin pitäisi aueta ja höyrystimen lämpötilan nousta.
Kompura imee tasaista imuvirtaa ja jos kaasuuntuvaa tavaraa ole tarpeeksi niin paine laskee.
Varmaankin pikemminkin laskea?
 

Scroll

amatitutkintohenkilöinen
Viestejä
2 632
#8
Vs: Kylmiön virittelyä

Jupe1 sanoi:
Paljonkohan tuo höyrystimen teho on kun ei oikein netin syövereistä löytynyt?
Ja kompuran pitäis sitte ilmeisesti olla 6 luokan laite tälle höyrystimelle?
Eli uutta kompuraa sitten vain metsästämään.. ::)
Tai sitten laitat höyrystimeen puhaltimen.
 
Viestejä
1 074
#9
Vs: Kylmiön virittelyä

ekopentti sanoi:
Höyrystimeen ei tule tarpeeksi soppaa.
Jo koneikko on joskus toiminut epäilisin paisarin pulpin täyteaineen vähentyneen.
Toimintaa voi testata irrottamalla pulpin ja puristamalla sitä lämpöisessä kourassa.
Venttiilin pitäisi aueta ja höyrystimen lämpötilan nousta.
Kompura imee tasaista imuvirtaa ja jos kaasuuntuvaa tavaraa ole tarpeeksi niin paine laskee.
Omassa kylmiössä sopan vähyys kylmentää vain paissarivenan lähistön, kun teho ei riitä kokohöyrystimen kylmentämiseen.
Scroll sanoi:
Varmaankin pikemminkin laskea?
Kyllä se lämpenee tai paremmin sanottuna kylmenee vähemmän. Samalla jäähdytys teho lisääntyy huikeesti kun kompura saa enemmän ainetta.
Scroll sanoi:
Tai sitten laitat höyrystimeen puhaltimen.
Puhallinta piti ehdottaa kanssa, sillä saa lämmönvaihdon tuplattua helposti. Olis semmonen helppo ja "masinistihenkinen" ratkaisu :D

holotna sanoi:
Kompressoorin iskutilavuus on 40% ylisuuri suhteessa höyrystimen tehoon.
Myös nestettä on systeemissä liikaa.
Noin varmaankin. Mutta jäi päähän pyörimään tuo liika nesteen määrä :-\ Aloitusviestissä todettiin kuitenkin että homma pysyi koossa kun höyrystymislämpötila oli - 20 C, eli suurin osa aineesta painepuolella?

Omassa kylmiön kompurassa on suht iso paissarisäiliö, joka kompeinsoi nesteen näärää 200g - 1400 g. Tuolla alueela kylmiö toimii jotakuinkin normaalisti kunhan imupuolen paine pysyy vakiona.


Minkähän takia noi höyrystimet on hiukka nurikurisesti tehty eli tuloputki ja lähtöputki vierekkäin? Siinähän ikäänkuin kylmennetään uudestaan kompuralle palaava kaasu?
 

slpoy

Vakionaama
Viestejä
3 422
#12
Vs: Kylmiön virittelyä

Peku 2012 sanoi:
Ainakin fincoilin pattereissa lähdöt on olleet päällekäin
Lähdöt kyllä, mutta alasyöttösenä ei imuputki jäähdy enempää kannatta katsoa toisesta päästä patteria niin ymmärtää
 

Aippi

Vakionaama
Viestejä
1 432
#14
Vs: Kylmiön virittelyä

Aippi sanoi:
Kannattaa vaihtaa tuo paisari R134 A ja suuttimeksi X0 jos on Danfossin paisari kyseessä.
Ja kannattaa muistaa että paisari ei ole posetiivi, ei sitä pidä säätää edes takaisin . tehdasasetus on yleensä paikallaan kunhan suutin on valittu oikein
 

Scroll

amatitutkintohenkilöinen
Viestejä
2 632
#17
Vs: Kylmiön virittelyä

Eipä sitä kapillaariputken täsmällistä kokoa tiedä ammattitutkintolaisetkaan kun tieteellisessä kirjallisuudessa tutkijatkin näyttävät joutuvan tekemään hienosäädön experimentaalisesti.
 

Peku 2012

Lämpöpumppu ym energiaharrastelu
Viestejä
1 923
#19
Vs: Kylmiön virittelyä

holotna sanoi:
Kapilaariputki käy syöttöventtiiliksi, on edullinen, ei liikkuvia osia ja käy kaikille kylmäaineille.
Mikäpä siinä ,jos vaan kokeiluhenkeä ja kärsivällisyyttä riittää.
Toki nestelasikin kertoo kiertoprosessista jotain
 

Aippi

Vakionaama
Viestejä
1 432
#20
Vs: Kylmiön virittelyä

Nestelasi ei sovellu kapillaarijärjestelmään, oikeasta kapillaariputken mitoituksesta löytyy kyllä taulukoita eri tehoille,
 

slpoy

Vakionaama
Viestejä
3 422
#23
Vs: Kylmiön virittelyä

Scroll sanoi:
Eipä sitä kapillaariputken täsmällistä kokoa tiedä ammattitutkintolaisetkaan kun tieteellisessä kirjallisuudessa tutkijatkin näyttävät joutuvan tekemään hienosäädön experimentaalisesti.
On siihen taulukot olemassa eise nyt niin vaikeeeta ole
 

Scroll

amatitutkintohenkilöinen
Viestejä
2 632
#25
Vs: Kylmiön virittelyä

slpoy sanoi:
Aivan sama mitenpäin
Niin varmaan, ei varmaan tartte lasinkaan olla sulla ehjä tai tussilla suttaat sen pimeäksi.

Mutta jos tarkoitus oli jotain havainnoida, niin eiköhän sen pidä sentään jotenkin tolkunlailla olla.
 

Aippi

Vakionaama
Viestejä
1 432
#26
Vs: Kylmiön virittelyä

Ainoa mitä nestelasista näkee on kylmäaineen virtaus mutta onko nestettä liikaa vai liian vähän sitä nestelasi ei kerro kapillaarisysteemissä.
 

holotna

Aktiivinen jäsen
Viestejä
601
#27
Vs: Kylmiön virittelyä

Aippi se aina laukaisee, niinkuin nytkin.
Jos nestelasi on kirkas, silloin se voi olla täysi taikka tyhjä, eli kirkas.
 

slpoy

Vakionaama
Viestejä
3 422
#28
Vs: Kylmiön virittelyä

Scroll sanoi:
Niin varmaan, ei varmaan tartte lasinkaan olla sulla ehjä tai tussilla suttaat sen pimeäksi.

Mutta jos tarkoitus oli jotain havainnoida, niin eiköhän sen pidä sentään jotenkin tolkunlailla olla.
Ei todellakaan ole väliä miten päin se on
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
6 947
#29
Vs: Kylmiön virittelyä

Aippi sanoi:
Ainoa mitä nestelasista näkee on kylmäaineen virtaus mutta onko nestettä liikaa vai liian vähän sitä nestelasi ei kerro kapillaarisysteemissä.
Voisiko nestelasin asentaa kapillaarisysteemissä imulinjaan? Periaatteessa sopivaan imulinjan kohtaan (luultavasti alkuun) sijoitettu nestelasi antaisi tietoa kylmäaineen määrästä yleensä ja ehkä myös ongelmatilanteista (kuten nesteen ajoittaisesta imeytymisestä pitkin imulinjaa). Eihän tuolla ole toki tarkoitus korvata paine- ja tulistumismittausta asennusvaiheessa (vaan siitä, onko esim. täytös vähentynyt).
 

Scroll

amatitutkintohenkilöinen
Viestejä
2 632
#30
Vs: Kylmiön virittelyä

Paras on tosiaan painemittausyhteet ennen ja jälkeen kapillaarin, jos meinaa hyvän saada. Niistä on helppo virittää kapillaarin toimivuus kohilleen.
 

ekopentti

Putkimiehenä 40v - LVI-inssinä 30 v - opena 15v
Viestejä
401
#31
Vs: Kylmiön virittelyä

Joskus virittelimme kapillaaria abiko pihdeillä eli puristelimme osan putkesta soikeaksi kunnes höyrystin kylmeni.
 
Viestejä
9
#32
Vs: Kylmiön virittelyä

Otin kylmäainetta vähemmäksi kunnes imuputki pysyi sulana, jolloin imupaine oli noin -10 asteen korvilla eli noin 1 bar.
Nestelasi tosin alko jo kuplimaan.
Onko paisrin säädöillä tällöin enää suurtakaan merkitystä jos kylmäainemäärällä säädetään imuputki sulaksi?
Seuraillaan jäätyykö kenno näilä säädöillä..
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
6 947
#33
Vs: Kylmiön virittelyä

Jupe1 sanoi:
Onko paisrin säädöillä tällöin enää suurtakaan merkitystä jos kylmäainemäärällä säädetään imuputki sulaksi?
Eipä ole, eikä paisaria (TEV?) todellakaan ole tarkoitettu toimimaan noilla ehdoilla. Jos paisari on hajalla (tai esim. tarkoitettu ihan toiselle kylmäaineelle) tai järjestelmässä on muuta vakavaa häikkää, niin tuolla tavalla voi yrittää tekohengitystä ...
 
Viestejä
9
#34
Vs: Kylmiön virittelyä

Tarkemmin mietittynä niin kyllähän tuolla jotain merkitystä täytyy olla, kun paisaria kiristämälläkin tuon imuputken saa sulaksi, mutta imupaine tuolloin huomattavasti matalampi.
Ja myöskin vielä "vajaana" paisarin säädöllä pystyy vaikuttamaan imuputken jäätymiseen.
Painepuolen ainemäärään/tehoonhan tuo täytyy vaikuttaa.
Mikähän lie sitten olisi loppupelissä paras suhde saada paras teho/hyöty koneesta.
Paras olisi varmaan kun vaihtaisi oikean kokoisen kompuran koneeseen, mutta käyttö kuitenkin melko vähäistä..
 

kotte

Hyperaktiivi
Viestejä
6 947
#35
Vs: Kylmiön virittelyä

Jupe1 sanoi:
Tarkemmin mietittynä niin kyllähän tuolla jotain merkitystä täytyy olla, kun paisaria kiristämälläkin tuon imuputken saa sulaksi, mutta imupaine tuolloin huomattavasti matalampi.
Ja myöskin vielä "vajaana" paisarin säädöllä pystyy vaikuttamaan imuputken jäätymiseen.
Painepuolen ainemäärään/tehoonhan tuo täytyy vaikuttaa.
Mikähän lie sitten olisi loppupelissä paras suhde saada paras teho/hyöty koneesta.
Paras olisi varmaan kun vaihtaisi oikean kokoisen kompuran koneeseen, mutta käyttö kuitenkin melko vähäistä..
Jos termostaattinen paisuntaventtiili toimisi ideaalisesti, niin se pitäisi aina höyrystimessä olevan kylmäainenestemäärän vakiona. Samoin kompressorin toimiessa ideaalisesti ja erityisesti maksimipainesuhteen olllessa hyvin suuri ja venttiileiden yms. kuolleen tilavuuden ollessa olematon kylmäainevirtaus ei juuri riipu lauhduttimen paineesta. Kylmäaineen lisääminen optimista täyttäisi ensin lauhduttimen jälkeen tulevan keräimen sun muun tilan ennen paisuntaventtiiliä. Sen jälkeen alkaisi lauhdutinkin täyttyä ja lopulta lauhduttimeen tulee niin paljon nestettä, että joko moottori ei jaksa enää vääntää tai käämit palavat. Kylmäaineen määrän vähentäminen optimista taas saa entistä suuremman määrän kaasukuplia kehittymään aluksi paisuntaventtiilissä ja lopulta pääsemään painepuolelta raakana lävitse. Lienee selvää, mitä kumpikin aiheuttaa joko sähkön kulutukselle tai prosessin tehokkuudelle.

Käytännössähän paisuntaventtiilin säätökyky ei ole ideaalinen, eli kyllä lauhdepaineen kasvu tunkee hiukan enemmän kylmäainetta lävitse ja kompressorin pumppauskykykin hiukan vähenee lauhdepaineen kasvaessa (etenkin pienillä laitteilla). Kylmäaineen määrän avulla tehtävä justeerausyritys kyllä kostautuu joko lisääntyneenä sähkönkulutuksena tai vähentyneenä tuottotehona ja molemmissa tapauksissa tuottosuhteen heikentymisenä kunnollisesti toimivan paisuntaventtiilin kanssa. Jos paisuntaventtiili on jumittunut johonkin asentoon, voi kylmäaineen määrää säätämällä tietenkin vaikuttaa aivan kuin kapillaarijärjestelmänkin kanssa, sillä systeemihän toimii aivan eri ehdoin, jos ensisijassa höyrystymispaineen ja toissijaisesti höyrystimen tulistuksen säädöllä ei ole vaikutusta paisuntaventtiilin asentoon (kuten ei ole juuttuneella venttiilillä).
 
Ylös Bottom