Victron Energy

Espejot

Hyperaktiivi
Käytänköhän tuota Victronin MPPT-laskuria oikein: https://mppt.victronenergy.com/

Jos laitan tuonne Custom modulen tietoihin vaikkapa satunnaisen Longi HiMO5 420 W -paneelin tiedot (https://aurinkosahkotukku.fi/wp-content/uploads/2022/07/Tekniset-tiedot.pdf)

Laskuri antaa ensisijaiseksi MPPT:ksi mallin SmartSolar 150/35: MPPT-laskuri: LONGi HI-MO5 MONO - LR5-54HPH-420M

Paneeleita laskelmassa siis kolme sarjassa kahdessa ketjussa eli yhteensä 6 kpl. Minimilämpötilassa maksimivoltit 126,8 V ja maksimilämpötilassa minimivoltit 80,1 V. Sekä minimi että maksimilämpötilassa tehoa rajoitetaan ja ulos tulee maksimit 35 A. PV power ratio: 126 % (oversized).

Toisena vaihtoehtona tulee SmartSolar 150/45 ja silläkin tehoa rajoitetaan 45 ampeeriin. PV power ratio: 97 % (undersized).

SmartSolar MPPT 150/60 Tr ei enää rajoita virtoja (virrat minimi lämpötilassa 57,4 A ja maksimilämpötilassa 45,2 A). PV power ratio: 73 % (undersized).

Eikö tuo 150/45 ole näistä paras vaihtoehto? Minimilämpötiloissa tuskin paljoa tuotantoa on luvassa vai kannattaako tuosta minimilämpötilan maksimivirrasta olla kuinka kiinnostunut? Ja onko tuo paneelien sarjoitus/ketjutus ok? Minimivoltit kaiketi ihan ok, jos 48v akkuja mielisi kaveriksi ja maksimit alle 150. Ja eikös yksi Multiplus II 48/3000 ota tuon kuuden paneelin tuotannon ihan hyvin vastaan?

Kolmella 150/45-MPPT:llä saisi 18 paneelia. Pienemmällä saisi saman verran halvemmalla, mutta tehoja tuo 150/35 jo jonkin verran rajoittaa? 150/70 antaisi ilmeisesti mahdollisuuden kolmeen ketjuun, joissa kolme sarjassa, mutta eikö aamun varjojen vuoksi useampi MPPT ole parempi? Tuota 150/70-mallia riittäisi kaksi kappaletta.

Hintaa satunnaisesta verkkokaupasta:
150/35 - 209 €
150/45 - 245 €
150/60 - 399 €
150/70 - 459 €

Yli vai alimitoitus... onko mppt lataussäätimissä sama juttu kuininuissa eli ylimitoitamalla tehoa leikaantuu mutta kyynysjännite ylittyy helpommin aamulla ja illalla? Eli onko alimitoitamisessa mitään haittaa tehokuuden näkökulmasta?

MPPT controller maximum nominal operating power depends on the rated charge current and the nominal system voltage. During the middle of a sunny day, there may be more power than the controller can use with an oversized array. However, an oversized array will often contribute more power than a smaller array in the early morning and late afternoon, or even during the middle of a cloudy day. Excessive oversizing of the array may show a diminishing return if the power limiting is more significant.

Some of the benefits of exceeding the nominal wattage ratings of an MPPT controller include:

  • Daily maximum power levels can be much lower than the STC rated power of the solar array. Tilt, azimuth angle, time of day/year, weather, climate, dust and other factors reduce output power from the array leaving unused controller capacity
  • Full charging potential of the MPPT controller can be used more often
  • Better production early and late in the day
  • Better production during cloudy weather
  • On sunny days, excess power is not needed once the batteries are close to full
  • Reduced maximum charge current for smaller battery banks
  • More string-sizing options with higher power arrays
ref: www.solarpowerworldonline.com/2018/03/oversize-mppt-controllers-off-grid-systems-roi/
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Ja ylijännitesuojaus ennen MPPT, en nyt heti löytönyt muita DC puolen ylijännitesuojia kuin 1000 ja 1500VDC kapistuksia... elikäs ohjatkaapas oikeaseen suuntaan? Jaahs, niin kuin aina joku on jo kysynyt

 
Viimeksi muokattu:

markok

Aktiivinen jäsen
Jos koko järjestelmän rakentaa Victronin palikoista niin minua vähän häiritsee pitkät DC kaapeli vedot paneleilta invertterille. Taitaa vielä suurin osa laitteista olla sellaisia, että pitäisi asentaa sisätiloihin. Onko noilla jännitteillä vielä isoa valokaaririskiä? Uskaltaako tuollaiset johdot vetää ilman putkea?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Jos koko järjestelmän rakentaa Victronin palikoista niin minua vähän häiritsee pitkät DC kaapeli vedot paneleilta invertterille. Taitaa vielä suurin osa laitteista olla sellaisia, että pitäisi asentaa sisätiloihin. Onko noilla jännitteillä vielä isoa valokaaririskiä? Uskaltaako tuollaiset johdot vetää ilman putkea?
Jännitteet on kymmenesosa keskusinun jännitteistä mutta liikkuuhan siellä virtaa.Kaapeliahan noihin menee enemmä.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Onko noilla jännitteillä vielä isoa valokaaririskiä?
Ajattele vaikka hitsausvehkeitä. Jännitettä ei paljon ole, mutta valokaareen saadaan tehoja - eli jos vaikka paneelin johto vähän irtoilee niin lämmintä on kyllä tiedossa. Kaari kyllä sammuu välimatkaa kasvattaessa nopeammin.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Nkon:illa houkuttelevan hintaista MultiPlussaa:


Esim. 48V/3000VA hinta 620 €.

On kyllä aika monta kiveä käännettävänä ennen kuin Victronin ja DIY-akkujen kelkkaan uskaltaisi lähteä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Nkon:illa houkuttelevan hintaista MultiPlussaa:


Esim. 48V/3000VA hinta 620 €.

On kyllä aika monta kiveä käännettävänä ennen kuin Victronin ja DIY-akkujen kelkkaan uskaltaisi lähteä.
Näin on uusi ja tuntematon jännittää aina. Toi DIY akut on suurin riski IMO, siinä pitäisi olla kokeiluhenkeä. Ja osaamista. Mutta joo, onhan tässä taas useampi vuosi tutustutta eri vermeisiin.

Hinta suunnilleen sama kuin
 

Espejot

Hyperaktiivi
Valokaaresta, ostin jouluna plasmasytyttimen millä sytetään esim kyntilöitä, valokaaren avulla.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Näin on uusi ja tuntematon jännittää aina. Toi DIY akut on suurin riski IMO, siinä pitäisi olla kokeiluhenkeä. Ja osaamista. Mutta joo, onhan tässä taas useampi vuosi tutustutta eri vermeisiin.

Hinta suunnilleen sama kuin

Omassa projektissa on niin monta mutkaa matkassa, että voi jäädä projekti toteutumatta. Ehkä suurimpia kysymysmerkkejä on:
  • Laitteiden tilantarve ja sijoittaminen ulos
  • Akkujen sijoittaminen ulos ja niiden lämmitys sekä jäähdytys
  • Tarvittavat ja soveltuvat (turva)kytkimet, sulakkeet, virtakiskot, jne. (DC)
  • Kaapeleiden mitoitus ja liittimet (DC)
Ei ehkä ratkaisemattomia haasteita, mutta aika moni asia pitää loksahtaa paikalleen ennen kuin laitteet on asennettu ja käytössä. Täytyy varmaan tutulta sähköasentajalta tiedustella, että löytyisikö halukkuutta tutustua Victroneihin.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Onko Victron Multiplus hyväksytty Suomessa syöttämään sähköä valtakunnan verkkoon? Jos on niin onkohan noissa Saksasta ostetuissa samat verkkoasetukset?
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Onko Victron Multiplus hyväksytty Suomessa syöttämään sähköä valtakunnan verkkoon? Jos on niin onkohan noissa Saksasta ostetuissa samat verkkoasetukset?

Hyvä kysymys.

Uusimmissa Energiateollisuuden Verkostosuosituksessa YA 9:23 Pientuotannon liittäminen sähkönjakeluverkkoon mainitaan pääsääntöisesti vain standardi SFS-EN 50549-1:2019 ja muutamassa sivulauseessa VDE-AR-N 4105:2018-11.


MultiPlus II löytyy ainakin seuraava EN-sertifikaatti:


EN-sertifikaatissa joitakin rajoituksia (limitations), onko näillä vaikutusta käyttöön Suomessa?

Ja lisäksi löytyy VDE-sertifikaatti:


Kaikki sertifikaatit löytyy täältä:


Oma verkkoyhtiö viittaa vanhempiin Energiateollisuuden teknisiin vaatimuksiin, joissa maininta:

"Tämän luvun suojausasettelut täyttävien laitosten lisäksi myös teknisiltä ominaisuuksiltaan Saksan mikrotuotantonormin VDE-AR-N-4105 mukaiset laitteet soveltuvat jakeluverkkoon Suomessa."

Muistelen @Espejot löytäneen maakohtaisia asetuksia Victronin asetussovelluksesta, mutta oliko siellä Suomi erikseen? En tiedä saako parametreja säädettyä itse ja osaako niitä laittaa kohdilleen.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Muistelen @Espejot löytäneen maakohtaisia asetuksia Victronin asetussovelluksesta, mutta oliko siellä Suomi erikseen? En tiedä saako parametreja säädettyä itse ja osaako niitä laittaa kohdilleen.

Asiaa on sivuttu täällä

Parametreja saa säädettyä ja ne voi säätää itse tai säädättää. Ainakin Saksan kaupat myy asetuksia pariin sataan euroon. Suomesta noita asetukset saa avaimenperän mukana. Voi niitä ostaa myös henkilöiltä. Olen asioita kysellyt sielölä täällä ja keskustellut pöytälaattikofirmoista jne. Olen tullut siihen tulokseen että asetukset saa kyllä kohdalleen vaikka Vicktron kommuunin kautta tai maksamalla asetuksista. Enemmän minua mietityttää johtojen asennukset. Ton voi tehdä itse tai teetättää sähköasentajajalla mutta dokumentaatio on hyvällä tasolla, mutta todella laaja eli useamman dokkarin joutuu lukemaan. Sähköasentajalla voi mennä ylimääräistä asiaan perehtymällä.

Minulla projekti on tietyllä tapaa lähtenyt liikkeelle kun ostin läjän EVO2 liittimiä + muuta asennustarviketta. Jatkoa sitten askel kerrallaan ja katsotaan mihin lopputulokseen päädytään. Suunitelmat hamottuu sitä mukaan kun etenemistä tapahtuu. Yleinen markkinatilanne on tuonot auringon paisetta (hinta eroosion) mutta myös pilviä (rakentaminen tyssänyt). Ja ei sovi unohtaa mustaa joutsenta joka voi suistaa hyvänkin suunitelman umpikujaan. Mulla on useampi investointiprojekti suuniteluvaiheessa ja kaikki ne ei toteudu koska käytettävissä oleva pääoma on rajallinen eikä velkataakkaa uskalla kasvattaa. Mutta muuten olen sitä mieltä että nyt on aika perusparanuksille on kun tekijöitä on.
.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Hyvä kysymys.

Uusimmissa Energiateollisuuden Verkostosuosituksessa YA 9:23 Pientuotannon liittäminen sähkönjakeluverkkoon mainitaan pääsääntöisesti vain standardi SFS-EN 50549-1:2019 ja muutamassa sivulauseessa VDE-AR-N 4105:2018-11.


MultiPlus II löytyy ainakin seuraava EN-sertifikaatti:


EN-sertifikaatissa joitakin rajoituksia (limitations), onko näillä vaikutusta käyttöön Suomessa?

Ja lisäksi löytyy VDE-sertifikaatti:


Kaikki sertifikaatit löytyy täältä:


Oma verkkoyhtiö viittaa vanhempiin Energiateollisuuden teknisiin vaatimuksiin, joissa maininta:

"Tämän luvun suojausasettelut täyttävien laitosten lisäksi myös teknisiltä ominaisuuksiltaan Saksan mikrotuotantonormin VDE-AR-N-4105 mukaiset laitteet soveltuvat jakeluverkkoon Suomessa."

Muistelen @Espejot löytäneen maakohtaisia asetuksia Victronin asetussovelluksesta, mutta oliko siellä Suomi erikseen? En tiedä saako parametreja säädettyä itse ja osaako niitä laittaa kohdilleen.

Nämä uudet suositukset näytti olevan voimassa 1.1.2025 lähtien. Verkkoyhtiö voi varmaan päättää, mitä suosituksia noudattaa?

Akuista oli mainittuna:

"Lähtökohtaisesti EU:ssa myytäväksi hyväksytyt EN 50549 -standardisarjan mukaiset akkuvarastot ja sähköauton kaksisuuntaiset latauslaitteet voidaan hyväksyä kytkettäväksi verkkoon, mikäli ne noudattavat samoja tai tiukempia suojausasetteluita kuin aurinkosähkön tuotantolaitteet"

Jos akuista syötetään tuon Victronin kautta verkkoon ja Victron täyttää vaatimukset, eikö akkujärjestelmä ole silloin myös automaattisesti hyväksytty?

Tuossa varmaan tarkoitetaan erikseen ja suoraan verkkoon kytkettyjä akkuja?
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Olikos MultiPlusien hyötysuhteita ollut täällä jo esillä?

Täältä löytyy valmistajan ilmoittamia esim. mallille 48/3000: https://www.victronenergy.com/uploa...ting-operating-temperature-and-efficiency.pdf

Yli 2000 W tehoilla tippuu alle 90 prosentin.

Täältä löytyy vastaavat tiedot ja lisäksi käyttäjän mittaamia 48/5000-mallin hyötysuhteita: https://community.victronenergy.com/questions/56351/multiplus-485000-efficiency-curve.html

Tuo 48/5000 näyttää aika paljon paremmalta, jos hyötysuhteet on 95 % tuntumassa laajemmalla tehoalueella. Kannattaako siitä maksaa kuitenkaan ekstraa pelkästään hyötysuhteen vuoksi, vaikea sanoa.

Oma projekti taitaa kyllä kaatua kaikkeen ylimääräiseen säätämiseen, kun ei löydy MultiPlussille eikä akuille sisätiloja. Kaiken rakentaminen ulos toimivaksi kokonaisuudeksi vaikuttaa nyt liian työläältä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Olikos MultiPlusien hyötysuhteita ollut täällä jo esillä?

Täältä löytyy valmistajan ilmoittamia esim. mallille 48/3000: https://www.victronenergy.com/uploa...ting-operating-temperature-and-efficiency.pdf

Yli 2000 W tehoilla tippuu alle 90 prosentin.

Täältä löytyy vastaavat tiedot ja lisäksi käyttäjän mittaamia 48/5000-mallin hyötysuhteita: https://community.victronenergy.com/questions/56351/multiplus-485000-efficiency-curve.html

Tuo 48/5000 näyttää aika paljon paremmalta, jos hyötysuhteet on 95 % tuntumassa laajemmalla tehoalueella. Kannattaako siitä maksaa kuitenkaan ekstraa pelkästään hyötysuhteen vuoksi, vaikea sanoa.

Oma projekti taitaa kyllä kaatua kaikkeen ylimääräiseen säätämiseen, kun ei löydy MultiPlussille eikä akuille sisätiloja. Kaiken rakentaminen ulos toimivaksi kokonaisuudeksi vaikuttaa nyt liian työläältä.
Onhan tota ollut, ei vedeä hyötysuhde vertoja keskusinuille. Minä simuloin omaa käyttöä ja koska suurin osa käytösä on pientätehoa niin 3 kVA vehje antaa minulla pareman hyötysuhteen.

Oma projekti taitaa kyllä kaatua kaikkeen ylimääräiseen säätämiseen, kun ei löydy MultiPlussille eikä akuille sisätiloja. Kaiken rakentaminen ulos toimivaksi kokonaisuudeksi vaikuttaa nyt liian työläältä.
Onhan tää työläs tutustua kaikine sulakeineen ja oikeine johdon paksuuksineen. Myös MPPT sisältää enemän johdonvetoa. Laskin itselle 18x430Wp paneella 2x SmartaSolar 150-85A kahdessa eri ryhmässä niin että 2x 3S3P eli 12 johtoparia MPPT luokse... kun johdot tuodaan alas niin sitä on 4-5m matka varaston seinään.

Kanaatakohan jokaisen MPPT johdot (3x johtoparia) yhdistää yläpohjassa ja tuoda viimeinen pätkä 4-5m pätkä yksillä kaapeleilla... esim 2x 10mm2 johtopari. Olisi helpompi vetee johdot mutta ylimääräine liitos yläpohjaan...
 
Viimeksi muokattu:

markok

Aktiivinen jäsen
Onhan tää työläs tutustua kaikine sulakeineen ja oikeine johdon paksuuksineen. Myös MPPT sisältää enemän johdonvetoa. Laskin itselle 18x430Wp paneella 2x SmartaSolar 150-85A kahdessa eri ryhmässä niin että 2x 3S3P eli 12 johtoparia MPPT luokse... kun johdot tuodaan alas niin sitä on 4-5m matka varaston seinään.

Kanaatakohan jokaisen MPPT johdot (3x johtoparia) yhdistää yläpohjassa ja tuoda viimeinen pätkä 4-5m pätkä yksillä kaapeleilla... esim 2x 10mm2 johtopari. Olisi helpompi vetee johdot mutta ylimääräine liitos yläpohjaan...
Miten tuo on suunniteltu tehtäväksi? Eikai invertterin päässä ole liitäntää tuollaiselle kaapelinipulle? Jossainhan nuo on kuitenkin pakko yhdistää. Onko tuo Victron Lynx tarkoitettu tähän käyttöön? Eikös tuon voisi asentaa sinne yläpohjaan? Toisaalta saako tuolla vastinetta rahoille verrattuna ihan perinteiseen jakorasiaan?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Miten tuo on suunniteltu tehtäväksi? Eikai invertterin päässä ole liitäntää tuollaiselle kaapelinipulle? Jossainhan nuo on kuitenkin pakko yhdistää.
Joo noissa yli 80A on kolme MC4 liitinparia mutta terminaalimalleissa vain yksi liitinpari. Kai noihin täytyy käyttää ns. Cominer Boxia. Minä en luota noihin MC4 liittimiin. Virrankesto niissä on 30A että periaatteessa ne kävisi.

Onko tuo Victron Lynx tarkoitettu tähän käyttöön? Eikös tuon voisi asentaa sinne yläpohjaan? Toisaalta saako tuolla vastinetta rahoille verrattuna ihan perinteiseen jakorasiaan?
Mun mielstä Lynx ei suoranaisesti ole tarkoitettu siihen mutta toki käy. Lähinnä mietin että yläpohjassa on kuitenkin mahdollisesti kosteusriski liitoksille. Ajatelin käyttää ihan kunnon haaroitimia.
 

Liitteet

  • 1713729639972.png
    1713729639972.png
    77,3 KB · Katsottu: 16

Espejot

Hyperaktiivi
Olikos MultiPlusien hyötysuhteita ollut täällä jo esillä?

Täältä löytyy valmistajan ilmoittamia esim. mallille 48/3000: https://www.victronenergy.com/uploa...ting-operating-temperature-and-efficiency.pdf

Yli 2000 W tehoilla tippuu alle 90 prosentin.

Täältä löytyy vastaavat tiedot ja lisäksi käyttäjän mittaamia 48/5000-mallin hyötysuhteita: https://community.victronenergy.com/questions/56351/multiplus-485000-efficiency-curve.html

Tuo 48/5000 näyttää aika paljon paremmalta, jos hyötysuhteet on 95 % tuntumassa laajemmalla tehoalueella. Kannattaako siitä maksaa kuitenkaan ekstraa pelkästään hyötysuhteen vuoksi, vaikea sanoa.

Oma projekti taitaa kyllä kaatua kaikkeen ylimääräiseen säätämiseen, kun ei löydy MultiPlussille eikä akuille sisätiloja. Kaiken rakentaminen ulos toimivaksi kokonaisuudeksi vaikuttaa nyt liian työläältä.

Fundeerasin asiaa nukkuessani ja aamulla päättelin seuraavaa: tässä oin kaksi ulottuvuutta a) Akkujen purkaminen taloon. Riippuu toki kulutus profiilista mutta esim. meillä suurin osa kulutuksesta on pientä - esim yöaikaan - joten pieni MP2 on parempi b) PV tuottohuippun aikoina teho on suurta joten isompi MPP2 olisi hyvä. Esim 18x430 on 7.7 kWp mikä kolkuttelee 3xMP2 tuottohuippuja - pv:n suuntauksesta ja kulmasta riippuen - ja silloin hytötysuhde niinkin huono kuin...

Tähän nyt tosiaankin olisi lääke ostaa keskusinverteri rinnalle jolla taklataan kohta b. Kerran jo hylkäsin tämän mutta täytynee ottaa uudelleen suunnitelu pöydälle, mietintään.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
1kpl Hoymiles HMT-2250 katolle?

Kytketään oletettavasti samalla tavalla kuin Enphase... tarvitseeko Hoymilesin puolelta mitä vermeitä?
Lähde: youtube

Tässä keskustelu Victron foorumilla

Ja tämä liittyy oletetavasti asiaan...

Käännös: "Olen käyttänyt joitakin Hoymilesin inverttereitä jo pitkään, mutta en nähnyt niitä Victron-järjestelmässä, joten niiden tuottoa ei otettu huomioon. Nyt on kuitenkin mahdollista perustaa hyvin pienellä laitteistomäärällä ja vielä pienemmällä vaivalla OpenDTU, joka voi kysellä taajuusmuuttajia. Tämä #OpenDTU tarjoaa jälleen API:n arvojen kyselyä varten. Victron GX -laitteen (Cerbo tai #raspberry Pi) DBUS-skripti lukee sitten nämä arvot ja mahdollistaa Hoymilesin taajuusmuuttajien integroimisen Victron-maailmaan.

Kokeneelta harrastajalta asennus vie korkeintaan 30 minuuttia."
 

Liitteet

  • 1714045594298.png
    1714045594298.png
    201,5 KB · Katsottu: 21
  • 1714045759073.png
    1714045759073.png
    227,3 KB · Katsottu: 18
  • 1714045903038.png
    1714045903038.png
    288,4 KB · Katsottu: 17
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Eli kytkemällä Hoymiles (tai Fronius) Victronin rinnalle eli ACin portiin (+) niin Hoymiles hoitaa pohjakuormaa riippumatomasti ja MP2 ei erota tuleeko sähköä verkosta tai tai paneeleilta (jota kytketty ei-Victroniin) ja sähkö päätyy akkuun vain jos MP2 haluaa ladata verkosta ohjelman mukaisesti (esim ESS)? Kytkemällä ACout1 Victron näkee tuoton, vai? Oletettavasti mitarointi (Enphase kaaviot) tarvitaan jos halutaan seurata tuottoa, ei vaikuta muuhun (esim openDTU). Jos ei-Victron halutaan näkyviin Victronin hallintapaneelissa tarvitaan erillinen github koodia - ei selvinnyt vielä minne. Missä kohtaan meni väärin? Täytyy vielä vilkasta toi Froniuksen kytkärit... ja mars taks tekemään varatoon tilaa + extra hyllyjä.
 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Aktiivinen jäsen
kytkemällä ACout1 liitäntään Hoymilesin tai Froniuksen saa niistä energiaa vaikka olisi sähkökatko, koska victron tuottaa akuista jännitteen kyseiseen linjaan.
Mittarointina voi ymmärtääkseni käyttää esim shellyä
 

Espejot

Hyperaktiivi
kytkemällä ACout1 liitäntään Hoymilesin tai Froniuksen saa niistä energiaa vaikka olisi sähkökatko, koska victron tuottaa akuista jännitteen kyseiseen linjaan.
Tän ymmärän. Ja ACout1 ja ACout2 on yhditettynä niin kauan kun sähköverkko on läsnä mutta kun sähköverkko tipahtaa pois ACout2 pois. Ja Noita pystyy ohjelmoimaan.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ojeissa sanotaan että inun kapelien paksuuksien summa on sama kuin akkujen kaapelien paksuus. Oletetvasti pätee myös MPPT:hen? Vai

Esim
1x akkupaapeli paria: 35mm2
2x MPPT-kaapeli paria: 16mm2
3x MP2-kaapeli paria: 10mm2

Lähde: Victron - The Wiring Unlimited
 

Liitteet

  • 1714211449808.png
    1714211449808.png
    130,7 KB · Katsottu: 12

markok

Aktiivinen jäsen
Mitenkäs lasiputkisulakkeet toimisi tuossa tarkoituksessa? Näitä vähemmän näkyy Suomessa käytetyn, mutta ulkomailla YouTube videoiden perusteella enemmän. Onko tähän joku syy?


Aikaisemmin kyselin miksi putkisulakkeita ei käytetä yleisemmin akkuratkaisuissa, mutta nyt törmäsin heti ongelmaan kun tuollaista meinasin hankkia. Näissä suurin virrankesto on 32A. Tuo ei minun tapauksessa riitä. Mitenkähän laitonta on kytkeä kaksi sulaketta rinnan? Tuolla linkkaamallani Hager:n 2-moduulisella laitteella se olisi helppo toteuttaa, mutta saako näin tehdä?
 

Harrastelija

Vakionaama
Noitahan on fyysisesti kahden kokoisia. Isompia löytyy ainakin 60A asti. Autohifituunaajat noita on käyttänyt.
En tiedä miten lie nykyään. Käyttävätkö sellaisia lattamaisia sulakkeita.

Kahdessa rinnakkaisessa sulakkeessa on riski että jos toisessa on vähänkään huono kosketus, suurempi osa virrasta voi mennä yhden sulakkeen läpi joka sitten katkeaa.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Noitahan on fyysisesti kahden kokoisia. Isompia löytyy ainakin 60A asti. Autohifituunaajat noita on käyttänyt.
En tiedä miten lie nykyään. Käyttävätkö sellaisia lattamaisia sulakkeita.

Kahdessa rinnakkaisessa sulakkeessa on riski että jos toisessa on vähänkään huono kosketus, suurempi osa virrasta voi mennä yhden sulakkeen läpi joka sitten katkeaa.
Minä en löytänyt kuin tuota yhtä kokoa DIN kiskoon sopivaan asennusalustaan. Tuo olisi minun mielestä siistein asennustapa.

Tuo on totta, että toinen sulake voi kuormittua hieman enemmän, mutta onko sillä käytännössä merkitystä? Sulaketta ei ehkä muutenkaan kannata mitoittaa ihan limitille ja toisen palaessa palaa myös toinen kun kaikki virta siirtyy yhdelle sulakkeelle. Itse en siis näe tässä mitään turvallisuusriskiä, mutta mitähän sanoo määräykset?
 

Harrastelija

Vakionaama
Sulakehan pitää mitoittaa johdon virtakeston (pinta-alan) mukaan.
Laitteiden oma sulake sitten mm sisäisen johdotuksen ja muun virtakeston mukaan.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Sulakehan pitää mitoittaa johdon virtakeston (pinta-alan) mukaan.
Laitteiden oma sulake sitten mm sisäisen johdotuksen ja muun virtakeston mukaan.
Juuri näin. Hain vaan sitä, että johdotuksen puolesta tuosta voisi ajaa 80A virtaa, mutta laite ei tule yli 40A koskaan ottamaan tai jos ottaa niin se on rikki. Tässä tapauksessa 2x32A eli 64A antaisi vielä riittävästi pelivaraa vaikka toinen sulake hieman enemmän kuormittuisikin.

Pahoittelut kun keskustelu vähän karkasi Victron aiheesta ulkopuolelle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Juuri näin. Hain vaan sitä, että johdotuksen puolesta tuosta voisi ajaa 80A virtaa, mutta laite ei tule yli 40A koskaan ottamaan tai jos ottaa niin se on rikki. Tässä tapauksessa 2x32A eli 64A antaisi vielä riittävästi pelivaraa vaikka toinen sulake hieman enemmän kuormittuisikin.

Pahoittelut kun keskustelu vähän karkasi Victron aiheesta ulkopuolelle.
Noarkilla on DC sulakeita 63A asti kohtuu hintaan, esim Noark Ex9BP 1P DC150V C 63A


Mersenillä on laaja valikoima DC sulakeita
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ojeissa sanotaan että inun kapelien paksuuksien summa on sama kuin akkujen kaapelien paksuus. Oletetvasti pätee myös MPPT:hen? Vai

Esim
1x akkupaapeli paria: 35mm2
2x MPPT-kaapeli paria: 16mm2
3x MP2-kaapeli paria: 10mm2

Lähde: Victron - The Wiring Unlimited
Taulukko ampeereiat ja kaapelin paksuuksista ja jännitehäviöstä. Jos nyt oikein tavasin Victronin ohjetta niin ensin valitaan inverterin kaapelin paksuus, esimerkiksi Multiplus II 3kVA hetkellinen huipputeho on 5500W. 35mm2 paksuinen kaapli antaa 105A per laite eli akulta tulisi silloin 1x 120xmm2. Pylontec toimitetaan 25m2 kaapeleilla eli jos on esim 3x5000Wh akkua niin jokainen akku pitäisi kytkeä omilla kaapeleilla 35mm2 kaapeleilla. Menikö ajatelmat oikein...

Pylontech käyttää Push-tyypisiä DC liittimiä ja nehän ei tietystikkään ole markettitavaraa.
 

Liitteet

  • 1714405747330.png
    1714405747330.png
    105,5 KB · Katsottu: 13
  • 1714406053872.png
    1714406053872.png
    149,7 KB · Katsottu: 11
  • 1714406443163.png
    1714406443163.png
    81,6 KB · Katsottu: 15

Espejot

Hyperaktiivi
Osaako Victronin ESS ja rauta olla myymättä jos hinta liian matala l. osaako himmata tuotoa alas.
 
Back
Ylös Bottom