|
Pikaopas ilmalämpöpumpusta. Kaikki palaute ja kehitysideat opasta koskien otetaan mieluusti vastaan. Oppaan tekstiä saa lainata, mutta lähde on mainittava. Oppaan saa linkittää vapaasti. Katso myös Sulpun opas (maalämpöpumppu, ilmalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu) Opasta päivitetään ja kehitetään ajan kanssa. Poistoilmalämpöpumpuista ja ilma-vesilämpöpumpuista mukana on perustiedot.
1. Ilmalämpöpumppu 1.1. Yleistä lämpöpumpusta Haluttaessa säästää lämmitysenergiaa ja parantaa samalla asumismukavuutta, on ilmalämpöpumpun hankinta edullinen ja hyvä ratkaisu. Asumismukavuuden parantuminen saavutetaan jäähdytys- ja siihen liittyvällä ilmankuivausominaisuudella, joiden avulla voidaan helpottaa oloa kesähelteellä. Myös joidenkin pumppujen kehittyneemmät suodatusominaisuudet voivat tuoda helpotusta esim. vaikeista allergioista tms. kärsiville. Säästö taas tulee kylminä vuodenaikoina halvemman lämmityksen muodossa. Ilmalämpöpumpulla on siis käyttöä ympärivuotisesti. Ilmalämpöpumpun toiminta perustuu yksinkertaisesti lämpöenergian siirtoon ulko- ja sisäyksikön välillä. Lämmitettäessä lämpöä siirretään ulkoa sisälle taloon ja jäähdytettäessä päinvastaisesti sisältä ulos. Energiansäästöä miettiessä on investoinneille mietittävä aina takaisinmaksuaikaa. Kustannuksena ilmalämpöpumpun asennus on huomattavasti pienempi, kuin esimerkiksi ikkunoiden vaihto, tai lisäeristys. Tätä kautta myös takaisinmaksuaika jää lyhyemmäksi.
Saavutettaviin säästöihin lämmityskäytössä vaikuttaa jo olemassa oleva lämmitysmuoto, esimerkiksi kaukolämpötalossa ei ilmalämpöpumpullakaan saada säästöä aikaiseksi. Järkevintä ilmalämpöpumpun hankinta on vanhempaan, esimerkiksi sähkö-, tai öljylämmitteiseen asuntoon. Uudisrakennuksissa kannattaa harkita jo poistoilmalämpöpumppua, jolla hoituu samalla veden lämmitys ja ilmanvaihto. Lisäksi kasvava ryhmä on ilma-vesilämpöpumput, jotka ominaisuuksien ja hinnan puolesta ovat jo houkuttelevia vaihtoehtoja mm. maalämpöpumpulle. Poistoilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu ovat hankintakustannuksiltaan kuitenkin huomattavasti ilmalämpöpumpun yläpuolella ja ovat asennuksen osalta laajempi työ, kuin pelkän ilmalämpöpumpun asennus. Usein ennakko-odotukset pumpun suhteen voivat olla epärealistisen korkealla. Osaltaan tähän varmasti vaikuttaa nykyinen hyvinkin aggressiivinen markkinointi. Mikään pumppu ei ole äänetön, ei maksa itseään vuodessa takaisin, eikä ilmalämpöpumpulla saada koko talon alueelle tasaista lämpötilaa. Ilmalämpöpumppu on pistemäinen lämmitin. Kun lämpö halutaan tehokkaasti leviämään, joudutaan käyttämään suuria puhallusnopeuksia. Tämä taas nostaa äänitasoa helposti korkeammaksi kuin normaalien kodinkoneiden aiheuttama taustamelu. Pumpun takaisinmaksuaika riippuu paljon kohteesta. Realistinen keskiarvo voisi olla 3-5 vuotta. Jonkinlaista vertailua eri lämmitysmuotojen kustannuseroista voi tehdä Motivan laskurilla.
Ilmalämpöpumppu koostuu ulkoyksiköstä ja yhdestä, tai useammasta sisäyksiköstä. Ulko- ja sisäyksikön välillä on kylmäaineputket, joita pitkin kylmäaineeseen sitoutunutta energiaa siirretään. Lisäksi yksiköiden välissä on sähkökaapeli yksiköiden välistä sähkön- ja tiedonsiirtoa varten. Ulkoyksikön pääkomponentit ovat puhallin, höyrystin ja kompressori. Sisäyksikön taas puhallin ja lauhdutin. Lisäksi pumpuissa voi mallin ja varustelutason mukaan olla invertteri, ionisaattori, ympäristöä tarkkaileva silmä, ultraäänisuodatin, happirikastin jne. Ominaisuudet selviävät parhaiten merkkien omista esitteistä. Linkkisivuillamme on linkit maahantuojien kotisivuille, joilta esitteet löytyvät. Keskustelupalstallamme on paljon hyödyllistä tietoa mm. kompressoreista ja muista ilpin komponenteista. Myös juttua lämpöpumpun mitoituksesta ja jopa omien lämpöpumppuversioiden rakentamisesta löytyy. Ulkoilmassa oleva lämpöenergia siirtyy kylmäaineen höyrystyessä kylmäaineeseen, joka kierrätetään sisäyksikköön. Sisäyksiköllä kylmäaineessa oleva lämpöenergia siirretään puhaltimen avulla sisäilmaan. Lämmön luovutuksen seurauksena kylmäaine lauhtuu takaisin nestemäiseen muotoon. Tämän jälkeen kylmäaine kierrätetään kuristimen läpi takaisin ulkoyksikköön ja kierto alkaa alusta. Kuristimella lasketaan kylmäaineen painetta, joka aiheuttaa höyrystymisen. Kompressori hoitaa kylmäaineen kierrätyksen ja prosessin vaatiman paineen. Tämän tarkemmin ei tavallisen käyttäjän tarvitsekaan prosessia tuntea. Mutta jos mielenkiintoa aiheeseen on, niin kirjastoista löytyy hyviä kylmäalaa käsitteleviä kirjoja. Lisäksi aiheesta on paljon keskustelua myös sivustomme keskustelupalstalla. Palstalla voi vapaasti esittää myös lisää kysymyksiä aiheesta. 1.2. On/off- ja invertterimalli
Markkinoilla on tällä hetkellä on/off- ja invertterimalleja, joskin on/off- mallit ovat poistumaan päin. Karrikoiden voidaan sanoa on/off- mallien olevan vanhempaa tekniikkaa ja invertterien uudempaa. Käytännössä ero toiminnassa on siinä, että on/off- mallit käyvät täydellä teholla kunnes sammuvat halutun lämpötilan saavutettuaan. Invertterimalli käy ensin nopeampaa ja hidastaa nopeuttaan saavutettaessa haluttua lämpötilaa, jonka jälkeen se pitää lämpötilaa yllä. Tällä säästetään kompressoria jatkuvien käynnistysten ja sammutusten aiheuttamilta rasituksilta. Invertterimallin kompressori myös käynnistyy pehmeämmin kuin on/off- mallin, joka käynnistyy heti täydelle teholle. Samalla saadaan käyttöön kompressorin osatehot, joilla myös hyötykerroin on suurempi. Syksyisin ja keväisin, kun lämmöntarvetta on vähemmän, saattaa invertterimallinkin kompressorikin sammua kokonaankin joksikin aikaa. Sisäyksikön puhallin yleensä kierrättää ilmaa, vaikka ulkoyksikön kompressori ja höyrystimen puhallin olisivatkin sammuksissa. Mallikohtaisia eroja on mm. puhaltimen toiminnassa.
Jäähdytyskäytössä on/off- malli voi olla jopa tehokkaampi, kuin invertteri. Mutta lämmityskäytössä tilanne on päinvastoin. Hinnaltaan on/off- mallit ovat yleensä halvempia kuin invertterit. Jos haluaa edullisesti laitteen pelkkään jäähdytyskäyttöön, niin on/off- malli on ihan hyvä hankinta. 1.3. Yksiköiden sijoitus Ulkoyksikön sijoituspaikassa ei ole niinkään väliä, että onko se pohjoisseinällä vai eteläseinällä. Lämpötila on molemmissa suurin piirtein sama. Tärkeämpi seikka sijoituksessa on ulkonäköseikkojen lisäksi se, että sijoitetaan tukevasti. Esimerkiksi lautaverhoiltuun seinään asennettuna ulkoyksiköt aiheuttavat usein häiritsevää resonointia. Jos yksikön joutuu sijoittamaan lautaverhoiltuun seinään on huolehdittava siitä, että yksikön alle tulee hyvät vaimennuskumit resonoinnin välttämiseksi. Koska resonointia voi olla vaikea saada kokonaan pois, kannattaa ainakin huomioida, että ei asenneta seinään jonka takana on makuuhuone. Varsinkin kovemmilla pakkasilla, kun vaimenninkumit kovettuvat ja kompressori käy suurella teholla, kuuluvat äänet helposti sisälle. Suositeltavaa onkin tehdä teline joka kiinnitetään kivijalkaan. Paras ratkaisu on sijoittaa yksikkö kokonaan irti seinästä erilliselle pukille. Ulkoyksikölle voi rakentaa avoimen katoksen, kunhan se ei häiritse ilmankiertoa millään tavalla. Suljettuihin tiloihin ei ulkoyksikköä tule asentaa (jos ei halua ko. tilasta jääkaappia).
Sisäyksikön sijoituspaikkaa kannattaa miettiä tarkasti, se vaikuttaa käyttömukavuuteen, sekä lämmön leviämiseen. Sisäyksikkö on jonkin verran äänekäs, ja voi aiheuttaa vedon/puhalluksen tunnetta. Tästä syystä sijoittaminen esim. makuuhuoneeseen ei ole suositeltavaa. Yksikkö kannattaakin sijoittaa sellaiseen avaraan paikkaan, mistä se voi puhaltaa ilmaa mahdollisimman laajalle taloon. Sisäyksikön ympärille kannattaa jättää reilusti tilaa, tämä edesauttaa ilmankiertoa ja laskee jopa yksikön äänitasoa jonkin verran. Jos talossa on takka, kannattaa huomioida se, sijoittamalla sisäyksikkö siten, että takasta vapautuva lämpö lähtee puhalluksen avulla tehokkaasti kiertoon. Suoraan takan päälle ei kannata asentaa, koska takasta nouseva lämpö häiritsee pumpun ohjausautomatiikkaa (jos lämpöanturi sisäyksikössä). Oviaukot rajoittavat ilman kulkua, mutta jos ovia pidetään auki, niin yleensä ilma leviää melko hyvin. Täysin tasaisesti ympäri taloa lämpöä on mahdoton saada leviämään. Avara huone on parempi sijoituspaikka, kuin ahdas. Sopivan sijoituspaikan etsimisen voi jättää asentajankin huoleksi. Heillä on yleensä työn tuomaa näkemystä hyvästä sijoituspaikasta. Täytyy kuitenkin muistaa, että jollain asentajilla voi helppo asennuspaikka painaa enemmän vaa'assa, kuin toiminnan kannalta hyvä asennuspaikka. Sijoituspaikkaa rajoittaa yksiköiden välinen kylmäaineputkitus ja sisäyksikön kondenssiveden poistoreitti. Kondenssivesistä lisää kappaleessa 1.8. Kylmäaineputkille on valmistajien ohjeissa annettu yleensä minimi- ja maksimipituudet. 1.4. Asennus Ilmalämpöpumpun asennus on suhteellisen nopea toimenpide. Yleensä asennusaika on vajaasta neljästä tunnista yhteen työpäivään. Rivitaloasunnossa täytyy huomioida, että yleensä tällaisiin töihin tarvitaan taloyhtiön lupa. Lämpöpumppu on kylmälaite, jonka asennus kuuluu luvanvaraisiin töihin.
Kylmälaiteasennuksia saa tehdä vain Tukesin hyväksymä kylmälaiteasennusliike. Alla linkit Tukesin tietokantoihin:
Rekisteri kylmäalan henkilöistä, jotka täyttävät asetuksen 452/2009 pätevyysvaatimukset
Rekisteri kylmäalan liikkeistä, jotka ovat tehneet asetuksen 452/2009 mukaisen ilmoituksen.
Siirtymäkauden rekisteri asetuksen 1187/2009 mukaisista kylmälaiteliikkeistä.
Tukesin tiedonanto ilmalämpöpumpun asennuksesta Tukesin sivuilta löytyy myös paljon muuta informaatiota kylmälaite- ja sähköasennuksista. Markkinoilla on myös joitain malleja, jotka on tarkoitettu itseasennettavaksi alusta loppuun. Näissä putkistot on esitäytetty jonka vuoksi kylmäainetta ei tarvitse käsitellä, eikä tyhjiötä pumpata. Näissä rajoituksena on kuitenkin tietyn mittaiset kylmäaineputket, joita ei voi itse jatkaa tai lyhentää. Itseasennettavissa käytetyt pikaliittimet ovat myös aiheuttaneet ongelmia. Käytetyt kumiset o-rengas tiivisteet ja vastaavat kovettuvat ajan myötä ja päästävät kylmäaineet ympäristöön. Pääsääntöisesti itse asennettavat mallit ovat olleet on/off- malleja. Ympäristöministeriö on ottanut kannan, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksessa 1187/2001 lueteltuja kylmäaineita sisältävät pumput, riippumatta siitä ovatko ne pikaliittimin varustettuja, vaativat luvat omaavan asentajan. Tämän vuoksi monia ns. itseasennettavia malleja ei saa enää asentaa itse. Lisää asiasta foorumiltamme. Myynnissä on myös propaania kylmäaineenaan käyttäviä itseasennettavia pumppuja, joita voi edelleen asentaa virallisestikin itse. Propaania ei ole mainittu valtioneuvoston asetuksessa. Myös tavallisia malleja on paljon asenneltu niin, että asiakas asentaa yksiköt fyysisesti paikoilleen, mutta kylmälaiteasentaja suorittaa putkien liitokset ja tyhjön pumppauksen. Jo laitteen takuuehtojen vuoksi on ainakin edellä mainittuihin töihin käytettävä luvat omaavaa asentajaa. Haluttaessa tiiviit putkiliitokset, tarvitaan erikoistyökaluja, joita maallikon kotoa ei löydy. Vaikka ulkoyksiköissä on yleensä kylmäaine jo esitäytettynä, voi sitä joutua pidemmillä putkimitoilla lisäämään. Helpoimmalla pääsee, jos antaa ammattilaisen hoitaa asennuksen alusta loppuun. Asennuksen osuudestahan saa joka tapauksessa osan takaisin kotitalousvähennyksen muodossa (kts. kohta 1.5).
Pumppu pitää aina myös sähköistää. Suositeltavaa on, että pumpulla olisi kokonaan oma lähtönsä sähkökeskuksella. Tällöin vedetään uusi syöttökaapeli sähkökeskukselta asti. Koska ulkoyksikkö on ulkona toimiva laite, tulee asennus liittää vikavirtasuojakytkimen perään. Sähkösyöttö tulee joko sisä-, tai ulkoyksikölle. Yksiköiden välinen sähkökaapeli kulkee samassa paketissa kylmäaineputkien kanssa. Käytännössä ei ole merkitystä tuleeko syöttökaapeli sisä- vaiko ulkopuolelle, koska sen voi tarvittaessa viedä seinän läpi yhdessä kylmäaineputkien kanssa. Joillain merkeillä on liitosjohto pistokkeineen valmiina, jolloin se vain tökätään lähellä olevaan maadoitettuun pistorasiaan. Sähköasennukset kuuluvat luvanvaraisiin töihin, kuten kylmälaiteasennuksetkin. Joillakin kylmälaitefirmoilla voi olla myös tarvittava sähköpätevyys (S3 riittää joissain tapauksissa, S2 aina) sähkötöiden tekoon. Vanhoissa kiinteistöissä voi pumpun asennus johtaa samassa huoneessa olevien sähköpisteiden laajempaankin uusimiseen (jos käytössä maadoittamattomia pistorasioita). On tärkeää, että myös sähköasennukset tekee ammattitaitoinen asennusliike. Tukesin sivuilla on kattavasti tietoa sähkötöitä koskevista vaatimuksista. Tietoa sähköasennuksista Tukesin sivuilla Lopuksi vielä yksilöityä tarkistuslistaa (kirjoittaja Freeze): Ulkoyksikkö
1. Ulkoyksikön paikka riittävälle korkeudelle, ettei seiso lumihangessa. Riippuu vähän siitä missäpäin asut.
2. Mielellään ei ulkoyksikköä seinään kiinni, ääntä tulee varmasti muodossa tai toisessa. Jos on pakko laittaa seinään, niin kunnon kumilullat alle.
3. Ulkoyksikön peti sellaisesta materiaalista ja tavarasta, että kestää sen kymmenen vuotta romahtamatta.
4. Ulkoyksikön peti sellaiseksi, että vesi pääsee valumaan suoraan alas.
5. Minne ulkoyksikön tippuvesi? Astiaan, pulkkaan, maahan, viemäriin?
6. Ilmankierto esteetön. Ei mitään rima näköeste häkkyröitä yksikön eteen.
Sisäyksikkö
1. Sisäyksikkö sellaiseen paikkaan, että ilma pääsee jakautumaan hyvin. Väljää tilaa pitää olla.
2. Sisäyksikkö sellaiseen kohtaan, ettei kylmä tai kuuma ilmavirta osu suoraan ketään päin. Sohvassa istujia, tuolissa ym. Erittäin tympeää istua paikassa missä käy ilmavirta.
3. Sisäyksikkökin pitää hieman ääntä, kun ilmaa virtaa sen läpi. Vaikka suurin osa niistä onkin hiljaisia. Mieti tätä tarkoin.
4. Minne sisäyksikön tippuvesi? Riittävän paksu kondenssivesiputki, ei mitään 12-15 mm pillejä, mitkä menevät varmasti tukkoon. Reilu 20 mm muoviputki tms. vastaava putki. Kunnon liitokset, eikä mitään perkeleen jeesusteippi virityksiä, jotka vuotaa 3- vuoden kuluttua. Reilua kaatoa loppuun asti viemäriin tms.
Notkelmakohtiin kerääntyy sakkaa, joka tukkii putken. Unohda taipuisat muoviletkut. Mutka kohta menee luttuun ajan myötä. Testattu on useissa eri kohteissa.
5. Sisäyksiköltä reikä seinän läpi. Riittävästi kaatoa. Ei suoraa reikää! Työnnä reijän läpi esim. muovinen viemäriputki, niin voit olla varma, ettei kosteus pääse koskaan läpiviennin kohdalta rakenteisiin. Esim. jos sattuu tippuvesiputken jatko olemaan juuri läpiviennin kohdalla. Vuoto selviää vasta liian myöhään.
6. Silmä tottuu yllättävän nopeasti uuteen laitteeseen seinällä. Naisille joskus ylipääsemätön paikka.
Putkien asennus
1. Yksinkertainen on kaunista ja helppoa. Mitä enemmän mutkia sen vaikeampaa.
2. Jos tulee nousua sisäyksiköltä ulkoyksiköllepäin, niin muista öljymutkat nousukohtiin.
3. Ei liian lyhyttä putkimatkaa (2m ja alle) monissa koneissa alkaa tulla ääniongelmia kompressorilta päin.
4. Kouruun asentaminen on helpompaa ja kauniimpaa. Lisäksi kun putkia ei kiinnitetä suoraan seinään, niin taas ääniongelmat vähenee.
5. Loivat mutkat, ettei mene putket ruttuun. Jos menee, niin varmasti näkyy tehoissa.
6. Muista tilkitä läpivienti reikä hyvin. Villa on tässä hyvä.
Sähkötyöt
1. Onhan se suojamaadoitus kunnossa?
2. Tulihan se vikavirtasuojakytkin asennettua?
3. Jos olet epävarma älä leiki.
Tyhjiöinti ja koekäyttö ym.
1. Tyhjiöinti ei ole vitsi, eikä se tarkoita mitään putkien puhaltelua.
2. Koekäytä laite, mittaile kaikki arvot, mitä pystyt. Onpahan jotain mihin verrata, kun on ongelmia. Ne arvot kannatta kirjata muistiin. Ota muistiin myös valmistusnumerot sun muut mitä kilvistä löytyy. Joku niitä kysyy kuitenkin. Paperit talteen.
3. Testaa vuodot vaikka saippualiukosella. Olipa sitten itse tehdyt tai tehdasvalmisteiset liittimet. Jos tulee kuplaa niin vuoto on varma. Jos ei, niin liitos voi jopa pitää.
4. Vaikka kone pyörii ja pitää ääntä sei ei takaa vielä mitään säästöjä. Opettele käyttämään laitetta oikein. Jos muu ei auta lue käyttöhjeet vaikka salaa muilta. Voit sitten olla asiantuntijana ongelmatapauksissa.
1.5. Kotitalousvähennys Ilmalämpöpumpun asennustyöstä 60% (-100€ omavastuu) on mahdollista vähentää verotuksessa. Kyseessä on siis vain ja ainoastaan arvonlisäverollisesta asennustyöstä, ei pumpusta tai tarvikkeista. Asennustyö täytyy eritellä laskussa, tai vaihtoehtoisesti siitä voi tehdä kokonaan oman laskunsa. Osa yrittäjistä siirtää pumpusta otettavaa katetta asennuksen hintaan, jolloin hankinta tulee asiakkaalle halvemmaksi. Verottaja on muodostamassa kannaottoa kohtuullisesta asennustyön hinnasta, joka hyväksytään kotitalousvähennykseen.
Verohallinnon sivuilta löytää lisää tietoa kotitalousvähennyksestä Esimerkiksi 300€:n asennuksesta saa takaisin 300€*0,6=180€-100€(omavastuu)=80€
600€ asennuksessa vähennykseen saatava osuus on 600€*0,6=360€-100€=260€ Huomio!! Tarkista aina ennen ostopäätöstä, että asennusyrityksesi kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin et saa kotitalousvähennystä. Tarkistuksen voi tehdä nopeasti yritystietopalvelusta 1.6. Lämmityskäyttö Ulkoilmassa on aina lämpöenergiaa (pakkasellakin). Kovalla pakkasella tämän lämpöenergian hyödyntäminen toki vaikeutuu. Ilmalämpöpumppuvalmistajien ja riippumattomien testauslaitosten testeissä on havaittu, että pumppua ei välttämättä kannata enää pitää käynnissä -20 asteen (+/- 5 astetta, riippuen pumpusta) jälkeen. Tämä on paljon pumppumallista riippuvaista, kaikkia malleja ei tarvitse vielä -20 asteessakaan sammuttaa. Esitteissä on yleensä ilmoitettu alhaisin toimintalämpötila. Mitä kylmempi on ilma, sitä suurempi on ulkoyksikön koneiston rasitus. Kun pumpun sammuttaa kovalla pakkasella, täytyy huomioida että kylmällä ilmalla käynnistyskin on pumpun koneistolle kova rasitus. Kompressorilla on hyvä olla oma lämmitys.
Ilmalämpöpumppu lämmityskäytössä on parhaimmillaan kylminä syys- ja kevätpäivinä, kun muita lämmitysmuotoja ei vielä tarvitse ottaa käyttöön. Pumput antavat parhaimmillaan lämpöä +7 asteessa yli viiden hyötysuhteella eli 1kW sähkönkulutuksella saa yli 5kW lämpöä, kun tavallinen sähköpatteri antaa 1kW sähkönkulutuksella 1kW lämpöä! Hyötysuhde on monessa pumpussa vielä -7 asteessakin lähes kolme ja parhaimmilla pumpuilla vielä -15 asteessakin yli kahden, mutta sen jälkeen se alkaa laskea vääjäämättä kohti yhtä. Tämän seurauksena myös ulos saatava lämmitystehokin laskee ilman kylmetessä. Hyötysuhde on sitä parempi, mitä pienempi on ulko- ja sisäilman lämpötilaero. Lyhyt esimerkki: Jos pumpun hyötysuhde on +7 asteessa neljä ja ottoteho 1kW, niin pumppu antaa lämpöä noin 4kW. Jos saman pumpun hyötysuhde on -7 asteessa 2 ja ottoteho sama 1kW, niin pumppu antaa lämpöä enää n. 2kW. Ottoteho ei voi kasvaa yli ilmoitetun maksimin.
Tästä syystä ilmalämpöpumppu ei Suomen oloissa voi olla ainoa lämmityslaite, vaan talossa täytyy olla myös kovia pakkasia varten lisälämmönlähde (öljylämmitys, sähköpatterit tai vastaava). Hyötysuhde on oikeastaan terminä väärä, kuvattaessa lämpöpumpun tuottamaa lämpöä suhteessa ottotehoon. Parempi ilmaisu olisi suorituskerroin tai hyötykerroin, kuten englanninkielinen termikin on sanatarkasti käännettyvä (Coefficient Of Performance). Hyötysuhdehan ei koskaan voi ylittää yhtä (100%), tai muutoin kyseessä olisi ikiliikkuja. Hyötysuhde on kuitenkin terminä jo sen verran vakiintunut, että sitä käytetään tässäkin oppaassa. Lämpöpumpulla lämmittäessä pitää huomioida muutamia seikkoja säästöjen aikaan saamiseksi: - Muu lämmitysjärjestelmä on pidettävä vain varalla kovia pakkasia varten. Eli sähköpattereiden termostaatit säädetään termostaatin tarkkuudesta riippuen n. 2-10 astetta alemmaksi, kuin lämpöpumpun pyynti. Osan pattereista voi pitää kokonaan suljettuina. Kosteiden tilojen lattialämmöt on pidettävä päällä, ettei tule kosteusvaurioita rakenteisiin.
- Lämpöpumpun puhaltaman lämpimän ilman tulee päästä leviämään vapaasti. Ovet on pidettävä auki. Lämpöpumpun sijoituksessa pitää huomioida ilman leviämisen kannalta hyvä paikka.
- Puhallus kannattaa pitää mieluummin suurella, kuin pienellä teholla. Ilman suuntauksia voi kokeilemalla säätää optimaaliseksi ilman leviämisen kannalta.
- Pumpun pyyntiä ei kannata säätää maksimiin, vaikka pakkasella teho tuntuukin hiipuvan. Antoteho kovalla pakkasella ei siitä kasva. Käytännössä kelien lauhtuessa huonelämpö alkaa kasvamaan liiankin korkeaksi, jolloin sähköäkin menee enemmän, kuin jos pyynti olisi "oikea".
- Yleensä pumpuissa on viilennys, kosteudenpoisto, automaatti ja lämmitys- toiminnot (tmv.). Automaattiasentoa ei kannata yleensä käyttää. Talvella käytetään lämmitystoimintoa ja kesällä jäähdytystä. Automaatilla pumppu voi pahimmillaan alkaa talvella jäähdyttämään esim. takan lämmityksen seurauksena.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 1kW riittää 30m2 lämmitykseen. Yleensä valmistajien esitteissä mainitaan neliömäärä, joka pumpulla kyetään lämmittämään. Lämmön tarve on kuitenkin asuntokohtainen ja poikkeaa suuresti esim. vanhan rintamamiestalon ja uuden matalaenergiatalon välillä. Keskustelupalstallamme on hyvä ilp:n kannattavuuslaskuri, jolla ilp:n käytön kannattavuutta eri päälämmitysmuotojen tukena voi tarkastella. Kiitokset laskurista Joppe112:lle. 1.7. Jäähdytyskäyttö Ilmalämpöpumppua voidaan lämmityskäytön lisäksi käyttää myös jäähdytyskäytössä, jolloin pumppu toimii käänteisesti lämmityskäyttöön verrattuna. Alunperin ilmalämpöpumput onkin suunniteltu jäähdytyskäyttöä varten. Muun muassa Etelä-Euroopassa ja muissa lämpimissä maissa pumppuja on "lähes joka talossa" ilmaa viilentämässä. Jäähdytyskäytössä pumpun hyötysuhde ilmoitetaan EER -hyötykertoimena, kun lämmityskäytössä se on COP. Mukavuuden vuoksi kannattaa jäähdytettäessä muistaa, että vaikka olisi kuin lämmin, ei sisäilmaa kannata viilentää kuin parisen astetta ulkoilmaa viileämmäksi. Muutoin tulee helposti vedon tunnetta ja jopa "kesäflunssa". Pumppu poistaa myös tehokkaasti kosteutta, jolla onkin kuumalla kesäilmalla suurempi vaikutus siihen, kuinka miellyttävältä sisäilma tuntuu. Monasti kuulee virheellisesti väitettävän, että kesän jäähdytyskäyttö syö talven säästöt. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Jäähdytyskäytön kustannukset jäävät yleisesti alle 100€:n. Tämä riippuu tietenkin suuresti asunnon koosta ja sen jäähdytystarpeesta. Jäähdyttäessä pumppu käyttää vähemmän energiaa, kuin lämmittäessä. Onhan lämpötilaerot ulko- ja sisäilman välillä radikaalisti pienemmät.
Nyrkkisääntö jäähdytyksessä voidaan pitää, että 1kW riittää n.15m2 jäähdytykseen. Yleensä valmistajien esitteissä mainitaan neliömäärä, joka pumpulla kyetään jäähdyttämään. 1.8. Kondenssivedet Ilmalämpöpumppua asennettaessa on huomioitava, että molemmat yksiköt tuottavat kondenssivettä. Sisäyksiköstä tulee vettä jäähdytyskäytössä ja ulkoyksiköstä lämmityskäytössä.
Sisäyksikön kondenssivedet johdetaan usein letkulla suoraan ulos. Letku ei tarvitse lämmityskaapelia, koska sisäyksiköstä vettä tulee vain jäähdytyskäytössä, eli kesällä. Toinen yleinen vaihtoehto on johtaa vedet esim. wc:n lavuaarin alle hajulukon yläpuolelle erilliselle haarakappaleelle ja sitä kautta viemäriin. Sisäyksikön kondenssivesiputken täytyy olla yksiköltä alaspäin viettävä, koska yleisimmin veden poisto hoituu painovoimaisesti. Myös kondenssivesipumppuja on saatavilla lisävarusteena, mutta niiden hinta voi olla jopa parinsadan euron luokkaa.
Ulkoyksikön kondenssivedet annetaan yleensä valua suoraan yksikön alle, tämä on huomioitava yksikön asennuskorkeudessa. Vettä tulee nimittäin todella paljon ja se voi jäätyä yksikön alle komeaksi jäävuoreksi, jos se ei pääse valumaan laajemmalle alueelle, tai imeytymään maahan. Tämän vuoksi pumppuvalmistajat suosittelevatkin asentamista vähintään 70 - 80 cm:n korkeudelle, mutta metrikään ei ole liioittelua kokemusten pohjalta. Jos ei halua, että vedet valuvat suoraan ulkoyksikön alle voi vedet johtaa putkittamalla kauemmaksikin. Täytyy muistaa, että ulkoyksikön kondenssivesiputket on aina lämpösaatettava, eli suojattava jäätymiseltä sähkölämmityskaapelilla. Yksi tapa hoitaa kondenssivesi talvella on pumpun alle laitettava keräysastia, joka tyhjennetään säännöllisin väliajoin. Keväsiin kannattaa tarkistaa, ettei sisäyksikön kondenssivesireitti ole mennyt tukkoon pölystä. Tämän voi testata kaatamalla pienellä kastelukannulla vettä sisäyksikön kennolle ja seurata kulkeutuuko vesi pois normaalia reittiä kondenssivesiletkun kautta. 1.9. Sulatus Kaikissa Suomeen tuotavissa pumpuissa pitäisi olla käytössä ns. kuumakaasusulatus. Tämä tarkoittaa sitä, että pumppu sulattaa höyrystimen kääntämällä prosessin niin, että lämpö pumpataan ulkoyksikön kennolle. Tämän aikaa sisäyksikön puhallin on pysähtyneenä. Sulatus toimii yleensä lämpötilan ollessa nollan molemmin puolin. Kovemmilla pakkasilla ei ilmassa enää ole kosteutta siinä määrin, että höyrystimelle pääsisi kerääntymään jäätä. Nykyiset ilmalämpöpumput kuitenkin sulattelevat myös kylmemmillä keleillä, tällöin sulatusjaksot kuitenkin ovat lyhyempiä. Kuumakaasusulatus on asia, joka kannattaa tarkistaa halvempaa pumppua ostettaessa. Ilman sulatusta pumppua ei juuri voi pakkasilla käyttää.
Tämä sulatusjakso "syö" jonkin verran hyötysuhdetta, koska sen aikana kaikki pumpun ottama sähköteho ja siitä tuotettu lämpö haihtuu ulkoilmaan höyrystimen kautta. Uusimmissa pumpuissa sulatusta ohjataan mikroprosessorin avulla, jolloin huomioidaan mm. eri lämpötiloja, lämpötilaeroja ja aiemmat sulatusjaksot. Halvemmissa malleissa sulatusta ohjataan pelkästään kennon- ja/tai ulkolämpötilan perusteella. Jos ulkoyksikön kenno jostain syystä jäätyy, niin sitä voi koittaa sulattaa käyttämällä pumppua jonkin aikaa jäähdytys- tai kuivatuskäytöllä. Jos kenno jäätyy toistuvasti, niin tulee ottaa yhteyttä asentajaan/myyjään. Yleisesti vika on joko kylmäaineen väärässä määrässä/vuodossa. Myös liian alhainen lämpötilapyynti (alle 20 astetta) saattaa joillain pumpuilla aiheuttaa sen, että sulatusjakson aikana ei saada riittävästi lämpöä kennon sulatukseen.
Suomessa pumppuihin asennetaan yleensä sulanapitokaapeli, jonka tehtävänä on pitää ulkoyksikön pohjan "kondenssivesikourua" sulana. Lämmityskaapeli on yleisimmin ns. itsesäätyvää lämmityskaapelia, joka ei vaadi erillistä termostaattia. Lämmityskaapeliksi ei kannata asentaa liian tehotonta mallia. Moni 20W/m kaapeli on jouduttu vaihtamaan tehokkaampaan, koska se ei ole saanut pidettyä pohjaa sulana kovemmilla pakkasilla. 1.10. Ilmansuodatus Yksi ilmalämpöpumppujen hyvistä puolista on niiden ilmansuodatusjärjestelmät. Ne suodattavat pumppumalleista riippuen eri tavoin, mutta yleensä niissä on ainakin ns. karkeasuodatin. Lisäksi voi olla myös erilaisia kehittyneempiä suodatusjärjestelmiä, kuten ultraäänisuodatin.
Suodattimia joutuu välillä puhdistamaan ja yleensä noin parin vuoden välein vaihtamaan. Yleinen puhdistusväli on pari viikkoa ja se hoituu pienellä pesulla tai imuroinnilla. Markkinoilla on myös pumppuja, joissa on automaattinen suodattimen puhdistus. Niissä suodattimista tullut pöly johdetaan kondenssiveden mukana viemäriin tai ulos. 2. Poistoilmalämpöpumppu (PILP) Poistoilmalämpöpumppu ottaa nimensä mukaisesti energian kiinteistön koneellisesta poistoilmasta ja siirtää sen veteen ja/tai korvausilmaan. Ilmalämpöpumput ovat ajaneet viime vuosina suosiossa poistoilmalämpöpumppujen ohitse, mutta nekin pitävät edelleen pintansa ja kilpailevat LTO- ilmanvaihtokojeiden kanssa. Pilpin etuna verrattima LTO kojeisiin on mahdollisuus siirtää hukkalämpö veteen ja sitä kautta hyötykäyttöön myös kesäisin. PILP ei myöskään "sotke" talon poisto- ja tuloilmaa keskenään, jolloin tuloilma on puhtaampaa. Poistoilmalämpöpumppu toimii siis samalla kiinteistön ilmanvaihtokojeena ja lämminvesivaraajana.Rakenteeltaan pilp on yleensä lämminvesivaraajan näköinen "pönttö", johon tulee lisäksi ilmanvaihdon putkistot. Sijoitetaan tekniseen tilaan, kodinhoitohuoneeseen tms. paikkaan. Jos poistoilman lämpöenergia ei riitä kattamaan lämmöntarvetta käytetään apuna veden lämmitykseen sähkövastuksia. 3. Ilma-vesilämpöpumppu (VILP) Ilma-vesilämpöpumput ovat viime aikoina alkaneet yleistyä ja sitä myötä hieman halventua. Ilma-vesilämpöpumppu on tietyissä kohteissa varteenotettava kilpailija maalämpöpumpulle. Ilma-vesilämpöpumppu koostuu yleensä ulkoyksiköstä ja sisäyksiköstä, kuten ilmalämpöpumppukin. Sisäyksikkö on lämmönvaihdin, jonka avulla lämpö siirretään olemassa olevaan varaajaan. On myös malleja, joissa vesi kiertää ulkoyksikön kautta. Perinteisten seoskylmäaineella toimivien järjestelmien rinnalle on tulleet ympäristöystävällisemmät hiilidioksidia kylmäaineena käyttäjät järjestelmät. Näissä on kuitenkin ollut vielä paljon ongelmia, joista voi lukea foorumiltamme lisää. Ilma-vesilämpöpumpun hyötykerroin ilmoitetaan samaan tapaan, kuin ilmalämpöpumpulla. Hyötykertoimen ilmoittaminen +7 asteen ulkolämpötilassa on hieman harhaanjohtava. Todellinen vuosihyötysuhde ilma-vesilämpöpumpulla riippuu sijainnista, talon lämmitysjärjestelmästä yms. tekijöistä. Laskenta-arvona vuoden keskihyötykertoimeksi voi käyttää esim. kahta. Talvella, kun kaikkea tarvittavaa lämpöä ei saada lämpöpumpulla tuotettua, käytetään apuna joko laitteen omia sähkövastuksia, tai vanhaa rinnalle jätettyä lämmitysjärjestelmää (öljy, puu tms.) Investointina ilma-vesilämpöpumppu on vielä kallis. Kannattaa tarkoin laskea takaisinmaksuaikaa ja miettiä investoinnin järkevyyttä. Kaikkiin kiinteistöihin pumppua ei kustannusten säästön nimissä kannata laittaa. Jos takaisinmaksuaika venyy yli 10 vuoden, kannattaa ehkä miettiä jo muita mahdollisuuksia.
(c) Lampopumput.info
|
