Öljylämmitys vai ei - päivitä tietosi nykyaikaan - TS Koti - Turun Sanomat 22.03.2020

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Turun Sanomien verkkosivuilla kiinnittyi huomio seuraavaan otsikkoon:

Öljylämmitys vai ei - päivitä tietosi nykyaikaan - TS Koti


Otsikko näytti maksetulta mainokselta mutta juttu oli kuitenkin tehty ihan niin kun mikä tahansa lehtijuttu ja sijaitsi vieläpä maksumuurin takana joten siinä mielessä kehno mainos. Juttua lukemalla jäi kuitenkin vahva mielikuva öljyalan lobbauksesta, kerrottiin selkeästi kuinka helppo ja huoleton öljylämmitys onkaan ja muistettiin useaan otteeseen mainita lämpöpumppujen heikkouksista ja kirouksista ym.

Yhteen lauseeseen huomio kuitenkin kiinnityi erityisesti:

Jos luopuu öljylämmityksestä, patteritkin pitäisi uusia, ja se maksaa karkeasti 1 000–1 500 euroa patterilta.

Jäin miettimään että ehkä pitäisi vaihtaa alaa ja ruveta vaihtamaan ihmisillä pattereita. Jos keskikokoinen (vaikka 500*1600) C22 patteri maksaa tukussa noin 160 euroa verollisena, asiakkaalle purkaa vanhan pois ja ripustaa uuden paikalleen, olkoonkin uuden venttiilin ja ehkä heittojen kera mutta silti hinta on ellei 10 kertainen niin ihan vähintäänkin 5 kertainen sisäänostoon verrattuna. Oletan nyt että kohteessa on ennenkin ollut vesikeskuslämmitys (koska ollut öljykattila) ja putket ovat siten valmiina eli korkeintaan tarvii tuoda seinästä hiukan ulommas. 25mm epäkesko maksaa arviolta 7 euroa/kpl ja patteriin menee 2 kpl sekä uusi patteriventtiili ehkä 16 euroa. Kannakkeet noin 12 euroa / pari . Kokonaiskustannus noin 200 euroa verollisena ja tuosta sitten laskutus 1000-1500 / patteri. Ihan kohtuu korvaus saa vielä tuolle omalle työllekin, ei tuossa patteria kohden nyt niin tuhottomasti aikaa mene kuitenkaan. Ja jos asiakas ostaa useamman niin voihan ne samalla reissulla tukusta hakea eikä jokainen erikseen. Jää vielä apupojan palkanmaksuunkin hiukan varaa kun nuo kantaa sisälle ja asettelee paikoilleen (yli 140 cm pitkää C22 ei oikein ole mielekästä yksin käsitelä vaikka se nyt ehkä vielä onnistuukin).

On tietysti liian hyvä ollakseen totta, tuskin kukaan tuollaista maksaa mutta öljyheebot haluavat varjella reviiriään ja kertovat kuinka autuas ja edullinen öljylämmitys onkaan ja kuinka kalliiksi se meneekään jos siirtyy lämpöpumppuun. Ehkä @pökö :n pattereista pitäisi saada samaan yhteyteen juttua kun tavallisilla C10 pattereilla ja kohtuullisilla kiertoveden lämmöillä pärjätään vaikka öljystä onkin luovuttu aikoja sitten. Monessa öljylämmitystalossa lienee se perusasia että kiertoon lähetetään ihan jumalattoma kuuma (80C) vesi joka sitten patterikohtaiisesti termareilla katkotaan.

Alla vielä pieni taulukko siitä kuinka kallista tuosta öljyläämityksestä luopuminen oikeastaan onkin

TS 22032020 pic_5_4898377_k4989385_651.jpg

muoks: miten voi olla keskimäärin 6500 euroa kalliimpi luopua öljyläämityksestä verrattuna sähkölämmitykseen ( jos olettaa et molemmat ovat vesikiertoisia?) Maksaako maanalaisen säiliön käytöstä poisto oikeasti keskimäärin niin paljon enemmän?
 
Viimeksi muokattu:
Vähän kovanlaisia nuo kustannukset lämmönlähteen vaihdolle. Itse en ole vaihtanut tai lisännyt ainuttakaan lämpöpatteria.
Nyt kun öljy on taas ns. "halpaa" mitä se ei enää koskaan verojen jälkeen kuluttajalle ole, kyllähän tuo vaikuttaa vähän tarkoitushakuisalta. Lämpöpumpuissa toki se kustannus ei ole lähelläkään sitä käyttökustannusta tai pelkän pumppaussähkön hintaa. Tuotettuun lämpöön pitää arpoa jokin osuus laitteiston ylläpidosta ja öljykattilaan verrattuna tämä osuus on huomattava. Itsellänikin 30 v vanha poltin ja kattila. Ne ei ole kovin kalliita korjauksia tai muuta ylläpitoa tarvinneet. Kattilan nuohoamista ei ehkä voi laskea "kustannukseksi" kun varmaan 95% tekee sen itse mutta jokin vaiva sekin kuitenkin on.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei kannata laittaa edes pelkkää linkkiä uutiseen joka on maksumuurin takana. Ne päätyvät poistoon/editointiin Espejotin toimesta vaikka siinä ei olisi kuin pelkkä linkki(eikä edes kopiointia tekstistä tai muusta sisällöstä). Tämä aikaisempien havaintojen perusteella.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ei kannata laittaa edes pelkkää linkkiä uutiseen joka on maksumuurin takana. Ne päätyvät poistoon/editointiin Espejotin toimesta vaikka siinä ei olisi kuin pelkkä linkki(eikä edes kopiointia tekstistä tai muusta sisällöstä). Tämä aikaisempien havaintojen perusteella.
Uutinen on poikkeuksellisen hyvin alustettu

Edit: itseasiassa jopa niin hyvin että en klikannut edes linkkiä.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jolloin kuviakin voi lainata?
Kannattaa tutustua sitaattioikeuteen. Valokuvat on sitaattioikeuden vinkkelistä katsottun kaikkein hankalimpia koska niiden tekijijänoikeussuoja on kaikein tiukin. Tilastografiikka ei periaatteessa ole tekijänoikeuden alaisia, ei samassa mielessä kuin valokuvat jotka usein mielletään teoksiksi. Mutta riippuu siitä kuinka paljon jaksaa nähdä vaivaa koska sitaattioikeus vaatii sitä omaa argumentaatioita asian ympäriltä. Asiasta pohditaan ohjeistusta mutta pieni pelko on että ohjeistus voi auheuttaa hengenahdistusta niin pitää miettiä tarkaan kuinka paljon uskaltaa antaa ohjeita.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Aktiivinen jäsen
Onko tuossa jutussa oletettu, että sähkölämmitys on vesikiertoinen? Onko vesikiertoinen sähkölämmitys kovinkin yleinen? Luulisin, että sähkölämmitys on lähes poikkeuksetta pattereilla ja lattiaan valetulla kaapelilla tai verkolla tehty. Tuollaisen muuttaminen vesikiertoiseksi maksaa aikalailla, ainakin teetettynä. Tuollainen projektihan mulla on alkamassa 161 m2 huoneistoalan talo. Patterit putkineen asennettuna olisi ~10 000 tai tonnin/patteri. Kai tuosta putkistosta tulee huomattava lisä eli pelkkä pattereiden vaihto olisi huomattavasti halvempi.

Suurin kulu taitaa tulla kuintenkin kosteiden tilojen muunnosta vesikierrolle. Niitä on paljon (28 m2), mutta ovat toki muutenkin -76 pintamateriaaleilla ja vesieristyksillä eli vaihtokunnossa.

Ei siis mielestäni riitä 10 000 sähkölämmityksestä vesikiertoon teetettynä. Sen sijaan pitäisi riittää öljylämmityksestä lämpöpumpun vaatimaan vesikiertoon siirryttäessä, jos edes vaatii muutoksia. Tietysti öljyvermeiden poisto ja siivoaminen voi tulla teetettynä kalliiksi.

Vajaat 20 tonnia 150 m2 muunnostalon MLP:stä asennettuna ilman kotitalousvähennyksiä tai energia-avustuksia kuulostaa myös vähäiseltä. En ainakaan sellaista tarjousta ole saanut. Itse tehden kyllä pääsee reilusti ali.
 

kotte

Hyperaktiivi
Luulisin, että sähkölämmitys on lähes poikkeuksetta pattereilla ja lattiaan valetulla kaapelilla tai verkolla tehty.
Aika tavallisia vesikiertoiset sähkölämmitykset ovat olleet. Osassa on yösähkövaraaja ja toiset ilman varaajaa pelkällä kattilalla. Aikoinaan rohkaistiin toteuttamaan sähkölämmitys noin, jotta lämmitystapamuutos olisi mahdollinen. Sitä paitsi mekaaninen sähköradiaattorin termostaatti naksui ja halvemmat radiaattorit kärysivät.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Ehkä @pökö :n pattereista pitäisi saada samaan yhteyteen juttua kun tavallisilla C10 pattereilla ja kohtuullisilla kiertoveden lämmöillä pärjätään vaikka öljystä onkin luovuttu aikoja sitten.
Täsmennän että että on meillä myös C20 pattereita, C10 on makkareissa ja yksi 4m pitkä konvektoripatteri olohuoneesta.
Näissä on rakennusaikana putkihenkilö käyttänyt jonkinverran harkintaa koska lopputuloksena on hyvinkin tasalämpöinen talo pelkällä menovesisäädöllä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jos mitoituksilla ja niiden osumatarkkuudella haluaa leikkiä niin meidän C10 pattereissa, jotka eivät ole mitenkään isoja, on talon papereiden mukaan mitoituksena +90C / -30C.

Siksipä mittailin kiertovesiä ennenkuin totesin että kyllä niiden kanssa maalämpökin pärjää. Toki piti ensin vähän tunkata sitä vanhaa systeemiä koska se ei enää juuri säätänyt.. Aina joskus käy mielessä mikä olisi veden lämpö 22-pattereilla. Pitää ehkä joskus koittaa laskea joku arvaus.
 

Jolberious

Vakionaama
Aina joskus käy mielessä mikä olisi veden lämpö 22-pattereilla. Pitää ehkä joskus koittaa laskea joku arvaus.
Eräässä kohteessa (VILP) 0-kelissä menee +28asteinen vesi, jotta sisällä on +21°C. Käyrä 3 käytössä VVM320ssä. Meniköhän -30 (vai -25) kelissä 40asteinen vesi.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Jos mitoituksilla ja niiden osumatarkkuudella haluaa leikkiä niin meidän C10 pattereissa, jotka eivät ole mitenkään isoja, on talon papereiden mukaan mitoituksena +90C / -30C.

Siksipä mittailin kiertovesiä ennenkuin totesin että kyllä niiden kanssa maalämpökin pärjää. Toki piti ensin vähän tunkata sitä vanhaa systeemiä koska se ei enää juuri säätänyt.. Aina joskus käy mielessä mikä olisi veden lämpö 22-pattereilla. Pitää ehkä joskus koittaa laskea joku arvaus.
C22 tuottaa melkein 3-kertaisesti tehoa samoilla lämpötiloilla C10 verrattuna. Tuolloin logaritminen lämpötilaero voidaan hiukan enemmän kuin puolittaa.

Siis vaikkapa 50/45/20 C10 tuottaa saman tehon kuin 35/30/20 C22 samoilla patterimitoilla.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Siis vaikkapa 50/45/20 C10 tuottaa saman tehon kuin 35/30/20 C22 samoilla patterimitoilla.
Kyllä se varmaan COPit heilauttaisi 4:n päälle samantien.. ja pakkasraja, joka ei ole vielä tullut vastaan 2011 asennuksen jälkeen, menisi vähän kauemmas. Nyt vehkeen tekemään lämpöön ja kuumaan veteen menee 1000e vuodessa.. ( vajaa 10000kWh) Saisi sitä COP-erolla saatavaa säästöä aika kauan tienata ennenkuin patteriremppa maksaisi itsensä.. pitäisi löytää sopivat patterit aika halvalla.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Saisi sitä COP-erolla saatavaa säästöä aika kauan tienata ennenkuin patteriremppa maksaisi itsensä.. pitäisi löytää sopivat patterit aika halvalla.
Itselle jäi vanhat patterit vaikka putket vaihtui uusiin 12 vuotta sitten pesuhuonerempan yhteydessä. Sillä hetkellä se tuntui viisaimmalta eikä mieli ole muuttunut.
 
Itselläni kellarissa pisin piiri on kaikkein tarkimmalla. Lämmönjako on ns. 1-putki järjestestelmällä ja PEX-putkella toteutettu. Onnistuessaan yksinkertaisin parannuskeino voisi olla vaihtaa nykyinen Ø15mm PEX putki Ø18 milliseen. Pannuhuoneen päässä tuo Ø 18 mm putki ei olisi ongelma mutta jotta tuon saisi liitettyä patterin jakotukkiin, se pitäisi lämmittää ja venyttää ohuemmaksi. Tuokin onnistuu ja on jo harjoiteltu. Piirin päissä olevat putket ovat pitkät, ~ 18 m. Pattereiden väliset putket ovat lyhyitä, vain noin 5 metrisiä. Pattereiden välisiin putkiin venytys pitäisi tehdä molempiin päihin, mikä vaikeuttaa hommaa kun venytyksessä ei ole uusimismahdolllisuutta ja toinen pää pitäisi tehdä siinä asennuspaikalla.

Venytyksen vaikutus diffuusiosuojaan myös epäilyttää. Venytetty putki ei ole ulkopinnaltaan niin sileää kuin uusi putki ja helmiitoksen tiiveys voi olla vaikeampi saavuttaa. Lisäksi putken reikä on venytyksen jälkeen semmoinen, että normaali noin 10,5 mm tukiholkki (Ø15 mm PEXille tarkoitettu) on väljä ja Ø12 mm kupariputki on liian paksu mennäkseen sisälle. Pitäisi valmistaa nuo tukiholkitkin käsityönä.

Tiedä sitten, minkä verran veden kierto putkia suurentamalla tehostuisi.

Tuo supistaminen on ollut kätevä keino helpottamaan uuden putken menemistä ja auttaa myös putken liittämisessä vetämisen aikana. Näin on pärjännyt yhdellä Ø15 mm PEX putkelle tarkoitetulla vaijeriliittimellä.

Tässä tuo Ø15 mm helmi istuu hyvin venytetyn putken päälle.

Supistettu putki.jpg
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Eikö tuohon kelpaa messinkinen 18/15 helmiliitos, tai sitten 18mm sopiva nippa sinne jakotukkiin?
Vai onko tukissa 15mm helmi kiinteesti?
 
Kyllä siihen käy tietyin varauksin tämmöinen 1/2" - Ø 18 mm välikappale ja mutterit mahtuisivat vielä pyörimään vapaasti. Tuossa jakotukissa on kaikki kierteet vähän erikoisia, jotain melkein Danfossin omia nousuja. Kai ne jonkun standardin mukaisia ovat, mutta eivät putkikierteitä. Mitään muuta kuin noita omia muttereita en tosin ole noihin saanut passaamaan. Ehkä putkiliikkeestä voisi hyvällä tuurilla löytyä. Tai sitten voisi juottamalla naittaa danfossin mutterin ja Ø18mm nipan helmipään.

Nuo 18mm - 1/2" kappaleet menevät pari kierrettä tuohon jakotukkiin. Tuo kyllä riittäisi, jos tinalla lirauttaisi kiinni. Rakennelma jatkuu sen verran, että jäykempien putkien kanssa pattereita voisi joutua nostamaa seinällä, sillä tulot lattiassa ovat tietysti vähän suurpiirteisesti sinne päin ja 18 millinen on aika jäpyä 15 millisen rinnalla. Pattereiden nosto nyt ei kovin suuri tappio olisi.

Yksiputkisen alapää.jpg
 
Kuinkahan paljon tuo jakotukki sitten itsessään vastustaisi.
Ø15 mm putki, reikä 10,5 mm
Ø18 mm putki, reikä 13,5 mm

18 millisen reikä on 65% suurempi. Jos virtaus kasvaisi noin 50 %, sillä olisi kyllä iso merkitys ja viimeisetkin patterit alkaisivat lämmetä kunnolla.
 

jussi

Vakionaama
Kuinkahan paljon tuo jakotukki sitten itsessään vastustaisi.
Ø15 mm putki, reikä 10,5 mm
Ø18 mm putki, reikä 13,5 mm

18 millisen reikä on 65% suurempi. Jos virtaus kasvaisi noin 50 %, sillä olisi kyllä iso merkitys ja viimeisetkin patterit alkaisivat lämmetä kunnolla.
Meillä on keittiö viimesenä 15mm yksiputkisysteemissä ja se oli ainoo joka kärsi vilpin matalammista lämmöistä. Pistin sinne puhallinkonvektorin omalla termarilla, joka saa vetensä eteisen pikkupatterista ja kylppärin lattialämmöistä vähän ku jälkijäähynä. Niitä ei oikein saanu säädettyä niin pienelleen, ettei niistä olis karannu paluuseen turhan kuumaa. Toi korjas sen ongelman ja keittiö on lämpönen.
 
Ylös Bottom