9000E älijäähyn modifikaatio

lmfmis

Vakionaama
Ultimaten 9000E pumpussa on alin kennorivi "alijäähy" palaavalle nesteelle.

- Varmaan hyvä jäähdytyskäytössä mutta lämmityskäytössä sulatuksissa sulatettu vesi tuppaa jäätymään siihen päälle kakuksi ihan turhaan.

Tilannehan on nyt tämä:



Yksinkertaisin liike on ohittaa koko kenno ja ratkaista ongelma näin:

(joku jo tämän tekikin)



Mutta kun katselee noita MLP ratkaisuja niissä käytetään alijäähyä lämmittämään kompressorille tulevaa kaasua.

Vähän niinkuin näin:



Tällainen suction-line heat exchanger:



- Samalla kuin aineet kerää talteen niin tekisi sitten tämän edityneemmänkin modifiikaation...
- Ja voisi katsoa jos tuon ylijääneen pätkän kennoa saisi valjastettua höyrystimeksi...
- Suurempi pinta-ala parantaa tehokkuutta - olen näin ymmärtänyt...

Onko tässä jotain sudenkuoppaa jota ei nyt tullut mieleen?
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Ja siis lopputilanne kun alijäähykennokin on valjastettu hyötykäyttöön:

 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Niin kumpikohan on energiataloudellisempaa, imukaasun esilämmitys vai pohjalevyn lämmitys tuolla samalla hukkalämmöllä.? Mulla on tuo jälkimmäinen vaihtoehto omassa uUtin 9000E:ssä. Lisäksi tuo alijäähy on ohitettu. Harkittiin kyllä kylmäkallen kanssa älijäähyn käyttöä osana höyrystintä, mutta kylmäkallen mielestä oli teknisesti hankalaa saada kapillaarijakajaan uutta kapillaaria, joka menisi alijäähyyn siten, että kaasun syöttä jakautuisi oikein entisen alijäähyn ja muuhun höyrystimeen kesken.Empä ole aiemmin kuullutkaan tuollaisesta imukaasun esilämmityssysteemistä. Vaikuttaa järkevältä COP:n kannalta. Kas kun ei moista ole VILP:eissä yleisesti . Johtuneeko siitä, että VILP:t ovat pääsääntöisesti tehty jäähdytyskäyttöön?
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

EVV sanoi:
Niin kumpikohan on energiataloudellisempaa, imukaasun esilämmitys vai pohjalevyn lämmitys tuolla samalla hukkalämmöllä.? Mulla on tuo jälkimmäinen vaihtoehto omassa uUtin 9000E:ssä. Lisäksi tuo alijäähy on ohitettu. Harkittiin kyllä kylmäkallen kanssa älijäähyn käyttöä osana höyrystintä, mutta kylmäkallen mielestä oli teknisesti hankalaa saada kapillaarijakajaan uutta kapillaaria, joka menisi alijäähyyn siten, että kaasun syöttä jakautuisi oikein entisen alijäähyn ja muuhun höyrystimeen kesken.

Juu, kuvittelisin kuitenkin että se kapillaarijakaja on vain nippu kapillaareja yhdessä ja yhden voisi siihen saada jotenkin ujutettua mukaan. No, myönnetään että mahdollisesti aika vaikea remontti jo ennen tutustumista.


EVV sanoi:
Empä ole aiemmin kuullutkaan tuollaisesta imukaasun esilämmityssysteemistä. Vaikuttaa järkevältä COP:n kannalta. Kas kun ei moista ole VILP:eissä yleisesti . Johtuneeko siitä, että VILP:t ovat pääsääntöisesti tehty jäähdytyskäyttöön?

Näin varmaan. Jäähdytyskäytössä saavutettu hyöty on toinen ja ei niin tärkeä.

Monessa MLP näkyy tuollainen olevan juuri kompressorille menevän kaasun lämmmön nostamiseksi. Nythän sitä 9000E kompuraa lämmitetään - jatkuvasti - lämmitysvastuksella.
 

Nafta

Propelhead
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Jos laitat sen SuctionGasHeatX:n, niin miten se sijoittuu sulatuksella?

tuosta vaihtimesta on etua lämmityskäytössä, saattaa kuitenkin olla että imukaasu tulistuu likaa ja siten korkeilla lauhtumislämpötiloilla pakokaasut nousee liikaa!

Käyttöveden tekoon tietty optimaalista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Naftahan jo kirjoittelikin aiheesta, mutta jatketaan vielä: Ei tuon imukaasun esilämmitin-/nesteen alijjäähdytin-kytkennän päätarkoituksena ole COPin parantaminen (eikä se COPia suoraan parannakaan, vaan päin vastoin, mutta vaikutus COPiin on pieni). Näitä kytkentöjä käytetään MPL-vehkeisssä, pakastimissa tms. käsittääkseni siksi, että koneistosta saataisiin tasaisempi teho eri käyttötilanteissa. Eli pakastin pystyy imemään pakastustilan kylmemmäksi ja MLP tekemään lämpimämpää käyttövettä tällaisen kytkennän kanssa. Näissä poskellaan olevissa käyttötilanteissa (eli yritetään tehdä hyvin kuumaa vettä, tai höyrystimestä palautuu hyvin kylmää kaasua, voivat kompressorin sisäiset lämpöhäviöt pienetä).

Tätä taustaa vasten kytkennästä voisi kyllä olla hyötyä VILPinkin tapauksessa. Haittana on suurempi rasitus kompressorille, eli kuumakaasun lämpötila nousee. Tuotahan eivät sitten kaikki koneet kestä (erityisesti tuotettaessa käyttövettä lämpimän ulkoilman vallitessa).
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Nafta sanoi:
Jos laitat sen SuctionGasHeatX:n, niin miten se sijoittuu sulatuksella?

Sulatuksella höyrystin muuttuu lauhduttimeksi mutta "suction gas" tulee silloin varaajakierukasta ja on kuumempaa. Silloin tuo lämmönvaihdin tiputtaa kompressorille menevän kaasun lämpötilaa.

Joka on hyvä asia?

kotte sanoi:
Tätä taustaa vasten kytkennästä voisi kyllä olla hyötyä VILPinkin tapauksessa. Haittana on suurempi rasitus kompressorille, eli kuumakaasun lämpötila nousee. Tuotahan eivät sitten kaikki koneet kestä (erityisesti tuotettaessa käyttövettä lämpimän ulkoilman vallitessa).

Missäköhän nuo rajat menee?

Jos ulkona on 15 astetta lämmintä ja paluukaasu noin 35 astetta, niin ei kaasun lämpötila varmaankaan nouse 15+35 astetta vaan jotain mitä vaihtimesta saa irti.

Tässä MLP kuvassa on mitattu tulevan imukaasun lämpötila 2 astetta (kaivon vesi) ja lämpötila lämmönvaihtimen jälkeen n.12 astetta.



(kuva irroitettu täältä)

Eli voisi kuvitella 15 asteen ulkolämpötilassa VILP imukaasun lämpenevän about 25 asteiseksi. Ihan hatusta heittelen siis.

No, olen jo muualla todennut tämän 9000E puutteet lämpimällä ilmalla, joten tuo on tälle koneelle rajoitettu ongelma koska en aio lämpimillä keleillä sitä pyörittää...
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

lmfmis sanoi:
Eli voisi kuvitella 15 asteen ulkolämpötilassa VILP imukaasun lämpenevän about 25 asteiseksi. Ihan hatusta heittelen siis.

Riippuu lämmönvaihtimesta. En nyt pysty tarkistamaan kylmäaineen höyry- ja nestefaasin ominaislämpökapasiteetteja (R-410A ? vai R-407C?) per tilavuusyksikkö, mutta muistelisin, että eivät olisi kovin kaukana toisistaan. Olisikohan nesteellä noin kaksikertainen kaasuun nähden, vai meneeköhän ihan metsään? Ideaalinen myötävirtalämmönvaihdin antaa lämpökasiteeteilla painotetun keskiarvon. Eli jos neste palaa lauhduttimelta 35-asteisena ja höyrystimeltä kaasu 15-asteisena, lopputulos voisi olla 25-30 asteen välillä em. ominaislämpökapasiteettiolettamalla. Käytäntö lienee aika lähellä teoreettista tässä tapauksessa (sillä myötävirtalämmönvaihdin on hyvin tehokas rajoitustensa puitteissa), tietenkin sillä varauksella, että ominaislämpökapasiteettien suhde on oikea.

Hyvä (tai lähes ideaalinen) vastavirtalämmönvaihdin vielä muuttaa tilannetta siihen suuntaan, että kaasu lämpiääkin hyvin lähelle 35 astetta ja neste vastaavasti jäähtyy 25 asteen vaiheille.
 

Mikkolan

Vakionaama
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Morot kaikille.

Pähkäilin tuota alijäähyä ja kun siirtää tilanteen tuonne mollierkäyrälle niin eiköhän se "laivanperä" pitene ja siirry aikalailla vasemmalle, lähelle höyrystimen lämpötilaa. Koska sama lämpömäärä on siirretty kompuran imupulelle niin kompuran pitäisi käydä vastaavasti kuumempana ja "laivankeula siirtyisi yhtäsuuren entalpian verran oikealle!.
Eli äkkiseltään COPpi paranee ihan huikeasti?

Mutta lienee suo siellä ja täällä. Jossain taitaa kuitenkin mättää, ainakin imupulen tasapaino muttuu kun lämpötila nousee: suureneeko tilavuusvirta vaiko pienee? Kompuran painepulella tietysti täytyy olla saman suuruinen muutos.

Expansiolle menee takuuvarmasti nesteenä, voiko se mennä (teorissa voi) liian kylmänä ja höyrystyy vasta alijäähyllä? Miten se vaikuttaa koko järjestelmän toimintaan?

Toisaalta jos alijäähy on integroitu höyrystimeen niin fysiikan lakien mukaan sinne tuotu lämpö pitäisi tulla kuitenkin hyödyksi!

Mä olen omalla kotikylmiöllä "harjoitellut" tuota alijäähyä sekä expansion manipulointia. Tulokset on sen verran monivivahteisia enkä pysty niitä ilman tarkempia mittareita todentamaan eli en kommentoi.
Pähkälkööt viisammat ja kokeilkoot ne joilla on paremmat mahikset.
Jään vartoomaan tuloksia.
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

kotte sanoi:
Ei tuon imukaasun esilämmitin-/nesteen alijjäähdytin-kytkennän päätarkoituksena ole COPin parantaminen (eikä se COPia suoraan parannakaan, vaan päin vastoin, mutta vaikutus COPiin on pieni).

Jaa, no siinä tapauksessa tuo pohjalevyn lämmittäminen lienee vaihtoehtona parempi. Eli paisuntaventtiilille tuleva nesteputki tekee kierroksen pohjalevyssä ennen paisuntaventtiiliä. Laitatin tuollaisen viritelmän ja samalla poistettiin pohjalevyn lämmityskaapelin. Jos imuputken lämmityssysteemillä saadaan lähinnä lämpimämpää käyttövettä, niin se lienee parempi tehdä erillisellä boirelilla, johon tule VILP:llä esilämmitettyä vettä.

Tuosta alijäähyn muuttamisesta höyrystymiseksi, niin ei kait se mahdontonta ole, vaikka itse luovuin siitä. Kaipa se kylmäkalle olis senkin pystynyt tekemään, mutta se olis viennyt huomattavasti enemmän aikaa ja asia alkoi tuntua hifistelyltä siinä vaiheessa ,kun projekti tuli muutoinkin ennakoitua kalliimmaksi, joudoin mm vaihdattamaan uuden kompuran ja lisäksi vaihdatin paisuntaventtiiliksi EEV:n, josta toivon olevan hyötyä kylmemmillä keleillä. Käsittääkseni TEV:n (tai kuten minulla oli, kapillaari:n)toiminta ei ole optimaalista -15 astetta kylmemmillä ilmoilla.
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Mikkolan sanoi:
Toisaalta jos alijäähy on integroitu höyrystimeen niin fysiikan lakien mukaan sinne tuotu lämpö pitäisi tulla kuitenkin hyödyksi!


Tuo mullakin oli mielessä, kun ajattelin COP:n paranevan.
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

EVV sanoi:
Jaa, no siinä tapauksessa tuo pohjalevyn lämmittäminen lienee vaihtoehtona parempi. Eli paisuntaventtiilille tuleva nesteputki tekee kierroksen pohjalevyssä ennen paisuntaventtiiliä. Laitatin tuollaisen viritelmän ja samalla poistettiin pohjalevyn lämmityskaapelin.

Tuossahan se - sama ongelma - että sulatuksella pohjalevyn sulatusputki muuttuu jäädytysputkeksi. Eli on kylllä lämmin kun lämmitetään mutta jääkylmä kun ulkoyksikköä sulatetaan. Tuon takia sitä kakkua rupeaa muodostumaan siihen alimman kennorivin päälle.

Onko tuo toiminut hyvin?
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

lmfmis sanoi:
Tuossahan se - sama ongelma - että sulatuksella pohjalevyn sulatusputki muuttuu jäädytysputkeksi. Eli on kylllä lämmin kun lämmitetään mutta jääkylmä kun ulkoyksikköä sulatetaan. Tuon takia sitä kakkua rupeaa muodostumaan siihen alimman kennorivin päälle.

Onko tuo toiminut hyvin?

Tuo on kyllä varteenotettava pointti. Ymmärtääkseni vastaavanlainen viritelmä on Hitachin ILP:ssä ja eikös täällä forumissa joku ole itsekin tuon tehnyt? En ole päässyt testaamaan laitetta. Projekti valmistui vasta lämmityskauden jälkeen. Olin kyllä pahasti ulalla, miksi laite ei toimi ja kesti pitkään ennenkuin selvis, että kompura ei kehitä alipainetta ja sen lisäksi EEV:n kara oli hirttäytynyt kiinni (ei tehtaan vika,vaan osin oma moka). Ilman Tompp@:n opastusta koko projekti olisi jäänyt kesken, joten kiitokset hänelle. Täytyypä testata syksyllä, miten homma pelaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Mikkolan sanoi:
Morot kaikille.

Pähkäilin tuota alijäähyä ja kun siirtää tilanteen tuonne mollierkäyrälle niin eiköhän se "laivanperä" pitene ja siirry aikalailla vasemmalle, lähelle höyrystimen lämpötilaa. Koska sama lämpömäärä on siirretty kompuran imupulelle niin kompuran pitäisi käydä vastaavasti kuumempana ja "laivankeula siirtyisi yhtäsuuren entalpian verran oikealle!.
Eli äkkiseltään COPpi paranee ihan huikeasti?

Mutta lienee suo siellä ja täällä. Jossain taitaa kuitenkin mättää, ainakin imupulen tasapaino muttuu kun lämpötila nousee: suureneeko tilavuusvirta vaiko pienee? Kompuran painepulella tietysti täytyy olla saman suuruinen muutos.

Expansiolle menee takuuvarmasti nesteenä, voiko se mennä (teorissa voi) liian kylmänä ja höyrystyy vasta alijäähyllä? Miten se vaikuttaa koko järjestelmän toimintaan?

Toisaalta jos alijäähy on integroitu höyrystimeen niin fysiikan lakien mukaan sinne tuotu lämpö pitäisi tulla kuitenkin hyödyksi!

Mä olen omalla kotikylmiöllä "harjoitellut" tuota alijäähyä sekä expansion manipulointia. Tulokset on sen verran monivivahteisia enkä pysty niitä ilman tarkempia mittareita todentamaan eli en kommentoi.
Pähkälkööt viisammat ja kokeilkoot ne joilla on paremmat mahikset.
Jään vartoomaan tuloksia.

Oma käsitykseni aiheesta ohessa: Lainasin freezen piirrosta 4.jpg viestistä http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2673.msg31169#msg31169 (ei nyt ole tämä laite, mutta periaate on sama). Eli suttasin punaisella, miten alijäähdytys/tulistus-lämmönvaihdin vaikuttaa. Eli käppyrä siirtyy vasemmalle vasemmasta ylänurkasta ja oikealle saman määrän oikeasta alanurkasta. Vastaavasti pumppausta vastaava vino osuus oikealla on piirrettävä vastaavaan paikkaan ja vastaavin häviöoletuksin entropiakäyrästölle.

Asia on nyt niin, että vaikka lauhdutuksessa vaakasuorahkolla yläjanalla saadaan enemmän lämpöä irti, on tuon saamiseksi investoitava lisää pumppaustehoa (entropiakäyrästön muoto ratkaisee), eikä saanto ole todellisuudessa edes yhtä hyvä kuin peruslaitteiston COP. Tuon asian taas on pakko olla niin, sillä tulistettua kaasua pumpattaessa pohjana oleva ns. Rankine-prosessi ei toimi ideaalisesti ts. on etäämpänä ideaalisesta Carnot-prosessista kuin silloin, jos kompressori pääsee pumppaamaan täysin tulistamatonta kaasua.
 

Liitteet

  • 4b.jpg
    4b.jpg
    222,2 KB · Katsottu: 704

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

kotte sanoi:
Asia on nyt niin, että vaikka lauhdutuksessa vaakasuorahkolla yläjanalla saadaan enemmän lämpöä irti, on tuon saamiseksi investoitava lisää pumppaustehoa (entropiakäyrästön muoto ratkaisee), eikä saanto ole todellisuudessa edes yhtä hyvä kuin peruslaitteiston COP. Tuon asian taas on pakko olla niin, sillä tulistettua kaasua pumpattaessa pohjana oleva ns. Rankine-prosessi ei toimi ideaalisesti ts. on etäämpänä ideaalisesta Carnot-prosessista kuin silloin, jos kompressori pääsee pumppaamaan täysin tulistamatonta kaasua.

Entäpä, jos kompuralle menevää kaasun tulistusta ei nosteta. Lasketaan alijäähyllä tulistetun kompuralle menevän kaasun noussut lämpötilaa sillä, että vähennetään höyrystimen tulistusta aukaisemalla paisuntaventtiilin aukkoa, josta seuraa lisääntynyt massavirta. Eikös tuolloin ole odetettavissa COP:n paraneminen?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

EVV sanoi:
Entäpä, jos kompuralle menevää kaasun tulistusta ei nosteta. Lasketaan alijäähyllä tulistetun kompuralle menevän kaasun noussut lämpötilaa sillä, että vähennetään höyrystimen tulistusta aukaisemalla paisuntaventtiilin aukkoa, josta seuraa lisääntynyt massavirta. Eikös tuolloin ole odetettavissa COP:n paraneminen?

Piirräpä kaavio ajattelemastasi kytkennästä, niin muut pysyvät perässä. Kun en oikein ymmärrä, mitä ajat takaa, niin vastaan vain, että kylmäaineen syötön lisääminen ei auta mitään, eli kompressori pumppaa ihan sen mihin pystyy eikä tällä keinoin voi vaikuttaa tulistukseen (vaan sotkee kylmäprosessia ja uhkaa kompressoria muulla tavoin). Tulistuksen voisi toki poistaa tuulettamalla kerätyn lämmön harakoille (mutta tämähän olisi ihan älyvapaata).

<edit>
Niin, kapillaarisyötön yhteydessä kylmäaineen lisääminen tosiaankin vähentäisi tulistumista (eli tulistin toimii myös hieman höyrystimenä), mutta on ihan toinen juttu, alkaako laite tämän seurauksena sitten nikotella ulkolämpötilasta riippuen (voisihan tuota kokeilla ...). Kaikilla takaisinkytketyillä paisuntasäädöillä sitten täytyisi vähintään muuttaa tuntoelimien paikkaakin.

Kryogeenisissa systeemissä (nestemäinen ilma, maakaasu, ultrapakastimet jne.) tuollaisia systeemejä viedään pitemmällekin, eli jopa lauhdutusta viedään tuolle "alijäähdytys-tulistus"-lämmönvaihtimelle. Todella kylmää tuolla saadaan sitten aikaiseksi, mutta COP putoaa väkisinkin kuin lehmän häntä.
</edit>
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

kotte sanoi:
Piirräpä kaavio ajattelemastasi kytkennästä, niin muut pysyvät perässä.

</edit>

Kytkentä olisi sama kuin tuo Imfmisin piirtämä alin kaavio. Ajatus oli se, että kun alijäähy lämmittää kompuralle tulevaa kaasua, niin vastaavasti voidaan lakea höyrystimen tulistusta, jolloin kompuralle menevän kaasun tulistus pysyy optimaalisena. Jotta höyrystymen tulistusta voidaan laskea, pitää paisuntaventtiilin aukkoa suurentaa. Tästä seuraa massavirtaauksen lisääntyminen...Liekö tämäkään selitys selkokielisempi?Tuossa jo vastasitkin, että kylmäaineen syötön lisäys ei auta mitään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

EVV sanoi:
Tuossa jo vastasitkin, että kylmäaineen syötön lisäys ei auta mitään.

Vielä selitystä/kertausta: Eli jos syöttöä lisätään sen verran, että kylmäainetta jää höyrystimestä "ylitse", on tuo periaatteessa mahdollista saada höyrystymään vasta lämmönvaihtimessa (siis tuo Infmissin alin kaavio). Unohdetaan vielä mahdolliset ohjausvaikeudet tai antureiden siirron käytännön vaikeudet (TEV-venttiileiden yhteydessä). Kun alijäähdytystarve on tyypillisesti suurempi kuin tulistuksesta saadaan irti, voidaan tuo alijäähdytyksen puuttuva osa korvata vastaavalla kylmäaineen höyrystämisellä (tuossa lämmönvaihtimessa, joka siis muuttuu osittain höyrystimeksi lämmönvaihdon ohella).

Eli tulistus ja COP on mahdollista saada ideaalisiksi (edellinen pieneksi ja jälkimmäinen mahdollisimman suureksi kompressorin imukaasun ominaisuuksien puolesta), kunhan oletetaan tuolle lämmönvaihtimelle myös höyrystimen rooli pieneltä osin (ja todellakin kyetään pitämään prosessi tuossa tilassa sopivilla antureilla). Höyrystimestä ei silti ole mahdollista saada enempää tehoa "sisään" (sillä mikä voitetaan kylmemmäksi alijäähdytellä nestemäisellä kylmäaineella, hävitään tämän jäähdytyksen toteutuksessa höyrystämällä). Höyrystimen toimintaolosuhteet voivat toki parantua tuon seurauksena (etenkin isoissa laitteistoissa), kun venttiilistä tulee lähes pelkkää nestettä höyrystimeen.

Eli alkuperäinen ajatuksesi on omasta mielestänikin (sittenkin) periaatteessa toteuttamiskelpoinen ja edellisen vastaukseni oli alunperin siinä mielessä turhan jyrkkä, että en ottanut huomioon mahdollisuutta paisunnan ohjausantureiden uudelleensijoitukseen sekä tavallaan uuden höyrystimen lisäysmahdollisuutta lämmönvaihtimen ensimmäiseksi vaiheeksi (kapillaarikoneessahan tuo "ohjauksen muutos" saattaa onnistua pelkästään kylmäaineen määrää lisäämällä tai sitten ei, jos tilanne ei ole suotuisa). Yritin vähän lieventää sanomaani viestini jälkiosan (myöhemmällä) korjauksella.

Tuskinpa tällä silti on kovin suurta merkitystä puheena olevan kokoluokan laitteistoissa verrattuna siihen, että jätetään alijäähdytin-tulistin-lämmönvaihdin alkuperäiseen tehtäväänsä ja kaikki muu systeemissä ennalleen (ehkä jopa kylmäainetäytöksen määrä), paitsi että laitteisto mahdollisesti kykenee tuottamaan lämpöä pitkään myös entistä korkeamman ulkolämpötilan vallitessa kuumakaasun ylikuumentumatta.
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

kotte sanoi:
Höyrystimen toimintaolosuhteet voivat toki parantua tuon seurauksena (etenkin isoissa laitteistoissa), kun venttiilistä tulee lähes pelkkää nestettä höyrystimeen.

Tämän verran tästä ymmärsin ja eikö siis TEV kompensoi kuumakaasun ylimääräistä lämmitystä jos sen anturi sijoitetaan alijäähyn jälkeen?

Eli TEV mittaa kaasun olevan normaalia lämpimämpää -> avautuu -> lisää ainetta höyrystymiseen -> lisätään lämmönsiirtoa (kennokin jäätyy varmaan)

...joka on siis korkeampi COP jos kompressorin työ pysyy vakiona. Tällöin olisko vaara että TEV laittaa liikaa ainetta ja kompressori imaisee nestettä (ainiin onhan siinä se alijäähy....)

Vai menikö metsään?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

lmfmis sanoi:
Tämän verran tästä ymmärsin ja eikö siis TEV kompensoi kuumakaasun ylimääräistä lämmitystä jos sen anturi sijoitetaan alijäähyn jälkeen?

Näin kun tekee (ja anturin putki riittää), niin ollaan lähes maalissa (siis anturin pitäisi tarkkaan ottaen olla tulistinpuolen jälkeen höyrystyneen kylmäaineen reitillä). Yleensä TEVin painemittaus on jo venttiilin yhteydessä, joten eipä höyrystyslinjan pidentäminen haittaa. Ja muulloinkaan nestemäisen kylmäaineen ilmaantumisen paineanturiliitännän luo ei yleensä haitanne, ellei asennus ole jotenkin omituinen. Kylmäainetta tarvitaan luonnollisesti alkuperäistä enemmän (mitä pelkkä alijäähdytys-tulistus-lämmönvaihtimen lisääminen ei vielä edellyttäisi). Tästä saattaa ainakin periaatteessa myös seurata aihetta pisaranerotin-akkumulaattorin tai nesteenkeräimen koon kasvattamiseen.
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Kannattaiskos toi TEV vaihtaa EEV:hen? Aattelin vain sillä, että kun olen katsellut noita UM9000 COP käyriä verrattuna muihin VILP:hin, niin miinus 15 asteeseen asti Ulti pärjää kohtuullisesti muihin vastaaviin,mutta tästä kylmemmässä Ultin COP:t ovat sitten muita huonompia. Olen tuumaillut, josko ero johtuu siitä, että muissa laitteissa on EEV. TEV ei ymmärtääkseni toimi yhtä hyvin kuin EEV kylmissä olosuhteissa. Toisaalta Ultissa on tehoja,joten jos COP:n saa kohdalleen myös miinus 15-miinus 20 asteen välille, luulisi siitä olevan vuosiCOP:n kannalta huomattava apu ja laite riitäsi paremmin ainoaksi lämmönlähteeksi.
(Muissa VILP:ssä on inverteri, mutta tällä ei ole mielestäni merkitystä kylmillä keleillä, kun laitteet toimivat täysillä tehoilla).
Mullahan tuo EEV on asennettuna, mutta en ole päässyt sitä testaamaan pakkasilla. Saattahan toki olla, että syy huonompaan COP:iin kylmillä keleillä johtuu joistain muusta seikasta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

EVV sanoi:
(Muissa VILP:ssä on inverteri, mutta tällä ei ole mielestäni merkitystä kylmillä keleillä, kun laitteet toimivat täysillä tehoilla).

Voi tuolla olla suurikin merkitys, eli invertterin avulla kompressorille voidaan ajaa yli 50Hz-taajuista tehoa ja oikeastaan ylikuormittaa tätä huomatttavastikin. Tästä on hyötyä, kun kylmäainekaasun paine väkisinkin laskee ja kylmä tulokaasuvirta toisaalta pitää kuumakaasun (ja kompressoriöljyn) kuumenemisen aisoissa. Suurempi vaikutus invertterillä voidaan saada aikaan kuin korvaamalla TEV EEV:llä (eli vaikka invertterin huudattaminen ja TEV kumpikin laskevat hieman COPia, tuoton huomattava kasvu kumminkin ja pussin pohjalle; tehon suureneminen puolestaan tukee osaltaan parempaa COPia kiinteiden häviöiden suhteellisen osuuden pienenemisen ja huippulämpötilan osalta ja höyrystimen koko ja ominaisuudethan lopulta ratkaisevat pelin).
 
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Kannattaisiko siis asentaa taajuusmuuttaja, jolla nostettaisi taajuus 60Hz:iin kovemmalla pakkasella. Ja tarvitseeko silloin koskea TEV:n säätöön?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

koikkarin kundi sanoi:
Kannattaisiko siis asentaa taajuusmuuttaja, jolla nostettaisi taajuus 60Hz:iin kovemmalla pakkasella. Ja tarvitseeko silloin koskea TEV:n säätöön?

En näe periaatteellista syytä, miksi TEV:iin pitäisi kajota. Kompressorin on tietenkin speksiensä tms. puitteissa taivuttava moiseen (TAMU:n on efektiivisesti nostettava jännitettäkin 20%, jotta käyntivirta pysyy ennallaan).

Nuo lämmönvaihdinlisäykset ja anturin vieminen lämmönvaihtimen jälkeen muuten saattaisivat parantaa myös TEV:n toimintaa suhteessa EEV:hen, jos TEV:n vaatima tulistus saadaankin aikaan vasta lisättävässä jälkilämmönvaihtimessa. Tuosta tulee nimittäin eräänlainen luonnollinen kynnys, jolla höyrystimen lämpötila voidaan noistaa lähemmäs ulkoilman lämpötilaa samalla, kun TEV saadaan toimimaan stabiililla alueellaan.
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

kotte sanoi:
Nuo lämmönvaihdinlisäykset ja anturin vieminen lämmönvaihtimen jälkeen muuten saattaisivat parantaa myös TEV:n toimintaa suhteessa EEV:hen, jos TEV:n vaatima tulistus saadaankin aikaan vasta lisättävässä jälkilämmönvaihtimessa. Tuosta tulee nimittäin eräänlainen luonnollinen kynnys, jolla höyrystimen lämpötila voidaan noistaa lähemmäs ulkoilman lämpötilaa samalla, kun TEV saadaan toimimaan stabiililla alueellaan.

Tuo on minusta hyvä oivallus.

Eräs konsti millä sais tehoja lisää kylmällä ilmalla olis EVI kompressori. Kun selvis, että Ultin kompressori oli rikki, ajattelin hankkia EVI:n tilalle. Haeskelin netistä sellaista ja ainoa R410A:lle tarkoitettu EVI, minkä löysin, oli Hitachi. Kysyinkin sitten Kiinalaistehtaalta kävisikö se mun laitteeseen rikkoutuneen Sanoy:n kopressorin tilalle, niin vastaus oli kielteinein. Olisko syynä ollut se, että se olis tarvinnut myös oman logiikkansa tai liittyiskö se siihen, että heidän koneensa oli inverteri ja mun ei? Ehkäpä oli hyvä,että en sitten saanut EVI:ä. Olis voinnut olla sen verran monimutkainen asentaa tuohon Ultiin, että olis homma voinnut jäädä tekemättä. Ja toisaalta EVI:llä ei ymmärtääkseni ole kovinkaan suurta merkitystä hetkelliseen COP:iin, toki vuosi COPiin voi olla suurikin merkitys. Hankin sitten Ultilta uuden Copelan scrollin kompressoriksi. Oli yllättävän halpa, 350 euroa. Muutoinkin olin tyytyväinen Ultilta saamaani palveluun.
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

kotte sanoi:
Voi tuolla olla suurikin merkitys, eli invertterin avulla kompressorille voidaan ajaa yli 50Hz-taajuista tehoa ja oikeastaan ylikuormittaa tätä huomatttavastikin. Tästä on hyötyä, kun kylmäainekaasun paine väkisinkin laskee ja kylmä tulokaasuvirta toisaalta pitää kuumakaasun (ja kompressoriöljyn) kuumenemisen aisoissa. Suurempi vaikutus invertterillä voidaan saada aikaan kuin korvaamalla TEV EEV:llä (eli vaikka invertterin huudattaminen ja TEV kumpikin laskevat hieman COPia, tuoton huomattava kasvu kumminkin ja pussin pohjalle; tehon suureneminen puolestaan tukee osaltaan parempaa COPia kiinteiden häviöiden suhteellisen osuuden pienenemisen ja huippulämpötilan osalta ja höyrystimen koko ja ominaisuudethan lopulta ratkaisevat pelin).

Joo kyllähän Inverterillä voi olla suurikin merkitys sähkön säästössä lämmityksessä vuositasolla, jos sitä voidaan käyttää kylmillä ilmoilla yli 50 Hz taajuuksilla. Kun kirjoitin, että inverteristä ei ole hyötyä kylmllä ilmoilla, tarkoitin että ei ole hyötyä hetkelliseen COP:iin, joka on huono Ultissa alle 15 ateen pakkasissa. Kieltämättä ajatukseni ei oikein tullut ilmi tuossa kirjoituksessani.

9000E:ssä on kohtuullisen iso ulkoyksikkö ja ainakin mulla kennosto on kaksirivinen, joten sen puoleen se ei mielestäni ole
mikään rimpula ja luulempa, että tuskin huono COP kylmillä keleillä juurikaan johtuu ulkoyksiköstä. Tosin ulkoyksikössä on vain yksi tuuletin. Ainakin joissakin muissa VILP:ssä niitä näyttää olevan 2kpl.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Tuulettimien lukumäärä ei ole ratkaiseva asia,yhdestä voi mennä ilmaa enemmän läpi kuin kahdesta.
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

pökö sanoi:
Tuulettimien lukumäärä ei ole ratkaiseva asia,yhdestä voi mennä ilmaa enemmän läpi kuin kahdesta.

Joo, onhan se näinkin. Jokunen vuosi sitten neuvottelin Kiinalaisten kanssa EVI VILP:stä, johon olisivat suostuneet laittamaan lisämaksusta standartia suuremman höyrystimen. Olisin halunnut tähän suurempaan höyrystimeen tehokkaamman puhaltimen, kuin mitä siihen olisi kuulunut. Tehtaan insinööri oli kuitenkin sitä mieltä, että COP tulisi huononemaan, koska tehokkaamman tuulettimen vaatima lisäsähkön kulutus ei vastaisi sitä hyötyä mitä jkv korkeampi COP antaisi. Se oli sitä aikaa, kun täällä sivustoilla oli kirjoittelua tuosta pienemmän Ultin VILP:n ongelmista. Tulin sitten vähän pessimistiseksi. Jos laitteen toimintaan tulis ongelmia, niin mun tietotaidolla oltaisiin lirissä, joten viikon harkinnan jälkeen luovuin hankkeesta... Sikäli kun olen lukennut kirjoituksiasi, niin etpä taida Pökö olla kovin vakuuttunut näistä VILP:stä. ;D
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Valitettavasti en ole vakuuttunut, VILPpiä tekee kuitenkin mieli kun öljyn hinta on mitä on.
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Kurkkasin tuonne 9000E sisuskaluihin ja vähän tältä tuntuu:


Alimman kennorivin käyttöönotto voisi olla suht tehtävissä sittenkin. Kapillaariputki on aika kapoista mutta kai jostain sopivan pätkän löytäisi. Ja siitä raaka supistin että saa kennoon kiinni. Keruu on helpompi...

TEV anturi on oikeassa paikassa...

Mutta alijäähyn asentamiselle ei oikein ole luonnollista tilaa ja joutuu tekemään aikamoisia käärmeitä kupariputkista että saisi paikalleen....nyt keräimeltä menee aika lyhyt lenkki nestekeräimelle.

Tulisko muuten alijäähy ennen keräintä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

lmfmis sanoi:
Tulisko muuten alijäähy ennen keräintä?

Pisaranerotin kuuluu Ilman muuta alkuperäiselle paikalleen välittömästi kompressorin imuaukon eteen (Vai viittaatko mahdollisesti johonkin muuhun kuin kompressoriin kuluvaan pisaranerotinpönttöön? Ennen TEViä oleva nestekeräin taas tulee ennen alijäähdytintä, jotta kylmäaine on valmiiksi mahdollisimman nestemäistä ennen alijäähdytystä ).
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

lmfmis sanoi:
Alimman kennorivin käyttöönotto voisi olla suht tehtävissä sittenkin. Kapillaariputki on aika kapoista mutta kai jostain sopivan pätkän löytäisi. Ja siitä raaka supistin että saa kennoon kiinni.

Tuosta kapillaarrijakajasti. Myyjä kehoitti jouttamaan jakajan liitokset uudestaan, koska alkupärinen juotos on kuulemma heikkotasoista. Niinpä sitten pyysin kylmäkallen juottamaan liitokset uudestaan, minkä seurauksena yhden kapillaarin seinämä rikkoutui( on ohutta materiaalia) ja parin kaillaariputken pää tukkeutui. Kannattaa upottaa kapillarin pää jakajan pinnan alapuolelle, jotta pää ei tukkeudu juottaessa.
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

Mitens on Imfmis? Vieläkö sulla on suunnitelmissa alijäähyn modifikaatio? :). Vaikutti mielenkiintoiselta projektilta. Kiinnostais tietää paljonko se olis käytännössä parantanut koppia.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

EVV sanoi:
Entäpä, jos kompuralle menevää kaasun tulistusta ei nosteta. Lasketaan alijäähyllä tulistetun kompuralle menevän kaasun noussut lämpötilaa sillä, että vähennetään höyrystimen tulistusta aukaisemalla paisuntaventtiilin aukkoa, josta seuraa lisääntynyt massavirta. Eikös tuolloin ole odetettavissa COP:n paraneminen?

No Vaillantin TEV ja alijäähy ovat tämmöisessä suhteessa keskenään:
 

Liitteet

  • Screen shot 2011-12-25 at 16.45.48.png
    Screen shot 2011-12-25 at 16.45.48.png
    53,8 KB · Katsottu: 463

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

VesA sanoi:
No Vaillantin TEV ja alijäähy ovat tämmöisessä suhteessa keskenään:

Joo. Siinäpä näyttää olevan MLP:ssa vastaava kytkentä kuin tuossa Imfmiksen alimmassa kuvassa. Yksinkertaisesti ajateltuna, koska asiantuntijat tällä sivustolla näyttävät olevan melko yksimielisiä siitä, että alijäähystä jäävää hukkalämpöä voisi käyttää hyväksi ilman, että sillä olisi mainttavaa vaikutusta koppiin, niin tuntuisi luonnolliselta, että tämän hukkalämmön voisi ottaa talteen systeemiin tuolla Vaillantin kytkennällä. Asia ei kaiketi ole näin yksinkertainen. Joku syyhän siinä pitää olla, että näin ei tehdä. Suoraan sanoen eipä riitä minulla asiantuntemus. .Olisko kyse on siitä, että Vaillan on kait R404a jaUlti R410a kone ja näiden kaasujen ominaisuuksilla lienee osuutta asiaan kuten SRK:n siteeramma norjalainen väittää. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15487.msg189997;topicseen#msg189997
Jos tämä pitää paikkansa, niin mielestäni VILP:t kannattais olla R404a koneita, joissa olisi Imfmisin alimman kuvan alijäähyn modifikaatio. Euronormin VILP:ssä on väitetty olevan korkea koppi ja laiteessa käytetään R404a kaasua. Enpä yhtään ihmettelisi, vaikka kyseisessä VILP:ssä olisi tuo Imfmiksen kytkentä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

EVV sanoi:
Euronormin VILP:ssä on väitetty olevan korkea koppi ja laiteessa käytetään R404a kaasua. Enpä yhtään ihmettelisi, vaikka kyseisessä VILP:ssä olisi tuo Imfmiksen kytkentä.

Euronomissa ( ja muutamassa samalta pajalta alihankitussa kaverissa ) on Copelandin lonksukantinen EVI-kompura. Hankkiudu foorumin perustasolle ja hae vaikka sanoilla Euronom KCC EVI.
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

VesA sanoi:
Euronomissa ( ja muutamassa samalta pajalta alihankitussa kaverissa ) on Copelandin lonksukantinen EVI-kompura. Hankkiudu foorumin perustasolle ja hae vaikka sanoilla Euronom KCC EVI.
Kiitos vinkistä. Mitäpä täältä foorumista ei löytyisi :) ? Niinpä onkin Euronormissa EVI-kompura. Näyttääpä myös EVI teknikka käyttävän hyväksi tuota samaa nestepaluun hukkalämpöä. Zadahin mukaan myös R410a koneessa vois käyttää Imfmiksen alijäähyn modifikaatiota tietyin edellytyksin. Mielestäni hänen perustelunsa ovat loogisia. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15487.msg190066;topicseen#msg190066
 

EVV

Aktiivinen jäsen
Vs: 9000E älijäähyn modifikaatio

lmfmis sanoi:
Tuossahan se - sama ongelma - että sulatuksella pohjalevyn sulatusputki muuttuu jäädytysputkeksi. Eli on kylllä lämmin kun lämmitetään mutta jääkylmä kun ulkoyksikköä sulatetaan. Tuon takia sitä kakkua rupeaa muodostumaan siihen alimman kennorivin päälle.

Onko tuo toiminut hyvin?

Nyt alkaa olla vähän kokemusta tuosta modifikaatiostani. Edelleen alimman kennorivin päälle alkaa kertyä jääkakkua, vaikka aljäähy on ohitettu kennon alaosasta. Eli oli selvä virhe jättää ottamatta tuo alin putki mukaan höyrystimeen. Siinä vaiheessa kun näitä viritelmiä tehtiin ja kylmäasentaja kävi useampana viikonloppuna tutkimassa, että miksei VILP lähde tulille,tuntui ylimääräiset asennukset hifistelyltä, kun koko projekti tuntui epäonnistuvan.

Pohjalevyn sulanapysymisestä on vähän ennenaksaista sanoa mitään, kun kunnon pakkasia ei ole ollut. Ei ole toistaiseksi jäätynyt.
 
Ylös Bottom