Akut sähköverkossa

Mikki

Hyperaktiivi
Ei tuo 15 sentin vaihteluväli kuulosta kovin suurelta, jos se tapahtuu tulevaisuudesa 30 ja 45 sentin välillä. Mitä kalliimmaksi koko sähköverkko muodostuu, sitä kalliimmaksi väistämättä sähkökin nousee.
 

kotte

Hyperaktiivi
Luultavasti sijoittajat toimivat akkuvarastojenkin osalta rationaalisesti ja rakentavat niistä suhteessa sopivasti niin, että sähkölle on menekkiä. Aluksi niitä on kuitenkin niin vähän, että energia saadaan varmasti markkinoiduksi kannattavaan hintaan. Sellainen luonteva hintasuhe tuulisen -- ei-tuulisen ja paisteisen -- pilvisen säätilan välillä on ainakin luokkaa 1 : 3...4, vaikka akut kehittyisivät kustannustasoltaan lähes ideaalisesti (vaikkapa natriumioni- ja rauta-ilma-akkujen suuntaan). Varastoja ei kannata rakentaa enempää, jotta hintaero pysyy ainakin keskimäärin tällaisena.
 

Kamis

Aktiivinen jäsen
Jutussa sanotaan: ” Halvimman ja kalleimman tunnin keskimääräinen ero on ollut tänä vuonna seitsemän senttiä kilowattitunnilta.”
Mutta pitäisiköhän noita min. 15c (ALV0% ?) hintavaihteluja olla lähes joka vuorokausi jotta takaisinmaksuaika olisi sijoittajille hyväksyttävissä?
Oma kutina asiasta on se, että ainakin ylimääräisen tuulisähkön tuotantojaksot ovat pidempiä kuin puoli vuorokautta.

Noh, katsotaan kuinka käy. Jutun lausunnoissakin on mielestäni toiveikasta varovaisuutta:
” Me arvioimme, että tällaisia suuria energiavarastoja on kannattava alkaa rakentaa 3–5 vuoden kuluttua, pohtii Rimali.”

Kai tuota on jo joku simuloinnut?
 

tepa

Aktiivinen jäsen
Pelkästään pörssisähkön hinnan vaihtelun tarkastelu antaa liian kapean kuvan, pienissä ja keskikokoisissa järjestelmissä tuo on käytännön tekijä mutta isommissa teollisen koon systeemeissä taidettiin mainita (tekniikka&talous) olevan 7 eri markkinaa joissa toimitaan (day-ahead, intra-day, regulating jne). Tuo antaa lisää mahdollisuuksia taloudelliseen kannattavuuteen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Yllikkälään lisää akkukapasiteettia, kWh hinta näyttää olevan 350€/kWh.
  • Neoen on aloittanut Yllikkälä Power Reserve Two -akkuvaraston rakentamisen Lappeenrannassa
  • Yksikkö on Pohjoismaiden suurin akkuvarasto, jonka asennettu kapasiteetti on 56,4 MW / 112,9 MWh
  • Yllikkälä Power Reserve Two ‑yksikkö tukee merkittävästi Suomen sähköverkkoa parantamalla sen joustavuutta ja luotettavuutta
  • Akkuvaraston toiminta alkaa täydellä teholla vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana
  • Kyseessä on Neoenin toinen akkuvarasto Suomessa. Uuden yksikön valmistumisen jälkeen Neoenin akkukapasiteetti Suomessa on yhteensä 86,4 MW / 142,9 MWh
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Helenille 40MW akku Nurmijärvelle
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiinalaiset rakentaneet 300 MW / MWh paineilma-akun vanhaan suolakaivokseen

Myös natrium/suola-akku rakenteilla
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tämäkö on sitten suuntaus muuallakin? NY timesin juttu Kalifornian akuista joita on jo yli 10 MW.

1716638053670.png

1716638240059.png

1716638393937.png

Tuolta löytyy tarkempi määrä: https://www.energy.ca.gov/data-repo...-data/california-energy-storage-system-survey


1716638630069.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
Euroopan akkukehitys on nähtävissä tässä. Viimevuonna akkuja tuli yli 10 000 MW lisää. Johtavina maina Italia, Britit ja UK. 2030 120 GW akkuja? 2022 akkuja oli tullut verkkoon 4,5 GW. 2023 ennuste oli 6 GW mutta toteuma olikin 10,1 GW
1716640114756.png


Saksassa asennettiin viime vuonna puoli miljoonaa kotiakkua. Aikas paljon.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Saksassa ennustetaan olevan vuoden lopussa akku kahdessa miljoonassa kotitaloudessa, nyt niitä on 1,2 milj. kotitaloudella. Teho tällä hetkellä 6000 MW.

Akkujen määrä kotitalouksissa Saksassa. Kasvu on aika jyrkkää, +~140k kpl, 210k kpl, 600k kpl ja nyt ennustettu 800k kpl.
1716643897253.png

 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Saksassa ennustetaan olevan vuoden lopussa akku kahdessa miljoonassa kotitaloudessa, nyt niitä on 1,2 milj. kotitaloudella. Teho tällä hetkellä 6000 MW.

Jotenkin in itsestäni alkanut tuntumaan että kotiakku olisi fiksumpi homma kuin paneelit. Eihän näin kesällä tule paljon mitään sähkölaskua, että mistä siinä sitten säästää.

Kotiakun kanssa peruslogiikka voisi olla että 4 halvinta tuntia ladataan ja 12 kalleinta tuntia puretaan. Automaatiolla jokatapauksessa kulutuksia tiputetaan kalleimmilla tunneilla, että joku 10kWh akusto riittäisi sangen mukavasti. Ja tätä sykliä toistettaisiin 365pv vuodesta.

Toki siirrosta joutuu aina maksamaan, mutta absoluutinen summa per kk. kaikesta sähköstä on niin pieni, että motivaatio aurinkopaneeleihin kesäksi on alkanut laskea.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Yhä useammassa taloudessa on tai tulee olemaan yksi tai useampi sähköauto tulevaisuudessa. Kyllä niihinkin sähköä menee.

Täällä siirron osuus on suurempi kuin energian osuus. Sähkövero ja yleissiirto on alveineen 8,41 snt/kWh. Tämän summan pankittaa joka kerta kun tuolta saa olemaan ostamatta sitä yhtä kWhtä sähköä.

Energiayhtiöt voivat osallistua useaan eri markkinaan. Jos tuolta on kovasti rahaa saatavissa niin ne vievät ne. Kotona pörssiin myynti- ja osto ei taida lyödä samalla tavalla leiville kuin muut tavat. Saksassa on itseasiassa asuntoihin myytävillä akkuja jotka toimivat virtuaalivoimaloina. En tiedä että miten mahtavat toimia. Pitäähän asukkaankin noista jotain hyötyä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Caruna Espoolla on yösiirto veroineen 4,38372 snt ja päiväsiirto 5,79372. Eli 10 000kWh kustantaa vuodessa jotain 438 + 579 euron väliltä. Karkeasti arvioiden noin 500€.

Aurinkotuotannon aikana kulutus on ehkä 30% tuosta, eli noin 150€. Tuossa alkaa olemaan aika maksimi mitä voi siirrosta säästää.
Ja sitten jos arvioittee, että sähkö ei maksa aurinkotuotantoaikaan kuin 0,03/kWh keskimäärin, niin siitä tulee 90€. Sähkön myynnistä tulee joitain kymppejä kanssa.

Ajatus olisi akustossa, että sillä voisi säästää kyllä ihan joka päivä rahaa. En osaa kyllä laskea miten se suhtautuu aurinkopaneelien säästöön, mutta molemmilla voi säästää. Säästön logiikka on erilainen vain. Ja periaatteessa akusto tukee paremmin sähköverkkoa kuin aurinkopaneelit, että isossa kuvassa niiden lisäys on tärkeää myös.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Caruna Espoolla on yösiirto veroineen 4,38372 snt ja päiväsiirto 5,79372. Eli 10 000kWh kustantaa vuodessa jotain 438 + 579 euron väliltä. Karkeasti arvioiden noin 500€.

Aurinkotuotannon aikana kulutus on ehkä 30% tuosta, eli noin 150€. Tuossa alkaa olemaan aika maksimi mitä voi siirrosta säästää.
Ja sitten jos arvioittee, että sähkö ei maksa aurinkotuotantoaikaan kuin 0,03/kWh keskimäärin, niin siitä tulee 90€.

Ajatus olisi akustossa, että sillä voisi säästää kyllä ihan joka päivä rahaa. En osaa kyllä laskea miten se suhtautuu aurinkopaneelien säästöön, mutta molemmilla voi säästää. Säästön logiikka on erilainen vain.
Tutulla on isosti paneelia ja isot akut. Parhaina (melko harvoina ) päivinä sillä kombolla pääsee kymppejä plussalle, mutta systeemi on myös maksanut aika lailla.. näillä nollasähkön kesäajoilla siellä ei juuri kuluteta verkosta, akut riittävät pariksi päiväksi vaikka ei paistaisi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tilanne on todellakin kutkuttava akkuvarastomarkkinoilla, koska näyttää tosiaankin siltä, että lähivuosina tulee laajalti kaupallisesti saataville akkuteknologioita, jotka ovat raaka-aineiden ja valmistusteknologian puolesta skaalautuvia massakäyttöön. Ennen pitkää nuo sitten luultavasti myös halpenevat ja syrjäyttävät nykyteknolgian. Tämä siis liittyy ennen muuta natriumioniakkuihin. Litiumakut jäävät raaka-aineiden kalleuden takia erikoiskäyttöön kuten elektroniikkalaitteisiin ja osittain ajoneuvoihin.
 

-Teme-

Vakionaama
Nykyisten natriumioniakut toimii liian laajalla jännitealueella.
Nimellisjännite on 3.1v, mutta jännitealue on 1.5v - 3.95v. 12v nimellisjännitteen akun jännite käytännössä liikkuu 8v - 15.8v välillä.
Jännite perustuu varaustilaan, jolloin akkua ei voida käyttää koko alueelta, vaan käyttö pitää rajata n.3,45v - 2,6v joka on vain 60% koko akun kapasiteetista.
Jos tuohon jännitealueeseen ei tule muutosta, akustoihin käytännössä vaaditaan jänniteboostausta jolla jännitettä boostataan kun se droppaa lopussa ja myös yläpäässä pitää pystyä leikkaamaan jännitettä jotta ei mene ylijännitteelle
Eli valmistajilla on vielä tuon kemian kanssa tekemistä
Untitled 2.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos tuohon jännitealueeseen ei tule muutosta, akustoihin käytännössä vaaditaan jänniteboostausta jolla jännitettä boostataan kun se droppaa lopussa ja myös yläpäässä pitää pystyä leikkaamaan jännitettä jotta ei mene ylijännitteelle
Verkkojännitteen puskuroinnin kannalta asia ei ole merkityksellinen, kun käytettävän verkkoinvertterin teknologia vain valitaan oikein. Korkeataajuinen buck-boost-tyyppinen jännitteenvakavoija toimii varsin hyvin, vaikka syöttöjännite vaihteleekin kuvatuissa rajoissa. Tuollainen ratkaisu on muutoinkin edullinen toteuttaa ja hyötysuhdekin saadaan hyväksi järkevällä ohjauslogiikalla. Verkkoa tukeva akkuparisto ei ole kunnolla käyttökelpoinen ilman jonkinlaista syöttöjännitevakavointia akkutyypistä riippumatta, mikäli lataus- ja purkujaksot vuorottelevat.
 

-Teme-

Vakionaama
Verkkojännitteen puskuroinnin kannalta asia ei ole merkityksellinen, kun käytettävän verkkoinvertterin teknologia vain valitaan oikein. Korkeataajuinen buck-boost-tyyppinen jännitteenvakavoija toimii varsin hyvin, vaikka syöttöjännite vaihteleekin kuvatuissa rajoissa. Tuollainen ratkaisu on muutoinkin edullinen toteuttaa ja hyötysuhdekin saadaan hyväksi järkevällä ohjauslogiikalla. Verkkoa tukeva akkuparisto ei ole kunnolla käyttökelpoinen ilman jonkinlaista syöttöjännitevakavointia akkutyypistä riippumatta, mikäli lataus- ja purkujaksot vuorottelevat.
Itse ajattelin kotitalouksien käyttöön kiinteistön omaksi verkkosähköpuskuriksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Itse ajattelin kotitalouksien käyttöön kiinteistön omaksi verkkosähköpuskuriksi.
Juu, tasajännitepuskurina tuo ei oikein toimi ilman tehoelektroniikkatukea. Toisaalta superkondensaattoreita on sovellettu aivan onnistuneesti nopeina lyhytaikaisina sähköpuskuerivarastoina ja noiden ominaisuudethan ovat vielä hankalammat suhteessa, jonka toit esille liittyen vallitsevaan natriumioniakkujen teknologiaan.

Toisaalta voisi myös todeta, että toisin kuin erilaiset litiumioniakut, natriumioniakut sietävät todellista syväpurkausta paljon paremmin. Niinpä akuille ilmoitettu kapasiteetti perustuukin osin siihen, että niiden annetaan purkautua enemmän ja tasolle, jolla purkautuminen jo tuhoaisi pysyvästi merkittävän osan litiumioniakun kapasiteetista.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kävin mulkaisemassa tuollaista vähän suurempaa patteria, joka on sama kuin tässä Ylen artikkelissa.
Monen luvan hakijana on Nwj Fin oy, joka haluaa vuokrata akkuvarastolle maata joko kunnalta tai yksityisiltä. Nwj Fin on ranskalaisen NW Groupen vuonna 2022 perustama tytäryhtiö.

https://yle.fi/a/74-20106456

Kapasiteetti näytti olevan noin 3 MWh ja teho 1,25 MW. Liitäntä 20 kV verkkoon. Patterikontti näytti olevan kiinalaista alkuperää ja LFP tekniikalla.
1724596221317.png

1724596316798.png


Näitä oli tulossa tähän 2 kpl. Pömpeleiden päissä näytti olevan jäädytyslaitteistot ja kontiin kyljessä Poyntingin valmistama mobiiliverkon antenni.
1724596496082.png


Näissä oli vielä käyttöönotto toisessakin tekemättä.
1724596626418.png

1724596719637.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Näköjään tähän hankkeeseen jotenkin liittyy myös tukiaiset. Jos nyt oikein ymmärrän niin ko. kiinteistölle on myönnetty energiatukea.
Muut näyttäisi olevan auton latauspaikkoja mutta tämä on jotain muuta. Onko NW IE Charge yhtiöllä latureita Suomessa?

1724598454027.png

 

-Teme-

Vakionaama
1331.2v = 416S
2240Ah = 8P 280Ah, 16P 140Ah 32P 70Ah
Eli nopeasti arvioitu että 3328 kennoa sisällä jos 280Ah/kpl tai sen kerrannaisina
 

fraatti

Hyperaktiivi

fraatti

Hyperaktiivi
Kappas, mikäs se tuossa onkaan, vuokrasopimus maaläntistä. 2000€/vuosi

MAANVUOKRASOPIMUS
1. SOPIJAPUOLET
[Nimi/ Yhtiö]
[Osoite]
Syntymäaika / Y-tunnus: [•]
Sähköposti: [•]
Tilinumero (IBAN): [•]
BIC/SWIFT: [•]
jäljempänä ”Vuokranantaja”
[Osoite]
Y-tunnus:
Yhteyshenkilö:
Sähköposti:
jäljempänä ”Vuokralainen”
2. TAUSTA JA TARKOITUS
2.1 Vuokranantaja omistaa ja hallitsee alla kohdassa 3 yksilöityä kiinteistöä (jäljempänä
”Kiinteistö”) kolmansien oikeuksista, rasituksista ja panttauksista vapaana siten, että se voi
vuokrata osan Kiinteistöstä Vuokralaiselle tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti.
2.2 Vuokralaisen tarkoituksena on asentaa Kiinteistöllä sijaitsevalle alueelle varastokontti, johon
asennetaan sähköakku sekä sen käyttöön liittyvät elektroniset laitteet ja varusteet
asennuksineen (jäljempänä kaikki yhdessä ”JBox”).
2.3 Edellä mainittuun liittyen osapuolet tekevät tämän maanvuokrasopimuksen (jäljempänä
”Vuokrasopimus”) alempana mainituin ehdoin.
3. VUOKRA-ALUE
3.1 Vuokranantaja vuokraa Vuokralaiselle noin [●] neliömetrin alueen (“Vuokra-alue”)
Kiinteistöstä, joka sijaitsee [●]:n kunnassa ja on tällä hetkellä rekisteröity kiinteistörekisteriin
[●]-nimisenä tilana kiinteistötunnuksella [●].
3.2 Vuokra-alue on alustavasti merkitty tämän Vuokrasopimuksen liitteenä 1 olevaan karttaan.
Sen varalta, että rakennuslupa tai mahdolliset tekniset rajoitukset vaikuttavat Vuokra-alueen
tarkkoihin rajoihin ja keskeisten linjausten sijaintiin, liitetään sopimukseen myöhemmin
muutosasiakirja, jonka Vuokralainen hyväksyy.
3.3 Vuokra-aluetta käytetään JBoxin asentamiseen, sen käyttöön ja sähköverkkoon kytkemiseen
sekä mahdollisesti myös sähköautojen nopean latausaseman asentamiseen ja yhdistämiseen
sähköverkkoon.
3.4 Vuokranantaja antaa Vuokralaiselle ja Vuokralaisen ilmoittamille työntekijöille
rajoittamattoman pääsyn Vuokra-alueelle JBoxin asentamiseksi, kytkemiseksi, huoltamiseksi
ym. vastaavien töiden suorittamiseksi.
3.5 Vuokranantaja myöntää koko vuokra-ajaksi tarvittavat käyttöoikeudet Vuokralaisen ja
mahdollisen jakeluverkon ylläpitäjän hyväksi kuten kohdassa 6 on määritelty.
Käyttöoikeuksien (esimerkiksi kaapelien) tarkka lopullinen sijainti riippuu muun muassa
jakeluverkon ylläpitäjän vaatimuksista.

4. VUOKRA-AIKA JA SOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN
4.1 Vuokra-aika on neljäkymmentä (40) vuotta tämän sopimuksen allekirjoituspäivästä ja päättyy
näin ollen [●].[●].20[●] ("Ensimmäinen vuokrakausi"), ellei sopimusta ole aiemmin
irtisanottu tai purettu tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti.
4.2 Vuokralaisella on oikeus irtisanoa tämä Vuokrasopimus päättymään Ensimmäisen
vuokrakauden aikana kahden (2) vuoden välein Vuokrasopimuksen allekirjoituspäivästä
lukien noudattamalla kolmen (3) kuukauden irtisanomisaikaa (”Vuokralaisen ennenaikainen
irtisanomisoikeus”). Täten tämä sopimus voi tämän kohdan 4.2 perusteella päättyä
ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluttua sen allekirjoituspäivästä lukien edellyttäen,
että Vuokralainen antaa Vuokranantajalle irtisanomisilmoituksen viimeistään kuutta
kuukautta ennen kyseistä päättymisajankohtaa.
4.3 Vuokrasopimuksen voimassaolo jatkuu Ensimmäisen vuokrakauden jälkeen kaksikymmentä
(20) vuotta (”Jatkovuokrakausi”), mikäli Vuokralainen ei ole irtisanonut Vuokrasopimusta
ilmoittamalla siitä Vuokranantajalle viimeistään vuosi ennen Ensimmäisen vuokrakauden
päättymistä. Vuokralaisella on Jatkovuokrakauden aikana kahden vuoden välein vastaava
Vuokralaisen ennenaikainen irtisanomisoikeus kuin Ensimmäisen vuokrakauden aikana.
4.4 Vuokranantajalla ei ole oikeutta minkäänlaiseen korvaukseen, mikäli Vuokralainen irtisanoo
tämän sopimuksen ennenaikaisesti sen ehtojen mukaisesti.
4.5 Vuokranantaja on oikeutettu purkamaan tämän Vuokrasopimuksen ennenaikaisesti, jos
Vuokralainen jättää vuokran maksamatta sen erääntyessä. Purkuoikeus edellyttää
maanvuokralain 21§:stä poiketen, että Vuokranantaja on antanut tiedoksi vähintään kaksi
maksumuistutusta ja ensimmäisestä maksumuistutuksesta on kulunut vähintään kuusi
kuukautta.
4.6 Mikäli Vuokranantaja aikoo kohdan 4.5 nojalla purkaa Vuokrasopimuksen, Vuokranantaja on
velvollinen ilmoittamaan asiasta kirjallisesti 30 päivää ennen Vuokrasopimuksen suunniteltua
päättymistä sekä Vuokralaiselle että mahdollisille rahoituslaitoksille, joiden nimen ja
osoitteen Vuokralainen on ilmoittanut Vuokranantajalle. Rahoituslaitokset ovat oikeutettuja
siirtämään Vuokrasopimuksen sen sisältämin Vuokralaisen oikeuksin ja velvollisuuksin
kolmannelle osapuolelle 30 päivän kuluessa edellä mainitun Vuokranantajan ilmoituksen
vastaanottamisesta. Tällöin Vuokranantaja ei ole enää oikeutettu vetoamaan
Vuokrasopimuksen päättymiseen, vaan sen on hyväksyttävä Vuokrasopimuksen siirto
kolmannelle osapuolelle. Rahoituslaitoksilla on kyseisenä määräaikana myös oikeus täyttää
Vuokralaisen laiminlyömä maksuvelvollisuus Vuokralaisen puolesta. Mikäli Vuokranantaja ei
ole edellä mainitussa 30 päivän määräajassa vastaanottanut rahoituslaitokselta ilmoitusta
Vuokrasopimuksen siirrosta tai maksamattoman vuokran suorittamisesta, Vuokranantaja voi
pätevästi päättää Vuokrasopimuksen.
5. VUOKRAN MÄÄRÄ
5.1 Vuokra ennen JBoxin rakennustöiden aloittamista on [500] euroa vuodessa. Vuokralaisen
vuokranmaksuvelvollisuus alkaa tämän Vuokrasopimuksen allekirjoitushetkestä lukien.
Vuokranmaksuvelvollisuus lakkaa kun JBoxin rakennustyöt ovat alkaneet tai sopimuksen
päättyessä ennen rakennustöiden aloittamista.
5.2 Vuokra JBoxin rakennustöiden aloittamisesta lähtien on [2000] euroa vuodessa. Rakennustyö
katsotaan aloitetuksi, kun JBoxin perustuksen valutöihin tai perustukseen kuuluvien
rakennusosien asentamiseen on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 149 c §:n
tarkoittamalla tavalla ryhdytty. Vuokralaisen vuokranmaksuvelvollisuus lakkaa
Vuokrasopimuksen päättymispäivänä.
5.3 Vuokranantajan Vuokra maksetaan vuosittain etukäteen viimeistään tammikuun 31. päivänä
tilisiirrolla vuokranantajan osoittamalle pankkitilille -liite 5. Ensimmäinen vuokra maksetaan
vuokrasopimuksen voimassaolopäivien mukaan kohdan 5.1 mukaiseen vuosivuokraan
suhteutettuna tämän vuokrasopimuksen allekirjoittamisajankohtaa seuraavan
kalenterikuukauden 15. päivään mennessä. Kohdan 5.1 mukaisen vuokran vaihtuessa kohdan
5.2 mukaiseksi vuokraksi menetellään vastaavalla tavalla ja vuokralainen maksaa kohdan 5.2
mukaista vuokraa todellisten päivien mukaan. Kohdan 5.2. mukaisen vuosivuokran
maksamatta oleva osuus tulee maksaa Vuokranantajalle kohdan 5.2 mukaisen vuokran
maksuvelvollisuuden alkua seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä.
5.4 Vuokran määrä on ilmoitettu ilman arvonlisäveroa. Mikäli Vuokranantaja hakeutuu
vuokraustoiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi, lisätään arvonlisäveron määrä vuokriin.
5.5 Vuokran määrä sidotaan elinkustannusindeksiin käyttäen perusindeksinä viimeisintä tämän
sopimuksen allekirjoitusajankohtana julkaistua indeksin pistelukua [●]. Vuokran
indeksitarkistus tehdään Vuokranantajan toimesta vuosittain kunkin kalenterivuoden
tammikuun alusta lukien, ensimmäisen kerran [●] alkaen, ja tarkistusindeksinä käytetään
edellisen kalenterivuoden marraskuun pistelukua. Mikäli elinkustannusindeksin laskeminen
lopetettaisiin, noudatetaan lopettamisajankohdan jälkeen vuokrantarkistuksessa vastaavaa,
erikseen sovittavaa kustannustason muutosta osoittavaa indeksiä tai muuta vastaavaa
tunnuslukua. Vuokra voi kuitenkin nousta tämän kohdan 5.5 mukaisen indeksiehdon
perusteella enintään 2 % verrattaessa uutta vuokraa edelliseltä vuodelta maksettuun
vuokraan. Vuokraa ei tarkisteta alaspäin, mikäli indeksiluku on pienentynyt.
5.6 Jos Vuokrasopimus mistä tahansa syystä päättyy muuna kuin kulloinkin kuluvan vuoden
viimeisenä päivänä, viimeisen vuoden vuokran osuutta vähennetään suhteellisesti kyseiseltä
vuodelta ja Vuokranantaja palauttaa viipymättä Vuokralaiselle kyseiseltä vuodelta liikaa
maksetun vuokran.
6. VUOKRA-ALUEEN KÄYTTÖ
6.1 Vuokranantaja ymmärtää ja hyväksyy, että Vuokralainen käyttää Vuokra-aluetta
rakentaakseen ja yhdistääkseen JBoxin sähköverkkoon mahdollistaakseen sen käytön
varastoyksikkönä (sähköä ostamalla ja myymällä) ja eri verkkopalvelujen tarjoamisen, kuten
esimerkiksi taajuusrajoitusreservin, tasapainotusmekanismin, spot-markkinat, joustavuuden,
kapasiteettimekanismin ym. vastaavat palvelut. JBoxiin saatetaan myös kytkeä
sähköajoneuvojen tehokkaita ja nopeita latausasemia.
6.2 Vuokralainen on oikeutettu vetämään maan alle tai päälle minkä tahansa johdon, kaapelin,
johtimen tai muun vastaavan esineen hallitakseen ja operoidakseen Vuokra-alueelle
rakennettua JBoxia. Tämä oikeus koskee sekä Vuokra-aluetta että Vuokranantajan omistamia
maa-alueita Vuokra-alueen lähettyvillä.
6.3 Vuokralainen on oikeutettu suorittamaan Vuokra-alueella omalla kustannuksellaan kaikki
toimenpiteet, jotka ovat tarpeen JBoxin asentamiseksi ja kytkemiseksi sähköverkkoon (esim.
maankaivuutyöt, jotka ovat tarpeen kaapeleiden asentamiseksi ja ylläpitämiseksi).
Vuokralainen on myös oikeutettu suorittamaan Vuokra-alueella kaikki JBoxin ja sen teknisten
järjestelmien ja varustelun (esim. hälytysjärjestelmä) edellyttämät työt sekä poistamaan ne
Vuokra-alueelta koska tahansa.
6.4 Vuokralainen on lisäksi oikeutettu tekemään lisäyksiä ja parannuksia JBoxiin ja Vuokraalueeseen ilman Vuokranantajan lupaa. Vuokralainen ei ole oikeutettu saamaan näistä
toimenpiteistä mitään korvausta Vuokrasopimuksen päättyessä, riippumatta sopimuksen
päättymisen syystä.
6.5 Vuokralainen sitoutuu käyttämään Vuokra-aluetta ja JBoxia asianmukaisesti lupia, lakia ja
kaikkia Vuokralaisen toimintaan liittyviä säädöksiä noudattaen.
6.6 Maanvuokralain (258/1966) säännöksistä poiketen sovitaan, että Vuokranantajalla ei ole
oikeutta Vuokrasopimuksen päättyessä lunastaa Vuokralaisen rakentamia rakennuksia tai
laitoksia, kuten JBoxia ja siihen liitännäisiä laitteistoja ja laitteita, tai muuta Vuokralaisen
omaisuutta. Vuokranantajalla ei ole mitään niihin kohdistuvia oikeuksia, vaan ne säilyvät
yksinomaan Vuokralaisen omistuksessa. Sopimuksen päättyessä Vuokralainen on velvollinen
viemään pois JBoxin perustuksineen sekä muun omaisuutensa ja siivoamaan poistamiseen
liittyvät jäljet omalla kustannuksellaan. Vuokralainen ei ole muutoin velvollinen saattamaan
Vuokra-aluetta alkuperäiseen kuntoonsa.
6.7 Kaikki Vuokralaisen Vuokra-alueeseen tekemät parannustyöt (lukuun ottamatta edellisessä
kappaleessa tarkoitettua Vuokralaisen omaisuutta, jonka Vuokralainen poistaa ja joka jää
Vuokralaisen omistukseen) jäävät Vuokrasopimuksen päättyessä Vuokra-alueelle ja siirtyvät
Vuokranantajan omistukseen ilman erillistä korvausta.
7. VUOKRANANTAJAN VELVOLLISUUDET JA VAKUUTUKSET
7.1 Vuokranantaja vakuuttaa toimivansa hyvässä yhteistyössä Vuokralaisen kanssa
myötävaikuttaakseen JBoxin rakentamisessa, toiminnassa, korjaamisessa ja ylläpidossa
edellytettyjen lupien myöntämiseen ja voimassaoloon. Vuokranantaja sitoutuu tarvittaessa
allekirjoittamaan Vuokralaisen hakemukset tai antamaan valtakirjat, jotka ovat tarpeen
JBoxin asentamiseksi, kytkemiseksi, korjaamiseksi ja/tai ylläpitämiseksi. Vuokralainen vastaa
kaikista edellä mainittujen toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista.
7.2 Vuokranantaja sitoutuu tarvittaessa myötävaikuttamaan siihen, että Vuokralainen saa kaikki
tarvittavat luvat, jotka liittyvät sähkönostosopimukseen, kytkentäsopimukseen ja
sähkönsyöttösopimukseen. Vuokralaisella ja sen osoittamilla kolmansilla osapuolilla on
oikeus käyttää Vuokra-aluetta sikäli kuin käyttö liittyy JBoxin asentamiseen,
sähkönsyöttösopimukseen, sähkönostosopimukseen tai kytkentäsopimukseen.
7.3 Vuokranantaja ei ole tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen oikeutettu ryhtymään
mihinkään sellaiseen toimenpiteeseen, joka voisi välittömästi tai välillisesti haitallisesti
vaikuttaa JBoxin asentamiseen, kytkemiseen, toimintaan ja/tai huoltoon taikka ryhtymään
mihinkään muuhunkaan JBoxin toimintaan edellä kuvatulla tavalla negatiivisesti vaikuttavaan
toimenpiteeseen, ellei Vuokralainen ole etukäteen hyväksynyt ko. toimenpidettä.
7.4 Vuokranantaja sitoutuu olemaan tekemättä mitään sellaista sopimusta, joka mahdollistaisi
kolmannen osapuolen puuttumisen JBoxin rakentamiseen, asennuksiin, kytkemiseen,
huoltamiseen tai toimintaan liittyviin töihin, tai estäisi JBoxin normaalin käytön tai muutoin
estäisi Vuokrasopimuksen mukaisten oikeuksien käytön.
7.5 Vuokranantaja vakuuttaa, että Vuokra-alue:
(i) on Vuokranantajan yksinomaista omaisuutta ja soveltuvien kaavasäännösten mukainen;
(ii) on vapaa muista rajoitteista, rasitteista ja kiinnityksistä kuin mitkä ilmenevät liitteistä 2-4;
(iii) on vapaa kaikista jätteistä, myrkyistä, vahingollisista aineista ja muista vastaavista
aineksista eikä sinne ole varastoitu mitään sellaisia jätteitä tai aineita, jotka ovat
aiheuttaneet tai voisivat aiheuttaa Vuokra-alueen maaperän tai pohjaveden pilaantumista,
eikä se ole Vuokrasopimuksen allekirjoitushetkellä saastunut ympäristönsuojelulaissa
(527/2014) tarkoitetulla tavalla.
8. KIINTEISTÖVERO
8.1 Vuokranantaja vastaa Kiinteistöön kohdistuvasta kiinteistöverosta lukuun ottamatta
mahdollista Vuokrasopimuksen ja Vuokralaisen rakennelmien aiheuttamaa korotusta.
Vuokralainen vastaa Vuokraoikeuteen ja Vuokralaisen rakennelmiin kohdistuvasta
kiinteistöverosta. Jos Kiinteistön maapohjaan kohdistuva kiinteistövero nousisi Vuokralaisen
harjoittaman toiminnan vuoksi, korvaa Vuokralainen Kiinteistön kiinteistöverosta
Vuokranantajalle sen suhteellisen osuuden, jonka voidaan osoittaa johtuneen Vuokralaisen
toiminnasta Vuokra-alueella.

9. PUUSTON KAATO
9.1 Vuokralaisella on oikeus kaataa tai kaadattaa Vuokra-alueella ja Vuokranantajan omistamilla
maa-alueilla Vuokra-alueen ulkopuolella puita siltä osin, kuin se on JBoxin tai muiden
rakennelmien rakentamiseksi tai ylläpitämiseksi tarpeen. Kaadettu puutavara on
Vuokranantajan omaisuutta, ellei muuta sovita ja Vuokranantaja vastaa kaadetun
puutavaran kuljetuksesta Vuokra-alueelta.
10. TIET
10.1 Vuokralainen saa korvauksetta käyttää Vuokranantajan olemassa olevia teitä Vuokraalueelle.
10.2 Vuokralaisella on oikeus tarvittaessa omalla kustannuksellaan leventää ja kunnostaa
Vuokranantajan olemassa olevia teitä. Vuokralaisella on lisäksi oikeus omalla
kustannuksellaan rakentaa tarvittavia uusia teitä, kuten teitä olemassa olevilta teiltä Vuokraalueelle. Vuokranantajalla on korvauksetta oikeus käyttää Vuokralaisen alueelle rakentamia
teitä. Teiden rakentamisen yhteydessä kaadettavat puut ovat Vuokranantajan omaisuutta,
ellei muuta sovita, ja Vuokranantaja vastaa kaadetun puutavaran kuljetuksesta Vuokraalueelta.
10.3 Vuokralaisella ei ole velvollisuutta ylläpitää tai kunnostaa rakentamiaan, leventämiään tai
muuten kunnostamiaan teitä eikä palauttamaan teitä tai niitä varten käytettyjä maa-alueita
sopimuksen päättymisen jälkeen takaisin niiden tilaan sopimuksen alkaessa tai teiden
valmistuessa.
11. KORVAUSVASTUU
11.1 Kumpikin osapuoli vastaa toiselle osapuolelle sopimusrikkomuksensa aiheuttamista
välittömistä vahingoista.
11.2 Vuokralainen vastaa maaperän tai pohjaveden pilaantumisesta ainoastaan siltä osin kuin sen
näytetään aiheutuneen Vuokralaisen omasta toiminnasta.
12. SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN; VUOKRAOIKEUDEN KIRJAAMINEN
12.1 Vuokralaisella on oikeus siirtää tämä Vuokrasopimus Vuokranantajaa kuulematta.
Vuokralaisen tulee ilmoittaa Vuokranantajalle kirjallisesti Vuokrasopimuksen siirrosta.
12.2 Vuokralaisella on oikeus hakea maanvuokraoikeutensa kirjaamista maakaaren (540/1995)
mukaisesti. Vuokranantaja vakuuttaa, että Vuokralaisen vuokraoikeus voidaan kirjata
parhaalle etusijalle.
12.3 Vuokralaisella on oikeus luovuttaa Vuokra-alueen hallinta kokonaan tai osittain
alivuokrasopimuksella tai muutoin samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle. Vuokralainen
vastaa hallinnan luovutuksesta huolimatta Vuokranantajalle Vuokrasopimuksen mukaisista
velvoitteista.
12.4 Vuokralainen on oikeutettu käyttämään vuokraoikeutta ja omistamiaan JBoxiin liittyviä
rakennuksia ja rakennelmia JBoxin rahoittamiseen osallistuvien rahoituslaitosten hyväksi
annettavina vakuuksina. Vuokralaisella on myös oikeus siirtää rahoituslaitoksille Vuokraalueeseen ja Vuokrasopimukseen liittyvät Vuokralaisen oikeudet.
12.5 Vuokranantaja vastaa siitä, että Kiinteistön tai Vuokra-alueen uudet omistajat, siirronsaajat
ja oikeudenomistajat sitoutuvat noudattamaan tätä Vuokrasopimusta.
13. MUUT EHDOT
13.1 Kumpikin osapuoli sitoutuu pitämään luottamuksellisina tämän Vuokrasopimuksen ehdot ja
kaikki luottamukselliset tiedot, jotka se voi saada toisen osapuolen liiketoimintaan tai
asioihin liittyen. Kumpikaan osapuoli ei saa paljastaa tämän Vuokrasopimuksen sisältöä
muille osapuolille muutoin kuin luottamuksellisesti ammattimaisille neuvonantajille,
työntekijöille tai rahoittajille tai niille, joiden tietämys on tämän Vuokrasopimuksen
täytäntöönpanon kannalta välttämätöntä. Selvyyden vuoksi osapuolet toteavat, ettei tämä
kohta estä Vuokralaista paljastamasta tietoja esimerkiksi vuokraoikeuden kirjaamista tai
rahoituksen tai tarvittavien rakennus- tai muiden lupien hakemista varten.
13.2 Osapuolet sitoutuvat käsittelemään tämän Vuokrasopimuksen yhteydessä toiselta
osapuolelta vastaanottamiaan henkilötietoja EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (679/2016) ja
tietosuojalakia (1050/201:cool: noudattaen.
13.3 Tähän Vuokrasopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei
ole sovittu toisin, sovelletaan maanvuokralakia (258/1966) ja sen muuta maanvuokraa
koskevaa 5 lukua.
13.4 Tästä Vuokrasopimuksesta aiheutuvat mahdolliset riitaisuudet saatetaan ensi asteessa
Kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Ennen käräjäoikeutta pyritään riidat
ratkaisemaan neuvottelemalla.
13.5 Tätä Vuokrasopimusta voidaan muuttaa vain kirjallisesti molempien osapuolten
allekirjoituksin.
13.6 Tämä sopimus on tehty englanniksi ja suomeksi. Mikäli eroja esiintyy, on suomenkielinen
versio sitova.
14. SOPIMUSKAPPALEET
14.1 Tämä sopimus on tehty kahtena samanlaisena kappaleena, joista kumpikin osapuoli on:
Vuokranantaja
Paikka ja aika
Allekirjoitus
Vuokralainen
Paikka ja aika
Allekirjoitus
LIITTEET
Liite 1: Alustava Vuokra-alue (päivitetään myöhemmin)
Liite 2: Lainhuutotodistus
Liite 3: Rasitustodistus
Liite 4: Kiinteistörekisteriote
Liite 5: PANNKKITILI(T) VUOKRAN MAKSUA VARTEN


Näinköhän mahtaa olla :hmm:
Paloturvallisuudesta on huolehdittu asentamalla akkuosastoon mahdollisen palon alun tukahduttava springler-järjestelmä. Tämän lisäksi varasto on jaettu useisiin kerroksiin, jotka on täydellisesti erotettu toisistaan. Kennot on eristetty moduuleihin, jotka on suljettu kuoreen, joka puolestaan on suljettu akun sisään. Tämä kokonaisuus pakataan säiliöön, joka on peitetty suojamaalilla. Tämä ehkäisee myös maaperän mahdollisen saastumisen täydellisesti.
 
Back
Ylös Bottom