Asuinrakennuksille suunnitteilla energia-avustuksia – asetusluonnos lausunnoille

jmaja

Vakionaama
Nyt on ARAn sivuilla lisätietoja ja soitinkin tuonne. Aika paljon on tullut muutoksia asetusehdotukseen nähden. Lämpöpumppuihin liittyvät kulut (myös lämmönjakoon tarvittavat muutokset) saa tukea paremmin kuin ehdotuksessa, tosin maksimi ei muuttunut. Tukeen laskettaviin kuluihin saa 50% lämpöpumpuissa, mutta tukea saa enintään 50% kuluista. Siis kokonaisuus 25% (maks. 4 tai 6 tonnia) veroineen, kun ehdotuksessa oli 20% ilman ALVia. Siis 4 000 tukeen riittää 16 tonnin lämpöpumppukulut ja 6 tonniin 24 tonnia. Jos lähtötilane on öljylämmitys, on tuo ensimmäinen vaihe 100% eli silloin 4 000 tukeen riittää jo 8 tonnin kulut.

On mahdollista hakea tukea useassa osassa. Eli ensin E-lukuun lähtötaso x 0,56 tai alempi ja sitten E-luku lähes nollaenergiatasoon eli uusien talojen vaatimuksiin. Tuo voisi ehkä juuri ja juuri onnistua minun tapauksella. Ensin ovet, ikkunat ja IV, sitten MLP.
 

oilman

The Cable Guy
Jos vaihdan öljylämmityksen maalämpöön, niin pitääkö nuo E-luvut selvitellä?

Tällainenkin vielä:
Huom. Jos korjaushankkeeseen saadaan energia-avustusta, siihen ei voi verottajan ohjeistuksen mukaan saada kotitalousvähennystä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tällainenkin vielä:
Huom. Jos korjaushankkeeseen saadaan energia-avustusta, siihen ei voi verottajan ohjeistuksen mukaan saada kotitalousvähennystä.
Pariin kertaan kun teettää tuosta vielä energiatodistukset niin sinne ne on rahat valunut muihin taskuihin...

Maalämmöstä taisi saada suuren osan reijäänporausta työksi joten mahtaako tuossa tapauksessa muutos olla järin suuntaan tai toiseen?
 

jmaja

Vakionaama
Energia-avustus vaatii epävirallisen energiatodistuksen lähtötilanteesta ja suunnitellusta lopputilanteesta. Lisäksi toteutuneesta lopputilanteesta pitää olla virallinen energiatodistus. Kysyin asiaa erikseen ja sanottiin, että nuo kaksi ensimmäistä ei vaadi virallisen energiatodistuksen tekijän pätevyyttä. Itsekin voi tehdä, jos on soveltuva koulutus ja osaaminen. Itsellä DI ja työkokemusta lämmönsiirrosta, mutta ei rakennusalalta. Pitäisi kelvata.

Kotitalousvähennystä ei saa samoista kuluista, joista on saanut energia-avustusta. Mahdollisesti ongelmia voi tulla myös oleellisesti samaan työhön liittyvistä kuluista. ARAn asiantuntija mainitsi esimerkkinä seinän lisäeristyksen + eri työnä tehdyn seinän julkisivumaalauksen. Jos lisäeristys vaati julkisivun uusimisen, voi verottaja olla hyväksymättä kotitalousvähennystä maalaukselle, vaikka se olisi eri laskulla. Sen sijaan toisiinsa liittymättömät hommat eivät aiheuta ongelmia. Minun tapauksessa esimerkiksi vesikattotyö ei liity energia-asioihin ja siitä saa kotitalousvähennyksen.

Öljylämmityksen poisvaihto vaatii energiatodistuksen ja E-luvun pitää pienentyä vaatimusten mukaisesti 44% tai mennä alle uusilta vaaditun.
 
Öljylämmityksen poisvaihto vaatii energiatodistuksen ja E-luvun pitää pienentyä vaatimusten mukaisesti 44% tai mennä alle uusilta vaaditun.
Kaiken ostoenergian kulutus putosi minulla vuodesta riippuen 52 - 55% VILPillä. Eli kai tuo 44 %:n tavoitetaso on silloin ainakin käytännössä täyttynyt ja tulee varmaan täyttymään oleellisesti kylmempinäkin talvina.
 

jmaja

Vakionaama
Eihän tuo 44% tiputus ole paha rasti lainkaan VILPille ja MLP:lle. Pitää kuitenkin muistaa myös E-todistuksen kertoimet. Sähköllä 1,2 ja öljyllä 1,0. Siis sirryttäessä öljystä lämpöpumppuun, pitää sähkönkulutus olla 53% pienempi kuin öljynkulutus. Molemmat laskennallisia ja laskennassa on esimerkiksi aika suuri lämminvesienergia, joten VILP + sähköllä lämmittävä lämminvesivarajaa voi olla tiukilla. En tiedä saako haalistuksia mitenkään huomioitua energiatodistuksessa.
 

Mekaniker

Aktiivinen jäsen
Taitaa käydä taas huonosti yhdelle omistajaryhmälle:
Ne jotka asuvat talossa missä puuttuu sodan takia kaikki paperit ja piirustukset, omistajavaihdos-paperit on
Meillä on sellainen talo ja viimeksi kunta ja ARA ilmoitti tylysti ettei voi hakea korjausavustuksia "paperittomana"
 

jmaja

Vakionaama
Jos yrittäisi tuota tukea hakea kaksivaiheisesti, olisi ehkä helpointa ensin asentaa MLP, mutta jättää muut parannukset toiseen vaiheeseen. Sekään ei aivan riitä, kun nykyiset pumput ovat niin hyviä, että E-luku 309 menee heti alle 109:n eli lähes nollaenergiatasolle. Jättämällä vaikkapa märkätilat ensivaiheessa sähköiselle lattialämmitykselle, päästään haluttuun tulokseen eli E-luku jonnekin 170 paikkeille. Tuolle saa helposti 4000 tukea.

Sitten toisessa vaiheessa muuttaa märkätilojen lattialämmön vesikiertoiseksi, IV LTO:lla, ikkunat, ovet jne, jolla mennään jo A-luokkaan ja helposti alle lähes nollaenergiatason. Tuonne on kyllä jo vaikeampi saada tarpeeksi kustannuksia, mutta eiköhän 6000 tuki tulisi. Energia-avustusta saa myös laitteista, mikä helpottaa tuota.

Tuossa kaksivaiheiseissa on siis haasteena, että ilman lämpöpumppua ei pääse 44% parannukseen ja sen kanssa taas menee kerralla lähes nollaenergiatasolle eli 4000 jää saamatta. Yksi tapa olisi tietysti laittaa ILP ensivaiheessa + muita muutoksia, mutta ILP:tä en ole lainkaan laittamassa.
 

jmaja

Vakionaama
Sain eilen väärää tietoa ARAsta. Ei ole mahdollista saada kuin kerran/rakennus tätä avustusta. YM:n sivuilta löytyy hyväksyntämuistio, jossa sanotaan:

"Avustuksen saamisen edellytys olisi myös se, ettei samaan tarkoitukseen ole myönnetty muuta julkista avustusta tai saatu tämän asetuksen mukaista avustusta aiemmin. Tätä avustusta olisi siis mahdollista saada vain yhden kerran kuhunkin rakennukseen. "
 

Mikkolan

Vakionaama
Sain eilen väärää tietoa ARAsta. Ei ole mahdollista saada kuin kerran/rakennus tätä avustusta. YM:n sivuilta löytyy hyväksyntämuistio, jossa sanotaan:

"Avustuksen saamisen edellytys olisi myös se, ettei samaan tarkoitukseen ole myönnetty muuta julkista avustusta tai saatu tämän asetuksen mukaista avustusta aiemmin. Tätä avustusta olisi siis mahdollista saada vain yhden kerran kuhunkin rakennukseen. "
Kuinkahan pitkä muisti heillä on? Taitaa olla yli 35 vuotta kun tähänkin tölliin oli saatu avustusta lisäeristykseen vinnille ja 3-kertaisiin ikkunoihin. Vanhoihin ikkunoihin oli laitettu vain lisälasi toiseen pokaan.
 

jmaja

Vakionaama
Kaipa tuo tarkoittaa, ettei samoilla kuiteilla saa jotenkin useampia avustuksia JA ettei juuri ko. avustusta saa kuin kerran.

Vähän mietittyä tuo on tavallaan ainoa järkevä tulkinta. Tuossahan on aina lähtötasona se rakennusaikainen taso ei korjattu taso. Eli niitä 6 tonnin tukiakin voisi saada vaikka kymmen kertaa, jos tuollaista rajoitusta ei ole. Tietysti se vaatisi myös joka kerralla reilua oman rahan menoa, kun hyväksyttäviä kuluja pitää olla 12 - 60 tonnia (riippuu mitä tehdään), jotta saa tuon 6 tonnin tuen.
 

joneil

Jäsen
Onko kukaan ryhtynyt toimeen tämän kanssa? Haulla en löytänyt aiheesta muuta keskustelua.

Omalla kohdalla edessä olisi sähkökattilan korvaaminen VILP:llä '04 taloon, mikä luultavasti riittää tuohon kriteeriin. "Lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien sekä aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettävät laitteistot, tarvittavine kaapeli- ja putkivetoineen" saa avustusta 50%. Todistuksen hankkimiseen menevät kulut vaikuttavat tietysti, mutta esimerkiski tämän firman mainostava palvelu olisi vielä siedettävissä hinnoissa (700e) huomioiden 4000e avustus, kun VILP:n asentamisesta saatava kotitalousvähennys jää helposti 1-2ke luokkaan.
 

jmaja

Vakionaama
Eikös noin uudessa talossa olisi toivoa päästä 6000 tukeenkin. Itse ainakin aioin päästä -76 talolla ja MLP:llä. Luulisi -04 talossa olevan sen verran paremmat eristeet, että hiukan huonompi VILPin COP ei haittaisi.
 

joneil

Jäsen
Joo niinpä voisi olla että ainakin MLP:llä onnistuisi. Mikä mahtaa riittää noiden suunnitelmien/selvitysten laatijaksi? Pitäisi olla asiantuntija, mutta voiko energiatodistuksen tekijä laatia ne?
 

jmaja

Vakionaama
Joo niinpä voisi olla että ainakin MLP:llä onnistuisi. Mikä mahtaa riittää noiden suunnitelmien/selvitysten laatijaksi? Pitäisi olla asiantuntija, mutta voiko energiatodistuksen tekijä laatia ne?
Pitää olla asiantuntemusta, mutta mitään virallista pätevyyttä tai tutkintoa ei vaadita. Lopputilanteesta pitää tehdä virallinen energiatodistus, johon vaaditaan pätevyys.
Itse aion tehdä hakemuksen ja siihen vaadittavat laskelmat. Kehoittivat laittamaan CV:n liitteeksi, jotta voivat arvioida asiantuntemukseni.

Luulisi tosiaan hyvän VILPinkin riittävän.
 

jmaja

Vakionaama
Vähän pyörittelin lukuja oman tapauksen kohdalla. Ikkunat ja LTO uusimalla VILP pääsee ainakin hyvin lähelle 6000 tasoa. Riippuu miten suuri energiakattavuus sillä saadaan. En oikein tiedä miten sen saa laittaa laskelmaan ja miten se menee todellisuudessa. Joillain VILPeillä (riittävästi mitoitettu Nibe Polar) pääsee ainakin Etelä-Suomessa varsin suureen osuuteen eli sähkövastuksia ei juuri tarvita.

Tuossa tietysti pitää myös huomioida mitä tarvitsee lopulta. 50% on vain hyväksyttävät kulut. Niistä tukea saa vain 50%. Eli 4000 korvaus vaatii 16 000 kulut 50%. Tai vaikkapa 1000 100% ja 14 000 50%. VILPillä tuo voi jo riittää. Mulle ei riittäisi, kun pitää rakentaa lämmitysjärjestelmä vesikiertoiseksi.
 
Joillain VILPeillä (riittävästi mitoitettu Nibe Polar) pääsee ainakin Etelä-Suomessa varsin suureen osuuteen eli sähkövastuksia ei juuri tarvita.
Täällä Pohjois-Savossa tuo tukilämmityksen tarve on jäänyt 0-6% talvesta riippuen, edellisen neljän talven keskiarvo 3,4 %. Uskoisin tuosta uusilla koneilla siellä etelässä parempaan päästävän.
Veden haalistuksen COP on minulla ~3,4 eli hiukan parempi kuin pelkän lämmityksen olettaen vettä käytettäväksi tasaisesti ympäri vuoden. Tuostahan voisi ainakin hakemuksessa sitten ähkiä sen veden vielä kuumaksi asti. Sen COPia en tiedä mutta kesäaikaan oletettavasti vallan siedettävä.
 

jmaja

Vakionaama
Tuossa laskennassa tulee Nibe F/S1255-12 MLP:lle 4,38 COP lämmitykselle ja 3,10 lkv. Nibe F2120-12 VILP:lle 3,90 ja 2,90. Molemmilla 40C menovesi, MLP:llä -3C keruu eli varsin kylmä. Jos keruun vaihtaa +3C (vain nuo kaksi vaihtoehtoa), COPit 5,09 ja 3,30.

100% energiapeitolla mun tapauksessa laskenta antaa sähkön kokonaiskulutuksiksi MLP 10 200/9 500 kWh (eri keruut) ja VILP 10 800 kWh. Ohjetaulukon mukaan VILP enertgiapeitoksi pitäisi laittaa n. 75%, jolloin VILPille 15 000 kWh. Tuosta ohjeesta voi poiketa, jos on muuta luotettavaa tietoa eli varmaankin esim. Niben mitoituslaskelma.

Perinteisempi Nibe Split AMS 10-12 antaa COP 3,22/2,45 ja kulutukseksi 12 100/15 000 kWh (100 ja 82% energiapeitto). Tuolle taulukko antaa suuremman energiapeiton, koska nimellisteho on suurempi +7C:ssä.

Sähkökattilalla kulutus olisi 31 100 kWh, mutta sellaistahan tuolla ei ole.

Missään noissa ei ole takkaa eikä ILPiä mukana laskelmissa.

14 500 kWh tulee, kun virittää juuri ja juuri lähes nollaenergiarajalle eli 6000 euron maksimiavustukseen. Se onnistuisi Nibe Splitilläkin 85% energiapeitolla.
 
Ohjetaulukon mukaan VILP enertgiapeitoksi pitäisi laittaa n. 75%
Onko nuo energiapeitot (75%) mihin päin Suomea ajateltu. Melko pessimistisiä arvioita.
Vaikka veden tulistuksen laskisi mukaan, tuo energiapeitto olisi silti semmoiset 92% (heikoin 2019 noin 90%). Aika kylmä talvi pitää olla että 75% jäisi.
 

pamppu

Vakionaama
Onko nuo energiapeitot (75%) mihin päin Suomea ajateltu. Melko pessimistisiä arvioita.
Vaikka veden tulistuksen laskisi mukaan, tuo energiapeitto olisi silti semmoiset 92% (heikoin 2019 noin 90%). Aika kylmä talvi pitää olla että 75% jäisi.
Noissa arvioissa taidetaan lähteä jostain (oudosta) oletuksesta että vilppi olisi aina rajusti osatehoinen, vaikka nykyistä laitteista löytyy kyllä ihan helposti sellaisia jotka voivat olla täystehoisia lähes kaikkina vuosina. Ehkä nykyäänkin mitoitetaan tarkoituksella osatehoisia.

Esimerkiksi tässä meidän tontilla -25 ei ole alittunut nyt tässä asutun 7 vuoden aikana, joten tuommoinen Nibe F2120-16 olis ainakin täystehoinen ollut meillä. 12-mallista en menisi ihan takuuseen, ehkä sekin. Toki joskus tulee se vuosi kun tässäkin käy hetken -28. Ehkä...

Oman aparaattini on osatehoinen, sehän vaatii puun viskomista pesään kahden kympin pakkasella. Tänä talvena ei kyllä poltettu kuin ehkä viis pesällistä ja nekään ei tarpeeseen vaan huviksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Noissa arvioissa taidetaan lähteä jostain (oudosta) oletuksesta että vilppi olisi aina rajusti osatehoinen, vaikka nykyistä laitteista löytyy kyllä ihan helposti sellaisia jotka voivat olla täystehoisia lähes kaikkina vuosina. Ehkä nykyäänkin mitoitetaan tarkoituksella osatehoisia.
Ihan fysikaalisista syistä vain vilppi joutuu toimimaan oloissa, joissa lämpöä irtoaa ulkoilmasta selvästi tehokkaammin oloissa, joissa lämmöntarve on pieni, kuin oloissa, joissa tarvitaan maksimaalista lämmöntuottoa. Sen takia ekonomia puoltaa osatehoisuutta jo siitäkin syystä, että turhan suuren vilpin häviöt pakosta kasvavat pienen lämmitystarpeen aikana, jos se on mitoitettu maksimaalisen lämmöntarpeen olosuhteisiin. Tarvittaisiin siis kaksi vilppiä, joista pienempitehoista käytettäisiin kesällä ja huippulämmöntarpeen aikaan ja toista kohtuullisen suuren tai erittäin suuren lämmöntarpeen aikaan. Kustannussyistä näin ei yleensä toimittane.
 

jmaja

Vakionaama
Noissa arvioissa taidetaan lähteä jostain (oudosta) oletuksesta että vilppi olisi aina rajusti osatehoinen
Tuo on oletus, jos ei muuta tiedetä. Siinä on taulukko, jossa on nimellistehon suhde lämmitystehoon ja menovesi sekä lämmitystehon suhde lkv-tehoon. Sitä on tarkoitus käyttää, kun tarkempaa tietoa ei ole. Perustellusti saa käyttää muita arvoja. Tuskin kuitenkaan käyttökokemuksen perusteella, sillä arvon pitää vastata laskennallista lämpötilajakaumaa.

Sama pätee COP:hen. Niille on selvästi huonommat taulukkoarvot kuin käyttämäni.

Idea noissa lienee se, että ne kattavat myös vanhemmat ja huonommin lämmityskäyttöön optimoidut laitteet. Laskennan voi siis tehdä ilman mahdollisesti työlästä tarkempien arvojen etsintää.

Samahan pätee vaikkapa U-arvoille. Ne voi katsoa taulukosta rakennuslupavuoden mukaan tai laskea kunnolla rakenteista.
 

joneil

Jäsen
Tuossa tietysti pitää myös huomioida mitä tarvitsee lopulta. 50% on vain hyväksyttävät kulut. Niistä tukea saa vain 50%. Eli 4000 korvaus vaatii 16 000 kulut 50%. Tai vaikkapa 1000 100% ja 14 000 50%. VILPillä tuo voi jo riittää. Mulle ei riittäisi, kun pitää rakentaa lämmitysjärjestelmä vesikiertoiseksi.
Äh, voisivatpa korostaa tuota ARA:n sivuilla. Lukeehan se tämän sivun ekassa postauksessakin, mutta en aikaisemmin huomannut. Huomasin kyllä eron korvausprosenteissa öjylämmityksen ja sähkölämmityksen osalta, mutten tajunnut että tapauskohtaiset korvausprosentit kerrotaan tuolla yleisellä 50% korvausmäärällä. Kun näyttäisi siltä, että pienemmälläkin remontilla saisi lämmityskuluja selvästi alemmas, niin taidan pitäytyä siinä. Olisikin ollut liian hyvä tuki suorasta sähköstä pois siirryttäessä.
 
Onko joku hakenut näitä? Laskiskelin tuossa laskentapalvelu.fi hyödyntäen että meidän 2011 rakennettuun suorasähkölämmitteiseen taloon voisi saada 2000e tukea jos asentaa 8000e eli 8kwp aurinkovoimalan. Nykyisellään E luku 132 (2011 tehdyn Energiatodistuksen mukaan 125, en tiedä mistä ero tulee) ja syöttämällä tietoihin 5000kWh omatuotettua sähköä ollaan kirkkaasti nollatasolla. Vaatimus 108 ja taisin saada E luvuksi 101 ja tuotto pari tuhatta pienempi mitä tuolla järjestelmällä laskennallisesti saadaan.

Pari asiaa mietityttää, tiiveysmittaus tehty 2011 eli alta 10 vuotta sitten, voiko tuota mitattua arvoa 1,2 vielä käyttää uudessa todistuksessa vai onko se mitattava uudelleen? Jos ei mitata, käytetään 4 ja sillä nuo arvot laskettu, jos saan käyttää tuota 1,2:ta niin putoaa jälkeen taso 84:n.

Taloon on asennettu tammikuussa ILP joka mukana laskuissa. Jossain oli että lähtötilaan tuota ei tarvitse huomioida, sinällään ei väliä kun pääsee alle nollatason niin lähtotilalla ei niin väliä.

Nyt tarbis keksiä järkihintaimen kaveri virallistamaan noi laskelmat Energiatodistuksiksi....
 

roots

Vakionaama
Onko joku hakenut näitä? Laskiskelin tuossa laskentapalvelu.fi hyödyntäen että meidän 2011 rakennettuun suorasähkölämmitteiseen taloon voisi saada 2000e tukea jos asentaa 8000e eli 8kwp aurinkovoimalan. Nykyisellään E luku 132 (2011 tehdyn Energiatodistuksen mukaan 125, en tiedä mistä ero tulee) ja syöttämällä tietoihin 5000kWh omatuotettua sähköä ollaan kirkkaasti nollatasolla. Vaatimus 108 ja taisin saada E luvuksi 101 ja tuotto pari tuhatta pienempi mitä tuolla järjestelmällä laskennallisesti saadaan.

Pari asiaa mietityttää, tiiveysmittaus tehty 2011 eli alta 10 vuotta sitten, voiko tuota mitattua arvoa 1,2 vielä käyttää uudessa todistuksessa vai onko se mitattava uudelleen? Jos ei mitata, käytetään 4 ja sillä nuo arvot laskettu, jos saan käyttää tuota 1,2:ta niin putoaa jälkeen taso 84:n.

Taloon on asennettu tammikuussa ILP joka mukana laskuissa. Jossain oli että lähtötilaan tuota ei tarvitse huomioida, sinällään ei väliä kun pääsee alle nollatason niin lähtotilalla ei niin väliä.

Nyt tarbis keksiä järkihintaimen kaveri virallistamaan noi laskelmat Energiatodistuksiksi....
Eikös aurinkovoimalle ollut 'vain' 20% omaankäyttöön oletus, vai saako sen jollain 'vänkäämällä' ylemmäs?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tarkotaako tämä nyt sitä että jos istan aurikopaneelit ja asennan ne itse niin saan energiavaustusta 20% jos E-luku paranee x0,56. Vertailukohta on rakannuksen alkuperäinen E-luku ja uusi E-lukuun voi laskea mukaan mlp:n... vai tartteeko vesikattokin uusia.

Merkittävä (vähintään asetuksen 4/13 taso) lisälämmöneristys tai aurinkoenergiajärjestelmän lisäys vesikatolle vesikaton uusimisen yhteydessä
 

kariky

Jäsen
Onko joku hakenut näitä? Laskiskelin tuossa laskentapalvelu.fi hyödyntäen että meidän 2011 rakennettuun suorasähkölämmitteiseen taloon voisi saada 2000e tukea jos asentaa 8000e eli 8kwp aurinkovoimalan. Nykyisellään E luku 132 (2011 tehdyn Energiatodistuksen mukaan 125, en tiedä mistä ero tulee) ja syöttämällä tietoihin 5000kWh omatuotettua sähköä ollaan kirkkaasti nollatasolla. Vaatimus 108 ja taisin saada E luvuksi 101 ja tuotto pari tuhatta pienempi mitä tuolla järjestelmällä laskennallisesti saadaan.

Pari asiaa mietityttää, tiiveysmittaus tehty 2011 eli alta 10 vuotta sitten, voiko tuota mitattua arvoa 1,2 vielä käyttää uudessa todistuksessa vai onko se mitattava uudelleen? Jos ei mitata, käytetään 4 ja sillä nuo arvot laskettu, jos saan käyttää tuota 1,2:ta niin putoaa jälkeen taso 84:n.

Taloon on asennettu tammikuussa ILP joka mukana laskuissa. Jossain oli että lähtötilaan tuota ei tarvitse huomioida, sinällään ei väliä kun pääsee alle nollatason niin lähtotilalla ei niin väliä.

Nyt tarbis keksiä järkihintaimen kaveri virallistamaan noi laskelmat Energiatodistuksiksi....
Mistäpäin olet? Oman virallisen laskijani työmaat kuulemma pyöreästi Hyvinkää - Tampere.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Varsin moniselitteinen tää taulukko... lasketaanko aurinkopaneelit "aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettävät laitteistot" kohdan mukaan?

"Lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien sekä aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettävät laitteistot, tarvittavine kaapeli- ja putkivetoineen"
 
Mistäpäin olet? Oman virallisen laskijani työmaat kuulemma pyöreästi Hyvinkää - Tampere.
Kangasalla, saa tarjota... :) Mulla on laskelmat about valmiina jo.

Eikös aurinkovoimalle ollut 'vain' 20% omaankäyttöön oletus, vai saako sen jollain 'vänkäämällä' ylemmäs?
Varsin moniselitteinen tää taulukko... lasketaanko aurinkopaneelit "aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettävät laitteistot" kohdan mukaan?

"Lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien sekä aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettävät laitteistot, tarvittavine kaapeli- ja putkivetoineen"
Tarkotaako tämä nyt sitä että jos istan aurikopaneelit ja asennan ne itse niin saan energiavaustusta 20% jos E-luku paranee x0,56. Vertailukohta on rakannuksen alkuperäinen E-luku ja uusi E-lukuun voi laskea mukaan mlp:n... vai tartteeko vesikattokin uusia.

Merkittävä (vähintään asetuksen 4/13 taso) lisälämmöneristys tai aurinkoenergiajärjestelmän lisäys vesikatolle vesikaton uusimisen yhteydessä
Ymmärsin että puolet saa menemään tukiin ja aurinkopaneeleille tuo 50% eli päädytään 25% kokonaissummasta. Mulla on ILP tullut vielä lisää alkuperäiseen nyt tammikuussa mutta siitä on asennuksesta haettu kotitalusvähennystä niin sitä ei saa tähän mukaan muuta kuin parantamaan E-lukua. Mulla on tuo nolla taso niin lähellä että paneelit riittää sen saavuttamiseen, pelkillä paneeleilla ei tuota x0,56 saavuta.
 

jmaja

Vakionaama
Rautalankaa.... kiitän.

EDIT... en tajua vieläkään ajatusta mutta näin se tosiaan menee kun laskuriin syöttää luvut.
Eri kustannuksille on listattu hyväksyttävät prosentit, joilla hyväksyttävät kustannukset lasketaan. Näin lasketusta kustannuksesta saa tukea 50% kuitenkin enintään 4 tai 6 000.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eri kustannuksille on listattu hyväksyttävät prosentit, joilla hyväksyttävät kustannukset lasketaan. Näin lasketusta kustannuksesta saa tukea 50% kuitenkin enintään 4 tai 6 000.
Joo, nyt hiffasin... taulukossa on tukeen oikeutava % (20, 50, 100) ja tästä kokonaismäärästä saa 50% pois.

Onko nyt niin että jo aikaisemmin asentamani MLP ja LTO avittaa aurinkokennojen kanssa hyväksynnän oikeuttavaan E-lukuun...
 

jmaja

Vakionaama
Onko nyt niin että jo aikaisemmin asentamani MLP ja LTO avittaa aurinkokennojen kanssa hyväksynnän oikeuttavaan E-lukuun..
Joo. Siis vertailuluku on rakennusluvan mukainen tilanne ja lopputulos sellainen kuin tilanne silloin on.

Sen lisäksi korvattava muutos pitää olla järkevä.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Joo. Siis vertailuluku on rakennusluvan mukainen tilanne ja lopputulos sellainen kuin tilanne silloin on.

Sen lisäksi korvattava muutos pitää olla järkevä.
Mitäs toi nyt tarkoittaa? Viittaattko tähän "Avustettavien toimenpiteiden on oltava tarkoituksenmukaisia rakennuksen tai asunnon odotettavissa oleva asuinkäyttöaika ja asuinkäyttötarve huomioiden"
 
Sellanen tuolta avustusohjeesta vielä löytyi että lähellä nollaenergiatasoa täytyy kuitenkin vähintään 20% e luvun parantua. Laskiskelin vielä lisää ja mulla itseasiassa tulee tuo x0,56:kin täyteen jos saan huomioida tuon jo asennetun ILP:n.
 
Ylös Bottom