Aurinkolämpöjärjestelmän komponentit ja asennukset

Supa

Jäsen
Kun kerran sähköpuolelle oli vastaava ketju, niin perustetaan lämpöjärjestelmille myös.

Itselläni on keräimet jo hommattuna mutta alla listatut komponentit pitäisi vielä haalia.
Varaajaksi tulee Jäspi GTV 500 Hybrid, jossa aurinkokierukka latausta varten.
Tarkoitus oli asentaa kaikki itse. Päivitän ketjuun miten hommat etenee.

Pumppuyksikkö + ohjain:
Alunperin ajattelin Brightsolarin SR21L-258 yksikköä, mutta haluaisin mahdollisuuden logata ohjaimelta tietoja eteenpäin.
Resolin paketti vaikutti laadukkaalta ja siitä saisi vbusin kautta tietoja ulos.
Toki pari erillistä 1wire lämpöanturia tulee silti halvemmaksi...
Liekkö mekaanisissa osissa paljon käytännön laatueroja kiinapakettiin verrattuna?

Tämä energiakaupan peruspaketti ei vaikuttanut mahdottoman kalliilta, kun vertasi vaikka saksan ebay hintoihin.
Onko tiedossa jotain vielä edullisempaa hankintakanavaa?

Rosteriputket:
Samainen putiikki myy nähtävästi Wagner Solarin tuotetta, joka on umpinaisella eristeellä olevaa putkea.
Ajattelen että DN20 varmaankin parempi pienemmän virtausvastuksen takia kuin DN16, vai onko kahdella keräimellä mitään väliä?

Näitä näkyy myös villaeristeellä. Kuvittelisin että tuommoinen umpinainen eristäisi paremmin?
Löytyyköhän näitä Wagner Solarin tuotteita jostain edullisemmin? Heillä on oma verkkokauppa, mutta käsittääkseni vain yritysasiakkaille.
Tuolta näyttäisi kyllä saavan kaiken tarpeellisen. Onko kellään tiliä tuolla?

Paisunta-astia:
Käykö ihan perinteiset LVI tukkureiden myyvät kalvopaisunta-astiat, kunhan kestää glykoliseosta sekä on mielellään mahdollisimman korkealla lämmönkestolla?
Ajattelin että 18L varmaan riittävä kahden keräimen kanssa?
Putkikoko ja pituus toki vaikuttaa nestetilavuuteen. Matkaa varaajan kierukasta katolle olisi noin 10 metriä.

Ilmakello katolle:
Käykö tähän ihan normaali lämmityspiirin ilmakello vai onko jotain spesiaalivaatimuksia? Joutuu toki ulkoilman kanssa tekemisiin.
Ja sulku tähän toki.

Läpivienti hormiin:
Rosteriputket ajattelin vetää hormin kautta pannuhuoneeseen. Piippu pellitetty.
Jossain kuvissa näin valmiita läpivientejä tätä varten. Mistähän moisen löytäisi?


Näiden lisäksi toki menee pientarpeita ja täytyy tuota kattoasennuksen toteutusta vielä miettiä.
 

roots

Hyperaktiivi
Samainen putiikki myy nähtävästi Wagner Solarin tuotetta, joka on umpinaisella eristeellä olevaa putkea.
Ajattelen että DN20 varmaankin parempi pienemmän virtausvastuksen takia kuin DN16, vai onko kahdella keräimellä mitään väliä?
Mitens mahtaa tossa olla tilitiaisen vastustuskyky, pehmosta tavaraa!?, jostain semmosta missä on kova nahka päällä!?

ebay.de kohtuu hyvä ostospaikka noille.

Armaflex duosolar
1655887556889.png


1655887574048.png
 
Viimeksi muokattu:

Mekaniker

Vakionaama
Kun kerran sähköpuolelle oli vastaava ketju, niin perustetaan lämpöjärjestelmille myös.

Itselläni on keräimet jo hommattuna mutta alla listatut komponentit pitäisi vielä haalia.
Varaajaksi tulee Jäspi GTV 500 Hybrid, jossa aurinkokierukka latausta varten.
Tarkoitus oli asentaa kaikki itse. Päivitän ketjuun miten hommat etenee.

Pumppuyksikkö + ohjain:
Alunperin ajattelin Brightsolarin SR21L-258 yksikköä, mutta haluaisin mahdollisuuden logata ohjaimelta tietoja eteenpäin.
Resolin paketti vaikutti laadukkaalta ja siitä saisi vbusin kautta tietoja ulos.
Toki pari erillistä 1wire lämpöanturia tulee silti halvemmaksi...
Liekkö mekaanisissa osissa paljon käytännön laatueroja kiinapakettiin verrattuna?
Silloin aikoinaan Resol valmisti tuotteet paikallisesti, nykytilanne voi olla eri

Tämä energiakaupan peruspaketti ei vaikuttanut mahdottoman kalliilta, kun vertasi vaikka saksan ebay hintoihin.
Onko tiedossa jotain vielä edullisempaa hankintakanavaa?
Hyvä työtä tehnyt pienyrittäjä
Näitä näkyy myös villaeristeellä. Kuvittelisin että tuommoinen umpinainen eristäisi paremmin?
Mustalla eristeellä LVI asennuksissa ikääntymisongelma pitkällä aikavälillä todella kuumien putkien takia, olettettavasti aurinkokeräinputkien eriste on parempi?
Jos käyttää HeatPipe villa ei ole huono valinta
Paisunta-astia:
Käykö ihan perinteiset LVI tukkureiden myyvät kalvopaisunta-astiat, kunhan kestää glykoliseosta sekä on mielellään mahdollisimman korkealla lämmönkestolla?
Ajattelin että 18L varmaan riittävä kahden keräimen kanssa?
Putkikoko ja pituus toki vaikuttaa nestetilavuuteen. Matkaa varaajan kierukasta katolle olisi noin 10 metriä.
Paisunnan tilavuudessa löytyy tietoja, toki se olisi hyvä olla paluulinjassa kierukasta
Vaikka ostat Refleks valkoinen paisunta-astia joudut kuitenkin sen vaihtamaan joskus
(Minä vaihdoin tänne valkoisen tilalle tavallinen 10v sitten, ei ongelmia vielä)
Huoltosulku missä tyhjennys-yhde tarpeen aina

Ilmakello katolle:
Käykö tähän ihan normaali lämmityspiirin ilmakello vai onko jotain spesiaalivaatimuksia? Joutuu toki ulkoilman kanssa tekemisiin.
Ja sulku tähän toki.
Pitää kestää kaikki tilanteet millä luonto koettelee, laatua!
Ja miellummin isolla tilavuudella: esimerkkinä LVI haku AAJ258

Läpivienti hormiin:
Rosteriputket ajattelin vetää hormin kautta pannuhuoneeseen. Piippu pellitetty.
Katon läpiviennissä ei parane säästää, se pitää olla tiivis pari vuosikymmentä kaikissa tilanteissa
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Tee pumppuyksikkö itse,siinähän ei ole oikeastaan kuin muutama venttiili,mittarit (meno-ja paluulämmöt ja paine) ja pumppu,ohjausyksikön kätevä tekee myös itse tai ostamalla alle parilla satkulla.
Itsellä ilmaus on välikatolla kun keräimet ovat katolla alempana niin sai kätevästi putkiin nousua välikatolle.
Onhan noita kaikkia valmiiksi eristettyjöä putkia mutta itsellä 15 mm kuparilla vedetty ja eristetty,katolla oleviin putkien eristyksiin tosiaan kannattaa laittaa jotain kovaa päälle ettei tintti syö eristeitä.
Mulla kun on tiilikatto niin tein putkille tiileen läpiviennin lasikuidusta,hyvin on toiminut,ei vuoda.
Sellanen mainitsemasi pieni paisari käy hyvin kahden keräimen systeemiin.
 

pökö

Hyperaktiivi
Ilmakello katolle:
Käykö tähän ihan normaali lämmityspiirin ilmakello vai onko jotain spesiaalivaatimuksia? Joutuu toki ulkoilman kanssa tekemisiin.
Ja sulku tähän toki.
Ei tarvita katolla ilmakelloa, pumppuasemassa oleva hoitaa ilmauksen
 

Supa

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Kiitoksia kaikille vastauksista!
Totta, pumppuyksikössä on ilmanpoistaja. No se yksinkertaistaa hommaa taas, hyvä.

Tuo Armaflex Duosolar putki olikin hyvä vinkki. Näkyy löytyvän esimerkiksi Onniselta ja saa saman sarjan liittimet myös sieltä.
Hintoja en tiedä mutta täytyy putkarikaverilta kysyä, jonka kautta meinasin osat hommailla.

Duosolar esitteessä on sitten erikseen Duosolar 220 putki, joka on tarkoitettu tyhjiöputkikeräimille, joissa voi tulla korkeampia lämpötiloja.
220c v. 150c normi duosolariin verrattuna.
220 mallia ei löydy Onniselta ainakaan ja taitaa olla aika harvassa tilanteet että putkistossa menisi yli 150c litkuja? Vikatilanteet lähinnä.
Veikkaan että se on kuitenkin taas pykälää kalliimpaa sitten?
 

pökö

Hyperaktiivi
Paisunta-astia:
Käykö ihan perinteiset LVI tukkureiden myyvät kalvopaisunta-astiat, kunhan kestää glykoliseosta sekä on mielellään mahdollisimman korkealla lämmönkestolla?
Ajattelin että 18L varmaan riittävä kahden keräimen kanssa?
Putkikoko ja pituus toki vaikuttaa nestetilavuuteen. Matkaa varaajan kierukasta katolle olisi noin 10 metriä.
Tavallinen käy kunhan sen esipaine/käyttöpaine on riittävän korkeat. Paisunta mitoitetaan kunnolla "ylisuureksi" jotta sähkökatkon tai muun murheen aikana glykolit mahtuu paisariin eikä karkaa varoventtiilistä laitumelle.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Se paisari pitää olla sellainen, että esipainetta on jo 3 bar. Varoventtiili on 6 bar. Eli paine nostetaan sille tasolle, että kiehuntaa ei pääsisi tapahtumaan vielä 120 asteessakaan.
Paineastian kanssa ei varmaan mitään syytä alkaa tinkaamaan enää tästä. Luultavasti tuo n jo hyväksi koeteltu.

 

to13

Jäsen
Hei! Täällä myös 2kpl tyhjiöputki keräimiä odottaa katolle pääsyä. Hybridivaraaja ja Vilp korvasi öljykattilan alkuvuodesta. Tilasin Vilp osien kanssa aurinkosysteemiin tarkoitetun ilmanpoistoventtiilin. Ajatuksena asentaa katolle keräimien liitokseen: tuosta ei liene haittaa vaikka pumppuyksikössä ilmanpoisto löytyisikin... Poistuuko ilma järjestelmästä alhaalta? Minulla myös tuota RST-haitari putkea. Tyssäys työkalua ei ole mutta jonkinlaisen liitoksen saanee aikaan myös kiristämällä.
Onko aurinkosysteemiin soveltuvaa tiivisteainetta markkinoilla mitä voisi laittaa varoiksi kierteisiin...Autoon tarkoitettu taitaa kestää lämpöä ja pakkasnestettä. Minulla myös hormissa vapaa ilmareikä kattilahuoneeseen, tästä oli tarkoitus putket saada menemään. Kohtuu jäykältä vain tuntuu tuo keräinputkisto mutta kai se tarpeeksi vahvalla vetonarulla tule alaspäin ja taipuu mutkissa. Tiilikatolle ajattelin laittaa lumiesteputket minkä päälle keräimet kiinnitetään jollain pultti/pantaliitoksella.
 

Supa

Jäsen
Naapurustoa kun olen kierrellyt ja katsellut katoille, niin muutamassa talossa jokin möykky siellä keräimien kanssa näkyy katolla möllöttävän.
Voiko olla ylipaineventtiili, jos ei ilmakello? Onko nämä kenties puuttuneet vanhemmista pumppuyksiköistä vai onko laitettu varmuudenvuoksi?
 

Supa

Jäsen
Ihan vielä ei ole keräimet katolla.
Projekti on kokonaisuudessaan viivästynyt kun Jäspin energiavaraajaa ei olekkaan löytynyt tukkureilta, vaan joutuu sitä vielä odottelemaan.

Osat on hankittuna kyllä.
Eli tuli tosiaan tuo Resolin pumppuyksikkö, Armacell DuoSolar DN16 putket, liittimet ja kannakkeet, Onnisen oma solar paisari 18L (Varemin valmistama) sekä Tyfocor L nesteet. Ja Vilpe Solar Classic kattoläpivienti.
Armacell DuoSolar osia saa Onnisen kautta ja hyvillä alennuksilla tuli ihan järkevän hintaisiksi.
Ajattelin aluksi DN20 putkia mutta totesin että 6m2 keräinalalle turhan isot. Pärjää halvemmillakin ja menee vähemmän nestettä.
Nuo olisi ollut eristeiden kanssa jo vähän haasteellinen saada tungettua pienehköön hormiin.

Energiakaupan pitäjä oli kyllä asiallinen kaveri mitä juttelin puhelimessa. Suosittelen.

Olkoot tarpeeton tai ei, mutta teen silti T-haaraan keräimien ja paluuputken väliin ja laitan siihen sulun sekä ilmakellon.
Kun sattuu olemaan tarvittavat nippelit jo hyllyssä.
Jos ei muuta, niin saa mielenrauhan, että saa varmasti kaiken ilman pois tarvittaessa.

Joten tästä kysymys. Millä nuo kierreosat nyt tulisi tiivistää glykoliseoksen kanssa?
Hamppua ja Unipakkia olisin laittamassa mutta jäi arvelluuttamaan että olisiko parempia vaihtoehtoja?
Seoksessa on toki vettä eli varmaankin hampun turpoaminen taphtuu, mutta miten on lämpötilan kesto?
Tuossa kohtaa piiriä juuri lämpötilat korkeimmillaan.

Vielä ei ole muita kuvia tarjota mutta laitan kun hommat edistyy.
Tein hormin puoliväliin reiän yläpohjaan ja laitoin yhden kannakkeen valmiiksi hormin sisään.
Ei jää roikkumaan 3,5 metrin matkalta tyhjän päälle.

20220820_095214.jpg20220820_122142.jpg
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Mulla tuli glykolit läpi sieltä mutterin reiän kaulasta, eikä kierteestä. Eli se tiivisteen pitäminen on ainoa varma paikka. En ainakaan onnistunut muutoin kuin kiristämällä ensin 1/8 osa kierrosta kerrallaan niitä. Enkä keksinyt, että miten saisi jotain tungettua sinne reiän ympärille enää lisää. Paineitakin pyrin kyllä pitämään 3 bar, joka lienee vuotojen kannalta haastavaa, mutta kiehumispisteen nosto oli tavoitteena varmuudeksi. Tuliskohan tuolla jo 120 asteeseen. Sähkökatkot muutaman kerran kuitenkin pöräytti katolta turvaventtiilin silti auki ja höyryä riitti omiin tarpeisiin. Mulla siis oli 3 keräintä ja 6 neliön ala. Lähes paineeton systeemi olisi kyllä paras, mutta varmuusvara sitten pienenee. 220 astetta se joskus näytti katolla olevan parhaimmillaan.
 

Supa

Jäsen
Nyt olisi hommat enää kiinni lähinnä tuosta kierretiivisteestä. Liimoja löytyy mitkä kestää lämpöä ja glykolia mutta tutun putkarin mukaan ne ei kestä kierteisiin kohdistuvia ulkopuolisia voimia hyvin, ellei osia saa pohjattua kierteisiin.
Omassa asennuksessa jää yksi T-haaran liitos sellaiseen asentoon, että sitä ei saa kierrettyä ns. pohjaan asti.
Joten on vaarana, että liimaus liikahtaa ajan myötä ja alkaa vuotamaan.

Miten tuo Loctite 55 nauha? Lämmönkesto 130c. Kaasua pitää mutta en löydä mitään mainintaa glykolista.
Millä asentajat näitä liitoksia oikein tiivistävät?
 

lmfmis

Vakionaama
Minun systeemissä kierteissä ihan hamppua. Ei vuoda.

Myös normipaisari, ilmakellot myös ylhäällä molemmissa linjoissa, mutta ei pysty ihan korkeimpaan paikkaan laittaa eli ilmaaminen on vähän temppuilua...

Pollu mittaa myös tuottoja ja samalla lappeella oleviin sähköpaneeleihin verrattuna antaa nyt 2,5x tehot per pinta-ala syksyauringosta. Kesältä ei ole vielä kokemusta ..
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Miten tuo Loctite 55 nauha? Lämmönkesto 130c. Kaasua pitää mutta en löydä mitään mainintaa glykolista.
Millä asentajat näitä liitoksia oikein tiivistävät?

Loctite 55 olen käyttänyt. Mutta olen tehnyt hampullakin. Kotiin laitoin Chesterton 800 GoldEnd. GoldEnd huono puoli on hinta.

Edit: nämä komentit siis liittyen pelkästään glykooliin.
 
Viimeksi muokattu:

Supa

Jäsen
Ehkäpä menen sittten helpoimman eli hampun kanssa, jos kerta on pitänyt teillä. Voihan sen myöhemmin tehdä uusiksi, jos vuotaa.
Tänään sujahti teräsputket katolta hormiin. Huomenna pääsee tekemään kytkentöjä toivottavasti.

20220911_191432.jpg
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ehkäpä menen sittten helpoimman eli hampun kanssa, jos kerta on pitänyt teillä. Voihan sen myöhemmin tehdä uusiksi, jos vuotaa.
Tänään sujahti teräsputket katolta hormiin. Huomenna pääsee tekemään kytkentöjä toivottavasti.

katso liitettä 80276

Pieni huomio, komentoi asiaa vain glykolin näkökulmalmasta. Kannatta ehkä lukasta mitä hampun lämmönkestosta sanotaan. Kittejäkin on erilaisia.
 

Supa

Jäsen
Aivan :D
Tuli yöllä idea.
Sen sijaan, että laitan viimeisen keräimen päähän 90 asteen 22mm -> 3/4" puserrus ja T-haaran ilmakelloa varten, rakennankin tuon kahden keräimen väliin.
Eiköhän se mahdollinen ilma tuostakin poistu ihan hyvin ja ainakin teoriassa on hieman matalammat lämmöt siinä kohtaa.
Mutta ehkä tärkeimpänä ettei tarvitse miettiä sen virityksen kannakointia. On ulkonäöllisesti myös siistimpi kun keräimien päissä vain nuo 90 asteen liitännät, mistä putket lähtee.

EDIT: Lisätään kuva. Sinne se katolla majaillut anakonda tänään päätyi. Pitäisi vielä paisarin kannake tehdä pannuhuoneeseen.
Ja jokin keräinsäiliö varoventtiililtä.
20220912_193258.jpg
 

Leo

Aktiivinen jäsen
Ehkäpä menen sittten helpoimman eli hampun kanssa, jos kerta on pitänyt teillä. Voihan sen myöhemmin tehdä uusiksi, jos vuotaa.
Tänään sujahti teräsputket katolta hormiin. Huomenna pääsee tekemään kytkentöjä toivottavasti.

katso liitettä 80276
Moi,
minulla on samanlailla tehty piipun pellitys ja tuo pellitys jatkuu ylös asti piipun juurelta niinkuin sinulla. Helmikuussa sulamisvesiä tiputti vähän alla olevan takkahuoneen katosta ja eristin nuo pellin raot kauttaaltaan piipun ympäriltä ja lisäksi ylös asti koko pellin joka katon päälle laitettu koska oli samanlaiset raot kuin sinullakin näkyy olevan. Nyt kun tänään alkoi sataa niin takkahuoneesta tulee oikein reippaammin. Ajattelin, että tuonne pellin alle kun on päässyt vettä niin siellä on joku heikko kohta piipun juuressa josta pääsee vuotamaan. Onko ideoita? Vähän kiirus tässä asian kanssa ja en oikein tiedä mitä tehdä.
 

lmfmis

Vakionaama
Onko ideoita? Vähän kiirus tässä asian kanssa ja en oikein tiedä mitä tehdä.

Offtopikki, mutta.

Purat nuo pellit raakasti pois ja katsot onko aluskatetta ja miten vedet ohjattu piipun ohi.

Tuon näkyvän pellityksen ei ole tarkoituskaan olla vesikate (tiivis) vaan alla on varsinainen vesitiivis kate. Yleensä se aluskate. Niissäkin aluskatteissa sellaisia kotka hapertuu ajan kanssa. Kaverilla just sellainen korjattiin. Kallista.

Piipun ympärystät vaatii myös erityistä huolellisuutta tekovaiheessa.

Korjaat ja kokoat. Myös ne märät rakenteet alta.

Hätätapauksessa pressutat katon talveksi ja keväällä kimppuun.
 

lmfmis

Vakionaama

Leo

Aktiivinen jäsen
Offtopikki, mutta.

Purat nuo pellit raakasti pois ja katsot onko aluskatetta ja miten vedet ohjattu piipun ohi.

Tuon näkyvän pellityksen ei ole tarkoituskaan olla vesikate (tiivis) vaan alla on varsinainen vesitiivis kate. Yleensä se aluskate. Niissäkin aluskatteissa sellaisia kotka hapertuu ajan kanssa. Kaverilla just sellainen korjattiin. Kallista.

Piipun ympärystät vaatii myös erityistä huolellisuutta tekovaiheessa.

Korjaat ja kokoat. Myös ne märät rakenteet alta.

Hätätapauksessa pressutat katon talveksi ja keväällä kimppuun.

Paksu pahvi on aluskatteena. Mistähän voi vesi päästä kun meni huonompaan tiivistämällä tuon pellin mikä vesikatteen päällä?
 

lmfmis

Vakionaama
Luonnollisesti romuautosta nyysitty kelpaa.
Mulle oli tullut jonkin tori.fi ostoksen mukana tällainen:


Vähän kätevämpi kun liittännät 1" ja 1/2"

Laitoin alaliitännäksi se 1", mutta nyt tekisin toisteppäin, sillä se glykoli pääsee 1/2" kolosta ihan hyvin, mutta 1" reijästä on helpompi täyttää :p
 

Supa

Jäsen
Milläs olette huuhdelleet ja täyttäneet järjestelmän kotikonstein? Porakonepumpulla tuskin jaksaa katolle nostaa?
 

lmfmis

Vakionaama
Alhaalla tyhjennyshana ja ylhäällä tuo avopainesäiliö johon voi kaataa nesteet. Voi sen säiliön laittaa alaskin ja paineilmalla ajaa nesteet ylös.

On myös täyttöpumppu ostettuna, mutta on niin työläs että nämä on helpommat.
 

roots

Hyperaktiivi
Paljonko suunilleen nostokorkeutta? Itselläni menee sinne 5-6 metrin väliin.
Täytyy kokeilla moista siis :)
Pitäis onnistua, kerran tehnyt vastaavan korkeuden....ilmojen poisto ja paineistus, painemittariin jäi 3bar. Nyt kyllä muista mistä tuo porakonepumppu tuli ostettua, jotain biltema-puuilo-mätänet-tokmanni tasoa kuitenkin.
 

Supa

Jäsen
Järjestelmä huuhdeltu nyt ja jätin koepaineeksi 3,6 baria nyt sisään. Enempää ei ostamallani pumpulla irronnut vaikka kuinka jurnutti.
Annan nyt hetken olla, katson liitokset läpi ja ajan veden sijaan glykolit sisään.

Miten tuo paisarin esipaine pitäisi nyt asettaa?
Nostokorkeutta tarkemmin katsottuna noin 6,5 metriä.
Olen laskenut että piirin kokonaistilavuus olisi 7,17L (putkisto, aurinkokierukka, keräimet) joista keräimiin menee 3,81L.
Toki pumppuyksikköön menee jokunen desi mitä ei ole otettu tässä huomioon.
Paisari 18L

Energiakaupan sivuilta löytyi seuraava esimerkki, johon laitoin oman korkeuden:
"Järjestelmän korkeus 6,5 m = 0,65 bar, keräimen ylipaine = 0,2 bar, paisunta-astian painekorotus 0,3 bar.
Paisunta-astian esipaine on: staattinen paine + ylipaine: 0,65 bar + 0,2 bar = 0,85 bar
Järjestelmän paine
on : paisunta-astian esipaine + painekorotus: 0,85 + 0,3 = 1,05 bar"

Pitääkö tämä kaava paikkansa ja pitääkö ottaa jotain muuta huomioon pienessä järjestelmässä?
Paisarin esipaine näytti olevan tehtaalta 0,5, joten pitänee hommata sille täyttöpullo varmaankin.
 

Supa

Jäsen
En tiedä miksi mutta Onnline Solar paisarissa piti olla tuon 0,5bar esipaine tehtaalta.
Tarkistin kuitenkin mittarilla ja olikin 0,9bar. Ja kyllä, irroitettuna piiristä.
Arvelin että tuo on varmaan hyvä lähtöpaine ja laitoin glykolit kiertoon. Tyfocor L 45%.

Seuraavaksi pitäisi miettiä miten nostetaan tyhjiöputket katolle helpoiten. Henkilönostin toki helpoin mutta ei halvin.
 
Back
Ylös Bottom