Seurattua vähän aikaa aikaisemmat keskustelut joka on ihan positiivinen niin koitan naputella alas vähän tietoutta:
Kotirakentaminen alkaa näistä kirjoista:
http://www.vaasanrakennuskeskus.com/fin/index.html
-Aurinkolämmön rakentamisen opas 15,- e
-Kertoo aika hyvin itserakentajalle tärkeää tietoa, toki löytyy "lisää kysymyksiä" tarvetta siinäkin
Kirjastosta saattaa löytyä:
Aurinkolämpö-opas (Alkaa olla jo liian "vanha" tietokirjanen) Vesa Erkkilä
Niksit:
Takaosaksi kelpaa vesivaneri
Reunat saa rautakaupasta kun kysyy peltiliuskat jotka käytetään siporex-valiseinien tukemiseen, pituus noin 2,4m ja korkeus 12 cm, reunat 3 cm leveät
Samasta paikasta löytyy peltikulmat ja ikkunatiiviste
Villa on hyvä olla AL-foliolla
"Verkosta" löytyy:
Aiemmin mainittu http://www.kolumbus.fi/Solpros/
http://www.y-energia.com/
-Timo myy itserakennus-sarjaa joka on minullakin käytössä
www.junoka.fi
- Myy keräinliuskoja + todella edullinen pumppusäädin ( sen virallinen nimi on differentiaalitermostaatti)
http://www.builditsolar.com/Projects/SpaceHeating/Space_Heating.htm
http://www.thesolarshop.eu/
Tanskan näkemys miten kytkeä:
http://www.varmtvandfrasolen.dk/assets/pdf/Solvarme-buffer-anlaeg_fra_VVFS.pdf
http://www.vvfs.dk/produkter/solvarme-buffer.htm
Näillä sivuilla löytyy sellaisia kytkentäkaavioita mitä on sovellettavissa= IVLP-kytkentä...
Kommentteja:
Ikkuna-lasi sisältää rautaa joka heikentää talteenottoa= laskee tuottoa jonkinverran
Ongelma: jos särkyy niin "sataa" pitkiä leikkaavia lasipaloja!
Käytä mielummin karkaistua aurinko-keräin lasia...
Lämpö-patteri keräimenä toimii hyvin, itse maalasin oma testiversio Bilteman liitutaulu-maalilla
Antaa hyvin lämpöä alhaisissa lämpötiloissa= 30-40 astetta
Lämmönsiirtoneste on oltava monopropyleeni-glykolia eikä muuta glykolia!
Miksi?
Etyleeniglykoli on todella myrkyllinen mutta on toinenkin varsin negatiivinen vaikutus:
Kun keräin ylikuumenee niin kiehuva glykoli "menee rikki" kemiallisesti ja limakalvo muodostuu aurinkokeräimen sisäpuolelle nestetilaan: Loppuu lämmöntuotto!
Turvalliset tuotemerkit: Tyfocor, Aspo Chemicals myy vastaavaa, Neste myy vastaavaa y.m.
Vettä voi käyttää sellaisenaan jos ottaa huomioon että se ruostuttaa ja jäätyy
Automatiikkaa ei kannata tilata ulkomailta, kotoa löytyy samalla rahalla?
-Pumpun kierrosluvunsäädöllä saa enemmän talteen= hyötysuhde kohoaa
-Pumppu kannattaa valita ihan tavallinen 25/4 malli, jos on kolminopeuksinen niin sen parempi
-Jos käyttää glykolikiertoa ei ole pakollista käyttää kupariputkea, teräs kelpaa.
-Paisunta-astia kelpaa tavallinen 2 kertaa isompi kun järjestelmä kunhan se on kylmimmässä päässä linjaa
Kytkeminen isoon lämpövaraajaan tai käyttövesivarajaan?
Onnistuu joko kierukka tai ulkoinen lämmönvaihdin, vaatii toisen pumpun
-Molemmat voi kytkeä samaan lähtöön automatiikassa
Käytettyjä levylämmönvaihtimia löytyy jos kysyy todella kiltisti kun LVI-liike vaihtaa pienen kaukolämpökeskuksen jossain
Ja lopuksi:
Aurinkokeräin on lähes samansuuntainen kun lämpöpumppu eli se tuottaa paljon kWh:a matalassa nestelämpötilassa ja ei kannata hakea korkeita lämpötiloja.
Esimerkki:
40 astetta= noin 350 kWh/neliömetri/vuosi
50 astetta= noin 250 kWh/neliömetri/vuosi
60 astetta= noin 180 kWh/neliömetri/vuosi
70 astetta= noin 100 kWh/neliömetri/vuosi
Kotirakentaminen alkaa näistä kirjoista:
http://www.vaasanrakennuskeskus.com/fin/index.html
-Aurinkolämmön rakentamisen opas 15,- e
-Kertoo aika hyvin itserakentajalle tärkeää tietoa, toki löytyy "lisää kysymyksiä" tarvetta siinäkin
Kirjastosta saattaa löytyä:
Aurinkolämpö-opas (Alkaa olla jo liian "vanha" tietokirjanen) Vesa Erkkilä
Niksit:
Takaosaksi kelpaa vesivaneri
Reunat saa rautakaupasta kun kysyy peltiliuskat jotka käytetään siporex-valiseinien tukemiseen, pituus noin 2,4m ja korkeus 12 cm, reunat 3 cm leveät
Samasta paikasta löytyy peltikulmat ja ikkunatiiviste
Villa on hyvä olla AL-foliolla
"Verkosta" löytyy:
Aiemmin mainittu http://www.kolumbus.fi/Solpros/
http://www.y-energia.com/
-Timo myy itserakennus-sarjaa joka on minullakin käytössä
www.junoka.fi
- Myy keräinliuskoja + todella edullinen pumppusäädin ( sen virallinen nimi on differentiaalitermostaatti)
http://www.builditsolar.com/Projects/SpaceHeating/Space_Heating.htm
http://www.thesolarshop.eu/
Tanskan näkemys miten kytkeä:
http://www.varmtvandfrasolen.dk/assets/pdf/Solvarme-buffer-anlaeg_fra_VVFS.pdf
http://www.vvfs.dk/produkter/solvarme-buffer.htm
Näillä sivuilla löytyy sellaisia kytkentäkaavioita mitä on sovellettavissa= IVLP-kytkentä...
Kommentteja:
Ikkuna-lasi sisältää rautaa joka heikentää talteenottoa= laskee tuottoa jonkinverran
Ongelma: jos särkyy niin "sataa" pitkiä leikkaavia lasipaloja!
Käytä mielummin karkaistua aurinko-keräin lasia...
Lämpö-patteri keräimenä toimii hyvin, itse maalasin oma testiversio Bilteman liitutaulu-maalilla
Antaa hyvin lämpöä alhaisissa lämpötiloissa= 30-40 astetta
Lämmönsiirtoneste on oltava monopropyleeni-glykolia eikä muuta glykolia!
Miksi?
Etyleeniglykoli on todella myrkyllinen mutta on toinenkin varsin negatiivinen vaikutus:
Kun keräin ylikuumenee niin kiehuva glykoli "menee rikki" kemiallisesti ja limakalvo muodostuu aurinkokeräimen sisäpuolelle nestetilaan: Loppuu lämmöntuotto!
Turvalliset tuotemerkit: Tyfocor, Aspo Chemicals myy vastaavaa, Neste myy vastaavaa y.m.
Vettä voi käyttää sellaisenaan jos ottaa huomioon että se ruostuttaa ja jäätyy
Automatiikkaa ei kannata tilata ulkomailta, kotoa löytyy samalla rahalla?
-Pumpun kierrosluvunsäädöllä saa enemmän talteen= hyötysuhde kohoaa
-Pumppu kannattaa valita ihan tavallinen 25/4 malli, jos on kolminopeuksinen niin sen parempi
-Jos käyttää glykolikiertoa ei ole pakollista käyttää kupariputkea, teräs kelpaa.
-Paisunta-astia kelpaa tavallinen 2 kertaa isompi kun järjestelmä kunhan se on kylmimmässä päässä linjaa
Kytkeminen isoon lämpövaraajaan tai käyttövesivarajaan?
Onnistuu joko kierukka tai ulkoinen lämmönvaihdin, vaatii toisen pumpun
-Molemmat voi kytkeä samaan lähtöön automatiikassa
Käytettyjä levylämmönvaihtimia löytyy jos kysyy todella kiltisti kun LVI-liike vaihtaa pienen kaukolämpökeskuksen jossain
Ja lopuksi:
Aurinkokeräin on lähes samansuuntainen kun lämpöpumppu eli se tuottaa paljon kWh:a matalassa nestelämpötilassa ja ei kannata hakea korkeita lämpötiloja.
Esimerkki:
40 astetta= noin 350 kWh/neliömetri/vuosi
50 astetta= noin 250 kWh/neliömetri/vuosi
60 astetta= noin 180 kWh/neliömetri/vuosi
70 astetta= noin 100 kWh/neliömetri/vuosi